Erittäin lyhyt kantama ohjussysteemi

Mikä NATO-standardi näihin it-ohjuksiin oikein mahtaa liittyä? Kyllä esimerkiksi NATO maa Kreikka on ostanut runsaasti ilmatorjuntakalustoa venäjältä ml. it-ohjuksia.

Ongelma tässä tilanteessa on se, että paras ohjus on venäläinen ja taitaa vielä paras hinta-laatu suhdekkin olla venäläisten puolella. Länsimaissahan ja erityisesti yhdysvalloissa halu kehittää olkapääohjuksia on lähes lopahtunut. Amerikkalaiset tuskin katsovat tarvitsevansa kevyttä it:tä Korean niemimaata lukuunottamatta.

Ilmatorjuntaupseerithan ovat jo vuosia pitäneet tilannetta ongelmallisena. Länsikiimassa kaikki pitäisi ostaa lännestä, mutta suomalaisille sopivaa hinta-laatusuhteeltaan sopivaa tuotetta ei vain tunnu lännestä löytyvän. Koska tilannetta ei voi loputtomasti venyttää on vihdoinkin päätetty tehdä asialle jotain.

Mitään etumatkaa ei lännellä ole näissä ilmatorjuntaan liittyvissä asioissa vaan venäjän etumatka on 5-10 vuotta monissa järjestelmissä. Ilmatorjunnan taistelunjohtamisessahan Suomi on ollut yksi maailman johtavista valtiosta. Meillä ohjuspartio on saanut reaalikaisen ilmatilannekuvan ja maalinosoitukset kenttätietokoneelle jo 20 vuotta sitten! Siinä vaiheessa moni "länkkäri" ohjuspartion johtaja vielä tuhrasi simplex liikenteen kanssa ja huuteli radioon kun yritti saada tietoa siitä mikä tilanne on... Suomalainen it-mies + suomalainen johtamisjärjestelmä + venäläinen olkapääohjus on yhä edelleen se kovin sana lähi-ilmatorjunnan saralla.
 
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
FM200 kirjoitti:
SA-24 Igla-S on varmasti hankinnoissa vahvoilla riippuen minkälainen versio on saatavilla.

Empä olisi niin varma. Tuo ase tuskin on "nato-standardit" täyttävä ja jos Puolasta ja Koreasta saa vastaavaa (joskin luultavasti hieman vanhempaa mallia olevaa) sensoria käyttävää ohjusta, niin miksi hankkia Venäjältä?

Kauppapoliittiset syyt?

Jos löytyisi kylliksi vahvat kauppapoliittiset syyt hankkia aseita Venäjältä, niin se olisi oikeastaan ihan positiivista, mutta epäilen vahvasti tuon mahdollisuutta.
 
Mosuri kirjoitti:
Mikä NATO-standardi näihin it-ohjuksiin oikein mahtaa liittyä? Kyllä esimerkiksi NATO maa Kreikka on ostanut runsaasti ilmatorjuntakalustoa venäjältä ml. it-ohjuksia.

En tiedä mikä tietty standardi, mutta käsittääkseni kaiken hankittavan kaluston on oltava nato-standardit täyttäviä.
 
Ongelma jos ostaa venäläisiä ohjuksia taitaa olla että niitä on vaikea saada lisää kun niitä tarvitaan... kun taas todennäköisesti Jenkit mielellään ja nopeasti toimittavat sen mitä me haluamme...
 
3JK kirjoitti:
Ongelma jos ostaa venäläisiä ohjuksia taitaa olla että niitä on vaikea saada lisää kun niitä tarvitaan... kun taas todennäköisesti Jenkit mielellään ja nopeasti toimittavat sen mitä me haluamme...

Etenkin jos saavat mahdollisen sodan (heillehän se saattaa olla vasta mahdollinen) alla poistaa vanhenevat ohjukset ja hankkia uudet tilalle ja säästävät ainakin hävityskustannukset siinä sivussa ja heikentävät mahdollista vihollista etukäteen. Me taas jo kysymällä lisää ohjuksia jenkeiltä, kärjistämme automaattisesti poliittista tilannetta ja Jenkit joutuvat päättämään, haluavatko he näyttää heikoilta miellyttämällä Venäjää, vai joutuvatko he puoltamaan meitä huolimatta siitä, että saadaanko me niitä ohjuksia.
 
Venäläisen Iglan tai puolalaisen Gromin hankintaa tukisi myös se, ettei kantahenkilökunnalle tai reserviläisille tarvitsisi järjestää uutta koulutusta. Koulutustilat ja laitteet olisi myös valmiina. Venäläisten ohjussukupolvien välillä on vain vähäisiä eroja varsinaisessa ampumisessa (luonnollisesti suorituskyky on aina kasvanut laitesukupolvien uusiutuessa). Esimerkiksi kun varastoissa vielä oli Strelaa niin Igla miesten kovapanosammunnat Lohtajalla järjestettiin aina Strelalla ettei uusia uusia ohjuksia tarvinnut tuhlata harjoitteluun.

Sillä että amerikkalaiset tai vaikka ranskalaiset voisivat toimittaa ohjusta suomelle kriisin uhatessa ei ole juurikaan merkitystä. Olkapääohjuksia kun pitää hankkia suuret määrät. Siinä vaiheessa kun sodan uhka nostaa rumaa päätään Euroopassa niin niitä ohjuksia on vinkumassa jokainen maa mantereella. Nykyaikaisten ohjusten tuottaminen on hidasta hommaa eikä niitä voida tuottaa suuria määriä lyhyessä ajassa. Suomella on yksi Euroopan harvoista todellista taistelukykyä omaavista armeijoista. On aivan varmaa, että ensimmäiset aselähetykset menävät Puolaan ja Balttiaan.
 
Mosuri kirjoitti:
Venäläisen Iglan tai puolalaisen Gromin hankintaa tukisi myös se, ettei kantahenkilökunnalle tai reserviläisille tarvitsisi järjestää uutta koulutusta. Koulutustilat ja laitteet olisi myös valmiina. Venäläisten ohjussukupolvien välillä on vain vähäisiä eroja varsinaisessa ampumisessa (luonnollisesti suorituskyky on aina kasvanut laitesukupolvien uusiutuessa). Esimerkiksi kun varastoissa vielä oli Strelaa niin Igla miesten kovapanosammunnat Lohtajalla järjestettiin aina Strelalla ettei uusia uusia ohjuksia tarvinnut tuhlata harjoitteluun.

Sillä että amerikkalaiset tai vaikka ranskalaiset voisivat toimittaa ohjusta suomelle kriisin uhatessa ei ole juurikaan merkitystä. Olkapääohjuksia kun pitää hankkia suuret määrät. Siinä vaiheessa kun sodan uhka nostaa rumaa päätään Euroopassa niin niitä ohjuksia on vinkumassa jokainen maa mantereella. Nykyaikaisten ohjusten tuottaminen on hidasta hommaa eikä niitä voida tuottaa suuria määriä lyhyessä ajassa. Suomella on yksi Euroopan harvoista todellista taistelukykyä omaavista armeijoista. On aivan varmaa, että ensimmäiset aselähetykset menävät Puolaan ja Balttiaan.

Tuossa saattaisi olla myös se etu, että vanhoja laukaisulaitteita voisi käyttää edelleen, jos ohjukset yhä niihin käy. Rahaa tuossa tuskin säästyisi, mutta laukaisimia saisi enemmän käyttöön tai varaosiksi.
 
Avenger Stingerin kanssa

300px-Avenger_missile.jpg


750px-Avenger_Stinger_Missile.JPEG
 
onko tämä hyvä saldo?

Polish-made GROM rockets targeted Russian planes and helicopters 20 times, 12 rockets were fired out of which 9 hit their targets
 
Hejsan kirjoitti:
onko tämä hyvä saldo?

Polish-made GROM rockets targeted Russian planes and helicopters 20 times, 12 rockets were fired out of which 9 hit their targets

Valase vähän mistä ton revit? Jos se on kys.aseen kenttätestistä ja tehty tosiolosuhteita mukaillen niin vaikuttaisi aika hyvälle pudotussuhteelle= 3/4 tai 75% teho.

En tosin ole asiassa mikään tietäjä.
 
Einomies1 kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
onko tämä hyvä saldo?

Polish-made GROM rockets targeted Russian planes and helicopters 20 times, 12 rockets were fired out of which 9 hit their targets

Valase vähän mistä ton revit? Jos se on kys.aseen kenttätestistä ja tehty tosiolosuhteita mukaillen niin vaikuttaisi aika hyvälle pudotussuhteelle= 3/4 tai 75% teho.

En tosin ole asiassa mikään tietäjä.

Se on tästä According to press releases during the 2008 South Ossetia war
 
Hejsan kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
onko tämä hyvä saldo?

Polish-made GROM rockets targeted Russian planes and helicopters 20 times, 12 rockets were fired out of which 9 hit their targets

Valase vähän mistä ton revit? Jos se on kys.aseen kenttätestistä ja tehty tosiolosuhteita mukaillen niin vaikuttaisi aika hyvälle pudotussuhteelle= 3/4 tai 75% teho.

En tosin ole asiassa mikään tietäjä.

Se on tästä According to press releases during the 2008 South Ossetia war

Tuon Wikipedian tietoihin nyt ei kannata hirveesti luottaa, mutta sen mukaiset tiedot kertovat että suoritusarvot (taistelulatauksen paino 1,27 kg ja kantama 5,5km) jäävät selvästi esim. FIM-92 stingeristä (3 kg, 8 km) jälkeen.

Jos polakkien parannukset jäävät vain hakupäähän ja mahdollisuuteen kiinnittää lämpötähtäin tai IFF-laite niin kannattaisi katsella parempia systeemejä.

Ihan yhtä hyvin voidaan itse päivittää ne 86M hakupäät ja raketin ajoaineet. Tuskin vaatii avaruustekniikan tietämystä tuo 50v. vanha perustekniikka....
 
Stinger RMB Block II on ilmeisesti toi 8km kantava versio, mutta se ei tainnut koskaan tulla käyttöön. Eli perus Stingeri kantaa sen 5+ km vai onko jollain parempaa tietoa?
 
peelo kirjoitti:
Stinger RMB Block II on ilmeisesti toi 8km kantava versio, mutta se ei tainnut koskaan tulla käyttöön. Eli perus Stingeri kantaa sen 5+ km vai onko jollain parempaa tietoa?

Tällaiset kantamat ovat käytön kannalta lähinnä teoreettisia. Ohjus lentää tuon matkan, mutta sillä ei ole juurikaan merkitystä, kun maalia ei useimmiten saada napattua muutamaa kilometriä kauempaa. Sää sotkee kuviot.
 
JOKO kirjoitti:
peelo kirjoitti:
Stinger RMB Block II on ilmeisesti toi 8km kantava versio, mutta se ei tainnut koskaan tulla käyttöön. Eli perus Stingeri kantaa sen 5+ km vai onko jollain parempaa tietoa?

Tällaiset kantamat ovat käytön kannalta lähinnä teoreettisia. Ohjus lentää tuon matkan, mutta sillä ei ole juurikaan merkitystä, kun maalia ei useimmiten saada napattua muutamaa kilometriä kauempaa. Sää sotkee kuviot.

Eikö kantama silloin merkitse jos saadaan lukitus nopeaan, pakenevaan kohteeseen?
Luulisi silloin että puikko joka lentää vaikka 1 km pidemmälle, ehtii todennäköisimmin saavuttaa kohteen ennen ohjuksen ruudin loppumista?
 
Joo on hyvin tiedossa että tositilanteessa on useita tekijöitä jotka vaikuttavat kokonaissuorituskykyyn. Nyt olikin kyse teoreettisesta maksimikantamasta ja siitä että onko sellaista Stinger versiota jonka kantama olisi lähelläkään 8 km.
 
peelo kirjoitti:
Joo on hyvin tiedossa että tositilanteessa on useita tekijöitä jotka vaikuttavat kokonaissuorituskykyyn. Nyt olikin kyse teoreettisesta maksimikantamasta ja siitä että onko sellaista Stinger versiota jonka kantama olisi lähelläkään 8 km.

Tai oikeastaan kysymys on siitä, että mitä noissa ohjuksissa ilmoitetut kantamat yleensäkin tarkoittavat, missä ohjuksessa se kantama on tehokas kantama ja missä on ilmoitettu teoreettinen kantama. Loputhan sitten riippuu lähinnä ohjuksen huippunopeudesta.

Mutta nyt sitten asian sivusta, että olenko oikeassa, kun menen väittämään, että Bolidella on suurempi "tehokas" kantama verrattuna noihin itsekseen hakeutuviin ohjuksiin? Tätä perustelen sillä, että sitä ei tarvitse lukita ennen laukausta vaan sen voi ampua hyvinkin kaukaa lähestyvää maalia kohti ja voipa varmaan olla mahdollista ampua se myös hieman ennakolla, että ohjuksen ei tarvitse ohjautuessa tuhlata liikeenergiaansa.
 
Max-ametia enemmän pitäisi varmaan tuijottaa ohjuksen häirinnänsietoon, tst-latauksen tehoon ja ohjuksen liikehtimiskykyyn?
 
baikal kirjoitti:
Max-ametia enemmän pitäisi varmaan tuijottaa ohjuksen häirinnänsietoon, tst-latauksen tehoon ja ohjuksen liikehtimiskykyyn?

Ohjuksen liikehtimiskyky on suoraan yhteydessä tuohon maksimietäisyyteen, siitä ei pääse irti ei sitten millään. TST-lataus taas on melko vakio, kaikissa niissä on se pienehkö sirpalekärki herätesytyttimellä (joskin Bolidessa on myös ontelokärki), joten se siitä. Jos haluaa enemmän vahinkoa aikaan, niin sitten tarvitaan kerrala isompi ohjus ja sitä ei sitten kanniskella mukana edes pienellä porukalla. Mitä taas tulee häirinnän sietoon, niin eikös noissa kaikissa ole ainakin jonkinlaiset ominaisuudet soihtujen väistöön (no, Bolidelle on tietenkin taas ominaista, että se ei välitä mokomista alunalkaenkaan)?

Eli, jos ei aiota vaan hankkia lisää Bolideja, niin kannattaisiko "tuijottaa" sitä systeemin liikuteltavuutta eikä mitään muuta?
 
SJ kirjoitti:
TST-lataus taas on melko vakio, kaikissa niissä on se pienehkö sirpalekärki herätesytyttimellä (joskin Bolidessa on myös ontelokärki), joten se siitä. Jos haluaa enemmän vahinkoa aikaan, niin sitten tarvitaan kerrala isompi ohjus ja sitä ei sitten kanniskella mukana edes pienellä porukalla.

Ei nyt ihan noinkaan. Esimerkiksi neuvostolliittolaisilla/venäläisillä noi olkapääohjusten taistelukärjet on ollut aika intensiivisen kehitystyön kohteena. Taistelukärjen tehoa on pyritty parantamaan mm. optimoimalla osumat ja taistelukärjen tunkeutuminen koneeseen on ollut erityisen mielenkiinnon kohteena. Lisäksi tehoa on pyritty lisäämään mm. rakettimoottorin räjäyttämisellä samanaikaisesti taistelukärjen kanssa.

Suomessahan testattiin aikoinaan Boliden taistelukärjen tehoa kenttäkokeissa. Tarkemmat järjestelyt ETS. Sanottakoon, että teho on täysin riittävä myös isoihin ja panssaroituihin kohteisiin.

Tulevaisuudessa voi myös olla mahdollista, että ampuja valitsee tietyn "moodin" ennen ampumista. Esimerkiksi taisteluhelikopteria varten ohjuksessa on omat hekomaalaihin optimoidut ohjausmenetelmät ja taistelukärki räjähtää aikautuksesta osuman jälkeen.
 
Back
Top