Erittäin lyhyt kantama ohjussysteemi

[baikal]

Teidän pitäisi lukea tuota Asutuskeskustelu-ketjua(tosin hieman rönsyillyttä) ja tarkastella siellä esitettyjen näkökulmien valossa mitä tarvitaan ja miten suppealla alalla loppu perin kalustoa kenties käytettäisiin?

Jos meikä - it levitetään 1300 kilometriä pitkälle kaistaleelle niin aika harva lahnaverkkohan siitä tulee. Jos it:n pääosat keskitetään ratkaisualueille niin it on itseasiassa vahva.

 

[Mosuri]

Teidän pitäisi lukea tuota Asutuskeskustelu-ketjua(tosin hieman rönsyillyttä) ja tarkastella siellä esitettyjen näkökulmien valossa mitä tarvitaan ja miten suppealla alalla loppu perin kalustoa kenties käytettäisiin?

Jos meikä - it levitetään 1300 kilometriä pitkälle kaistaleelle niin aika harva lahnaverkkohan siitä tulee. Jos it:n pääosat keskitetään ratkaisualueille niin it on itseasiassa vahva.

Suomessahan on tämä erikoisuus, että välillä jatketaan peittoa ja siirretään tilkkua paikasta toiseen. Crotalea olisi pitänyt hankkia 15-20 patteria (riittävästi) mutta rahat riittikin vain 10 patteriin. No sitten kun hankittiin kevyttä it-järjestelmää päädyttiin osittain tähän nykyiseen ItO 2005 ratkaisuun sen vuoksi, että kyseisellä järjestelmällä oli mahdollista paikata vähäisiä Crotale määriä. Nyt sitten ollaan kilpailumattamassa "Erittäin lyhyen kantaman ohjusjärjestelmää" kun on huomattu ettei ItO 2005 manpadit olekkaan ihan yhtä joustavia kuin igla partiot.

Näillä uusilla olkapääohjuksilla yritetään paikata sitä pahinta puutetta- 70 % armeijasta on pelkkien sergeiden ja it-konekivääreiden varassa- eli ollaan siellä 70-luvun tasolla. On pahaenteistä, että mek.tst.os kaltaiset yksiköt on varustettu niin onnettomalla ilmatorjunnalla. Valmareilla on kyllä tyydyttävä tai riittävä ilmatorjunta mutta mitään runsautta ei olla sielläkään jakamassa. Melkoisiin toiveuniin on vaivuttu jos luullaan, että riittää se jos alueella vöyrää joku riittävillä it-aseilla varustettu pumppu. Myös noi puheet siitä kuinka ilmapuolustus pitää toiminta-alueen taivasta puhtaana on melkoista toive-ajattelua.

Aikoinaanhan Panssariprikaatilla oli oma orgaaninen Crotale patteri mutta nykyisin noita crotale pattereita ei taida olla yhdenkään prikaatin kokoonpanossa. No toisaalta kyllä Suomessa huomattiin aika nopeasti että Crotale on parhaimmillaan "puolikiinteiden" kohteiden suojaamisessa, luonnehdinta joka ei (onneksi) sovi kuvaamaan mitään suomalaista maavoimien ykkösketjun yhtymää.

Eli tavallaan ItO 2005 on lähes Crotalen kantamalla varustettu mutta liikkuvampi ja joustavampi järjestelmä. Nyt sitten tarvitsisi vielä saada sille poistuneelle Iglalle korvaaja. Melkoinen hätä asian kanssa on. Puolustusvoimathan jopa alentui kyselemään aikoinaan käyttöikään jatkoa valmistajalta- oli kuulemma oltu tosi iloisia siitä kun venäläinen insinööri oli tutkimusten perusteella luvannut että tuotetta voitaisiin käyttää vielä kolme vuotta suositellun varastointiajan päälle!

 

[Hösseli]

Silloin pitää toivoa, että siellä yläportaassa joka osaa sijoittaa ne oikein, että suojaa riittää myös niille komppanioille ja pataljoonille. Jos it sijoitetaan komppanoihin ja pataljooniin, silloin 100% varmuudella niillä myös ihan OIKEASTI on sitä it:tä käytössään.

Prikaatin it:hän ryhmitetään tyypillisesti niin, että jokaisen pataljoonan vastuualueella on "aina" ohjustorjuntaa. Eräänlainen tasajako on siis taktiikkana, poikkeus vahvistaa säännön?

Komppanian kokoonpanoon sisällytetty it olisi melkoinen hölmöntölväys, sillä lähinnä varmistettaisiin se, että pääosa kalliista it-aseista olisi aina epäedullisissa paikoissa ties missä näreiköissä. Eiköhän se riitä, että komppaniaa suojataan it:llä, ei sen tarvitse orgaanista olla. Omaksi it-aseeksi riittää hyvin NSV.

 

[Hösseli]

Suomessahan on tämä erikoisuus, että välillä jatketaan peittoa ja siirretään tilkkua paikasta toiseen. Crotalea olisi pitänyt hankkia 15-20 patteria (riittävästi) mutta rahat riittikin vain 10 patteriin.

Crotale-hankinnassahan päästiin poikkeuksellisen lähelle tavoitetasoa. Riittämätön resursointihan on aina ollut yksi kansallisen puolustuksemme uskottavuuden kulmakivistä...

 

[Mosuri]

Suomessahan on tämä erikoisuus, että välillä jatketaan peittoa ja siirretään tilkkua paikasta toiseen. Crotalea olisi pitänyt hankkia 15-20 patteria (riittävästi) mutta rahat riittikin vain 10 patteriin.

Crotale-hankinnassahan päästiin poikkeuksellisen lähelle tavoitetasoa. Riittämätön resursointihan on aina ollut yksi kansallisen puolustuksemme uskottavuuden kulmakivistä...

No jos 90-luvun lamasta täytyy jotain sanoa niin puolustusvoimat selvisivät siitä paljon helpommalla kuin moni muu ala. Johtopaikoilla kun oli kavereita jotka rahoittivat jopa suuria hankintoja vaikka talous olikin kuralla. Ensimmäinen persianlahti taisi olla melkoinen herätys näihin ilmapuolen asioihin puolustusvoimissa. Jopa synkimpinä lamavuosina ilmatorjuntaan panostettiin ja tämä säteili alas asti jopa vihoviimeisiin tykkimiehiin joilla leirivuorokausia oli aivan eri tavalla kuin monessa muussa aselajissa.

Pienen rukouksen voisi laittaa yläilmoihin, että EU:n systeemiherrat antaisivat suomalaisten kontolle vaikka jonkun kriisipesäkkeen lentokentän puolustettavaksi ja mieluiten vielä sellainen vastapuoli jolta löytyy lentokalustoa? Siinä saisi taas suomalaislakeija paistatella päivää kun ohjus pudottaisi SU-25:n hökkelikylään ja suomalainen sotilaspalokunta sammuttaisi vielä alkaneen suurpalon... Voitaisiin sitten kansainvälisyyskiiman varjolla ostaa kilkettä ja kalketta kotimaankin turvaksi?

 

[SJ]

Teidän pitäisi lukea tuota Asutuskeskustelu-ketjua(tosin hieman rönsyillyttä) ja tarkastella siellä esitettyjen näkökulmien valossa mitä tarvitaan ja miten suppealla alalla loppu perin kalustoa kenties käytettäisiin?

Jos meikä - it levitetään 1300 kilometriä pitkälle kaistaleelle niin aika harva lahnaverkkohan siitä tulee. Jos it:n pääosat keskitetään ratkaisualueille niin it on itseasiassa vahva.

Suomessahan on tämä erikoisuus, että välillä jatketaan peittoa ja siirretään tilkkua paikasta toiseen. Crotalea olisi pitänyt hankkia 15-20 patteria (riittävästi) mutta rahat riittikin vain 10 patteriin. No sitten kun hankittiin kevyttä it-järjestelmää päädyttiin osittain tähän nykyiseen ItO 2005 ratkaisuun sen vuoksi, että kyseisellä järjestelmällä oli mahdollista paikata vähäisiä Crotale määriä. Nyt sitten ollaan kilpailumattamassa "Erittäin lyhyen kantaman ohjusjärjestelmää" kun on huomattu ettei ItO 2005 manpadit olekkaan ihan yhtä joustavia kuin igla partiot.

Olisikohan kuitenkin, että nuo Boliden ominaisuudet tunnettiin jo ennestään, mutta niiden kantamaa pidettiin tärkeämpänä, etenkin kun oli tarkoitus hankkia niitä ajoneuvoalustalle. Niitä ei myöskään hankittu kokoarmeijalle (itseasiassa niitä ei taidettu missään vaihessa nimetä Iglojen korvaajiksi), joten tämä uusi hankinta lienee ihan odotettu, joskin tuo ITO-2005 hankinta on varmaankin toiminut jonkinlaisena koe-eränä, jolla katsotaan voisiko ne toimia ainoana systeeminä.

 

[Hösseli]

No jos 90-luvun lamasta täytyy jotain sanoa niin puolustusvoimat selvisivät siitä paljon helpommalla kuin moni muu ala. Johtopaikoilla kun oli kavereita jotka rahoittivat jopa suuria hankintoja vaikka talous olikin kuralla. Ensimmäinen persianlahti taisi olla melkoinen herätys näihin ilmapuolen asioihin puolustusvoimissa. Jopa synkimpinä lamavuosina ilmatorjuntaan panostettiin ja tämä säteili alas asti jopa vihoviimeisiin tykkimiehiin joilla leirivuorokausia oli aivan eri tavalla kuin monessa muussa aselajissa.

Ainakin materiaalihankintojen puolella PV:llä pyyhki hyvin. Tärkeä tekijä oli toki se, että rahat oli juuri laman alla sidottu lähes vuosikymmeneksi Hornet-kauppaan.

Kertausten puolella havaitsin itsekin samanlaista, mm. 57ItK:n ampujaksi koulutettu kaveri kävi ilmeisesti joka vuosi Lohtajalla läpi 90-luvun, kun kertauksia ei muuten ollut tarjolla juuri kenellekään. Samoin It-upseereiksi tai ilmavoimissa apumekaanikoiksi koulutetuilla kertaukset pyörivät hämmästyttävän hyvin.

Moni reserviläivuosiluokka "menetettiin" kokonaan noina vuosina, mutta avainmiehiä pystyttiin silti pitämään lämpiminä suorastaan kiitettävästi.

 

[SJ]

Suomessahan on tämä erikoisuus, että välillä jatketaan peittoa ja siirretään tilkkua paikasta toiseen. Crotalea olisi pitänyt hankkia 15-20 patteria (riittävästi) mutta rahat riittikin vain 10 patteriin.

Crotale-hankinnassahan päästiin poikkeuksellisen lähelle tavoitetasoa. Riittämätön resursointihan on aina ollut yksi kansallisen puolustuksemme uskottavuuden kulmakivistä...

No jos 90-luvun lamasta täytyy jotain sanoa niin puolustusvoimat selvisivät siitä paljon helpommalla kuin moni muu ala. Johtopaikoilla kun oli kavereita jotka rahoittivat jopa suuria hankintoja vaikka talous olikin kuralla. Ensimmäinen persianlahti taisi olla melkoinen herätys näihin ilmapuolen asioihin puolustusvoimissa. Jopa synkimpinä lamavuosina ilmatorjuntaan panostettiin ja tämä säteili alas asti jopa vihoviimeisiin tykkimiehiin joilla leirivuorokausia oli aivan eri tavalla kuin monessa muussa aselajissa.

Tuo herätys teoria voisi tosiaankin pitää paikkansa, kun IT ennen -90 lukua oli aika syvältä.

 

[Hösseli]

Olisikohan kuitenkin, että nuo Boliden ominaisuudet tunnettiin jo ennestään, mutta niiden kantamaa pidettiin tärkeämpänä, etenkin kun oli tarkoitus hankkia niitä ajoneuvoalustalle. Niitä ei myöskään hankittu kokoarmeijalle (itseasiassa niitä ei taidettu missään vaihessa nimetä Iglojen korvaajiksi), joten tämä uusi hankinta lienee ihan odotettu, joskin tuo ITO-2005 hankinta on varmaankin toiminut jonkinlaisena koe-eränä, jolla katsotaan voisiko ne toimia ainoana systeeminä.

En tiedä millä Iglat on aikanaan ajateltu korvattavan, Bolidellahan on siihen verraten sekä etuja että haittoja puolellaan. Parasta olisi, jos käytössä olisi molemmat ohjustyypit. Kumpainenkin soveltuisi myös 05-alustoille ja mahdollistaisi tulen tiheyden lisäämisen.

Sergein ja Marksmanin poistuessa on kenttäarmeijalle kuitenkin kaavailtu uutta it-asetta ja siinä on pureskeltu sekä tykkejä, että ohjuksia. On toki mahdollista, että ip-ohjusten lisäksi hankitaan myöhemmin myös tykkejä, aika näyttää. It-panssareista luopuminen ei ainakaan vaikuttaisi kovin fiksulle ratkaisulle.

 

[Mosuri]

No shit, sherlock.

Kannattaa varmaankin lukea niitä vanhoja postauksia ja katsoa mitä kukin on aikoinaan asioista luullut...

Bolideja varmaankin tilaavat, ellei IP-ohjus rintamalla ole tapahtunut jotakin uutta.

Edit: Uskoisin, että tuo tiedustelu on vain jonkun lakipykälän vaatima tai sitten haluavat kokeilla saisivatko hyö aikaan kilpailua.

 

[Hösseli]

Lyhyt lainaus Ilmatorjunta-lehden numerossa 3/2010 sivuilla 11-12 olevasta jutusta "Erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjus-hanke".
___________________

Ammusilmatorjunnan osalta olemme kansainvälisen trendin vankeja, nyt ammusilmatorjuntaa kehitetään pääosin kv-tehtäviin tukikohtien suojaksi. Vanhan kunnon 23 ItK 61:n seuraajaa ei siis ammusilmatorjunnasta enää löydy.

EKITO-hankkeen ensisijaisena kohteena ovat kevyet ip-hakupään omaavat ohjukset, joilla on hyvä maastoliikkuvuus. Hankkeen tässä vaiheessa haetaan pääasiassa olalta ammuttavaa versiota.
____________________

Lehti tulee PDF-versiona kaikkien ladattavaksi viikolla 52

http://www.ilmatorjunta.fi

 

[Einomies1]

Defenceindustrydaily.com -sivustolta:

Nov 17/10: Defense News reports that Finland is preparing an RFP for Short Range Air Defense (SHORAD) systems. The request for proposals is expected in 2011, with orders placed in the 2011-15 time frame, and first deliveries by 2015. Defense News says that “The value of the contract is certain to be influenced by political decisions regarding the future size of Finland’s regional and reserve forces, which is expected to be significantly reduced by 2014.” On the other hand, recent conflicts teach that anti-aircraft missiles are extraordinarily valuable to defensive forces.

Finland currently operates Russian SA-18 Igla-M and Swedish RBS-70 missiles in this role, and the new buy is reportedly set to replace the Russian SA-18s and 23mm “Sergei” (ZU-23, or 23 ItK 95 in Finland) towed guns. The Finns are reportedly looking at the “usual suspects” from France (MBDA’s Mistral), Sweden (Saab’s RBS-70/Bolide), ad the USA (FIM-92 Stinger, possibly combined mounted Avenger), as well as Russia (SA-24 Igla-S), and SA-18 related Polish (PZR GROM) and South Korean (LIG Nex1’s Chiron) systems.

http://www.defenseindustrydaily.com/Finland-Updating-Its-Air-Defense-Systems-05398/

Näyttäisi siltä että myös uusin Venäläinen 9K332 / 9M342 / SA-24 on mukana ehdokkaiden joukossa.
Toivottavasti Polakkien PZR GROM ei tule valituksi, niillä ei ole juuri kokemusta tuon kaltaisten järjestelmien valmistamisesta.

 

[hessukessu]

Tuo korealainen vaikuttaa kiinnostavalta...

 

[3JK]

Ymmärtämättä mikä vaihtoehdoista on teknisesti paras, sanoisin että Mistralin pitäisi olla vahvoilla koska niistä on jo merivoimissa, toivottavasti hyviä, kokemusta. Stingerin vahvuus taas on se että Jenkkien varastoista niitä löytyy kymmenet tuhannet... siis pitäisi olla helppoa "harmaan vaiheen aikana" saada niitä lisää niin paljon kuin tarvitsee. Montakohan saisi mahtumaan yhteen Finnairin MD11 rahtariin? Stingerin pitäisi myös teoriassa olla suhteellisen halpa, kun sitä on valmistetu niin valtavia määriä (onko se todellisuudessa "halpa" en kyllä tiedä).

 

[SJ]

Ymmärtämättä mikä vaihtoehdoista on teknisesti paras, sanoisin että Mistralin pitäisi olla vahvoilla koska niistä on jo merivoimissa, toivottavasti hyviä, kokemusta. Stingerin vahvuus taas on se että Jenkkien varastoista niitä löytyy kymmenet tuhannet... siis pitäisi olla helppoa "harmaan vaiheen aikana" saada niitä lisää niin paljon kuin tarvitsee. Montakohan saisi mahtumaan yhteen Finnairin MD11 rahtariin? Stingerin pitäisi myös teoriassa olla suhteellisen halpa, kun sitä on valmistetu niin valtavia määriä (onko se todellisuudessa "halpa" en kyllä tiedä).

Stinger taisi myös olla kevein mikä lienee etu, jos Boliden katsottiin olevan liian raskas ja kömpelö. Sen saa myöskin integroitua ITO-2005:een, ellei se jo ole.

 

[Hösseli]

Ymmärtämättä mikä vaihtoehdoista on teknisesti paras, sanoisin että Mistralin pitäisi olla vahvoilla koska niistä on jo merivoimissa, toivottavasti hyviä, kokemusta. Stingerin vahvuus taas on se että Jenkkien varastoista niitä löytyy kymmenet tuhannet... siis pitäisi olla helppoa "harmaan vaiheen aikana" saada niitä lisää niin paljon kuin tarvitsee. Montakohan saisi mahtumaan yhteen Finnairin MD11 rahtariin? Stingerin pitäisi myös teoriassa olla suhteellisen halpa, kun sitä on valmistetu niin valtavia määriä (onko se todellisuudessa "halpa" en kyllä tiedä).

Stinger taisi myös olla kevein mikä lienee etu, jos Boliden katsottiin olevan liian raskas ja kömpelö. Sen saa myöskin integroitua ITO-2005:een, ellei se jo ole.

Jos tosiaan halutaan olkapääohjus, niin Mistral, Chiron ja Bolide ovat tässä vaiheessa sivuraiteella. Jokainen edellä mainituista vaatii kuitenkin ampumajalustan roudaamista. En tosin jaksa uskoa, että tuo olisi lopulta mikään kynnyskysymys, jos värkki muuten osoittautuu hyväksi.

Tuolla ulkomaankielisessä tekstissä viitataan myös Avengeriin, siinäkö meillä olisi Marksmanille korvaaja?

Entä poikkeaako tuo Grom jotenkin edukseen meiltä jo poistetusta Iglasta. Kuulostaisi jotenkin oudolle, jos päädyttäisiin hankkimaan lisää samanlaista kalustoa, kuin mitä on jo wanhentuneena poistettu.

 

[Museo]

Ammusilmatorjunnan osalta olemme kansainvälisen trendin vankeja, nyt ammusilmatorjuntaa kehitetään pääosin kv-tehtäviin tukikohtien suojaksi. Vanhan kunnon 23 ItK 61:n seuraajaa ei siis ammusilmatorjunnasta enää löydy.

Kansainväliset trendit tarkoittavat tässä siis länsieurooppalaisia trendejä. Ilmeisesti Nato-maissa, Ruotsissa tai Sveitsissä ei kehitellä mainittuja systeemejä tällä hetkellä. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö muualta maailmasta saisi halutun kaltaista ammusilmatorjuntaa uutenakin hankittua jos oikeasti haluttaisiin. Ei taida olla sergein korvaaminen ihan prioriteettilistan kärkipäässä?

 

[FM200]

Iglathan toimitettiin varikoille ruudin vanhenemisen takia. Rauhan aikana tuskin varusmiehet tai kantaväkikään ampuu ohjuksia joiden
valmistajan takaama käyttöikä on päättynyt. Kriisin aikana ehkä asia olisi toisin.
Venäläisiä puikkoja lie hankittu yhteensä n 3500, mikä ei ole vähäinen määrä.
SA-24 Igla-S on varmasti hankinnoissa vahvoilla riippuen minkälainen versio on saatavilla.

 

[SJ]

SA-24 Igla-S on varmasti hankinnoissa vahvoilla riippuen minkälainen versio on saatavilla.

Empä olisi niin varma. Tuo ase tuskin on "nato-standardit" täyttävä ja jos Puolasta ja Koreasta saa vastaavaa (joskin luultavasti hieman vanhempaa mallia olevaa) sensoria käyttävää ohjusta, niin miksi hankkia Venäjältä?

 

[juhapar]

SA-24 Igla-S on varmasti hankinnoissa vahvoilla riippuen minkälainen versio on saatavilla.

Empä olisi niin varma. Tuo ase tuskin on "nato-standardit" täyttävä ja jos Puolasta ja Koreasta saa vastaavaa (joskin luultavasti hieman vanhempaa mallia olevaa) sensoria käyttävää ohjusta, niin miksi hankkia Venäjältä?

Kauppapoliittiset syyt?