Erittäin lyhyt kantama ohjussysteemi
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
Döödihärry
Alikersantti
Itse ratkaisisin lämpöhakuisten ohjusten massamaisen hankinnan 2-portaan joukoille seuraavasti. Kun nyt kerran BUK-M1 on menossa romuksi, niin eikö sitä voisi tarjota Iranille. Vastalahjaksi paikallisia versioita olkapää-ohjuksesta, miksei tuotantolinjaakin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Misagh-2
Jotkut tahot saattaisivat hieman hiiltyä tällaisesta kaupankäynnistä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Misagh-2
Jotkut tahot saattaisivat hieman hiiltyä tällaisesta kaupankäynnistä.
Hösseli kirjoitti:
RannJP:ssä ei ole ilmatorjuntaa paitsi venekohtaiset ITKK. Sille voidaan alistaa ItO-jaos. Ja yleensä varmaankin ItO 05M mutta jos Mistral laukaisujalustojen määrä (36kpl) pitää paikkansa niin niistä luulisi riittävän laivastoyksiköiden ulkopuolellekin. Tuntuu vaan aika isolta määrältä toi 36kpl.
Tuntuu tosiaan isolle, mutta niin kirjassa kyllä sanottiin ihan omin silminkin katsottuna. Kirjayksilö oli tosin sama kuin Hösselilläpeelo kirjoitti:
Muissa lähteissähän on tyypillisesti mainittu jalusta kutakin laivalavettia kohti. Ihan selvästi Lappi kuitenkin mainitsee hankituksi määräksi 6kpl laivalavettia kohti ja puhuu vielä merkittävästä määrästä. Kerrankin myönteinen yllätys siis mutta valitettavasti historiaa kun uusia ohjuslaukauksia ei ilmeisesti hankita ja vanhat ovat morjens tai ainakin alkavat olla. Rantajääkäreille nuo eivät siis käy siitä syystä ettei niitä ole.RistoJ kirjoitti:
12 astetta on todella paljon. Laskin sen tarkoittavan halkaisijaltaan 1680 metristä ympyrää kahdeksan kilometrin päässä.
Pieni ajatusleikki. Otetaan pysäytyskuva tuon laitteen näkemästä maisemasta kahdeksan kilsan päästä. Sijoitetaan siihen maisemaan yksi kohti tuleva hävittäjä. Hävittäjän leveys on 15m ja korkeus 3m. Kutistetaan napattu kuva ampujan edessä olevaan ruutuun sopivaksi. Ruutu on 10cm (?) halkaisijaltaan. Kuva pitää kutistaa 0,1/1680 suhteella. Eli milli ruudulla on 16800 milliä taivaalla. = 16,8 metriä.
Hävittäjä näkyy lämppärin ruudulla 0,9 milliä leveänä ja 0,2 milliä paksuna. Paksuus tosin keskeltä. Siiven todellinen noin 0,5 metrin paksuus näkyy ruudulla 0,03 millin vahvuisena juovana. :dodgy:
Zoomilla maalin erottuvuus paranee, mutta vastaavasti havainnoitava ala pienenee. Tuntuu melkoisen teoreettisilta nuo manpadin ampumaetäisyydet.
SJ kirjoitti:
Eikö se tutkan tarve aikalailla pilaa idean edullisesta manpadista? Voinee hommata samantien ASRAD-R:n ja kenties siihen kylkiäisiksi manpadin, kuten meillä on tehty. Halvaksi se ei kuitenkaan tule. Ellei siihen tutkaan ole rahaa, niin sitten tyydytään vain Sergein ja itkon paukkeeseen.
Se mitä yritän ajaa takaa, on tehokas resurssien käyttö. Meillä on jo ihan hyvät pelit alle kahden kilometrin etäisyyksille. Sergei ja itko. Hankitaan muutama valonvahvistin, niin saadaan auttava kyky toimia yöllä. Iglat, Stingerit ja Bolide manpadit olisivat ihan kiva lisä. Suorituskyky ei kuitenkaan parane riittävästi suhteessa kustannuksiin. On mielekkäämpää hypätä suoraan pykälää tehokkaampaan kalustoon. Saadaan rahalle enemmän vastinetta, vaikka järjestelmien määrä jää vähäisemmäksi.
Tässä loikassa ASRAD-R:n mahdollistama Boliden maksimikantama on aivan minimi. Lähitorjunta vaikeuttaa rautapommeilla ja raketeilla rynnäköintiä. Välineet on jo. Seuraava haaste on pst-ohjusten kaltaiset täsmäaseet ja laserilla maalien osoittaminen pommeille. Näitä aseita käyttäviin helikoptereihin ja lentokoneisiin pitäisi ulottua IT:n seuraavalla kerroksella.
Tässäpä normaali tilanne Lohtajalta:
Suuntaaja ei näe maalia. Etäisyys on luokkaa 2Km. Ammunnanvalvoja ja tykinjohtaja yrittävät näyttää suuntaa. Ei vain osu suuntaajan silmiin, vaikka katsoo lähes oikeaan suuntaan. Kiikareilla homma menee entistä vaikeammaksi suppean näkökentän ansiosta. Mikä mahtaa olla tilanne lämpökameran kanssa? Parempi kontrasti olisi iso apu.
Last edited by a moderator:
JOKO kirjoitti:
No siis tuossa RBS-70:ssä tuo lämpökamera liitetään suoraan optiikkaan, jossa on suoraan 7 kertainen suurennos ja itsessään 9 asteen näkökenttä. Lämppärin kuva tulee tuon optiikan kautta ja siis tuo suurennos on käytössä myös sillä. Lämppärille ei ole omaa ruutua, vaan sen kuva tulee samoihin tähtäimiin kuin päivänvalollakin, joten tuota laskentatapaa pitää muuttaa koska tähtäimen kuva kattaa kuitenkin suurimman osan silmän näkökentästä. Sitä en tarkasti tiedä, minkä alan tuosta näkökentästä lämppäri kattaa. Joka tapauksessa maali näkyy riittävän suurena kaukaakin sekä lämpökameran että päivänvalo-optiikan kautta katsottuna.
Vanhalle COND-lämpökameralle kerrotaan yli 10 km havaitsemisetäisyyttä suihkuhävittäjälle ja yli 6 km havaitsemisetäisyyttä helikopterille. Meillä käytössä oleva uusi BORC on tuota COND:a selvästi herkempi, joten toimintaetäisyydet ovat varmasti myös paljon paremmat.
JOKO kirjoitti:
Ennakkovaroitus on hyvin oleellinen seikka kaikkien ilmatorjuntajärjestelmien kannalta ja lyhyen kantaman aseiden kohdalla erityisesti. Reaktioajat yksinkertaisesti ovat niin lyhyet, että ilman ennakkovaroitusta homma menee hyvin vaikeaksi. Siksipä meillä on panostettu paljon ennakkovaroitus- ja taistelunjohtokykyyn (maalinosoitustutkat, tuliasemapäätteet, liikkuvat johtokeskukset). Esim. Irakilla oli v. 1991 valtavat määrät Igloja ja muita MANPAD:ja, mutta pudotukset niillä jäivät kovin vähäisiksi, vaikka maaleja olisi ollut vaikka muille jakaa. Tämä johtui suurelta osin ennakkovaroituksen puutteesta.
Sergeiden ja ilmatorjuntaohjusten kustannustehokkusvertailu on vähän hankalaa. Yhtä MANPAD:a vastaavaa torjuntatehoa varten pitäisi olla aika monta Sergeitä ja kouluttaa niitä varten varusmiehiä sekä ylläpitää henkilöstön osaamista. Kaikki nuo vievät suuria summia rahaa ja sen takia monissa maissa kevyestä tykkikalustosta onkin luovuttu. Esim. taistelevien joukkojen suojaukseen tst-helikoptereita ja rynnäkkökoneita vastaan kevyet tykit ovat liian lyhytkantamaisia ja hankalia/hitaita saada tuliasemiin. Toisaalta kalliimmat systeemit eivät juurikaan lisää tehokasta kantamaa, koska maalit ovat niin matalalla. Kalliimman hinnan vuoksi niillä itse asiassa torjunta-ala pienenee kun määrät pienenevät. Tuohon rakoon kannettavat systeemit osuvat kuin nyrkki silmään.
Last edited by a moderator:
Mosuri kirjoitti:
Kyllä riitti juu, koska ohjuksia ja muuta kalustoa oli aivan liian vähän per prikaati. Nyt tilannetta ollaan muutettu koska liian ohut torjunta ei suojaa riittävästi ketään. Lisäksi kun pimeätoimintakykyiset koneet ovat lisääntyneet ja tulevat lisääntymään, niin pelkillä päivällä ja hyvässä säässä toimivilla aseilla ei pitkälle pötkitä.
Laitoit muistaakseni jotain 05M:ään liittyviä hintoja joskus Susi1:n puolelle, mutta sattuneesta syystä en pääse niitä enää tarkastelemaan.RistoJ kirjoitti:
Onko Boliden ampumalaitteen ja ohjuslaukauksen hinnoista ollut hintatietoja julkisuudessa? Hankintauutisista voi päätellä, että yksi patteri, jolla on kaiketi 9 ampumalaitetta, kustansi lisähankinnan jälkeen järjestelmäkulut huomioiden n. 10-12 m€.
Iglassa yksi ohjuslaukaus maksoi viisi kertaa ampumalaitteen hinnan, mikähän tuo suhde on Bolidessa ja mitä luokkaa nuo hinnat olisivat Euroissa? Suhdeluku on jotakin aivan muuta, se lienee varmaa...
JOKO kirjoitti:
Halpaa ratkaisua ei taida saada millään, jos ei tuloksista tingitä. Mutta meidän tapauksessa tuo tutka homma ei taida olla ongelma kun eikös ne tutkat ole jo olemassa? Siis tulenosoitustutkat (mostka?) mitä oli Sergeitä varten. Sitä en sitten osaa sanoa, että pystyyko nuo meillä olevat systeemit täysin käyttämään Boliden ominaisuuksia ja antamaan sitä suuntaa, mutta swedujen käytössä olevilla vempaimilla se onnistuu. Ja eikös nuo tutkat olleet Giraffeja ja ne käsittääkseni tehdään Ruotsissa.
Mutta kuitenkin ennakkovaroitus on jollakin saatava kuten Risto tuossa sanoikin. Vai mitä luulet tuossa sinun videossa tapahtuneen, jos sitä ei olisi ollut ollenkaan kenelläkään?
Hösseli kirjoitti:
No tuossa sivua paria sitten oli tälläiset tiedot:
150 RBS-70 Mk-2 $30 m deal vuonna 2002 Suomi sai ne vuonna 2005-2007
100 RBS-70 MK-2 $85 m deal vuonna 2007 Suomi sai ne vuonna 2008-2009
??? RBS-70 MK-2 £26 m deal vuonna 2009 Suomi saa ne vuonna 2011
Ja tässä on sitten tuo ASRAD-R kaupasta:
16 ASRAD SAM system 2002 2005-2007 (16) Part of EUR135 m deal
Joten ei kai se nyt kuitenkaan maksa ASRAD-R mallia enempää?
Toinen epävarma tekijä on järjestelmän tutka, joka kummittelee monessa asevientitilastossa omana rivinään. Vielä mielenkiintoisemmaksi homma muuttuu, kun huomioidaan myös se asia, että jokaista hankinnan osasta hintoineen ei lainkaan välttämättä ole edes erikseen julkistettu.SJ kirjoitti:
Hinnoista voidaan siis parhaimmillaankin saada aikaiseksi karkea arvio.
Tilastoissa on paljon myös pääteltyjä ja keksittyjä lukuja, joiden on tarkoitus tuoda esille pikemminkin suuruuluokka kuin tarkkoja määriä. Tuosta syystä esim. mikä tahansa venäläinen hävittäjäkone missä tahansa kaupassa ja millä tahansa varustuksella maksaa aina 50m$.SJ kirjoitti:
Meille tehdyn 05/05M-hankinnan rahoista tiedetään oikeastaan vain se, että alkuun kauppassa oli mukana vain vähän ohjuksia ja määrä nostettiin tavoitetasolle hiljan tehdyllä lisäkaupalla. Ihan fiksua toimintaa ostaa nopeasti happanevat ohjukset vasta siinä vaiheessa, kun laitteet ja miehet on ensin hierottu käyttökuntoon.
Alkuperäisen kauppahinnan perusteella ei kuitenkaan kannata lähteä arpomaan vaikkapa nyt keskustelussa ollutta ampumajalustojen ja ohjuslaukausten määrän suhdetta.