Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta

[RPG83]

Silloin kaikki koneet edustivat samaa sukupolvea ominaisuuksiltaan, nyt eivät.



Mikäli tänne todellakin hankittaisiin neljännen sukupolven kone viidennen sukupolven koneen hinnalla, niin kyllä pettymys olisi suuri. Eikä pelkästään minulla, vaan myös Ilmavoimilla.

Yritin ajatella kokonaisuutta. On tekniset seikat, ja sitten on muut seikat. Aluksi näytti siltä, ettei Hornetia edes myytäisi meille. Sitten näytti siltä, että se on liian kallis. Sittemmin asiat muuttuivat, mutta sama voi tapahtua käänteisesti myös F-35:n kanssa.

Miksi F-35 ei välttämättä tule valituksi:

• Uussuomettuminen: Väyrysestä ei tullut ulkoministeriä, mutta se on vain erävoitto. Esitit muistaakseni itsekin aikanaan arvelun, että F-35 ei välttämättä ole myynnissä Suomelle, jos myötäilemme Venäjää liiaksi. Tällä hetkellähän me istumme sillä kuuluisalla aidalla, vaan kummalle puolelle me putoamme?
• Sisäpolitiikka: Entäpä jos ilmavoimat eivät saakaan avointa shekkiä tietylle konemäärälle? Sanotaan, että konetarpeeksi määritellään 60 konetta, ja poliitikoilta tuleekin vain neljän miljardin euron shekki. Saavatko ilmavoimat selitettyä tilanteen sellaiseksi, että 30 kpl F-35 on parempi hankinta kuin 45 kpl Gripeneitä? Taustalla on kuitenkin aiempi selvitys, jossa määriteltiin jyrkin sanakääntein konemääräksi 60 konetta. Voidaanko tinkiä 30 konetta, kun toinen vaihtoehto (Gripen E) johtaisi vain 15 koneen tinkimiseen kaavaillusta tilausmäärästä?
  
• Hinta: Onko jokin mekanismi, joka takaa sen, että Yhdysvaltain tarjous on Ruotsin vastaavaa parempi kokonaishinnassa tai edes hinta-laatu -suhteessa? Voiko olla, että amerikkalaiset tekevät tarjouksen, jonka arvioivat riittävän hyväksi (ei ylivoimaiseksi!) Gripeniä vastaan? Voiko Yhdysvaltain hallinto vaikuttaa asiaan (koska FMS-ohjelma), jos Lockheed Martin tavoittelee maksimaalista voittoa? Tällaisessa riskipelissä on se mahdollisuus, että Suomessa koneiden hinta-laatu -suhde arvioidaan hieman eri tavalla kuin Lockheed Martinilla, mikä johtaa siihen, että Gripen E on parempi hinta-laatu -suhteeltaan.
  
• Lahjukset: Onko Suomi immuuni näille? Rahaa on varmasti tarjolla joka suunnasta, kysymys on lähinnä se, sortuuko riittävän moni.

 

[RPG83]

Hei haloo!!! Häiveominaisuuksilla ei ole mitään merkitystä siinä vaiheessa kun kone kantaa aktiivista lähetintä jonka kaikki havaitsevat. Se havaitseminenhan on sen häirinnän idea. Jos kukaan ei havaitse häirintää ei se toimi.

No toki häirintälähetin/lähettimet eivät tietenkään välttämättä kata koko vastustajan tutkien käyttämää taajuusaluetta joten siinä mielessä häiveellä myös häirintäkoneessa voi olla merkitystä.

Kyllä sillä on väliä. Mites vaikka sen jälkeen, kun tarve häirintälähettimelle lakkaa? Ei sitä häirintälähetintä oletettavasti pidetä päällä koko tehtävän ajan, vaan se aktivoidaan tehtävän kriittisessä vaiheessa (vaikkapa S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmän tutkan hakiessa lukitusta).

 

[magitsu]

En usko että Growler häviää ikinä elsossa F-35:n vastaavalle..

Tarkastellaanpa tätä yhtä kautta:

F-35 on naurettavan helppo piilottaa häirinnällä verrattuna Growleriin.

VLO-kone, jonka tutkaheijaste on esim. 0.001 m^2. Siihen kun heittää päälle häirintää havaitsijan tutkan mykistämiseksi on vaikutus tuhatkertainen kuin mitä sama häirintä auttaisi 1 m^2 kohteen piilottamiseen.
Tämä siksi, koska tutkasignaali on heijaste, mutta häirintää ei tarvitse kimmottaa kohteesta takaisin.
Samalla lähetysteholla tehtävän häirinnän vaikutus havaintoetäisyysmatkan lyhenemiseen on siis moninkertainen VLO-koneen ja tavanomaisen välillä. Eli karkeasti ottaen VLO:lla on ensin mittava etu tavanomaiseen koneeseen ilman häirintää ja sitten samassa suhteessa lisää kun häirintä lyödään päälle.

Eli tarjolla on häirintätehoa yhteen kohteeseen huikeasti enemmän tai jaettavaksi vaikka kuinka moneen ylimääräiseen.
Jos häirintä tulee tämän F-35:n ulkopuolisesta kohteesta ei ole edes pelkoa, että se paljastaisi. Sehän voi tulla vaikka 50km kauempana olevasta toisesta F-35:sta. Toki jos on 1:1-tilanne niin ajaa omahäirintänä asiansa.

APG-81 + NGJ tulee olemaan kova yhdistelmä 20-luvulla.

 

[Mustaruuti]

Silloin kaikki koneet edustivat samaa sukupolvea ominaisuuksiltaan, nyt eivät.

Mikäli tänne todellakin hankittaisiin neljännen sukupolven kone viidennen sukupolven koneen hinnalla, niin kyllä pettymys olisi suuri. Eikä pelkästään minulla, vaan myös Ilmavoimilla.

Oletko vielä Barreli tutustunut Ilmavoimien esiselvitykseen? Perusteellisen oloinen, itselläni onkin vielä kesken. Kuitenkin, sen ehdin jo todeta, että Ilmavoimilla on hiukan hienopiirteisempi käsitys tuosta 5>4 -ajatuksesta. Otteita alla.

---

Julkisuudessa on viimeaikoina esiintynyt erilaisia viittauksia
hävittäjäkaluston sukupolviin ja erityisesti 4. ja 5. sukupolven
eroihin. Näitä sukupolvia erottavien tekijöiden on
katsottu muodostuvan häiveteknologiasta, liikehtimiskyvystä,
super cruise -kyvystä, avioniikasta ja sensoreista sekä sensorifuusiosta.
Vaikka tämänkaltainen luokittelu yksinkertaistaa
konetyyppien ja eri ilmavoimissa käytössä olevan lentokaluston
vertailua, vertailukelpoisuus kärsii luokittelun ja siihen
liittyvän käsitteistön vääristyessä kaupallisten toimijoiden intressien
edun mukaisesti. Samalla, kun viidennen sukupolven
selvästi erottavia tekijöitä korostetaan, tuovat useat valmistajat
markkinoille uusia versioita 4. sukupolven hävittäjistä
5. sukupolven ominaisuuksin ja kutsuvat näitä hävittäjiä 4+
tai 4++ sukupolven hävittäjiksi. Edellä esitettyjen kriteerien
perusteella maailmalla on operatiivisessa käytössä vain yksi
5. sukupolveen kuuluva hävittäjä, Yhdysvaltojen F-22 Raptor.

Pitkäjänteiseen jatkuvaan hävittäjäkehitykseen ja tuotantoon
on kyetty vain muutamassa maassa. Venäjän ja Yhdysvaltojen
vankka asema pohjautuu suurvalta-aseman turvaamiseen.
Ranska, Iso-Britannia, Kiina ja Ruotsi ovat kylmä
sodan aikana ja sen jälkeen luoneet ja edelleen ylläpitäneet
itsenäisen kyvyn kansallisista intresseistä johtuen. Koska
käytännössä hävittäjien kehittämistä toteutetaan valtiollisina
hankkeina osana puolustusjärjestelmäkokonaisuutta kansallisten
intressien pohjalta, on erilaisten toisiaan täydentävien
tyyppien ja niiden kehitysversioiden vertailu ja yhteismitallisiin
kehityssukupolviin sovittaminen hyvin haastavaa. Haastavuutta
lisää järjestelmien teknologinen taso ja suorituskyvyn
kehittämisen ohjelmistokeskeisyys.

Käytössä olevia eurooppalaisia ja modernisoituja venäläisiä
hävittäjätyyppejä voidaan pitää alun perin 4. sukupolven hä-
vittäjinä, mutta lukuisista kehitysasteista johtuen koneet ovat
joiltakin omaisuuksiltaan täysin vertailukelpoisia 5. sukupolven
hävittäjiin. 5. sukupolveen kuuluviksi yhdysvaltalaiset
F-22 Raptor ja F-35 Lightning II sekä venäläinen Sukhoi T-50
(PAK-FA, Perspektivniy Aviatsionniy Kompleks Frontovoi
Aviatsii, rintamailmailun tulevaisuuden ilmajärjestelmä) ja
kiinalaiset Chengdu J-20 ja Shenyang J-31, joista vain F-22
on operatiivisessa käytössä. Edellä mainittujen lisäksi ainakin
venäläinen MiG-yhtiö on käynnistänyt hankkeen kevyen
hävittäjäversion tuottamiseksi markkinoille vuoteen 2025
mennessä. Valmistuksessa olevien hävittäjätyyppien lähempi
tarkastelu osoittaa kuitenkin, että yksiselitteistä luokittelua on
käytännössä mahdotonta toteuttaa.

 

[BlackFox]

Ainakin siinä suomalaisten tekemässä tutkimuksessa, huonostikiinitetty huoltoluukun ruuvi lisää tutkavastetta selvästi. Ohjusluukun avaus sai koneen loistamaan tutkassa.

 

[BlackFox]

Puolustusministeriön selvityksen ja julkisuudessa liikkuneiden tietojen perusteella F-35 on silti vahvimmilla, kun Suomi valitsee korvaajaa Horneteilleen.

Tähän viittaa muun muassa se, että esiselvitystyöryhmän toteuttamien tiedonhankintamatkojen kohteena olivat Tanskan puolustusministeriön New Fighter Program, Norjan puolustusministeriön F-35 Program Office ja Kanadan Public Works and Government Services Canada -organisaatiossa toimiva National Fighter Procurement Secretariat.

Norja on jo sitoutunut korvaamaan nykyisen amerikkalaisiin F-16 -koneisiin perustuvan hävittäjäkalustonsa F-35:llä. Kanada on puolestaan ollut mukana F-35:n kehittämistyössä 1990-luvun lopulta lähtien. Sen on Suomen tapaan määrä korvata ikääntyvät Hornetinsa vuoteen 2025 mennessä. Kanada on ilmaissut aikeensa hankkia F-35 -koneita Hornetiensa korvaajiksi ja sen uskotaan olevan maan asevoimien selkeä ykkösvaihtoehto. Sopimusta ei ole kuitenkaan lyöty vielä lukkoon.

Tanska on Kanadan tapaan vahvasti sitoutunut F-35 -koneeseen. Sen nykyinen hävittäjäkalusto koostuu F-16 -koneista ja se on ollut mukana F-35 -ohjelmassa vuodesta 2002.

F-35 -projektissa mukana olevissa valtioissa toimivat yritykset ovat saaneet useita tuottoisia puolustusalan sopimuksia yhteisen hävittäjähankkeen kautta. Myös ne painanevat vaakakupissa, kun lopullisia ostopäätöksiä aletaan tehdä.

Suomen Horneteihin hankitut amerikkalaiset ohjukset ja täsmäpommit soveltuvat myös käytännössä sellaisenaan F-35:n käyttöön. Muiden vaihtoehtojen kohdalla aseistuksen yhteensovitus voisi teettää ylimääräisiä töitä tai jopa pakottaa uusiin materiaalihankintoihin.

 

[Mustaruuti]

Puolustusministeriön selvityksen ja julkisuudessa liikkuneiden tietojen perusteella F-35 on silti vahvimmilla, kun Suomi valitsee korvaajaa Horneteilleen.

Tähän viittaa muun muassa se, että esiselvitystyöryhmän toteuttamien tiedonhankintamatkojen kohteena olivat Tanskan puolustusministeriön New Fighter Program, Norjan puolustusministeriön F-35 Program Office ja Kanadan Public Works and Government Services Canada -organisaatiossa toimiva National Fighter Procurement Secretariat.

Norja on jo sitoutunut korvaamaan nykyisen amerikkalaisiin F-16 -koneisiin perustuvan hävittäjäkalustonsa F-35:llä. Kanada on puolestaan ollut mukana F-35:n kehittämistyössä 1990-luvun lopulta lähtien. Sen on Suomen tapaan määrä korvata ikääntyvät Hornetinsa vuoteen 2025 mennessä. Kanada on ilmaissut aikeensa hankkia F-35 -koneita Hornetiensa korvaajiksi ja sen uskotaan olevan maan asevoimien selkeä ykkösvaihtoehto. Sopimusta ei ole kuitenkaan lyöty vielä lukkoon.

Tanska on Kanadan tapaan vahvasti sitoutunut F-35 -koneeseen. Sen nykyinen hävittäjäkalusto koostuu F-16 -koneista ja se on ollut mukana F-35 -ohjelmassa vuodesta 2002.

F-35 -projektissa mukana olevissa valtioissa toimivat yritykset ovat saaneet useita tuottoisia puolustusalan sopimuksia yhteisen hävittäjähankkeen kautta. Myös ne painanevat vaakakupissa, kun lopullisia ostopäätöksiä aletaan tehdä.

Suomen Horneteihin hankitut amerikkalaiset ohjukset ja täsmäpommit soveltuvat myös käytännössä sellaisenaan F-35:n käyttöön. Muiden vaihtoehtojen kohdalla aseistuksen yhteensovitus voisi teettää ylimääräisiä töitä tai jopa pakottaa uusiin materiaalihankintoihin.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/hornetin_korvaaja_vahvin_vaihtoehto-37366

 

[BarrelNut]

Siivet-lehden numerossa 1/2015 oli Pentti Perttulan juttu F-35:sta. Perttulan mukaan koneen ongelmallisia lastentauteja ovat mm. tehoton ja epäluotettava moottori, ominaisuuksien lisäämisen myötä kasvanut paino, aseistuksen määrä, pieni siipipinta-ala, hinta ja käytön kalleus, hankala huollettavuus ja matala käyttöaste. Nämä eivät lupaile hyvää, mutta samalla Perttula kirjoittaa, että vaihtoehdot ovat vähissä.

Noh, en tiedä onko Perttula alkanut kärsimään vanhuudenhöperyydestä, mutta F-35:n moottori (Pratt&Whitney F135) on tehokkain hävittäjämoottori ever. Ja sen lisäksi P&W on avoimesti lupaillut Block II versiota moottorista 2020 luvun alkuun, jossa olsi n. 15% enemmän työntövoimaa ja 20% pienempi polttoaineenkulutus.

Ja nykyisellakin työntövoimalla ja painolla F-35A:n tehopainosuhde on parempi kuin vaikka Super Hornetilla, Gripen NG:llä tai Su-30MKI:llä. 15% lisää tehoa niin F-35 olisi painon pysyessa samana tehopainosuhteeltaan paras koskaan tehty hävittäjäkone. Tämänkin olisi voinut tuohon artikkeliin laskea vaikka ihan taskulaskimella netistä löytyvistä julkisista tiedoista.

Luotettavuudeltaan ja huoltoväliltään F135 on suunniteltu olemaan nykyisiä moottoreita (pl. ehkä F119) parempi, alhaiset huoltokustannukset ovat yksi moottorin suunnittelulähtökohtia.

http://www.arnold.af.mil/news/story.asp?id=123430646

Ja jokaisen ei-dementoituneen pitäisi ymmärtää että F-35:n kaltaista "lifting body" konetta ei voi verrata vanhanaikaisella siipipinta-alalla.

 

[Mustaruuti]

Ja jokaisen ei-dementoituneen pitäisi ymmärtää että F-35:n kaltaista "lifting body" konetta ei voi verrata vanhanaikaisella siipipinta-alalla.

Käsittääkseni siipi-pinta-ala lasketaan näin? Siinä olisi F-35 tapauksessa jo aika isolta osin se "body" mukana.

Esim. jo Draken. Eihän sillä oikeastaan muuta ollutkaan kuin bodyä, ja pienet töppöset siivenkärkinä.

 

[BarrelNut]

Oletko vielä Barreli tutustunut Ilmavoimien esiselvitykseen? Perusteellisen oloinen, itselläni onkin vielä kesken. Kuitenkin, sen ehdin jo todeta, että Ilmavoimilla on hiukan hienopiirteisempi käsitys tuosta 5>4 -ajatuksesta.

Tottakai olen. Monessa kohtaa selvityksessä mainittiin häiveominaisuuksien tarpeellisuus, niin normaalissa ilmataistelu- kuin pommitustehtävissä, mutta myös sekä tiedustelutehtävissä että ilmapuolustuksen lamauttamiseen tarkoitetuissa tehtävissä.

Ja häiveominaisuudet ovat se tärkein ja tunnusomaisin viidennen sukupolven ominaisuus.

 

[Mustaruuti]

Tottakai olen. Monessa kohtaa selvityksessä mainittiin häiveominaisuuksien tarpeellisuus, niin normaalissa ilmataistelu- kuin pommitustehtävissä, mutta myös sekä tiedustelutehtävissä että ilmapuolustuksen lamauttamiseen tarkoitetuissa tehtävissä.

Ja häiveominaisuudet ovat se tärkein ja tunnusomaisin viidennen sukupolven ominaisuus.

No hyvä Itse en ole vielä lukenut, joten en osaa ottaa kantaa tuohon häiveeseen vielä esiselvityksen osalta. Huomautin vain, että tuo 4 vs 5 ei ollut ehkä kuten esitit.

 

[Johannes]

Tottakai olen. Monessa kohtaa selvityksessä mainittiin häiveominaisuuksien tarpeellisuus, niin normaalissa ilmataistelu- kuin pommitustehtävissä, mutta myös sekä tiedustelutehtävissä että ilmapuolustuksen lamauttamiseen tarkoitetuissa tehtävissä.

Ja häiveominaisuudet ovat se tärkein ja tunnusomaisin viidennen sukupolven ominaisuus.

Ihan amatöörinä kysyn, että jos hävittäjän käyttöikä piirustuspöydältä viimeisten mallien lentoihin on about 25 vuotta (? en tiedä) ja häiveominaisuudet suunnitellaan ja lyödään lukkoon ehkä 10 vuotta (? en tiedä) ennenkuin se hävittäjä otetaan käyttöön. Herää ajatus, että onko tosiaankin niin, että tutkateknologia ei kehity 20 - 30 vuodessa niin, että noilla häiveominaisuuksilla tosiaan olisi jotain merkitystä hävittäjän koko elinkaaren ajan?

Johannes

 

[BarrelNut]

Käsittääkseni siipi-pinta-ala lasketaan näin? Siinä olisi F-35 tapauksessa jo aika isolta osin se "body" mukana.

Esim. jo Draken. Eihän sillä oikeastaan muuta ollutkaan kuin bodyä, ja pienet töppöset siivenkärkinä.

F-35:n siiven nuolikulma ei ole noin suuri. Jos tuosta ylläolevasta koneesta olisi toinen versio jossa siivet olisivat samankokoiset mutta nuolikulmaltaan jyrkemmät niin silloin sen siipipinta-ala olisi noin määriteltynä pienempi vaikka itseasiassa siivet ovat samankokoiset ja bodykin on aivan sama. Olisiko järkevää vertailussa väittää että se jyrkemmän kulman omaava kone olisi selkeästi liikehtimiskykyisempi (koska sen siipipinta-ala on tuon tavan mukaan laskettuna suurempi), vaikka nostetta generoivaa pintaa on oikeasti saman verran?

Tuon lifting bodyn vaikutus saattaa olla kymmeniä prosentteja joka tekee vertailuista epätarkkoja. Mielestäni siipikuormituksen vertailu on ehkä paikallaan kun tarkastellaan jotain 50-luvun koneita, täysin turhaa uudemmissa.

Teho ja paino ovat aidosti vertailukelpoisia, tuo siipipinta-ala ja siitä johdettu siipikuormitus taas eivät sitä ole.

 

[BarrelNut]

Ihan amatöörinä kysyn, että jos hävittäjän käyttöikä piirustuspöydältä viimeisten mallien lentoihin on about 25 vuotta (? en tiedä) ja häiveominaisuudet suunnitellaan ja lyödään lukkoon ehkä 10 vuotta (? en tiedä) ennenkuin se hävittäjä otetaan käyttöön. Herää ajatus, että onko tosiaankin niin, että tutkateknologia ei kehity 20 - 30 vuodessa niin, että noilla häiveominaisuuksilla tosiaan olisi jotain merkitystä hävittäjän koko elinkaaren ajan?

Johannes

No eihän sitä koskaan tiedä, mutta kyllä se suhteellinen ero silti säilynee ei-häive ja häivekoneen välillä.

B-2 Spiritiä alettiin suunnitella 70-luvulla, ensilentonsa se lensi vuonna 1989, ja taitaa tuo edelleenkin olla aika vaikea havaita nykytutkilla vaikka koneen suunnittelun aloittamisesta on kohta se 40 vuotta aikaa.

 

[Johannes]

No eihän sitä koskaan tiedä, mutta kyllä se suhteellinen ero silti säilynee ei-häive ja häivekoneen välillä.

B-2 Spiritiä alettiin suunnitella 70-luvulla, ensilentonsa se lensi vuonna 1989, ja taitaa tuo edelleenkin olla aika vaikea havaita nykytutkilla vaikka koneen suunnittelun aloittamisesta on kohta se 40 vuotta aikaa.

Ajattelin vaan, että jos ostot jaksottaisi vuosien varrelle, niin periaatteessa hinnan pitäisi tippua, koska tuon avainominaisuuden arvo laskee.

Johannes

 

[RPG83]

Ajattelin vaan, että jos ostot jaksottaisi vuosien varrelle, niin periaatteessa hinnan pitäisi tippua, koska tuon avainominaisuuden arvo laskee.

Johannes

Periaatteessa hinnan pitäisi myös nousta, koska massatuotantona kaikki on halvempaa. Lisäksi hankittaessa esimerkiksi 60 hävittäjää kuudessa erässä avautuu myyjälle mahdollisuus kiristää asiakasta: jos hankittavana on enää 10 konetta, niin niistä voi pyytää vaikka tuplahintaa verrattuna ensimmäiseen erään. Se, että asiakas hankkisi viimeiset 10 konetta toista konetyyppiä toiselta valmistajalta, ei ole realistinen vaihtoehto, koska erilaiset huolto-, tukeutumis- ja koulutusjärjestelmät on jo hankittu edeltävien erien konetyypille. Huolto-, tukeutumis- ja koulutusjärjestelmien hankkiminen pienelle määrälle täysin eri konetyyppiä tulisi hyvin kalliiksi.

 

[Johannes]

Periaatteessa hinnan pitäisi myös nousta, koska massatuotantona kaikki on halvempaa. Lisäksi hankittaessa esimerkiksi 60 hävittäjää kuudessa erässä avautuu myyjälle mahdollisuus kiristää asiakasta: jos hankittavana on enää 10 konetta, niin niistä voi pyytää vaikka tuplahintaa verrattuna ensimmäiseen erään. Se, että asiakas hankkisi viimeiset 10 konetta toista konetyyppiä toiselta valmistajalta, ei ole realistinen vaihtoehto, koska erilaiset huolto-, tukeutumis- ja koulutusjärjestelmät on jo hankittu edeltävien erien konetyypille. Huolto-, tukeutumis- ja koulutusjärjestelmien hankkiminen pienelle määrälle täysin eri konetyyppiä tulisi hyvin kalliiksi.

Eli se Nato standardi ei tarpeeksi takaa "standardia" noihin ympäröiviin järjestelmiin? Myyjän markkinat siis, jos noin ei ole.

Johannes

 

[RPG83]

No eihän sitä koskaan tiedä, mutta kyllä se suhteellinen ero silti säilynee ei-häive ja häivekoneen välillä.

Uskaltaisin väittää, että eron säilyminen riippuu verrattavista koneista. Esimerkiksi jokin iso, kymmenien neliömetrien tutkapoikkipinta-alan maali näkyy varmaan jo nyt monelle KAVA-tutkalle heti ilmestyessään tutkahorisontin takaa. Tällaisen maalin havaitseminen ei helpotu, vaikka KAVA-tutkat kuinka kehittyisivät, jos/kun maali havaitaan jo nyt teoreettiselta maksimietäisyydeltä. Sen sijaan häivekoneen havaitseminen kyllä helpottuu, jos KAVA-tutkat kehittyvät.

 

[RPG83]

Eli se Nato standardi ei tarpeeksi takaa "standardia" noihin ympäröiviin järjestelmiin? Myyjän markkinat siis, jos noin ei ole.

Johannes

Joo, ei takaa.

Nato-standardit ja sotilaskalusto on vähän kuin standardit ja tietokoneet. Kaikista moderneista tietokoneista löytyy USB-portti ja HDMI-liitäntä, mutta ovatko ne kaikki tietokoneet silti samoja? Eivät ole, vaan yhdessä pyörii Windows XP, toisessa Windows 7 ja kolmannessa Ubuntu. Samaten koneen kuorien sisällä olevat emolevy, näytönohjain, muistikammat jne. voivat olla täysin eri valmistajien tekeleitä.

E: Kuluttajahan ei huolla tietokonettaan sisältä päin, vaan tietokone nakataan roskiin sen hajotessa. Sotilaskalustossa tämä ei kuitenkaan käy, vaan ilmavoimat huoltavat hävittäjiensä "emolevyt, näytönohjaimet ja muistikammat", jos niihin tulee jotakin vikaa. Näihin erikoishuoltoihin tarvittavat välineet maksavat hunajaa.

Samoin tietokone on hyvin erilainen käyttää, riippuen siitä, pyöriikö siinä Ubuntu vai Windows 7. Samalla "Opi käyttämään Windows 7" -kirjalla ei voi oppia käyttämään molempia käyttöjärjestelmiä. Hävittäjissä tätä voisi verrata siihen, että jos käytössä on Hornet-simulaattori ja Hornetin manuaalit, niin ei niillä voi opetella lentämään Gripeniä. Ne on tarkoitettu vain Hornetille.

Yhteistä on tietysti "USB-portit" ja vaikkapa ip-protokolla. Huolimatta tietokoneiden valmistajista tai käyttöjärjestelmistä voivat kaksi tietokonetta käyttää molemmat samaa näppäimistöä. Lentokoneissa tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että kahdessa lentokoneessa on samanlaiset ripustimet, jolloin niihin voi kiinnittää samoja aseita ilman muutostöitä. Tietokoneet osaavat myös jutella keskenään, kunhan ne molemmat toteuttavat sen yhteisien standardien (ip) mukaisesti. Sama pätee myös lentokoneisiin, esim. LINK16.

 

[Benelli]

Tosaalta se jos USN ostaa ASH:ta ei välttämättä kerro vielä muuta kuin että joko rahat eivät riitä ostamaan tarpeeksi F-35C:tä kun ydinasesukellusveneetkin pitäisi uusia ja kaikkea tai konetta ei yksinkertaisesti valmisteta tarpeeksi paljon tarpeeksi nopeasti. Tukialukset eivät lähde seilaamaan vajaalla miehityksellä.

Yritin ajatella kokonaisuutta. On tekniset seikat, ja sitten on muut seikat. Aluksi näytti siltä, ettei Hornetia edes myytäisi meille. Sitten näytti siltä, että se on liian kallis. Sittemmin asiat muuttuivat, mutta sama voi tapahtua käänteisesti myös F-35:n kanssa.

Miksi F-35 ei välttämättä tule valituksi:

• Uussuomettuminen: Väyrysestä ei tullut ulkoministeriä, mutta se on vain erävoitto. Esitit muistaakseni itsekin aikanaan arvelun, että F-35 ei välttämättä ole myynnissä Suomelle, jos myötäilemme Venäjää liiaksi. Tällä hetkellähän me istumme sillä kuuluisalla aidalla, vaan kummalle puolelle me putoamme?
• Sisäpolitiikka: Entäpä jos ilmavoimat eivät saakaan avointa shekkiä tietylle konemäärälle? Sanotaan, että konetarpeeksi määritellään 60 konetta, ja poliitikoilta tuleekin vain neljän miljardin euron shekki. Saavatko ilmavoimat selitettyä tilanteen sellaiseksi, että 30 kpl F-35 on parempi hankinta kuin 45 kpl Gripeneitä? Taustalla on kuitenkin aiempi selvitys, jossa määriteltiin jyrkin sanakääntein konemääräksi 60 konetta. Voidaanko tinkiä 30 konetta, kun toinen vaihtoehto (Gripen E) johtaisi vain 15 koneen tinkimiseen kaavaillusta tilausmäärästä?
  
• Hinta: Onko jokin mekanismi, joka takaa sen, että Yhdysvaltain tarjous on Ruotsin vastaavaa parempi kokonaishinnassa tai edes hinta-laatu -suhteessa? Voiko olla, että amerikkalaiset tekevät tarjouksen, jonka arvioivat riittävän hyväksi (ei ylivoimaiseksi!) Gripeniä vastaan? Voiko Yhdysvaltain hallinto vaikuttaa asiaan (koska FMS-ohjelma), jos Lockheed Martin tavoittelee maksimaalista voittoa? Tällaisessa riskipelissä on se mahdollisuus, että Suomessa koneiden hinta-laatu -suhde arvioidaan hieman eri tavalla kuin Lockheed Martinilla, mikä johtaa siihen, että Gripen E on parempi hinta-laatu -suhteeltaan.
  
• Lahjukset: Onko Suomi immuuni näille? Rahaa on varmasti tarjolla joka suunnasta, kysymys on lähinnä se, sortuuko riittävän moni.

Eiköhän ilmavoimat ihan itse halua korvata nykyisen konemäärän vastaavalla.
Ja sitten on pilotteja, huolto organisaatiota ja muita järjestelmiä X määrälle koneita. Tietysti kalliimpi kone voi periaatteessa tulla halvemmaksi jos suljetaan vielä yksi lennosto ja pistetään tietty määrä porukkaa kortistoon ja vähennetään koulutettavia pilotteja.

Itse asiassa US Navy aikoo lentää Super Horneteilla vuoteen 2040. Ei se tietenkään kumoa sitä tosiasiaa, että F-35 lentää vuosikymmeniä pidempään. Kehoitan kuitenkin tarkkuuteen näissä asioissa.



http://www.military.com/daily-news/...ing-more-super-hornets-after-f35c-delays.html

Tosin lentotunnit per runko taitavat joka tapauksessa rajoittaa kauanko seuraava kone on käytössä vaikka tukea olisikin pidemmälle ajalle.