Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
30 konetta liian vähän?

Huomioitko konemäärien yleisen laskun maailmalla? Venäjällä on paljon vähemmän koneita kuin Neuvostoliitolla aikanaan. Tanska on hankkimassa 30 konetta ja Norja 52, vaikka vielä 1980-luvulla koneita oli paljon enemmän. Ei ole maailma entisellään.

Norja ja Tanksa ovat osittain eri asemassa kuten taistelukopterit ovat pienempi huoli ja hankinnoista päätettiin ennen nykyistä eskaloitumista. A2 maalien määrä kuitenkin pysyy sen verran vahvana että siitä ei tarvitse murehtia ettei olisi mitään mitä ampua.

Älä takerru määrään, takerru kokonaissuorituskykyyn.

F-35:n oletettu parempi suorituskyky on parempi taistelunkestävyys mutta se ei auta konfliktin alussa pommikone lauttoja vastaan.

Jos Venäjän kehityskulku jatkaa nykyistä suuntaansa, niin tilanne saattaa 5 vuoden päästä olla se, ettei meidän tarvitse huolehtia hävittäjähankinnoista. Antaako Venäjä meidän hankkia valtavan määrän ajanmukaisia hävittäjiä, jos Venäjällä on samalla suunnitelmissa Suomi-neidon lopullinen kukistus?

Ehkä, mutta ne koneet tulevatkin sitten Venäjältä. Voimme alkaa arvailemaan, onko Su-30 vai Su-35 kovempi sana. Tai kenties kaltaisellemme epäluotettavalle maalle voitaisiin uskoa vain MiG-35.
Ukrainan konflikti ja talousongelmat saattavat ostaa sen verran aikaa.

Tunnistuslennot kuluttavat kalustoa ehkä kymmeniä tunteja vuodessa, jos katsotaan ilmatilaloukkausten määrää, joka pyörii vuosittain alle kymmenessä. Jos konepari käy lentämässä muutaman tunnin jokaista ilmatilaloukkausta kohti, niin vielä jää reilusti marginaalia niille tapauksille, joissa ilmatilaloukkausta ei tapahdu, mutta Hornetit käyvät kuitenkin kääntymässä paikalla. Enkä nyt keksi, että mistä muusta ilmavoimille tulisi valtava määrä lentotunteja. Voisitko valaista minua?

Huolesi olisi realistisempi, jos lentäisimme kaikissa mahdollisissa rauhanturvaoperaatioissa, mutta me emme lennä. Emme lennä edes Baltian ilmavalvonnassa. No, Islannin ehkä, mutta paljonko siinä tulee lentotunteja? Paikalle lennetään neljä konetta edes takaisin. Jos lentoaika on 5 tuntia, niin siirtolennoista kertyy 5*4*2 = 40 lentotuntia. Vielä voidaan suorittaa muutama tunnistuslento, ja silti operaatioon osallistumisesta kertyi alle 100 lentotuntia. Sitä paitsi Islannin ilmavalvonta ei taida olla meille edes jokavuotinen operaatio.
Esimerkiksi kaikki yhteisharjoitukset toisten ilmavoimien kanssa ja muiden aselajien kanssa. Tämä tuskin on ongelma jos ei haluta säilyttää konetta se 50 vuotta.
 
Norja ja Tanksa ovat osittain eri asemassa kuten taistelukopterit ovat pienempi huoli ja hankinnoista päätettiin ennen nykyistä eskaloitumista. A2 maalien määrä kuitenkin pysyy sen verran vahvana että siitä ei tarvitse murehtia ettei olisi mitään mitä ampua.

Taisteluhelikopterit pienempi huoli? Sanoisin, että Pohjois-Norjan vuoristossa ja aukeilla taisteluhelikopterit ovat suurempi huoli kuin metsäisessä Suomessa. Maaston korkeuserot auttavat helikopteria piiloutumaan ("pop-up" -taktiikka), ja avoin maasto tarjoaa hyvät ampuma-alat. Lisäksi Norjalla olisi ollut varaa ostaa vaikka 100 hävittäjää ennenkin Ukrainan kriisiä, öljy-Norja ei ole köyhä. Heillähän ei ollut kiinteää budjettia, vaan konemäärä

Tanska on toki geopoliittisesti paremmassa asemassa kuin Suomi. Tanskalla on kuitenkin intressi Itämerellä, esimerkiksi Bornholmin saari, jota vastaan hyökkäämistä venäläiset ovat harjoitelleet aiemminkin.

F-35:n oletettu parempi suorituskyky on parempi taistelunkestävyys mutta se ei auta konfliktin alussa pommikone lauttoja vastaan.

F-35 omaa myös Hornetia
  • Paremmat sensorit (tutka, EOTS, EO DAS)
  • Paremmat verkottumiskyvyt
  • Paremmat aseet
  • Paremmat häiveominaisuudet
Nuo lisäävät F-35:n tehokkuutta Hornetiin verrattuna paljon, myös hyökkäävässä mielessä. Toki häive lisää selviytymiskykyä, mutta paremmat sensorit, verkottumiskyky, aseet ja häiveominaisuudet mahdollistavat myös maaleja vastaan hyökkäämisen tehokkaasti. Siinä missä Hornetit saattavat joutua ampumaan vihollista Amraameilla alle 100 kilometrin päästä, voi F-35 päästä laukaisemaan Meteorin (tai jonkin vielä suorituskykyisemmän ohjuksen) kauempaa ja tehokkaammin.

Esimerkiksi kaikki yhteisharjoitukset toisten ilmavoimien kanssa ja muiden aselajien kanssa. Tämä tuskin on ongelma jos ei haluta säilyttää konetta se 50 vuotta.

Eivätkö nuo toiminnot ole juurikin sitä harjoitustoimintaa, mikä palvelee ilmavoimien suorituskykyä? Tietysti ulkomaille lentäminen tuottaa sen siirtolennon, mutta ehkäpä harjoituksen anti on kotimaassa toteutettavaa harjoittelua suurempi? Onhan siihen jokin syy, että PV haluaa osallistua harjoituksiin ulkomailla. Kaipa upseeritkin osaavat laskea harjoituksen tuotto/panos-suhteen verrattuna siihen, että lennetään Kainuun korvessa?

Ainoa esimerkki, josta olen kanssasi samaa mieltä, on ehkäpä JDAM:n pudotus erikoisjääkäreiden iloksi. Toistaiseksi tuollaisia keikkoja on kuitenkin ollut aika minimaalisesti. Jokin ilmatorjunnan kanssa harjoittelukin hyödyttänee ilmavoimiakin jossakin määrin, koska myös vihollisen ilmatorjunta on potentiaalinen uhka sotatilanteessa.

Ilmavoimat lentävät Horneteilla vuodessa n. 9 000 tuntia (valtiovarainministeriö), siis se on tavoite. Kuluneina vuosina ollaan toki jääty vähän jälkeen tavoitteesta. Joka tapauksessa tähän mennessä on arvioitu, että ilmavalvonnasta tulisi sata lentotuntia vuodessa, päälle nuo yllä kuvaamasi jutut ja se satunnainen Islannin kuuhastelukeikka. Montako sataa tuntia tulee yhteensä? 200? 300? Sanotaan 300. Vertaa tuota nyt sitten 9 000 tuntiin, jonka ilmavoimat pyrkivät lentämään vuosittain. Ilmavoimien harjoittelu muodostaa siis vähintään n. 97 prosenttia lentotunneista. Tuo vastaa suunnilleen yhtä vuotta 30 vuodesta. Jos koneita olisikin vain 30, niin kuormitus olisi tuplat, siis kaksi vuotta 30 vuodesta. Ei se minusta kuulosta kovin suurelta erolta, lennetäänkö Hornetin korvaajalla 30 vai 29 vuotta. Sikäli konemäärän putoamisella olisi vain pieni vaikutus sen käyttöikään.
 
Itse näkisin että F-35:n VTO-ominaisuudella olisi hemmetin suuri vaikutus koneiden hajasijoitukseen taktisiin paikkoihin. Onkohan kyseinen ominaisuus kuinka hyödyllinen taistelutehtävien aikana väijytyksissä tms? Ainut vaan mikä tuossa on onglema olisi koneiden pieni määrä. Jos nyt suurin osa ostajamaista oikeasti satsaisi siihen, niin hinta varmaan olisi suht siedettävissä. Yks ratkaisu olisi tietty ostaa enempi JDAM/JASSM kalustoa, lennokeita, E18G hornetteja jos niitä myytäisiin?
 
Siinä missä Hornetit saattavat joutua ampumaan vihollista Amraameilla alle 100 kilometrin päästä, voi F-35 päästä laukaisemaan Meteorin (tai jonkin vielä suorituskykyisemmän ohjuksen) kauempaa ja tehokkaammin.
Miksi hornetti ei voi päästä laukaisemaan meteoria kauempaa ja tehokkaammin kuin amraamia. Näissä keskusteluissa tulee aina ilmi yksi asia. Keskitytään hävittäjään (f18, su27, f35). No, tietysti keskitytään, kun mietitään mikä hävittäjä hankitaan. onhan se luonnollista. Puhunko itsekseni. Toisaalta tukeitumisjärjestelmä on punaisella merkittyä tietoa. Hankinnassa mietitään varmaankin kokonaissuorituskykyä.
 
Itse näkisin että F-35:n VTO-ominaisuudella olisi hemmetin suuri vaikutus koneiden hajasijoitukseen taktisiin paikkoihin. Onkohan kyseinen ominaisuus kuinka hyödyllinen taistelutehtävien aikana väijytyksissä tms? Ainut vaan mikä tuossa on onglema olisi koneiden pieni määrä. Jos nyt suurin osa ostajamaista oikeasti satsaisi siihen, niin hinta varmaan olisi suht siedettävissä. Yks ratkaisu olisi tietty ostaa enempi JDAM/JASSM kalustoa, lennokeita, E18G hornetteja jos niitä myytäisiin?

Niin paitsi että se ei ole vertical take off vaan STOVL. Vaatii ihan samalla tavalla valmistellun kiitotien (toki lyhyemmän).
 
Miksi hornetti ei voi päästä laukaisemaan meteoria kauempaa ja tehokkaammin kuin amraamia. Näissä keskusteluissa tulee aina ilmi yksi asia. Keskitytään hävittäjään (f18, su27, f35). No, tietysti keskitytään, kun mietitään mikä hävittäjä hankitaan. onhan se luonnollista. Puhunko itsekseni. Toisaalta tukeitumisjärjestelmä on punaisella merkittyä tietoa. Hankinnassa mietitään varmaankin kokonaissuorituskykyä.

Meteor ei ole integroitu Hornetiin. Integrointi maksanee muutaman sata miljoonaa, joka on paljon rahaa, jos jokin toinen Hornet-käyttäjä ei lähde kanssamme kimppaan.

Huomattavasti suurempi ongelma on kuitenkin se, että Hornetin tutkan kantama ei ole kovin pitkä. Hornet ei siis pystyisi hyödyntämään Meteorin potentiaalia. Hävittäjämaalin (5 m^2) kohdalla puhuttaneen alle 100 kilometristä, ehkä 70-90 km. Vertaa tätä siihen, että Amraam C7 (meidän uudempi Amraam-hankinta on tätä mallia) omaa yli 100 kilometrin kantaman (Wikisijän mukaan). Toki joissakin tilanteissa, esimerkiksi pakenevaa maalia ammuttaessa, Hornetkin voisi hyötyä Meteorin suuremmasta kantamasta.

Kolmas ongelma on se, että vihollinen havaitsee Hornetin todennäköisemmin kuin F-35:n. Tämä tarkoittaa sitä, että F-35 on ikään kuin puskassa lymyilevä tarkka-ampuja, jonka ampuma luoti tulee yllätyksenä. Hornetin puuttuvien häiveominaisuuksien takia on suuri mahdollisuus, että vihollinen tietää Hornetin olevan 200 kilometrin päässä siinä ja siinä suunnassa esimerkiksi AEW&C-koneidensa ansiosta. Tällöin Hornetin on paljon vaikeampi päästä aseistuksensa tehokkaalle kantamalle kuin F-35:n, joka on huomattavasti vaikeampi havaita tutkalla.
 
Kolmas ongelma on se, että vihollinen havaitsee Hornetin todennäköisemmin kuin F-35:n. Tämä tarkoittaa sitä, että F-35 on ikään kuin puskassa lymyilevä tarkka-ampuja, jonka ampuma luoti tulee yllätyksenä. Hornetin puuttuvien häiveominaisuuksien takia on suuri mahdollisuus, että vihollinen tietää Hornetin olevan 200 kilometrin päässä siinä ja siinä suunnassa esimerkiksi AEW&C-koneidensa ansiosta. Tällöin Hornetin on paljon vaikeampi päästä aseistuksensa tehokkaalle kantamalle kuin F-35:n, joka on huomattavasti vaikeampi havaita tutkalla.
Tottakai hornetti näkyy tutkassa helpommin kuin f35. "tottakai"? Sitä varten on köyhän miehen taktiikat. Mitäs jos panostetaan häirintään, taktiikkaan lentotaisteluissa( mitä se sitten tarkoittaakaan) ja KOKONAISILMASUOJELUUN. Veikkaan että samalla rahalla saadaan parempi teho. Ainakaan munat eivät ole samassa korissa.
Vaikka joskus on hyvä että munat samassa korissa, mutta riski on suuri silloin.
 
Itse näkisin että F-35:n VTO-ominaisuudella olisi hemmetin suuri vaikutus koneiden hajasijoitukseen taktisiin paikkoihin.
Toki, mutta millä lisähinnalla tuota ominaisuutta kannattaisi hankkia? Hankinta kalliimpi, operointi kalliimpaa, kehityskuluissa jakajia vain USMC/RN.
Sehän sulattaa koventamattomat hajasijotuspaikat, joten kyvyn hyödyntäminenkään ei ole sormia napsauttamalla tapahtuva asia. Aseiden yms. vienti moisiin loukkoihin voisi muodostua ajatuksesta käytäntöön mennessä kalliiksi ajatukseksi. Missä kuormassa mahtaa edes kyetä lyhyeen nousuun? Ei ainakaan täydessä.

Luulen, että hankintaan käytettävä potti tekee ajatuksesta mahdottoman. Joudutaan huolehtimaan riittävästä määrästä.
 
Viimeksi muokattu:
Toki, mutta millä lisähinnalla tuota ominaisuutta kannattaisi hankkia? Hankinta kalliimpi, operointi kalliimpaa, kehityskuluissa jakajia vain USMC/RN.

Lisää listalle Singapore. Siitä on ainakin huhuttu B-mallin asiakasta.

Sehän sulattaa koventamattomat hajasijotuspaikat, joten kyvyn hyödyntäminenkään ei ole sormia napsauttamalla tapahtuva asia. Aseiden yms. vienti moisiin loukkoihin voisi muodostua ajatuksesta käytäntöön mennessä kalliiksi ajatukseksi. Missä kuormassa mahtaa edes kyetä lyhyeen nousuun? Ei ainakaan täydessä.

Missä kuormassa me yleensä lennätämme koneitamme? Kuusi Amraamia tai Meteoria sisäisiin asekuiluihin ja tankki täyteen. Tuskin Suomella on tarve juuri tuon raskaampaan kuormaan.

Luulen, että hankintaan käytettävä potti tekee ajatuksesta mahdottoman. Joudutaan huolehtimaan riittävästä määrästä.

Tämä on hyvin todennäköistä. Saahan sitä silti haaveilla.
 
Taisteluhelikopterit pienempi huoli? Sanoisin, että Pohjois-Norjan vuoristossa ja aukeilla taisteluhelikopterit ovat suurempi huoli kuin metsäisessä Suomessa. Maaston korkeuserot auttavat helikopteria piiloutumaan ("pop-up" -taktiikka), ja avoin maasto tarjoaa hyvät ampuma-alat. Lisäksi Norjalla olisi ollut varaa ostaa vaikka 100 hävittäjää ennenkin Ukrainan kriisiä, öljy-Norja ei ole köyhä. Heillähän ei ollut kiinteää budjettia, vaan konemäärä

Tanska on toki geopoliittisesti paremmassa asemassa kuin Suomi. Tanskalla on kuitenkin intressi Itämerellä, esimerkiksi Bornholmin saari, jota vastaan hyökkäämistä venäläiset ovat harjoitelleet aiemminkin.
Pohjoisessa Norjassa kyllä mutta muuten Ruotsi on jo aika hyvin välissä. Bornholm on aika pahasti Naton alueen sisällä jotta vihamielinen kopteri eläisi siellä pitkään. Ainakaan ei häive kopteri.

F-35 omaa myös Hornetia
  • Paremmat sensorit (tutka, EOTS, EO DAS)
  • Paremmat verkottumiskyvyt
  • Paremmat aseet
  • Paremmat häiveominaisuudet
Nuo lisäävät F-35:n tehokkuutta Hornetiin verrattuna paljon, myös hyökkäävässä mielessä. Toki häive lisää selviytymiskykyä, mutta paremmat sensorit, verkottumiskyky, aseet ja häiveominaisuudet mahdollistavat myös maaleja vastaan hyökkäämisen tehokkaasti. Siinä missä Hornetit saattavat joutua ampumaan vihollista Amraameilla alle 100 kilometrin päästä, voi F-35 päästä laukaisemaan Meteorin (tai jonkin vielä suorituskykyisemmän ohjuksen) kauempaa ja tehokkaammin.
Tarkoitin siis kilpailevia 4.5 sukupolven hävittäjiä. Ja kyllä se ei ole ongelmallista pääseekö F-35 ampumaan mutta toinen kysymys on takaa ajoon lähtevät nopeammat suojatti hävittäjät joita se ei pysty karistamaan kannoiltaan nopeudessa. Ehkä voivat painua pintaan jolloin on vaikeampaa saada lukitus vaihtelevan taustan vuoksi ja hakea suojaa ilmatorjunnasta.

Eivätkö nuo toiminnot ole juurikin sitä harjoitustoimintaa, mikä palvelee ilmavoimien suorituskykyä? Tietysti ulkomaille lentäminen tuottaa sen siirtolennon, mutta ehkäpä harjoituksen anti on kotimaassa toteutettavaa harjoittelua suurempi? Onhan siihen jokin syy, että PV haluaa osallistua harjoituksiin ulkomailla. Kaipa upseeritkin osaavat laskea harjoituksen tuotto/panos-suhteen verrattuna siihen, että lennetään Kainuun korvessa?

Ainoa esimerkki, josta olen kanssasi samaa mieltä, on ehkäpä JDAM:n pudotus erikoisjääkäreiden iloksi. Toistaiseksi tuollaisia keikkoja on kuitenkin ollut aika minimaalisesti. Jokin ilmatorjunnan kanssa harjoittelukin hyödyttänee ilmavoimiakin jossakin määrin, koska myös vihollisen ilmatorjunta on potentiaalinen uhka sotatilanteessa.

Ilmavoimat lentävät Horneteilla vuodessa n. 9 000 tuntia (valtiovarainministeriö), siis se on tavoite. Kuluneina vuosina ollaan toki jääty vähän jälkeen tavoitteesta. Joka tapauksessa tähän mennessä on arvioitu, että ilmavalvonnasta tulisi sata lentotuntia vuodessa, päälle nuo yllä kuvaamasi jutut ja se satunnainen Islannin kuuhastelukeikka. Montako sataa tuntia tulee yhteensä? 200? 300? Sanotaan 300. Vertaa tuota nyt sitten 9 000 tuntiin, jonka ilmavoimat pyrkivät lentämään vuosittain. Ilmavoimien harjoittelu muodostaa siis vähintään n. 97 prosenttia lentotunneista. Tuo vastaa suunnilleen yhtä vuotta 30 vuodesta. Jos koneita olisikin vain 30, niin kuormitus olisi tuplat, siis kaksi vuotta 30 vuodesta. Ei se minusta kuulosta kovin suurelta erolta, lennetäänkö Hornetin korvaajalla 30 vai 29 vuotta. Sikäli konemäärän putoamisella olisi vain pieni vaikutus sen käyttöikään.
Eli myönnät itsekin että tuki 2055 eteenpäin ei enää hirveästi auta.
 
Vähän vanha artikkeli mutta onko tähän tietäjillä kommentoitavaa?

Advanced Super Hornetin pitäsi saada 20% tehonlisäys, ja kriittistä on jo tuossa F-22 ja Super Hornet pilottien vastaukset Lockheedin väitteisiin.


IN FOCUS: Lockheed claims F-35 kinematics ‘better than or equal to’ Typhoon or Super Hornet

http://www.flightglobal.com/news/ar...ter-than-or-equal-to-typhoon-or-super-382078/

Linkki aiheeseen liittyen

http://www.businessinsider.com/the-f-35-will-never-beat-the-eurofighter-2013-2?IR=T
 
Tarkoitin siis kilpailevia 4.5 sukupolven hävittäjiä. Ja kyllä se ei ole ongelmallista pääseekö F-35 ampumaan mutta toinen kysymys on takaa ajoon lähtevät nopeammat suojatti hävittäjät joita se ei pysty karistamaan kannoiltaan nopeudessa. Ehkä voivat painua pintaan jolloin on vaikeampaa saada lukitus vaihtelevan taustan vuoksi ja hakea suojaa ilmatorjunnasta.

Kohdasta 36 min eteenpäin. Australian ilmavoimien evp eversti käsittelee juuri tämän kaltaista tilannetta tietokonesimuloidussa ilmataistelussa. F-35:t lentävät poispäin takaa-ajavista Flankereista.

 
Kohdasta 36 min eteenpäin. Australian ilmavoimien evp eversti käsittelee juuri tämän kaltaista tilannetta tietokonesimuloidussa ilmataistelussa. F-35:t lentävät poispäin takaa-ajavista Flankereista.


Nämä kylmää aina, miksi näitä kriitikkkoja löytyy jos F-35 on niin kova? Lahjottu muiden valmistajien toimesta?
 
Tarkoitin siis kilpailevia 4.5 sukupolven hävittäjiä. Ja kyllä se ei ole ongelmallista pääseekö F-35 ampumaan mutta toinen kysymys on takaa ajoon lähtevät nopeammat suojatti hävittäjät joita se ei pysty karistamaan kannoiltaan nopeudessa. Ehkä voivat painua pintaan jolloin on vaikeampaa saada lukitus vaihtelevan taustan vuoksi ja hakea suojaa ilmatorjunnasta.

Öö, ja 4.5 sukupolven hävittäjät liittyvät konemäärään tarkalleen ottaen ??? Lisäksi sanoisin, että F-35 omaa todennäköisesti jonkin verran paremmat sensorit ja verkottumiskyvyn myös 4.5 sukupolven koneisiin nähden. Turhan hidashan F-35 on, mutta jossakin asiassa on pakko tehdä kompromisseja.

Konemäärän maksimointi oli kuitenkin ilmeisesti pääteesisi?

Valitettavasti 4.5 sukupolven koneet ole erityisen halpoja F-35:n verrattuna. Hankintakustannukset pyörivät kaikissa vaihtoehdoissa varmaankin jossakin 100-160 miljoonaa per kone, Super Hornet hintahaitarin alapäässä ja Rafale yläpäässä. Typhoon, Gripen E ja F-35 sijoittuisivat johonkin tuohon välille. Parhaassakin skenaariossa, jos F-35 maksaisi n. 150 miljoonaa koneelta ja Super Hornet n. 100 miljoonaa koneelta, saisi 30 F-35:n hinnalla vain 45 Super Hornetia. Onko tuo ero konemäärässä lopulta kovin merkitsevä?

Muistutan edelleen myös siitä, että US Navy poistanee viimeiset Super Hornetit ja Growlerit joskus vuoden 2040 tienoilla. Sen jälkeen ei ole montaa Super Hornetin käyttäjää, ehkä Kuwait ja kenties Australia, mutta tuskin nekään kovin montaa vuotta koneilla lentävät sen jälkeen, kun USN poistaa Super Hornetit käytöstä. Eli meikäläiset koneet poistuisivat käytöstä selvästi ennenaikaisesti.

Eli myönnät itsekin että tuki 2055 eteenpäin ei enää hirveästi auta.

En myönnä. Laskin luvuilla 9000, 300 ja 30, koska niillä tulee mukavan pyöreitä lukuja. Jos kalustolla lennettäisiin 40 vuotta, mikä oletettavasti on tehtävissä runkovahvistusten avulla, lyhenisi kaluston käyttöikä vuoden ja neljä kuukautta johtuen operatiivisten tehtävien kasautumisesta puolet pienemmälle "laivastolle". (Vrt. 30 koneella laivaston elinkaari lyhenisi 1 vuoden 30 vuoden käytön aikana verrattuna siihen, että koneita olisi 60.) Edelleen lennettäisiin vuosiin 2064-2069.
 
Kohdasta 36 min eteenpäin. Australian ilmavoimien evp eversti käsittelee juuri tämän kaltaista tilannetta tietokonesimuloidussa ilmataistelussa. F-35:t lentävät poispäin takaa-ajavista Flankereista.
Mitä hittoa? Eihän tuossa kerrota olosuhteista mitenkään riittävästi arvion tekemiseksi.
Aloitetaan vain, että JSF:t on aseettomia ja joutuvat lasettamaan karkuun. Pudotuksia kertyy takaa-ajaville Flankereille... yllätys?
Sitten mainitaan lopulta, että 240 JSF:ää lähti simuissa ja kolmisen kymmentä tuli takaisin. Olisi aika lailla oleellista tietää onko sinne vastapuolelle mallinnettu esim. 1000kpl kun JSF:t häviävät vaikka ovat jo ampuneet tyhjäksi.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että tuossa simussa kyse on määristä.

Toki määrä on huomioitava hankinnassa, mutta ei tuollaisesta skenaariosta voi johtaa mitään vertailuun koneiden kykyjen välillä.
 
Öö, ja 4.5 sukupolven hävittäjät liittyvät konemäärään tarkalleen ottaen ??? Lisäksi sanoisin, että F-35 omaa todennäköisesti jonkin verran paremmat sensorit ja verkottumiskyvyn myös 4.5 sukupolven koneisiin nähden. Turhan hidashan F-35 on, mutta jossakin asiassa on pakko tehdä kompromisseja.

Konemäärän maksimointi oli kuitenkin ilmeisesti pääteesisi?
Kokonais suorituskyvyn maksimointi.

Valitettavasti 4.5 sukupolven koneet ole erityisen halpoja F-35:n verrattuna. Hankintakustannukset pyörivät kaikissa vaihtoehdoissa varmaankin jossakin 100-160 miljoonaa per kone, Super Hornet hintahaitarin alapäässä ja Rafale yläpäässä. Typhoon, Gripen E ja F-35 sijoittuisivat johonkin tuohon välille. Parhaassakin skenaariossa, jos F-35 maksaisi n. 150 miljoonaa koneelta ja Super Hornet n. 100 miljoonaa koneelta, saisi 30 F-35:n hinnalla vain 45 Super Hornetia. Onko tuo ero konemäärässä lopulta kovin merkitsevä?

Muistutan edelleen myös siitä, että US Navy poistanee viimeiset Super Hornetit ja Growlerit joskus vuoden 2040 tienoilla. Sen jälkeen ei ole montaa Super Hornetin käyttäjää, ehkä Kuwait ja kenties Australia, mutta tuskin nekään kovin montaa vuotta koneilla lentävät sen jälkeen, kun USN poistaa Super Hornetit käytöstä. Eli meikäläiset koneet poistuisivat käytöstä selvästi ennenaikaisesti.
Tilanne elää vielä ja kysymys on myös ylläpito kustannuksista. Muutaman vuoden päästä olemme viisaampia.
 
Öö, ja 4.5 sukupolven hävittäjät liittyvät konemäärään tarkalleen ottaen ??? Lisäksi sanoisin, että F-35 omaa todennäköisesti jonkin verran paremmat sensorit ja verkottumiskyvyn myös 4.5 sukupolven koneisiin nähden. Turhan hidashan F-35 on, mutta jossakin asiassa on pakko tehdä kompromisseja.

Kovin montaa konetta ei taida maailmasta löytyä jotka ilmataisteluvarustuksessa ovat nopeampia kuin F-35.
 
Kovin montaa konetta ei taida maailmasta löytyä jotka ilmataisteluvarustuksessa ovat nopeampia kuin F-35.

Veikkaan, että, F22 ja F-15 -sukuiset ylittävät F-35:n nopeudessa, jos koneisiin ladataan sama määrä ohjuksia, siis 6 kpl. Myös Su-27 ja moni sen derivatiivi lentänee nopeammin tuolla samalla 6 ohjuksen kuormalla.

Mutta, niin Hornetkin lentää hitaammin kuin nuo esimerkkini. Eli ikävä kompromissi, mutta se voitaneen sietää.
 
F-22 on omassa luokassaan. Niin on kai tarkoituskin kun on ilmaherruuskone. Nopeuden johdosta vähän aiemmin pystyy avaamaan tulen ja saa ohjuksille hiukan lisää kantamaa.
F-15 ja Typhoon suurin piirtein samanlaisia, varsin kyvykkäitä supercruisen osalta. Typhoon onkin ainoa meidän kandidaateista, jolla on kuivana parempi teho-painosuhde kuin F-35:ssa. Tarkempi tarkastelu edellyttäisi lisätietoa esim. sen osalta millä varustuksella Typhoonin sallitaan osallistua taistelutoimiin. Esim. pitääkö olla 150% bensat, jolla olisi suuri merkitys.
Rafale ei varmaan ole kaukana perässä.

Super Hornetin moottoreissa on tehoja kuin Typhoonissa, mutta muoto ei ole läheskään yhtä optimaallinen cruisailuun. Ilmanvastus liian suuri. Pienempi ja kevyempi Typhoon omistaa tällä saralla.

Gripen on ongelmallisin koska se on eniten vielä paperien varassa. Pienen koneen lastaaminen vaikuttaa lähtökohtaisesti enemmän. Mitä kauempana maalialue sitä hyödyllisempi on olla alla isompi ja tehokkaampi kone.

Melko vähän oloisesti on merkitystä lopulta näillä eroilla meidän hankinnassa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top