Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Huomasin että "internal" asennus harkinnassa, sekin epäilyttää kovasti.

En ole lentsikoita enää niin aktiivisesti seurannut kuin joskus, mutta oon ymmärtänyt, että F-35:n konventionaalisessa versiossa (A-malli) olisi tarpeen vaatiessa tilaa kuin pakettiautossa. Syynä se, että samalla rungolla varustetussa B-mallissa on ohjaamon takana ylimääräinen tuuletin pystysuoraa laskeutumista varten. Tällä hetkellä se on polttoainesäiliönä, mutta muistelen lukeneeni että tuohon tilaan on jo suunniteltu jos jonkinlaista hilavitkutinta, lasertykistä (!) alkaen.

F-35:n ehdoton etu kyllä näyttää olevan tuo tulevaisuudenkestävyys, olettaen että kone noin muuten vastaa suunnilleen luvattua. Suomen osalta kysymysmerkkinä on hinta ja sitä kautta määrä. Plus se, että saammeko ja onko meillä varaa ostaa kaikkia kilkuttimia mitä koneeseen ehkä vielä tarvitaan.
 
..........................
6UBby52.jpg
 
Mitkä muut maat ovat hankkimassa hävittäjiä samaan aikaan Suomen kanssa?

Sveitsi luultavasti ainakin, mikäli haluavat vielä pitää itsenäisestä ilmapuolustuksesta kiinni. Gripen -kansanäänestys tosin meni puihin.
 
1. F-35:n siiven nuolikulma ei ole noin suuri. Jos tuosta ylläolevasta koneesta olisi toinen versio jossa siivet olisivat samankokoiset mutta nuolikulmaltaan jyrkemmät niin silloin sen siipipinta-ala olisi noin määriteltynä pienempi vaikka itseasiassa siivet ovat samankokoiset ja bodykin on aivan sama. Olisiko järkevää vertailussa väittää että se jyrkemmän kulman omaava kone olisi selkeästi liikehtimiskykyisempi (koska sen siipipinta-ala on tuon tavan mukaan laskettuna suurempi), vaikka nostetta generoivaa pintaa on oikeasti saman verran?

2. Tuon lifting bodyn vaikutus saattaa olla kymmeniä prosentteja joka tekee vertailuista epätarkkoja. Mielestäni siipikuormituksen vertailu on ehkä paikallaan kun tarkastellaan jotain 50-luvun koneita, täysin turhaa uudemmissa.

Teho ja paino ovat aidosti vertailukelpoisia, tuo siipipinta-ala ja siitä johdettu siipikuormitus taas eivät sitä ole.

1. Tämä on vähän sivujuonne, mutta hyvä selittää. Jos tarkastellaan tuota teoreettista esimerkkiä, niin kyllä, jos nuolikulma olisi jyrkempi, siipi-pinta-ala olisi suurempi. Mutta olisiko se liikehtimiskykyisempi? Hankala sanoa? Se riippuu, miten se määritellään. Sen aluksi tapahtuva kääntyminen olisi parempi, mutta suurempi aerodynaaminen vastus johtaisi korkeampaan energiahukkaan kääntymisessä. Kuten niin usein, ei voi sanoa, että jokin tekninen ratkaisu olisi yksiselitteisesti parempi, vaan niissä on huonot ja hyvät puolet.

2. On ihan totta, että lentokoneen nostovoima on suurempi kääntyessä, kun myös koneen runko osallistuu nosteen tuottoon. Ja eri tavoin voidaan tätä rungon muodostamaa nostovoimaa parantaa.

Et varmaan kuitenkaan tarkoita sitä, että F-35:den suunnittelijat olisivat kehittäneet yhtäkkiä jotain täysin uutta ja ainutkertaista? Todellisuudessahan, ajatukset ovat jo ainakin 50 vuotta vanhoja. Samoja ajatuksia sovelletaan kaikissa koneissa. Esim. F-15, F-14, Suhoi-27, Mig-29 tuottavat hyvin ison osan nosteesta bodyllä. Kotoisessa Hornetissa taas LEXit muodostavat ison osan nosteesta käännöksessä.

Voidaan siis olettaa, että verrattaessa eri koneiden siipipinta-aloja ja siipikuormituksia, ne antavat kuitenkin jonkinlaista vertailutietoa koneiden suhteellisista nostovoimaeroista.

Case in point. F-22 vs. F-35. Saman valmistajan samantyyppinen aerodynaaminen ratkaisu.

Siipipinta-ala m2
  • F-22 78
  • F-35 43
Siipikuormitus kg/m2
  • F-22 307
  • F-35 411
Kukaan ei ole koskaan moittinut F-22 siitä, että siinä olisi vähän siipeä tai alhainen nostovoima. Vaikka siinä on mahdollisesti vielä jopa parempi body-lift kuin F-35:dessä (parempi etureunan vortex-generaatio)
 
F-35:n ehdoton etu kyllä näyttää olevan tuo tulevaisuudenkestävyys, olettaen että kone noin muuten vastaa suunnilleen luvattua. Suomen osalta kysymysmerkkinä on hinta ja sitä kautta määrä. Plus se, että saammeko ja onko meillä varaa ostaa kaikkia kilkuttimia mitä koneeseen ehkä vielä tarvitaan.
Tuokin on hieman kyseenalaista F-35:n ensisijaisen edun ollessa häiveominaisuudet. Jos vastapuoli onnistuu tulevaisuudessa kiertämään tuon niin meille saattaa jäädä kalliimpi ja huonompi kone.
Pitäisi olla kärpäsenä katossa kun vastapuolen ilmavoimien upseerit keskustelevat siitä mitä konetta eivät halua meidän ottavan.
 
Mitkä muut maat ovat hankkimassa hävittäjiä samaan aikaan Suomen kanssa?

Sveitsi luultavasti ainakin, mikäli haluavat vielä pitää itsenäisestä ilmapuolustuksesta kiinni. Gripen -kansanäänestys tosin meni puihin.

Käytännössä kait niin, että länsieurooppalaiset NATO-maat, joilla on käytössä F-16, joutuvat uusimaan koneensa meitä ennen. Näistä useimmat ovat jo sitoutuneet mukaan F-35 -projektiin.
 
Eiköhän ilmavoimat ihan itse halua korvata nykyisen konemäärän vastaavalla.
Ja sitten on pilotteja, huolto organisaatiota ja muita järjestelmiä X määrälle koneita. Tietysti kalliimpi kone voi periaatteessa tulla halvemmaksi jos suljetaan vielä yksi lennosto ja pistetään tietty määrä porukkaa kortistoon ja vähennetään koulutettavia pilotteja.

Guess what? Ilmavoimat eivät päätä, paljonko koneita ostetaan tai mitä koneita ostetaan! Eduskunta päättää.

Enkä ymmärrä, että mikä kammotus on tehdä muutoksia organisaatioon. Onhan PV aiemminkin hankkiutunut eroon ylimääräisestä henkilöstöstä ja sulkenut toimipisteitä - miksei samaa voitaisi tehdä ilmavoimien kohdalla?

Tosin lentotunnit per runko taitavat joka tapauksessa rajoittaa kauanko seuraava kone on käytössä vaikka tukea olisikin pidemmälle ajalle.

No hei haloo! Horneteilla lennetään 30 vuotta: toimitukset tapahtuivat 1995-2000 ja koneet poistuvat 2025-2030. Myöskin Hornetin korvaajat astuvat palvelukseen vuosina 2025-2030, ja niillä suunnitellaan lennettävän taas vuosiin 2055-2060. (Lentoposti)

On siis aika helvetin hyvä juttu, mikäli valmistajan ja pääkäyttäjän tuotetukea riittää tuonne elinkaaren loppuun saakka. Super Hornetilla tuskin riittää. F-35 lentää kevyesti vuosisadan jälkipuoliskolle.

Kehotan myös miettimään sitä, että esimerkiksi Norjan F-16 -hävittäjät on hankittu enimmäkseen 1980-luvun alkuvuosina. Silti ne lentävät 2020-luvulle, siis 40 vuotta! Miksei Suomi voisi toimia samoin Hornetin korvaajan kanssa, jos valituksi tulee kone, jolle on tarjolla hyvin tuotetukea?
 
Tuokin on hieman kyseenalaista F-35:n ensisijaisen edun ollessa häiveominaisuudet. Jos vastapuoli onnistuu tulevaisuudessa kiertämään tuon niin meille saattaa jäädä kalliimpi ja huonompi kone.
Pitäisi olla kärpäsenä katossa kun vastapuolen ilmavoimien upseerit keskustelevat siitä mitä konetta eivät halua meidän ottavan.

Taas saa viisaammat korjata jos olen väärinkäsittänyt, ja ymmärtääkseni tällä foorumilla onkin ainakin pari tyyppiä jotka oikeasti jotain tästä jupinasta ymmärtävät, mutta here goes:

olen ollut semmoisessa ymmärryksessä, että häiveominaisuudet eivät ole taktiselta arvoltaan mikään on/ei ole-tyyppinen jippo. Jos koneen aiheuttama heräte kaikilla aallonpituuksilla on pienempi kuin jonkun toisen koneen, niin tästä on etua, vaikka tekniikka kehittyisikin esim. niin, että häivekoneen havaitseminen kaukovalvontalaitteistossa helpottuu.

Esimerkiksi esitetyt ideat kuten kännykkämastojen hajasäteilyn hyödyntäminen koneen havainnoinnissa, alhaisen taajuuden tutkat jne. voivat kyllä hyvinkin toimia koneen havaitsemisessa, mutta niiden antama tarkkuus ei riitä esimerkiksi ohjuksen ohjaamiseksi koneeseen. Tällöin oltaisiin siis parhaimmillaankin vasta siinä pisteessä missä konventionaalisemmilla koneilla ollaan nyt: kone voidaan havaita luotettavasti kaukovalvontalaitteistolla, ja siihen pitäisi seuraavaksi saada asevaikutusta.

Sitten kun joku yrittää saada asevaikutusta häivekoneeseen, pienempi heräte on edelleen pienempi heräte. Esimerkiksi harhauttaminen lienee olennaisesti helpompaa, jos vaikkapa omalla koneella RCS on 0,01 m kuin jos se olisi 1 m: häirintälähettimeltä tms. vaaditaan selvästi vähäisempää tehoa, tai samalla teholla saadaan enemmän vaikuttavuutta, kantamaa, jne.

Eli tilanne on vähän sama kuin jos panssarivaunun (tai sen tornin) tai vaikka jalkaväkitaistelijan kokoa voitaisiin pienentää selvästi. Pienikokoisempaan on vaikeampi osua kuin isokokoisempaan, vaikka vastustaja saisikin tarkempia aseita.

Sitten on tietysti oma keskustelunsa, millaisia kompromisseja tästä syystä kannattaa tehdä. En väitä ymmärtäväni siitä puolesta paljonkaan. On tietysti mahdollista että F-35:ssä on kompromisseja liikaa, en tiedä.
 
Näin maallikon aistielimiin tuo F-35 vaikuttaa tosiaan kärsivän tuosta "too big to fail" -ilmiöstä. F-22 Raptor on liian hyvä ja kallis, niin myydään Salamaa sitten muille, jotta huonon projektin kustannukset saadaan katetuksi. Maallikon silmään suorituskykylukemat (esim. Vastavalkean sivuilla) ovat yllättävän heikot.

Toivon, että minua viisaammat valitsevat hyvin.
 
Guess what? Ilmavoimat eivät päätä, paljonko koneita ostetaan tai mitä koneita ostetaan! Eduskunta päättää.
Paljonko ilmavoimia kuunneltiin viime hankinnassa? Ja konemäärään saattaa vaikuttaa budjetti.

Enkä ymmärrä, että mikä kammotus on tehdä muutoksia organisaatioon. Onhan PV aiemminkin hankkiutunut eroon ylimääräisestä henkilöstöstä ja sulkenut toimipisteitä - miksei samaa voitaisi tehdä ilmavoimien kohdalla?
Laskeva suorituskyky ja puolustuksen heikentyminen on se kammoitus. Sen lisäksi että porukka pelkää omien työpaikkojensa puolesta.

No hei haloo! Horneteilla lennetään 30 vuotta: toimitukset tapahtuivat 1995-2000 ja koneet poistuvat 2025-2030. Myöskin Hornetin korvaajat astuvat palvelukseen vuosina 2025-2030, ja niillä suunnitellaan lennettävän taas vuosiin 2055-2060. (Lentoposti)

On siis aika helvetin hyvä juttu, mikäli valmistajan ja pääkäyttäjän tuotetukea riittää tuonne elinkaaren loppuun saakka. Super Hornetilla tuskin riittää. F-35 lentää kevyesti vuosisadan jälkipuoliskolle.

Kehotan myös miettimään sitä, että esimerkiksi Norjan F-16 -hävittäjät on hankittu enimmäkseen 1980-luvun alkuvuosina. Silti ne lentävät 2020-luvulle, siis 40 vuotta! Miksei Suomi voisi toimia samoin Hornetin korvaajan kanssa, jos valituksi tulee kone, jolle on tarjolla hyvin tuotetukea?
Tuotetuki luonnoliseti pitää sisältyä sopimukseen. F-35:llä vuosisadan jälkipuoliskolle? Ja pienemmällä konemäärällä pitäisi lentää vielä enemmän per runko. No Vampirellakin voisi periaatteessa vielä lentää jos näitä oltaisiin huollettu oikein hyvin.
 
Paljonko ilmavoimia kuunneltiin viime hankinnassa? Ja konemäärään saattaa vaikuttaa budjetti.

Kuunneltiin sen verran, että saivat valita konemallin. Konemäärä sitten supistui suunnitellusta.

Konemäärään tosiaan voi vaikuttaa budjetti. Nyt ei puolustusvoimien hankintabudjetilla saada ostettua edes Gripeneitä muutamaa kymmentä enempää. Konemäärät putoavat varmasti, jos ei tule jotakin taivaallista yli 8 miljardin euron lisäbudjettia.

Laskeva suorituskyky ja puolustuksen heikentyminen on se kammoitus. Sen lisäksi että porukka pelkää omien työpaikkojensa puolesta.

Kenraalit kyllä säilyttävät työnsä, joten mikäpä estäisi supistamasta ilmavoimia? Aliupseerit ja siivili-alihankkijoiden työntekijät kärsivät, mutta ketä kiinnostaa? Eipä ole aiemminkaan kiinnostanut, kun varuskuntia on suljettu.

Tuotetuki luonnoliseti pitää sisältyä sopimukseen. F-35:llä vuosisadan jälkipuoliskolle? Ja pienemmällä konemäärällä pitäisi lentää vielä enemmän per runko. No Vampirellakin voisi periaatteessa vielä lentää jos näitä oltaisiin huollettu oikein hyvin.

Hoh hoijaa. Miksi pienemmällä konemäärällä lennettäisiin enemmän per runko? Ei lentäjien määrä ole vakio, vaan konemäärän pienentyessä lentäjien määrääkin muutetaan niin, että heitä on saman verran per kone kuin aiemminkin.

Sanotaan, että meillä on alkuun 60 konetta ja 90 lentäjää, siis 1.5 lentäjää per kone. Sitten konemäärä kutistuu puoleen, 30 koneeseen. Miksi ilmavoimat pitäisi palkkalistoillaan edelleen 90 lentäjää? Ei, kyllä 45 potkitaan pellolle. Tämän jälkeen jäljellä on yhä 45 lentäjää 30 koneelle, eli siis 1.5 lentäjää per kone.

Kannattaa muistaa sekin, että siviilimarkkinoilla on kysyntää kokeneille lentäjille, ja Finnair et al. maksavat yhtä hyvin ja paremminkin kuin puolustusvoimat. Ei se olisi mikään katastrofi lentäjille, jos heidät potkittaisiin pellolle. Päin vastoin, moni olisi tyytyväinen, jos pääsisi siirtymään siviiliuralle alkuperäistä palvelussitoumusta nopeammin.
 
Guess what?

Hoh hoijaa.

No hei haloo!

Otetaanpas taas vähän toisia arvostavampi sävy keskusteluun, jookostas?

Enkä ymmärrä, että mikä kammotus on tehdä muutoksia organisaatioon. Onhan PV aiemminkin hankkiutunut eroon ylimääräisestä henkilöstöstä ja sulkenut toimipisteitä - miksei samaa voitaisi tehdä ilmavoimien kohdalla?

Kenraalit kyllä säilyttävät työnsä, joten mikäpä estäisi supistamasta ilmavoimia? Aliupseerit ja siivili-alihankkijoiden työntekijät kärsivät, mutta ketä kiinnostaa? Eipä ole aiemminkaan kiinnostanut, kun varuskuntia on suljettu.

Kannattaa muistaa sekin, että siviilimarkkinoilla on kysyntää kokeneille lentäjille, ja Finnair et al. maksavat yhtä hyvin ja paremminkin kuin puolustusvoimat. Ei se olisi mikään katastrofi lentäjille, jos heidät potkittaisiin pellolle. Päin vastoin, moni olisi tyytyväinen, jos pääsisi siirtymään siviiliuralle alkuperäistä palvelussitoumusta nopeammin.

Ei huoli ole henkilöstön kohtalosta, vaan Suomen puolustuskyvystä. 30 konetta olisi liian vähän uskottavaan ilmapuolustukseen.
 
Näin maallikon aistielimiin tuo F-35 vaikuttaa tosiaan kärsivän tuosta "too big to fail" -ilmiöstä. F-22 Raptor on liian hyvä ja kallis, niin myydään Salamaa sitten muille, jotta huonon projektin kustannukset saadaan katetuksi. Maallikon silmään suorituskykylukemat (esim. Vastavalkean sivuilla) ovat yllättävän heikot.

Toivon, että minua viisaammat valitsevat hyvin.

Hyvä laittaa linkit mukaan. Tarkoitat varmaan tätä artikkelia?

http://vastavalkea.fi/2015/06/10/suomen-tuleva-havittajahankinta/

Ihan mielenkiintoinen katsaus. Kaveri on varmaan kiinnostunut asiasta.

Jutusta paistaa kuitenkin läpi, että kunnollinen ymmärrys puuttuu.

Joitain lapsuksia, jotka kertovat ymmärryksen puutteesta (tässä ei todellakaan ollut kaikki, muttei jaksa detaljeja listata)
  • Suurin osa pudotuksista tapahtuu edelleen tykeillä
  • Gripen NG ylläpitokulut nousisivat 3,6-kertaisiksi suhteessa C-malliin
  • Suhoi lentää takaperin
  • Raptor on hyvin monipuolinen ja monikäyttöinen monitoimihävittäjä
 
Näin maallikon aistielimiin tuo F-35 vaikuttaa tosiaan kärsivän tuosta "too big to fail" -ilmiöstä. F-22 Raptor on liian hyvä ja kallis, niin myydään Salamaa sitten muille, jotta huonon projektin kustannukset saadaan katetuksi. Maallikon silmään suorituskykylukemat (esim. Vastavalkean sivuilla) ovat yllättävän heikot.

Toivon, että minua viisaammat valitsevat hyvin.

Vastavalkea saattaa olla hieman värittynyt lehti.

http://uusimaanpuolustus.blogspot.fi/2015/05/vastavalkean-propagandasta.html
 
http://vastavalkea.fi/2015/06/10/suomen-tuleva-havittajahankinta/

Ihan mielenkiintoinen katsaus. Kaveri on varmaan kiinnostunut asiasta.

Jutusta paistaa kuitenkin läpi, että kunnollinen ymmärrys puuttuu.

Vastavalkea-sivustolla on selkeästi omat painotuksensa, jotka kyllä tulevat ilmi, kun lukaisee edes pintapuolisesti jokusen artikkelin. Kuten vaikkapa tämä erään oululaisen "geopolitiikan analysoijan" kirjoituksen:

http://vastavalkea.fi/2015/05/04/joutuuko-suomi-sotaan-omasta-syystaan/

edit: @Recon4Life ehti ensin.
 
Kuunneltiin sen verran, että saivat valita konemallin. Konemäärä sitten supistui suunnitellusta.
No jos konemäärä olisi vakio ja budjetti ei niin voitaisiin samantien unohtaa F-35A ja puhua B ja C versioista.

Konemäärään tosiaan voi vaikuttaa budjetti. Nyt ei puolustusvoimien hankintabudjetilla saada ostettua edes Gripeneitä muutamaa kymmentä enempää. Konemäärät putoavat varmasti, jos ei tule jotakin taivaallista yli 8 miljardin euron lisäbudjettia.
No jos Venäjän kehityskulku jatkaa nykyistä suuntaansa niin tilanne saattaa olla hyvinkin jännä 5 vuoden päästä.

Kenraalit kyllä säilyttävät työnsä, joten mikäpä estäisi supistamasta ilmavoimia? Aliupseerit ja siivili-alihankkijoiden työntekijät kärsivät, mutta ketä kiinnostaa? Eipä ole aiemminkaan kiinnostanut, kun varuskuntia on suljettu.
No ei varsinaisesti estä mikään mutta ilmavoimiakin supistettiin tässä vähän aikaa sitten ja kenraalit taitavat olla enemmän huolissaan esimerkiksi siitä miten pärjätään pienemmällä määrällä taistelulentoja ja ohjuslaukaisuja samassa aikaikkunassa yhtä suurta vihollistoimintaa vastaan kun tukitoiminnot, kentät ja tutkat eivät nauti häiveen antamasta suojasta.

Hoh hoijaa. Miksi pienemmällä konemäärällä lennettäisiin enemmän per runko? Ei lentäjien määrä ole vakio, vaan konemäärän pienentyessä lentäjien määrääkin muutetaan niin, että heitä on saman verran per kone kuin aiemminkin.

Sanotaan, että meillä on alkuun 60 konetta ja 90 lentäjää, siis 1.5 lentäjää per kone. Sitten konemäärä kutistuu puoleen, 30 koneeseen. Miksi ilmavoimat pitäisi palkkalistoillaan edelleen 90 lentäjää? Ei, kyllä 45 potkitaan pellolle. Tämän jälkeen jäljellä on yhä 45 lentäjää 30 koneelle, eli siis 1.5 lentäjää per kone.

Kannattaa muistaa sekin, että siviilimarkkinoilla on kysyntää kokeneille lentäjille, ja Finnair et al. maksavat yhtä hyvin ja paremminkin kuin puolustusvoimat. Ei se olisi mikään katastrofi lentäjille, jos heidät potkittaisiin pellolle. Päin vastoin, moni olisi tyytyväinen, jos pääsisi siirtymään siviiliuralle alkuperäistä palvelussitoumusta nopeammin.
Harjoitustoiminta lentäjiä varten per kone ei kasvaisi mutta toiminta muuten keskittyisi pienemmälle määrälle koneita. Ja jos tätä aiotaan jatkaa vuosikymmeniä pidempään kuin mitä muilla hankittavilla koneilla lennettäisiin eli ainakin vuoteen 2070 niin epäilen tuon yhtälön toimivuutta.
 

Vastavalkea-sivustolla on selkeästi omat painotuksensa, jotka kyllä tulevat ilmi, kun lukaisee edes pintapuolisesti jokusen artikkelin. Kuten vaikkapa tämä erään oululaisen "geopolitiikan analysoijan" kirjoituksen:

http://vastavalkea.fi/2015/05/04/joutuuko-suomi-sotaan-omasta-syystaan/

edit: @Recon4Life ehti ensin.

Muistin mistä Vastavalkea oli tuttu vasta myöhemmin ja nyt hieman hävettää siihen viittaaminen - joskaan tuo hävittäjäjuttu ei ollut ihan niin paska kuin se geopolitiikka-hourailu.

Hyvä laittaa linkit mukaan. Tarkoitat varmaan tätä artikkelia?

http://vastavalkea.fi/2015/06/10/suomen-tuleva-havittajahankinta/

Ihan mielenkiintoinen katsaus. Kaveri on varmaan kiinnostunut asiasta.

Tuopa hyvinkin, pahoittelen linkin puutetta, kiitos.

En ole kuitenkaan hirveän vakuuttunut F-35:stä, sen tiedon perusteella mitä ympäri Internetiä on saanut lukea - Vastavalkeaakin paremmista lähteistä. ;)
 
Ei huoli ole henkilöstön kohtalosta, vaan Suomen puolustuskyvystä. 30 konetta olisi liian vähän uskottavaan ilmapuolustukseen.

30 konetta liian vähän?

Huomioitko konemäärien yleisen laskun maailmalla? Venäjällä on paljon vähemmän koneita kuin Neuvostoliitolla aikanaan. Tanska on hankkimassa 30 konetta ja Norja 52, vaikka vielä 1980-luvulla koneita oli paljon enemmän. Ei ole maailma entisellään.

Yleensä uudet koneet ovat aina entisiä parempia. Jos lähettäisimme aikakoneella talvisotaan 30 Hornetia, niin olisiko se liian vähän? Veikkaan, että se olisi enemmän kuin tarpeeksi.

Älä takerru määrään, takerru kokonaissuorituskykyyn.

No jos Venäjän kehityskulku jatkaa nykyistä suuntaansa niin tilanne saattaa olla hyvinkin jännä 5 vuoden päästä.

Jos Venäjän kehityskulku jatkaa nykyistä suuntaansa, niin tilanne saattaa 5 vuoden päästä olla se, ettei meidän tarvitse huolehtia hävittäjähankinnoista. Antaako Venäjä meidän hankkia valtavan määrän ajanmukaisia hävittäjiä, jos Venäjällä on samalla suunnitelmissa Suomi-neidon lopullinen kukistus?

Ehkä, mutta ne koneet tulevatkin sitten Venäjältä. Voimme alkaa arvailemaan, onko Su-30 vai Su-35 kovempi sana. Tai kenties kaltaisellemme epäluotettavalle maalle voitaisiin uskoa vain MiG-35.

Harjoitustoiminta lentäjiä varten per kone ei kasvaisi mutta toiminta muuten keskittyisi pienemmälle määrälle koneita. Ja jos tätä aiotaan jatkaa vuosikymmeniä pidempään kuin mitä muilla hankittavilla koneilla lennettäisiin eli ainakin vuoteen 2070 niin epäilen tuon yhtälön toimivuutta.

Tunnistuslennot kuluttavat kalustoa ehkä kymmeniä tunteja vuodessa, jos katsotaan ilmatilaloukkausten määrää, joka pyörii vuosittain alle kymmenessä. Jos konepari käy lentämässä muutaman tunnin jokaista ilmatilaloukkausta kohti, niin vielä jää reilusti marginaalia niille tapauksille, joissa ilmatilaloukkausta ei tapahdu, mutta Hornetit käyvät kuitenkin kääntymässä paikalla. Enkä nyt keksi, että mistä muusta ilmavoimille tulisi valtava määrä lentotunteja. Voisitko valaista minua?

Huolesi olisi realistisempi, jos lentäisimme kaikissa mahdollisissa rauhanturvaoperaatioissa, mutta me emme lennä. Emme lennä edes Baltian ilmavalvonnassa. No, Islannin ehkä, mutta paljonko siinä tulee lentotunteja? Paikalle lennetään neljä konetta edes takaisin. Jos lentoaika on 5 tuntia, niin siirtolennoista kertyy 5*4*2 = 40 lentotuntia. Vielä voidaan suorittaa muutama tunnistuslento, ja silti operaatioon osallistumisesta kertyi alle 100 lentotuntia. Sitä paitsi Islannin ilmavalvonta ei taida olla meille edes jokavuotinen operaatio.
 
Back
Top