http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/04/23/valvottaisiinko-valilla-maahanmuuttajia/ kirjoitti:
Valvottaisiinko välillä maahanmuuttajia
Kirjoittanut Pauli Vahtera
23.4.2013
Kaikki kyttäävät-kirjoitukseni kirvoitti useamman henkilön ottamaan yhteyttä.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/04/21/kaikki-kyttaavat/
Viesti oli se, että kirjoituksen sanoma on oikea, mutta tilanne Suomessa paljon kuvattua pahempi. Erityisesti huolestuin maahanmuuttajayrittäjän kertomuksia siitä, miten suomalaisia kusetetaan.
Päättäjämme ovat huolissaan veronkierron aiheuttamista menetyksistä yhteiskunnalle. Samaa huolta ei kanneta rahan käytöstä. Päättäjämme ovat huolissaan vihapuheista, mutta eivät kanna huolta asioista, jotka maahanmuuttokritiikkiä aiheuttavat.
Vuokravalvontaa tarvitaan
Monilapsiset yksinhuoltajaperheet saavat suuria asuntoja, joihin he eivät ole kotimaassaan tottuneet. Siksi monet vuokraavat asunnosta yhden tai useamman huoneen Suomeen tulleille maahanmuuttajille. Yleensä työperäisille, jotka haluavat säästää asumiskustannuksissa ja jotka eivät tarvitse asuntoa jatkuvasti. Yhdessä huoneessa voi asua kolmekin ulkopuolista, jotka maksavat alivuokransa pimeästi. Asuntotoimiston virkailija vuodatti tiedon, että heidän mennessään maksamattomien vuokrien takia katsastamaan kaupungin maksamaa vuokra-asuntoa, voi siellä asua puolikin tusinaa laitonta maahanmuuttajaa, mutta asunnon oikeaa haltijaa ei lainkaan. Tämän mahdollistaa mm. tekaistut avioerot ja moniavioisuus. Sosiaalisesti tuetun asumisen yksi hulluushan on, että rahat annetaan vuokralaiselle, jonka sitten pitäisi maksaa vuokra oma-aloitteisesti.
Tällainen sosiaalituen väärinkäyttö ja pimeät vuokratulot olisi helppo valvonnalla selvittää. Kaupungin asuntotoimiston tulisi vuosittain käydä läpi sosiaaliperusteiset asunnot ja paikan päällä selvittää ketkä asunnoissa todellisuudessa asuvat.
Minulle kerrottiin, että on mahdollista, että asunnon saanut ei aina edes asu Suomessa, vaan on kotimaassaan pitkiä aikoja. Sukulaiset ja ystävät hoitavat viranomaistoimenpiteet, mikäli niitä ei voi hoitaa internetissä. Tiedän myös Suomen kansalaisuuden saaneista äideistä, jotka ovat muuttaneet takaisin kotimaahansa, mutta saavat äitiysrahan ulkomaille. Pienikin suomalainen äitiysraha on jossain Thaimaassa iso raha.
Pimeät työperäiset maahanmuuttajat
Suomessa eurooppalaiset maahanmuuttajat saisivat työtä. Mutta esimerkiksi rakennusalan yrittäjät kertovat, että palkka pitäisi maksaa pimeästi, koska he eivät halua luopua sosiaalituista. Veronumeron avulla tehtävä valvonta vaikeuttaa pimeän työn tekoa. Ulkomaalainen voi kuitenkin hankkia vilpillisesti veronumerokortin. Toisaalta töitä tehdään yöllä, koska valvojat eivät kulje öisin. Monen talon laatoitus on tehty iltakuuden jälkeen. Ravintoloissa osa työntekijöistä on vain auttamassa sukulaista. Varsinainen toimeentulo hankitaan sosiaalitoimistosta.
Suomalaisen rakentamisen perinnettä tuhotaan vauhdilla, kenties ikiajoiksi. Valtio ja kunnat vauhdittavat suomalaisen rakentamisen alasajoa kilpailuttamalla hinnat niin alas, ettei niistä voi rehellisin menetelmin ja suomalaisella palkkatasolla selviytyä. Voidaan sanoa, että valtio on itse suuri syyllinen rakennusalan harmaaseen talouteen.
Rakennusalan kassassa oli maaliskuun lopussa 13.000 työtöntä eli 22 % jäsenistä. Ulkomaalaisia rakentajia Suomessa on kaksi kertaa enemmän.
Ulkomainen työvoima laskee palkkoja pääkaupunkiseudulla. Ulkomaisen työvoiman osuus on pääkaupunkiseudulla suuri sekä rakennusalalla että siivous- ja keittiöapulaistehtävissä. Pääkaupunkiseudulla kirvesmiesten ja putkiasentajien työsuhteista valtaosa jää virallisen tilaston ulkopuolelle. Tähän vaikuttaa sekä aliurakoitsijoina toimivien ulkomaalaisten yritysten että ulkomailla vakinaisesti asuvien työntekijöiden suuri määrä.
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonta on paperivalvontaa rasti ruutuun-systeemillä. Kunnan rakennusvalvoja ei aina edes käy työmaalla, vaan valvonta hoidetaan kuvilla ja paperityönä. Työmaavalvojalla on tärkeä rooli valvonnassa, mutta hän on usein rakentajan palkkaama, joten hän ei lähtökohtaisesti ole riippumaton.
Jotkut minuun yhteyttä ottaneet pitivät rakennusvalvontaa enemmän vitsinä kuin rakennusvirheitä ehkäisevänä. Suomessa niin yleistyneet homeongelmat mahdollistuvat heikosta rakentamiseen kohdistuvasta valvonnasta. Rakentamisen kiireiset aikataulut eivät mahdollista paikkojen kuivumista ennen jatkotöitä. Homeongelmat eivät takuuaikana tule esille. Huono rakentaminen mahdollistaa uuden bisneksen vaurioiden korjaajana.
Rakentamisen ongelmia pahentaa ulkomaisen työvoiman käyttö. Jotain Baltiasta tai keski-Euroopasta työkeikalle tullutta ei kiinnosta työn laatu, koska he eivät tule näkemään huonon rakentamisen seurauksia. Vanhoina aikoina rakennusmiehet olivat kyläyhteisön jäseniä, jolloin he eivät olisi kehdanneet asua kotikylässään huonon rakentamisen jälkeen. Ulkomaalaiselle vierastyövoimalle tällainen häpeä ei ole uhka. He ovat kiinnostuneet ensisijaisesti rahasta. Maahan tuleekin paljon rahan perään ahneita seikkailijoita ammattilaisten jäädessä kotimaahan tekemään laadukasta työtä.
Aivan liian usein näitä seikkailijoita kiinnostaa enemmän suomalainen sosiaaliturva kuin laadukkaan työn tekeminen. Suomalainen työvoima on liian usein ongelma, mutta ulkomaalaisen työvoiman ylistäminen on suuri virhe.
Miten tätä pitäisi tulkita
”… Vantaalla maahanmuuttajien työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun korkein myös 2006–2010. Vuoden 2010 lopussa työttömyysprosentti oli 20,2. —… vain murto-osa heistä on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia, noin kahdeksan prosenttia. – Reilut 30 prosenttia tulee tänne avioliiton tai perheen kautta, noin 28 prosenttia töiden takia ja noin 30 prosenttia opiskelujen vuoksi.”
30+28+30 on 88. Työttömiksi ja pakolaisiksi jää 12, mikä on puolet virallisesta työttömyysprosentista. Siis aviopuolisot ja opiskelijatkin ovat työttömiä, tai ainakin työttömyyskorvausten piirissä. Vai tarkoittaako töiden takia Vantaalle tulo työttömyyskorvauksille tulemista.
Vantaan konserni- ja asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren: – ”Jos 20 työttömälle maahanmuuttajalle lähetetään kutsut ryhmätoimintaan, 19 heistä tulee paikalle. Yksi ilmoittaa, ettei pääse paikalle esimerkiksi hammaslääkärin takia. Jos 20 työttömälle kantasuomalaiselle lähetetään kutsut, heistä seitsemän tulee paikalle, kymmenen ei ilmoita mitään ja kolme ilmoittaa epämääräisesti poissaolosta.”
Siis pitääkö kansa vaihtaa, työttömyyskorvaukset poistaa vai lopettaa ryhmätoiminta. Miten ryhmätoiminta liittyy työllistymiseen?
Voiko Suomea kohdata terroristien isku?
Eräs maahanmuuttaja ihmetteli suomalaisten hyväuskoisuutta. Hänen mukaansa monet maahanmuuttajat pitävät suomalaisia p-skakansana. Suomalaisia arvoja ei hyväksytä. Kotioloissa suomalaiset ovat usein vihapuheen kohteena. Julkisesti tällaista ei tietenkään sanota, koska monen maahanmuuttajan elintaso on sosiaaliturvan varassa. Maahanmuuttajat oppivat heti Suomeen tullessaan, että täällä kannattaa valehdella. Monet valehtelevat oleskeluluvan saadakseen. Kun lapset kotonaan oppivat suomalaisia halveksivan asenteen, on mahdollista, että myös täällä jotkut eksyvät terrorismin tielle. Jo nyt jotkut osallistuvat ulkomailla väkivaltaisten järjestöjen toimintaan.
Onko Suomi mennyt jo liian pitkälle? Pitäisikö maahanmuuttajia valvoa enemmän ja jättää omien kansalaisten nettivalvonta vähemmälle? Kysymyksiä, joita päättäjät eivät halua pohtia.
