Näkökulma: Kreikka taas umpikujassa, ”pelastajat” ilmiriidassa
(KUVA: Tea Tauriainen)
Julkaistu: 18.12. 6:05
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005010534.html
Kreikan ”pelastusohjelma” on taas umpikujassa. Nyt EU:ta vastaan kapinoi Kreikan rinnalla myös IMF. Tämä tuskin edistää kriisin ratkaisua, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kreikan talouskriisi oli jo unohtua, kun maan talouden syöksykierre näytti oikenemisen merkkejä ja sitä suurempien maiden haasteet veivät kansainvälisten talousuutisten huomiota.
Nyt Kreikka on kuitenkin taas ajankohtainen, ja valitettavasti samanlaisista syistä kuin ennenkin: se näyttää taas ajautuneet talouden ja europolitiikan umpikujaan. Kreikan kohtalo näyttää olevan ties kuinka monetta kertaa vaakalaudalla.
Draaman tämänkertaisessa näytöksessä on uusi juonenkäänne, kaksi samanaikaista välirikkoa.
Kreikka on ajautunut ainakin väliaikaiseen välirikkoon muiden euromaiden ja EU-komission kanssa. Nämä panivat vasta päättämiään Kreikan velkojen huojennuksia jäihin sen jälkeen, kun Kreikan parlamentti päätti omin luvin antaa maan köyhimmille eläkeläisille jouluksi erän ylimääräistä raha-apua.
Samaan aikaan myös Kreikan ”pelastajat”, EU-komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, ovat ajautuneet keskenään ilmiriitaan.
Riita koskee Kreikan ”pelastamista” – ja käytännössä sitä, koituvatko tällä haavaa yksin EU-komission määräämät talousvaatimukset Kreikan tuhoksi vai pelastukseksi. Komissio on mielestään hellittänyt vaatimuksia niin keveiksi kuin mahdollista, kun taas IMF pitää niitä edelleen tuhoisan tiukkoina.
Näkemyserot repesivät tällä viikolla poikkeukselliseksi ilmiriidaksi, kun IMF:n ja EU-komission keskeiset johtajat alkoivat käydä Kreikan kurittamisesta julkista sanasotaa.
IMF ja EU julkiseen sanasotaan
IMF julkaisi omilla verkkosivuillaan maanantaina Euroopan toimintojensa johtajan
Poul Thomsenin ja tutkimusjohtajan
Maurice Obstfeldinkirjoituksen, jossa nämä arvostelevat Kreikan kohtelua harvinaisen suorin sanoin.
Heidän mukaansa EU:n Kreikalle määräämät julkisen talouden ylijäämävaatimukset ovat liian ankaria ja omiaan heikentämään maan muutoinkin huteraa talouskehitystä.
He kiistävät EU-komission väitteet, joiden mukaan juuri IMF olisi vaatinut Kreikalta entistäkin kireämpiä vyönkiristyksiä. Heidän mukaansa IMF on päinvastoin vaatinut Kreikan velkataakan tuntuvaa huojentamista velkaleikkauksin ja talousohjelman suuntaamista vyönkiristyksistä kasvun voimistamiseen.
He toistavat IMF:n useita kertoja aiemmin esittämät arviot, joiden mukaan Kreikan velkataakka on kestämättömän raskas ja maalle määrätty talouden kurinpito-ohjelma heikentää eikä paranna maan talousnäkymiä.
EU-komission talousasioista vastaava komissaari
Pierre Moscovici vastasi IMF:n johtajille astetta kirpeämmällä
kirjoituksella, jonka talouslehti
Financial Times julkaisi torstaina.
Kirjoituksessaan komissaari näyttää ”oikaisevan” IMF:n johtajien ”totuuden jälkeistä” tietojen vääristelyä ja myyttejä. Hän osoittaa IMF:n suuntaan saman väitteen kuin IMF:n johtajat komissiolle ja väittää, että juuri IMF vaatii Kreikalta lisää vyönkiristyksiä. Kuin korostaakseen EU:n lauhkeampaa linjaa komissaari huomauttaa, että ”Kreikkaa ei voi tuomita vyönkiristyksiin ikuisiksi ajoiksi”.
Sanasota ei kuitenkaan muuta muuksi sitä, että IMF:n mielestä Kreikan valtio ei selviä valtavasta velkataakastaan ilman tuntuvia velkavastuiden leikkauksia, kun taas EU-komission ja euromaiden mielestä sen on selvittävä. Niiden mukaan velkaleikkaukset ovat mahdoton vaihtoehto.
Näkemysero on yhtä suuri kuin ennenkin, mutta nyt IMF:n ja komission välejä hiertää vielä julkinen sanasota. Se tuskin edistää kriisitoimia tai Kreikan toipumista nyt jo seitsemättä vuotta käyvästä kriisistä.
Niin kauan kuin IMF ja euromaat tai komissio ovat jyrkästi erimielisiä Kreikan velkataakan tai talousvaatimusten kohtuudesta, pysynee IMF erossa kriisitoimista.
IMF vaatii ja EU vastustaa velkaleikkausta
Komission ja IMF:n kiistely koskee niin sanottua Kreikka kolmosta eli Kreikan valtion kolmatta suurta hätärahoitusohjelmaa. Se poikkeaa kahdesta aiemmasta Kreikan ”pelastuspaketista” esimerkiksi siinä, että toistaiseksi tämän ohjelman rahoitus on tullut kokonaisuudessaan euromaiden EVM-vakausmekanismilta eikä euronkaan vertaa IMF:ltä.
Kreikan ja muidenkin euroalueen kriisimaiden aiemmista ohjelmista IMF rahoitti noin kolmasosan ja euromaat kaksi kolmasosaa. Siksi IMF oli mukana myös niin sanotussa troikassa, joka käytännössä ohjaili ja valvoi kriisitoimia. Troikan muut osapuolet olivat EU-komissio ja euroalueen keskuspankki EKP.
IMF on ilmaissut valmiutensa osallistua kolmanteenkin Kreikan tukiohjelmaan, mutta se on myös asettanut osallistumiselleen entistä tiukempia vaatimuksia. Se kieltäytyy lainaamasta Kreikalle lisää rahaa niin kauan kuin se epäilee valtion velanmaksukykyä mutta lainaa lisää, kunhan valtion vanhaa velkataakkaa ensin kevennetään tuntuvasti.
Nykyisellään Kreikan valtion velkamäärä vastaa melkein 180:a prosenttia maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Se on IMF:n laskelmien mukaan liian paljon, jotta kriisin heikentämästä taloudesta kertyisi riittävästi tuloja velkojen maksamiseen. Siksi se penää velkasaneerausta ennen kuin suostuu uusiin rahoitustoimiin.
IMF:n vaatimukset ärsyttävät ja turhauttavat euromaita ja komissiota, ja se on osaltaan voinut kiristää viimeaikaista vuoropuheluakin.
Moni euromaa on Saksan ja Suomenkin tavoin lähtenyt mukaan Kreikan kolmanteen tukiohjelmaan sillä ehdolla tai ainakin siinä uskossa, että IMF osallistuu rahoitukseen suunnilleen totutulla kolmanneksen rahoitusosuudellaan.
Nyt euromaat ovat puun ja kuoren välissä, sillä IMF:n vaatimat velkahelpotukset edellyttäisivät käytännössä euromaiden vanhojen kriisilainojen leikkauksia.
Se taas ei käy. Ei siksi, että se rikkoisi EU:n perussopimuksia, vaan siksi, että Kreikka-saatavien leikkaukset olisivat liian monen europäättäjän poliittinen itsemurha. Väliäkö IMF:n velkakestävyyslaskelmilla tai sen puoleen Kreikalla, kun on tärkeitä vaaleja tulossa Saksan liittopäivävaaleista alkaen.
Kevytsaneeraus tuskin pelastaa Kreikkaa
Viime viikkojen uutiset Kreikan velkahelpotuksista ja niiden jäädyttämisestä ovat eri asia kuin IMF:n vaatimat varsinaiset velkaleikkaukset. Euromaat ovat sopineet vasta Kreikan vanhojen hätäluottojen kevytsaneerauksista laina-aikoja ja koronmaksuja säätämällä mutta ilman lainapääomien leikkauksia.
Euromaiden ja hätärahoitusta Kreikalle välittävän EVM:n mukaan Kreikan valtion velkaisuuden suhdeluku kevenee nyt päätetyillä laina-aikojen ja koronmaksujen muutoksilla noin 20 prosenttiyksikköä keveämmäksi kuin se olisi ilman näitä toimia ollut.
Tällaiseen kevennykseen eivät usko sen enempää IMF kuin finanssimarkkinoiden analyysitalot, joiden mukaan EVM:n laskelmat perustuvat toiveajatteluun Kreikan pikaisesta ja ennen kaikkea suotuisasta paluusta velkakirjamarkkinoille.
Oletus markkinapaluusta vaikuttaa ainakin tällä haavaa huteralta haihattelulta, sillä IMF:n ja EU-komission riitely ja välirikko euromaiden kanssa on nostanut eikä laskenut Kreikan markkinakorkoja ja markkinapaluun kynnystä.
Ja vaikka kevytsaneeraus tuottaisi EVM:n arvioimia huojennuksia, ei se silti riittäisi Kreikan pelastamiseen.
Esimerkiksi analyysiyhtiö Capital Economics pitää ennallaan pitkäaikaisen arvionsa, jonka mukaan Kreikka päätyy tätä menoa ennen pitkää maksukyvyttömyyteen ja lopulta eroamaan eurosta ennen kuin se pääsee liian raskaasta velkataakastaan.
Jan Hurri