EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Suomessa on itse asiassa kertynyt jo aika hyvin pääomia, mm. eläkejärjestelmän kautta. Se on totta, että rahoitusteorian mukaan valuuttakurssiriski vaikuttaa hiukan sijoitusten tuoton varianssiin ja saattaa korottaa siten korkoja.

Kuitenkin, jos mietitään paria viimeisintä Suomen suurinta teollista sijoitusta. 1) Fortumin Suomen sähköverkkojen myynti. 40% meni Australiaan ja 40% Kanadaan. Taas 2) Äänekosken miljardiluokan uudesta sellutehtaasta rahoituspaketti kasattiin osa mm. Ruotsin ja Japanin kautta. Nämä kaikki neljä maata kokevat siis valuuttakurssiriskin, mutta ei se näytä merkittävästi a) hidastavan halua investoida tai b) nostavan rahan hintaa.

Uudistua pitää, aina. Kelluvan valuuttajärjestelmän hyöty on nimenomaan siinä, että se auttaa ja nopeuttaa taloudellisen rakenteen uudistumista.

Nokia osti Alcatel-Lucentin, 15,7 miljardia Euroa. Taitaa olla suurin kauppa tässä lähiaikoina..... Degadia suurempi, mitä Fortumin tai Äänekosken kaupat.

Mainitsemasi kaupat ovat hyviä esimerkkejä, mutta en ole ihan varma siitä, että niitä voidaan suoraan käyttää esimerkkeinä siihen tilanteeseen, jos Suomi olisi omassa kelluvassa valuuttajärjestelmässä. Kaupat on kuitenkin tehty oletuksella, että Suomi kuuluu Euroon.

Viimekädessä Euro on kelluva valuuttajärjestelmä. Voidaanko Euroa esimerkiksi devalvoida, jos kilpailu Kiinaa ja USA:ta vastaan alkaa olla tukalaa? Enpä usko, että kuuluu osaksi EKP:n strategioita. Miten Suomi jossain uudessa kelluvassa järjestelmässä pärjäisi yhtään sen paremmin kelluvaa Euroa vastaan, koska sijoittajat ovat kuitenkin about samoja? En näe tuota perusteiltaan mahdollisena. Esimerkkinä voidaan tietenkin miettiä Ruotsia, mutta Ruotsin yksityisen sektorin velkaantuminen on kyllä arveluttavaa. Ruotsin teollisuuden perinteet ja brändiarvo ovat syntyneet paljon aikaisemmin mitä Suomen.

Kelluvaan valuuttajärjestelmään oleellisesti kuuluu se, että ulkopuolelta pitää tulla jonkimoista kiinnostusta maan teollisuuteen ja sen tuottavuuteen. Vaikka mainitsitkin kaksi hyvää esimerkkiä, en ole itse niin optimistinen, että näkisin tuota liiemmälti tapahtuvan. Sijoittajien mielenkiintoa Suomeen pitää ehdottomasti lisätä. Sekä ulkomaisten sijoittajien, että ennenkaikkea Suomalaisten sijoitusten kannattavuutta. Kun mietin itse asiaa suomalaisena piensijoittajana, koen, että sijoittaminen on Suomessa melkeinpä rikollisuuteen rinnastettavaa toimintaa. Onnistunut sijoitustoiminta ja sen valtiollinen tukeminen nyt vaan tarkoittaa sitä, että "eriarvoisuus" Suomessa lisääntyy ja tulee niitä ihan oikeasti rikkaita ihmisiä. Nyt niistä "rikkaista" yritetään päästä kaikin keinoin eroon.

Euro ei ole täydellinen, se on selvä. Omasta mielestäni suurempi kysymys on kuitenkin se, mitä EU ja Euro on Euroopassa saanut aikaan ja miten Suomi on siitä voinut hyötyä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että:
- EU:n suurin hyöty on ollut rauhantila Saksan, Ranskan ja Englannin välillä. Historian valossa, tämä alkaa olla jo poikkeuksellista. Suomen talous voi nousta vain, jos Euroopassa on rauhantila.
- Euron suurin hyöty on ollut kilpailutilanteen tasapäistäminen Euroopassa ja Suomen etu EU:n brändiarvosta muilla mantereilla. Onko Suomi osannut tuota hyödyntää täysin? Mielestäni ei. Enkä usko, että tilanne muuttuisi, vaikka valuuttamme olisi XYZ.

Oli Suomi Eurossa tai jossain omassa XYZ -valuutassa, omaa kilpailukykyä on pakko parantaa. Tänä päivänä en näe siihen kovinkaan paljon toimia.

Olen sitä mieltä, että ilman mitään konkreettista suunnitelmaa kilpailukyvyn parantamisesta ja uusista teollisuusaloista, olisi vastuutonta edes miettiä irtaantumista Eurosta.

Johannes
 
Oli Suomi Eurossa tai jossain omassa XYZ -valuutassa, omaa kilpailukykyä on pakko parantaa. Tänä päivänä en näe siihen kovinkaan paljon toimia.

Olen sitä mieltä, että ilman mitään konkreettista suunnitelmaa kilpailukyvyn parantamisesta ja uusista teollisuusaloista, olisi vastuutonta edes miettiä irtaantumista Eurosta.
Johannes

Juuri näin..

Tälläkin hetkellä Suomen julkista hallintoa ja palveluita kustannetaan melkoisen suurella velanotolla. Olemme jo ylittäneet EU:n sääntöjen mukaisen enimmäisvelan määrän (max 60% BKT:stä). Jotta välttäisimme Kreikan kohtalon meidän tulee lopettaa velaksi eläminen. Tästä huolimatta velkaannumme edelleenkin luokkaa 6-7 miljardia vuodessa (joku voi tietää tarkankin luvun). Jää nähtäväksi miten hallitusohjelman mukaiset säästöt ja korjaustoimet alkavat vaikuttaa ensivuonna. Toivotaan parasta.

Velkaantumisen pysäyttäminen, puhumattakaan lainojen lyhennyksistä, aiheuttaa palveluiden karsimista ja kovaa (sekä kaiken kattavaa) verotusta seuraavien vuosikymmenien aikana. Äärimmilleen viety verottaminen ei suinkaan lisää suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä. Suomessa tarvittaan monella tavalla asennemuutosta. Meidän pitää ottaa mallia ahkerista saksalaisista jotka mm. keskittävät ostojaan saksalaisiin tuotteisiin. Lisäksi tehdä samanlaisia muutoksia julkisessa taloudessamme joita tehtiin Ruotsissa jo heti 2008 talousnotkahduksen jälkeen. Myös positiivista suhtautumista yrittämiseen ja menestykseen pitää kaikin tavoin edistää.

Esimerkiksi yrittäjyyden arvostusta pitää yhteiskunnassa tukea lainsäädöksillä siten että yrittämisestä tehdään/tulee helppo ja turvallinen tapa tehdä työtä niin yrittäjän itsensä, hänen perheensä ja palkatun henkilökunnan osalta. Erityisesti juuri tässä suhteessa Suomessa ollaan jäljessä muuta maailmaa. Menestymisestä tulee palkita yrittäjää eikä rangaista kuten nykyisellään hyvin usein tapahtuu.
 
Tulipa sopivasti, ihan esimerkkinä, juuri tämäntapaista suhtautumista yrittäjyyten ei saisi missään tapahtua..
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072420079326_uu.shtml

Kun joku keksii idean niin heti löydetään kymmenittäin pykäliä miksi sitä ei saa tehdä..Eikä taatusti ole kysymys EU:sta vaan omista typeristä virkamiehistä joilla ei ilmeisesti ole muuta tekemistä kuin kehitellä kaikenlaisia säädöksiä ja byrokratiaa.

Katsotaan nyt joutuuko tölkinkeräysidean kehittäjä tästä vielä vankilaan...
 
Tulipa sopivasti, ihan esimerkkinä, juuri tämäntapaista suhtautumista yrittäjyyten ei saisi missään tapahtua..
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072420079326_uu.shtml

Kun joku keksii idean niin heti löydetään kymmenittäin pykäliä miksi sitä ei saa tehdä..Eikä taatusti ole kysymys EU:sta vaan omista typeristä virkamiehistä joilla ei ilmeisesti ole muuta tekemistä kuin kehitellä kaikenlaisia säädöksiä ja byrokratiaa.

Katsotaan nyt joutuuko tölkinkeräysidean kehittäjä tästä vielä vankilaan...

Huomaathan, että nyt kyse ole virolaisten esiin nostamasta asiasta..

Syynkin kyllä arvaa eli suomalaisten rahtaamat juomapakkaukset ovat Viron pullopalautuspoolille aivan mieletön rahasampo. Rahaa tulee miljoonia, mutta pantteja ei tarvitse maksaa takaisin! Kyllähän se korpeaa, jos porot alkaisivat palauttamaan tölkkejään takaisin Viroon ja nostaisivat pantit takaisin. :)
 
Suomellahan on tälläkin hetkellä kelluva valuutta - nimittäin euro.

Euro on myös heikentenyt US dollaria vastaan rapiat 20 %:a, joka on vientiteollisuuden kannalta hyvä asia. USD kun on ylivoimaisesti tärkein kvkaupan valuutta.

Jotenkin minua ihmetyttää tämäkin keskustelu eli devalvaatioko se kaiken pelastaisi? Laulu ja soitto voisi jatkua kuin s/s Titanicilla ikäänsä, eikä mitään rakenteellisia tai strategisia uudistuksia tarvittaisi? Miksi kukaan ei ehdota kansanäänestystä byrokratian purkamiseksi tms?

No tämä se minuakin vähän ihmetyttää. Ei valuutan vaihtaminen ratkaise ongelmia. Pitäisi olla ainakin tulosallaan jotain jymyvietävää halukkaille ostajamarkkinoille, mittaluokassaan ennennäkemätöntä tavaraa tai palvelua. Silloin VOISI olla järkevää luistella omiin valuutoihin. Mutta sitten se toinen puoli. Missä kohtaa on mielekästä jatkaa Eurossa, jos näyttää siltä, että valuutassa roikkuminen muuttuu alati rasitteellisemmaksi ja että se suorastaan syö kansantalouden perustaa? Kuka päättäjistä osaa arpoa tämän vedenjakajan kohdalleen? Eurouskovaisuus on varsin sinkeä tauti ja varsin vinkeäksi menon pitää mennä, jotta tuosta dogmista osataan irtautua.

Joskus sateella autossa istuessa tulee mieleen perverssejä ajatuksia eurosta. Saksa etunenässä tavoittelee piukkaa yhtenäisyyttä. Miksi? No, kannattaa katsoa Saksan ulkomaankaupan ylijäämiä.
 
Olen sitä mieltä, että ilman mitään konkreettista suunnitelmaa kilpailukyvyn parantamisesta ja uusista teollisuusaloista, olisi vastuutonta edes miettiä irtaantumista Eurosta.

Kyllä tässä on samaa ajatusta mikä itsellänikin pyörii. Peruskysymys on se, että mikä on se suomalainen uniikkituote, jota maailmalla niin halutaan ja jota muut eivät vielä ole kopioineet. Ennenkuin tuo menestystuote tai tuotteet löytyvät, tässä joutuu olemaan aika varovaisella linjalla ja vaan mukana Eurossa. Jos taasen ajatellaan että mitään uutta ei edes keksitäkään, voidaan heittää hanskat tiskiin ja keskittyä vaan myymään puolijalosteisia metsäteollisuuden tuotteita, johon tilanteseen saattaakin oma valuutta olla joku ratkaisu. Se tarkoittaisi suunnilleen samaa kuin että täällä pohjolassa on tämä suuri "gallialainen kylä" nimeltä Suomi joka työntää ja itse hinnoittelee metsän hintalaput. Joku sattaisi ohikulkiessaan ostaa jopa litran raikasta vettä, jota sitäkään ei ole kannattavaa kuljettaa ulkomaille saakka.

.
 
En ihan tarkkaan ymmärrä ajattelua :) Että suomalaisten pitäisi keksiä jotain uniikkia, jotta kannattaisi lähteä eurosta. Asia on käsittääkseni juuri päinvastoin.

Ensinnäkin kannattaa muistaa, että jos jokin asia on täysin uniikkia, niin sille ei ole tarvetta. Kilpailu kertoo myös kysynnästä.

Mutta, jos nyt kuvitellaan vaikka, että Suomen kallioperästä (ja vain Suomen) löydettäisiin uusi mineraali, säteilemätön Uraani, joka ratkaisisi maailman energia-ongelmat. Silloin ei olisi mitään väliä, missä valuutassa olisimme, koska saisimme joka tapauksessa määrittää vientihintamme miten haluamme ja kauppataseemme olisi rajusti ylijäämäinen.

Sen sijaan, nykytilanteessa, jossa koetamme tehdä kaiken näköistä tavaraa, joka on alttiina globaalille kilpailulle, nimenomaan siinä devalvoituva valuutta olisi eduksi.

Esim., kun B. Wahlroos meinasi jossain TV-haastattelussa, että Suomen pitäisi saada kustannuskilpailukykyä parannettua 10%. Siihen toimittaja kysyi epäuskoisena "että sekö muka riittää, että se ratkaisee kaikki meidän ongelmat?". Wahlroos myhäili ja vastasi "se juuri riittää - maailma on täynnä yrityksiä, jotka hakevat hyviä kohteita toiminnoilleen. Suomi on monessa mielessä erittäin hyvä paikka, 10% viilaus korjaisi tilanteen". En löytänyt tästä linkkiä, mutta ajatus tuonnepäin.

Meillä on siis kaksi vaihtoehtoa tilanteen korjaamiseen:
  1. Keksimme jotain täysin uniikkia, arvokasta ja ainutkertaista
  2. Parannamme kilpailukykyämme 10%
Kummassa onnistuminen on todennäköisempää?
 
Ratkaisu pariin ongelmaan.
1277465.png
 
Meillä on siis kaksi vaihtoehtoa tilanteen korjaamiseen:
  1. Keksimme jotain täysin uniikkia, arvokasta ja ainutkertaista
  2. Parannamme kilpailukykyämme 10%
Kummassa onnistuminen on todennäköisempää?

Esitänpä pienen johdannon ja kysymyksen..

Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä palveluyhteiskunnista. Meidän BKT:stä julkishallinnon palvelut ovat n. 60%:a. Yksityisen sektorin kotimaiset palvelut muodostavat varmasti ainakin 15-20 %:n osuuden samaisesta BKT:stä. Pelkästään kotimaiseen käyttöön suunnattu teollisuus ja yritystoiminta lienee suuruudeltaan noin 5-10%:n verran.. Vientiteollisuuden osuus kokonaisuudessaan lienee vain noin 15 %:a Suomen BKT:stä..ja tästäkin ehkä noin puolet mahdollisesti hyötyisi devalvaatiosta..(Joku enemmän tietävä voi esittää tarkemmatkin %-jakautuman).

Siis devalvaation mahdollisen (tilapäisen) hyödyn saisi loppuviimeksi vain erittäin pieni osa yhteiskunnan kokonaistuotannon(BKT) muodostajista. Vai kuvitteleeko joku että devalvaation myötä automaattisesti kallistuvat tuontihinnat (kaikkien tuontitavaroiden ja elintarvikkeiden osalta) hyödyttävät kaikkia kotimaisia yrityksiä , palkansaajia ja muita kansalaisia?

Siis paraneeko Suomen kilpailukyky jos yleisesti ottaen tuontihintojen nousu (ja pienellä viiveellä kaikkien hintojen) aiheuttaa inflaatiota, mikä johtaa tietenkin yleiseen korkotason nousuun?

Toki pitkässä juoksussa palkansaajien, eläkeläisten, opintotukilaisten, työttömyyskorvauksella, muilla yhteiskunnan tuilla elävien sekä asuntovalallisten taloudellinen asema suhteellisesti heikentyisi, verrattuna niihin jotka voivat itsenäisesti korottaa hintojaan (siirtää kustannusten nousun hintoihin) yleisen inflaation aiheuttaman tarpeen mukaan.

Pitkään jatkuessaan inflaatio myös vähentäisi suhteellisesti niin teollisuuden kuin palveluiden palkkakustannuksia sekä yhteiskunnan maksamia etuuksia. Tällaista vaikutustako devalvaatiolla haluttaisiin?

P.S. On olemassa paljon keinoja joilla tuottavuutta voidaan kasvattaa..devalvaatio ei sitä paranna kuin äärimmäisen pienelle osalle yhteiskunnan toimijoita. Eikä heillekään pidemmällä aikavälillä.
 
Esitänpä pienen johdannon ja kysymyksen..

Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä palveluyhteiskunnista. Meidän BKT:stä julkishallinnon palvelut ovat n. 60%:a. Yksityisen sektorin kotimaiset palvelut muodostavat varmasti ainakin 15-20 %:n osuuden samaisesta BKT:stä. Pelkästään kotimaiseen käyttöön suunnattu teollisuus ja yritystoiminta lienee suuruudeltaan noin 5-10%:n verran.. Vientiteollisuuden osuus kokonaisuudessaan lienee vain noin 15 %:a Suomen BKT:stä..ja tästäkin ehkä noin puolet mahdollisesti hyötyisi devalvaatiosta..(Joku enemmän tietävä voi esittää tarkemmatkin %-jakautuman).

Siis devalvaation mahdollisen (tilapäisen) hyödyn saisi loppuviimeksi vain erittäin pieni osa yhteiskunnan kokonaistuotannon(BKT) muodostajista. Vai kuvitteleeko joku että devalvaation myötä automaattisesti kallistuvat tuontihinnat (kaikkien tuontitavaroiden ja elintarvikkeiden osalta) hyödyttävät kaikkia kotimaisia yrityksiä , palkansaajia ja muita kansalaisia?

Siis paraneeko Suomen kilpailukyky jos yleisesti ottaen tuontihintojen nousu (ja pienellä viiveellä kaikkien hintojen) aiheuttaa inflaatiota, mikä johtaa tietenkin yleiseen korkotason nousuun?

Toki pitkässä juoksussa palkansaajien, eläkeläisten, opintotukilaisten, työttömyyskorvauksella, muilla yhteiskunnan tuilla elävien sekä asuntovalallisten taloudellinen asema suhteellisesti heikentyisi, verrattuna niihin jotka voivat itsenäisesti korottaa hintojaan (siirtää kustannusten nousun hintoihin) yleisen inflaation aiheuttaman tarpeen mukaan.

Pitkään jatkuessaan inflaatio myös vähentäisi suhteellisesti niin teollisuuden kuin palveluiden palkkakustannuksia sekä yhteiskunnan maksamia etuuksia. Tällaista vaikutustako devalvaatiolla haluttaisiin?

P.S. On olemassa paljon keinoja joilla tuottavuutta voidaan kasvattaa..devalvaatio ei sitä paranna kuin äärimmäisen pienelle osalle yhteiskunnan toimijoita. Eikä heillekään pidemmällä aikavälillä.

Hyvää analyyttistä pohdintaa! Ihan oikea ote asiaan.

Mutta, lähtökohtapremissit ovat eri asennossa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous

Vuonna 2013 Suomen bruttokansantuote jakaantui toimialoittain seuraavasti:[1]
  • Alkutuotanto 2,7 %
  • Jalostus 26,9 %
  • Palvelut 70,4 %

Vuonna 2005 palvelujen rakenne jakaantui seuraavasti:[14]
  • Kiinteistö ja liike-elämän palvelut 26,4 %
  • Kuljetus, varasto ja tietoliikenne 18,4 %
  • Kauppa 17,4 %
  • Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 11,2 %
  • Koulutus 7,1 %
  • Rahoitus ja vakuutus 6,9 %
  • Hallinto 5,1 %

Ja julkisen talouden koko suhteessa BKT:hen, mikä on noin 20%.

http://yle.fi/uutiset/kuinka_suuri_suomen_julkinen_sektori_oikeastaan_on/7062265
 
Hyvää analyyttistä pohdintaa! Ihan oikea ote asiaan.

Mutta, lähtökohtapremissit ovat eri asennossa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous

Vuonna 2013 Suomen bruttokansantuote jakaantui toimialoittain seuraavasti:[1]
  • Alkutuotanto 2,7 %
  • Jalostus 26,9 %
  • Palvelut 70,4 %

Vuonna 2005 palvelujen rakenne jakaantui seuraavasti:[14]
  • Kiinteistö ja liike-elämän palvelut 26,4 %
  • Kuljetus, varasto ja tietoliikenne 18,4 %
  • Kauppa 17,4 %
  • Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 11,2 %
  • Koulutus 7,1 %
  • Rahoitus ja vakuutus 6,9 %
  • Hallinto 5,1 %

Ja julkisen talouden koko suhteessa BKT:hen, mikä on noin 20%.

http://yle.fi/uutiset/kuinka_suuri_suomen_julkinen_sektori_oikeastaan_on/7062265

Kiitos tarkennuksesta...noinhan se tietysti on. Julkishallinnon v e l k a on se 60%/BKT:sta.

Mutta, palvelut muodostavat kuitenkin rapiat 70%:n osuuden..Jalostus, josta osa lienee vientiteollisuutta, yhteensä 26%:a. Aika pieneksi jää näidenkin lukujen pohjalta se osuus joka hyötyisi omasta valuutasta ja sen kellutuksesta..ainakin devalvoitumista ajatellen.
 
Kiitos tarkennuksesta...noinhan se tietysti on. Julkishallinnon v e l k a on se 60%/BKT:sta.

Mutta, palvelut muodostavat kuitenkin rapiat 70%:n osuuden..Jalostus, josta osa lienee vientiteollisuutta, yhteensä 26%:a. Aika pieneksi jää näidenkin lukujen pohjalta se osuus joka hyötyisi omasta valuutasta ja sen kellutuksesta..ainakin devalvoitumista ajatellen.
Hyvää pohdintaa yllä monesta näkökulmasta jota on miellyttävä seurata, lisäisin vielä että myös palveluita viedään yhä enemmän. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä se oli yli 5 MRD€ (BKT vähän 49 MRD€ vastaavana aikana, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/f...t1/?rxid=3954c507-1674-4162-baa9-b6d5dbb15035). Palveluita tuodaan muuten enemmän kuin viedään ja niiden suhteellinen kallistuminen lisäisi kotimaisille palveluille toimintaedellytyksiä vastaavasti. Ehkä myös investointien tekeminen Suomessa tulisi houkuttelevammaksi, toki tästä ei ole varmuutta elleivät muut edellytykset ole kunnossa.
 
Hyvää pohdintaa yllä monesta näkökulmasta jota on miellyttävä seurata, lisäisin vielä että myös palveluita viedään yhä enemmän. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä se oli yli 5 MRD€ (BKT vähän 49 MRD€ vastaavana aikana, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/f...t1/?rxid=3954c507-1674-4162-baa9-b6d5dbb15035). Palveluita tuodaan muuten enemmän kuin viedään ja niiden suhteellinen kallistuminen lisäisi kotimaisille palveluille toimintaedellytyksiä vastaavasti. Ehkä myös investointien tekeminen Suomessa tulisi houkuttelevammaksi, toki tästä ei ole varmuutta elleivät muut edellytykset ole kunnossa.

Kieltämättä täytyy myöntää, että harvinaisen hillittyä ja asioihin keskittyvää keskustelua. Voittaa kyllä sisällöllään monen poliittisen ajankohtaisohjelman.

Johannes
 
EU:n talous ja EMU. Haastateltavana ekonomisti Roger Wessman
http://areena.yle.fi/1-2741522

Oli ollut pitkään "listalla". Kuuntelin entisen Nordean pääekonomistin, Roger Wessmanin haastattelun ketjun aiheesta. Roger on fiksu kaveri, mutta oli vähän raskassoutuinen ja sekava keskustelu. Liekö ruotsinkielisyys taustalla?

Jotain referaatteja, lähinnä ketjussa käsitellyistä teemoista. Keskustelussa käsiteltiin muutakin, etten tyhjentänyt tähän koko pajatsoa.

- On harmi, että jo kaksisataa vuotta sitten tyrmätty haitallinen Merkantilistinen ajattelu (viedään mahdollisimman paljon ulkomaille, mutta ostetaan vain kotimaasta) edelleen nousee aika-ajoin esiin.

- Suomen lama 90-luvulla oli seurausta kiinteästä valuuttakurssista

- Tätä taustaa vasten, hänestä euroon liittyminen oli virhe, minkä tapahtumat ovat todentaneet.

- Valitettavasti eurosta irroittautuminen on nyt hyvin vaikeaa.

- Palkkoja pitäisi saada Suomessa alennettua ja Saksassa korotettua.

- Koko EU:n kysyntää pitäisi saada kasvatettua. Velkakuripolitiikka ja vyönkiristys kurjistavat EU:ta.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
EU:n talous ja EMU. Haastateltavana ekonomisti Roger Wessman
http://areena.yle.fi/1-2741522

Oli ollut pitkään "listalla". Kuuntelin entisen Nordean pääekonomistin, Roger Wessmanin haastattelun ketjun aiheesta. Roger on fiksu kaveri, mutta oli vähän raskassoutuinen ja sekava keskustelu. Liekö ruotsinkielisyys taustalla?

Jotain referaatteja, lähinnä ketjussa käsitellyistä teemoista. Keskustelussa käsiteltiin muutakin, etten tyhjentänyt tähän koko pajatsoa.

- On harmi, että jo kaksisataa vuotta sitten tyrmätty haitallinen Merkantilistinen ajattelu (viedään mahdollisimman paljon ulkomaille, mutta ostetaan vain kotimaasta) edelleen nousee aika-ajoin esiin.

- Suomen lama 90-luvulla oli seurausta kiinteästä valuuttakurssista

- Tätä taustaa vasten, hänestä euroon liittyminen oli virhe, minkä tapahtumat ovat todentaneet.

- Valitettavasti eurosta irroittautuminen on nyt hyvin vaikeaa.

- Palkkoja pitäisi saada Suomessa alennettua ja Saksassa korotettua.

- Koko EU:n kysyntää pitäisi saada kasvatettua. Velkakuripolitiikka ja vyönkiristys kurjistavat EU:ta.
Vienti/tuonti-keskustelu on (osin) tulosta työllisyys/työttömyyskeskustelusta. Aika vähän EU puuttuu tai omaa keinoja sen jäsenvaltioiden työttömyyden hoitoon. Heittona keskusteluun sen kummemmin miettimättä heiton järkevyyttä ja mahdollista toteutusta: eikö työllisyysastetta voisi tasata? Työllisyyttä parantamalla näiden nykyongelmien suuruusluokka olisi aivan toinen.
800px-Unemployment_rates%2C_seasonally_adjusted%2C_May_2015.png

Työttömyystilanne on heikoin näistä vertailluista nimenomaan Euroalueella. Koko EU-alueella tilanne on parempi:
800px-Unemployment_rates_EU-28_EA-19_US_and_Japan_seasonally_adjusted_January_2000_May_2015.png

Euroalue vs. US vertailu on aika koruton. Euroalue on jo "krooninen potilas".

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Unemployment_statistics
 
Vienti/tuonti-keskustelu on (osin) tulosta työllisyys/työttömyyskeskustelusta. Aika vähän EU puuttuu tai omaa keinoja sen jäsenvaltioiden työttömyyden hoitoon. Heittona keskusteluun sen kummemmin miettimättä heiton järkevyyttä ja mahdollista toteutusta: eikö työllisyysastetta voisi tasata? Työllisyyttä parantamalla näiden nykyongelmien suuruusluokka olisi aivan toinen.

Työttömyystilanne on heikoin näistä vertailluista nimenomaan Euroalueella. Koko EU-alueella tilanne on parempi:

Euroalue vs. US vertailu on aika koruton. Euroalue on jo "krooninen potilas".

Jep, erot on rajuja. Erityisesti, verrattuna jenkkeihin. Kertoo aika selkeästi, kumpi on toimiva valuutta-alue, ja kumpi ei. Työttömyyserojen tasaaminen on vaikeaa. Kreikkalainen tai Espanjalainen ei oikein tahdo haluta siirtyä/pärjätä /sopeutua Saksassa.

US-State-Unemployment-Rates-July-2013-600x374.png



Työttömyystilanne on heikoin näistä vertailluista nimenomaan Euroalueella. Koko EU-alueella tilanne on parempi:
Euroalue vs. US vertailu on aika koruton. Euroalue on jo "krooninen potilas".

Näin on. Tuo kertoo karua kieltä euroalueen toimivuudesta toimimattomuudesta kokonaisuutena. Osin myös harjoitetusta talouspolitiikasta euroon liittyen.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Ja jos Euro-alueella työttömyys sentään laskussa, Suomessa se on nousussa.

Graphserver.png
 
Jep, erot on rajuja. Erityisesti, verrattuna jenkkeihin. Kertoo aika selkeästi, kumpi on toimiva valuutta-alue, ja kumpi ei. Työttömyyserojen tasaaminen on vaikeaa. Kreikkalainen tai Espanjalainen ei oikein tahdo haluta siirtyä/pärjätä /sopeutua Saksassa.

US-State-Unemployment-Rates-July-2013-600x374.png





Näin on. Tuo kertoo karua kieltä euroalueen toimivuudesta toimimattomuudesta kokonaisuutena. Osin myös harjoitetusta talouspolitiikasta euroon liittyen.
Totta, työttömyyserojen tasaus on vaikeaa, mutta mikäli työttömyysaste vaikka kytkettäisiin EU-jäsenmaksuosuuteen, niin mekanismi olisi rakennettavissa. Se tosin edellyttäisi huomattavasti yhtenäisempää kehystä (=liittovaltio), jottei vapaamatkustamista pääsisi syntymään. Keskimäärin tuo EU-työttömyys ei ole mahdoton ja se on hyvinkin mahdollista jakaa työaikana kaikille. Samalla yhteiskuntien yhtenäisyys ei vaarantuisi, joka on uhattuna eteläisissä EU-osissa, mitä pidempään tilanne jatkuu nykyisenlaisena. Nykyinen Euroalue ei kyllä toimi.
 
kirottaessa on ihan hyvä muistella niitä "vanhan hyvän" 1980-luvun aikoja, kun inflaatio pyöri jossain 10%:n tienoilla ja lainojen korot olivat sitten sen mukaisia.
Korot sai vähentää verotuksessa ja toistuvat devalvaatiot söivät velkapääoman.

En väitäkään, että asiat olisivat olleet tuolloin paremmin. Keskivero sorvarin ei tarvinnut huolehtia työpaikasta ja asunto tuli maksettua vähän niinkuin kylkiäisenä. Tämä auvo romahti sitten -80 - luvun lopulla.
 
Back
Top