Suomessa on itse asiassa kertynyt jo aika hyvin pääomia, mm. eläkejärjestelmän kautta. Se on totta, että rahoitusteorian mukaan valuuttakurssiriski vaikuttaa hiukan sijoitusten tuoton varianssiin ja saattaa korottaa siten korkoja.
Kuitenkin, jos mietitään paria viimeisintä Suomen suurinta teollista sijoitusta. 1) Fortumin Suomen sähköverkkojen myynti. 40% meni Australiaan ja 40% Kanadaan. Taas 2) Äänekosken miljardiluokan uudesta sellutehtaasta rahoituspaketti kasattiin osa mm. Ruotsin ja Japanin kautta. Nämä kaikki neljä maata kokevat siis valuuttakurssiriskin, mutta ei se näytä merkittävästi a) hidastavan halua investoida tai b) nostavan rahan hintaa.
Uudistua pitää, aina. Kelluvan valuuttajärjestelmän hyöty on nimenomaan siinä, että se auttaa ja nopeuttaa taloudellisen rakenteen uudistumista.
Nokia osti Alcatel-Lucentin, 15,7 miljardia Euroa. Taitaa olla suurin kauppa tässä lähiaikoina..... Degadia suurempi, mitä Fortumin tai Äänekosken kaupat.
Mainitsemasi kaupat ovat hyviä esimerkkejä, mutta en ole ihan varma siitä, että niitä voidaan suoraan käyttää esimerkkeinä siihen tilanteeseen, jos Suomi olisi omassa kelluvassa valuuttajärjestelmässä. Kaupat on kuitenkin tehty oletuksella, että Suomi kuuluu Euroon.
Viimekädessä Euro on kelluva valuuttajärjestelmä. Voidaanko Euroa esimerkiksi devalvoida, jos kilpailu Kiinaa ja USA:ta vastaan alkaa olla tukalaa? Enpä usko, että kuuluu osaksi EKP:n strategioita. Miten Suomi jossain uudessa kelluvassa järjestelmässä pärjäisi yhtään sen paremmin kelluvaa Euroa vastaan, koska sijoittajat ovat kuitenkin about samoja? En näe tuota perusteiltaan mahdollisena. Esimerkkinä voidaan tietenkin miettiä Ruotsia, mutta Ruotsin yksityisen sektorin velkaantuminen on kyllä arveluttavaa. Ruotsin teollisuuden perinteet ja brändiarvo ovat syntyneet paljon aikaisemmin mitä Suomen.
Kelluvaan valuuttajärjestelmään oleellisesti kuuluu se, että ulkopuolelta pitää tulla jonkimoista kiinnostusta maan teollisuuteen ja sen tuottavuuteen. Vaikka mainitsitkin kaksi hyvää esimerkkiä, en ole itse niin optimistinen, että näkisin tuota liiemmälti tapahtuvan. Sijoittajien mielenkiintoa Suomeen pitää ehdottomasti lisätä. Sekä ulkomaisten sijoittajien, että ennenkaikkea Suomalaisten sijoitusten kannattavuutta. Kun mietin itse asiaa suomalaisena piensijoittajana, koen, että sijoittaminen on Suomessa melkeinpä rikollisuuteen rinnastettavaa toimintaa. Onnistunut sijoitustoiminta ja sen valtiollinen tukeminen nyt vaan tarkoittaa sitä, että "eriarvoisuus" Suomessa lisääntyy ja tulee niitä ihan oikeasti rikkaita ihmisiä. Nyt niistä "rikkaista" yritetään päästä kaikin keinoin eroon.
Euro ei ole täydellinen, se on selvä. Omasta mielestäni suurempi kysymys on kuitenkin se, mitä EU ja Euro on Euroopassa saanut aikaan ja miten Suomi on siitä voinut hyötyä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että:
- EU:n suurin hyöty on ollut rauhantila Saksan, Ranskan ja Englannin välillä. Historian valossa, tämä alkaa olla jo poikkeuksellista. Suomen talous voi nousta vain, jos Euroopassa on rauhantila.
- Euron suurin hyöty on ollut kilpailutilanteen tasapäistäminen Euroopassa ja Suomen etu EU:n brändiarvosta muilla mantereilla. Onko Suomi osannut tuota hyödyntää täysin? Mielestäni ei. Enkä usko, että tilanne muuttuisi, vaikka valuuttamme olisi XYZ.
Oli Suomi Eurossa tai jossain omassa XYZ -valuutassa, omaa kilpailukykyä on pakko parantaa. Tänä päivänä en näe siihen kovinkaan paljon toimia.
Olen sitä mieltä, että ilman mitään konkreettista suunnitelmaa kilpailukyvyn parantamisesta ja uusista teollisuusaloista, olisi vastuutonta edes miettiä irtaantumista Eurosta.
Johannes