“Euroopan rahat menevät Iranin mullaheille”
ANTTI KIRKKALA | 27.08.2018 | 23:57- päivitetty 27.08.2018 | 21:09
Israel ja Yhdysvallat ovat arvostelleet kovin sanoin EU:n pehmeää Iran-politiikkaa.
EU on ilmoittanut sitoutuneensa aiemmin sovittuun, noin 50 miljoonan euron avustuspakettiin, joka on määrä maksaa Iranilla tulevien kuukausien aikana. Päätös on aiheuttanut närää sekä Israelissa että linjaansa tiukentaneessa Yhdysvalloissa.
Vuonna 2015 solmitusta ydinsopimuksesta vetäytynyt presidentti
Donald Trump palautti elokuun alussa aiemmat talouspakotteet voimaan. Hän myös uhkasi kaikkia Iranin kanssa kauppaa käyviä tahoja tiukoilla vastatoimilla.
– Pyrin maailmanrauhaan, en mihinkään vähäisempään, Trump kirjoitti
Twitterissä.
Jerusalem Postin siteeraamien asiantuntijoiden mukaan EU on lähettänyt selkeän viestin Yhdysvalloille.
– EU uskoo pehmeään vaikuttamiseen [soft power], joten konfliktit pyritään ratkaisemaan ilman sotatoimia. EU on kuitenkin erittäin vaikeassa tilanteessa, eikä voi vetää kovaa linjaa Irania vastaan, IDC-tutkimuslaitoksen
Esther Lopatin toteaa.
Hänen mukaansa EU:n huomio on tällä hetkellä kiinnittynyt terrorismin torjuntaan, identiteettikysymyksiin ja pakolaiskriisistä selviämiseen.
Israelin pääministeri
Benjamin Netanyahun mukaan EU:n ja Iranin yhteistyö tarkoittaa “myrkkypilleriä” tavallisille iranilaisille. Tutkija
Benjamin Weinthal on samoilla linjoilla ja toteaa, että osa EU-rahoista voi päätyä terrorismin tukemiseen.
– Oman näkemykseni mukaan tämänkaltainen rahansiirto vain kannustaa Iranin mullaheita jatkamaan aggressiivista ulkopolitiikkaansa Lähi-idässä. Päätös on aivan absurdi, Weinthal sanoo.
Monet eurooppalaisyhtiöt ovat parhaillaan vetäytymässä Iranin markkinoilta. Air France-KLM-konserni ja British Airways ilmoittivat lopettavansa lennot maahan heikon kannattavuuden vuoksi.
Pankki- ja öljysektorille suunnatut Yhdysvaltain uudet talouspakotteet astuvat voimaan marraskuussa.
– Paineen asettaminen on ainoa asia, johon Iranin hallinto on aiemmin reagoinut. On vaikea sanoa sen tulevasta vaikutuksesta, mutta emme oikein voi tehdä muutakaan, Israelin turvallisuuspoliittisen instituutin tutkija
Emily Landau toteaa.