Tämä on tulevaisuudessa rikos
EU äänesti kohutun tekijänoikeusdirektiivin puolesta – Näin ”linkkivero” ja ”meemikielto” voivat vaikuttaa yrityksiin ja tavallisiin ihmisiin
Europarlamentti hyväksyi kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin, jonka on pelätty johtavan muun muassa meemien loppumiseen. Ratkaisu, jota yli puolet suomalaismepeistä kannatti, voi tulla kalliiksi esimerkiksi Googlelle ja Facebookille.
Päivän lehti 13.9.2018
EU äänesti kohutun tekijänoikeusdirektiivin puolesta – Näin ”linkkivero” ja ”meemikielto” voivat vaikuttaa yr
Facebookin ja Youtuben kaltaisille suuryrityksille tekinoikeusdirektiivi tarkoittaisi ansionmenetyksiä. (KUVA: Dado Ruvic / Reuters)
Laura Halminen HS
Julkaistu: 12.9. 11:00 , Päivitetty: 12.9. 15:56
Euroopan parlamentti on hyväksynyt pääistunnossaan keskiviikkona kiistellyn tekijänoikeusdirektiiviehdotuksen. 438 edustajaa äänesti direktiivin puolesta ja 226 sitä vastaan. 13 suomalaisedustajasta seitsemän äänesti direktiivin puolesta ja viisi vastaan. Yksi edustaja oli poissa. Suomalaismeppien kannat on eritelty artikkelin lopussa.
Direktiivin pelätään puuttuvan rankalla kädellä internetin linkitys- ja lainauskäytäntöihin. Viime kuukausina direktiivin puolesta ja sitä vastaan ovat lobanneet niin suuryritykset kuin julkisuuden henkilötkin.
Direktiiville ovat osoittaneet tukensa esimerkiksi muusikko Paul McCartneyhttps://
www.hs.fi/haku/?query=paul+mccartney, säveltäjä Ennio Morriconehttps://
www.hs.fi/haku/?query=ennio+morricone ja tuottaja David Guettahttps://
www.hs.fi/haku/?query=david+guetta.
Sen vastustajiin lukeutuvat esimerkiksi Wikipedian perustaja Jimmy Waleshttps://
www.hs.fi/haku/?query=jimmy+wales, kirjailija Neil Gaimanhttps://
www.hs.fi/haku/?query=neil+gaiman ja www:n keksijä Tim Berners-Leehttps://
www.hs.fi/haku/?query=tim+berners-lee.
Mikä on tekijänoikeusdirektiivi?
Tekijänoikeusdirektiivi on koko nimeltään
direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla. Sen on tarkoitus yhdenmukaistaa tekijänoikeuslainsäädäntöä EU-alueella ja vahvistaa digitaalisia sisämarkkinoita.
Erityisesti harmaita hiuksia ovat aiheuttaneet artiklat 11 ja 13:
Artikla 11 laajentaa luovan työn investointeja suojaavaa lähioikeutta. Se mahdollistaa lisenssimaksujen perimisen internetalustoilta, joilla julkaistaan esimerkiksi linkkejä uutisiin.
Tätä on ryhdytty kutsumaan nimellä
linkkivero.
Käytännössä se tarkoittaa, että media, kuten vaikka Helsingin Sanomat, voisi vaatia esimerkiksi Facebookilta, Twitteriltä tai muilta alustoilta maksuja linkeistä, jotka johtaisivat Helsingin Sanomien uutisiin. Lisenssimaksuja voisi periä mistä tahansa linkistä, joka sisältää esikatselunäkymän tai osan otsikkoa tai vaikka vain yhden sanan, joka selvittäisi, mistä uutisessa on kyse.
Vastustajien mukaan ”linkkivero” johtaa lähinnä siihen, että internetalustat vain estävät mediatalojen esikatselulinkkien julkaisemisen EU:n alueella välttääkseen maksut ja mahdolliset oikeudenkäynnit. Esimerkkeinä on käytetty Saksaa ja Belgiaa, joissa vastaavanlaiset lakiuudistukset eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin ja joita esimerkiksi Google on kiertänyt.
Toinen suurta kohua aiheuttanut kohta uudistuksessa on artikla 13.
Se siirtää vastuuta palveluille käyttäjien lataamasta tekijänoikeudella suojatusta materiaalista. Se koskee palveluita, joihin käyttäjät itse lataavat materiaalia, esimerkiksi Instagramia, Youtubea tai Facebookia.
Tämä pakottaisi yritykset asentamaan automaattiset filtterit, jotka estäisivät tekijänoikeudella suojatun materiaalin pääsyn nettisivuille ja puolustaisivat näin tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia.
Yksinkertaistetusti filtterien käyttö tarkoittaa, että jos esimerkiksi Facebookin käyttäjä lataisi palveluun kuvan, johon hänellä ei ole tekijänoikeutta, Facebook olisi vastuussa tekijänoikeusrikkomuksesta.
Artiklaa 13 on kutsuttu
meemikielloksi siitä syystä, että automatisoitujen filtterien toiminnasta ei juuri ole takeita. Ne saattaisivat karsia liikenteestä tekijänoikeuden alaisia kuvia muistuttavatkin sisällöt, jotka saattavat olla siinä laajuudessa uudelleen muokattuja että ne ovat itsenäisiä teoksia. Tällaisia löytyy taiteesta ja parodiasta – esimerkiksi meemeistä.
Piraattipuoluetta Europarlamentissa edustava Julia Reda
https://www.hs.paskamedia.fi/haku/?query=julia+redakertoi Twitterissä pian äänestyksen jälkeen, että filtterit tulisivat käyttöön muilla kuin pienimmillä julkaisualustoilla.
Mitä direktiivi tarkoittaa yritysten kannalta?
Facebookin ja Youtuben kaltaisille suuryrityksille ehdotus tarkoittanee ansionmenetyksiä. Kaupallisille viestimille sekä luovan alan tekijänoikeuksien haltijoille ehdotus voi tarkoittaa tulonsiirtoja näiltä jäteiltä tekijänoikeusmaksuina.
Suomalaisten musiikintuottajien tekijänoikeuksia valvovan yhdistyksen Ifpi ry:n muistion mukaan Youtube on hyödyntänyt EU-lainsäädännössä olevaa porsaanreikää, jonka perusteella sillä ei ole tekijänoikeudellista vastuuta palvelussaan tarjottavista sisällöistä.
Suomi on suhtautunut uuteen direktiiviin melko nihkeästi, mikä on Ifpi ry:n muistion mukaan kovin kummallista.
Direktiivin lopputulos voi jopa olla vastaava kuin EU:n tietosuoja-asetus gdpr:n kanssa. Tuolloin osa yhdysvaltalaisista palveluntarjoajista päätti
estää EU-alueeltahttps://www.hs.fi/talous/art-2000005669220.html tulevan liikenteen, koska katsoi, ettei voi tai halua noudattaa gdpr:n vaatimuksia.
Teoriassa palvelut voisivat estää vaikkapa tekijänoikeuslisenssillä toimivan yrityksen linkkien ja sisältöjen jakelun kokonaan, mikäli eivät ne eivät halua maksaa.
Osaisitko kuvitella Facebookin ilman uutisia ja meemejä? Tai Youtuben ilman musiikkia? Aivan, tuskin osaa Facebook tai Youtubekaan.
Tekijänoikeuskorvauksien määräytyminen suurilta verkkoalustoilta ei ole kuitenkaan vielä aivan yksiselitteistä, sillä Googlen kaltaiset suuret yritykset ovat vastustaneet ehdotusta sangen ponnekkaasti.
Mitä direktiivi tarkoittaa yksityiselle ihmiselle?
Meemejä ei ole koskaan oltu viemässä mihinkään. Kyse on siitä, kuka niitä saa jakaa ja millaisina ja pitääkö tästä jakamisesta maksaa.
Ehdotus ei myöskään koske yksittäisten ihmisten jakamia linkkejä, muuten kuin niitä, jotka on jaettu internetalustalla, kuten Facebookissa.
Tavallisista meemien tai linkkien jakajista ei sukeudu tekijänoikeusrikollisia, mikäli ehdotus toteutuisi. Vastuu halutaan siirtää alustoille, joille käyttäjät sisältöjä jakavat.
Direktiivit tarkoittanevat jättiyhtiöille suurempia kustannuksia. Voittomarginaaleistaan tunnetusti tarkat yritykset pyrkivät kompensoimaan kutistuvia voittoja tekemällä lisää ansioita, mikä saattaa heijastua palvelujen kuluttajilta perimiin maksuihin.
Aluksi esimerkiksi Youtube saattaisi voittojaan parantaakseen ryhtyä vaikkapa rajaamaan tekijänoikeusmaksujen alaisia videoita saataville ainoastaan Premium-palvelunsa tilaajille. Premium on Youtuben kuukausimaksulla toimiva kuluttajasovellus -ja palvelu.
https://www.hs.paskamedia.fi/teknologia/art-2000005727570.html
Mikäli Googlen, Youtuben ja Facebookin kaltaiset jätit joutuvat ottamaan käyttöön ennakkosuodattimia, pois saattaa karsiutua sellaistakin sisältöä, jota ei olisi tarpeen uuden direktiivin perusteella karsia. Tällaisia tapauksia varten käyttäjille olisi luotava valitusmenettely.
Sisältöjen esisuodattaminen johtaisi siis eräänlaiseen ennakkosensuuriin. Toisaalta esimerkiksi Youtube on käyttänyt suodattimia jo vuosia ja pystynyt silti pitämään yleisölle jaettavan sisällön monipuolisena.
Tekijänoikeusdirektiivissä ehdotuksen ulkopuolelle on rajattu ei-kaupalliset verkkopalvelut, kuten Wikipedia ja vastaavat, tieteeseen ja koulutukseen käytettävät rekisterit, avoimen lähdekoodin alustat, kuten Github, sekä pilvipalvelut.
Mitä seuraavaksi?
Seuraavaksi direktiivistä ryhdytään käymään niin kutsuttuja trilogineuvotteluja. Niitä käyvät parlamentti, EU-neuvosto ja komissio yhteistyössä. Tarkoitus on hyväksyä direktiivi yhteistyössä kokonaisuudessaan.
Prosessilla ei ole muodollista takarajaa, mutta oletettavasti asian toivotaan etenevän nopeasti. Toukokuun 2019 eurovaaleihin ei lopulta ole kovin pitkä aika, ja ennen niitä parlamentti äänestää trilogineuvotteluissa muotoillusta direktiivistä vielä kerran.
Hyväksytty direktiivi päätyy aikanaan Suomen eduskunnan käsiteltäväksi, jotta kotimainen lainsäädäntö muuttuisi. Direktiivien toimeenpano jää aina EU:n jäsenmaiden vastuulle.
Lainsäätäjän velvollisuus on toteuttaa direktiivin sisältö maansa lainsäädännössä, mutta jäsenvaltiot voivat itse valita toteuttamisen muodon ja keinot.
Lobbaus lain puolesta ja vastaan on ollut ärhäkkää:
Brittilehdistönhttps://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-6031363/Google-funding-campaign-group-spams-policymakers-newspapers.html sekä yhdysvaltalaisen tekijänoikeusaktivisti
David Lowerynhttps://www.hs.fi/haku/?query=david+loweryn perustaman bloginhttps://thetrichordist.com/2018/07/28/the-google-funded-astroturf-group-that-hacked-the-eu-copyright-vote-in-pictures/ mukaan Google on käyttänyt jopa 35 miljoonaa dollaria tekijänoikeusdirektiivin vastaiseen vaikuttamistyöhön.
Lowery tunnetaan tempauksistaan tekijänoikeuksien puolesta. Vuonna 2015 hän haastoi
Spotifyn oikeuteenhttps://www.nytimes.com/2015/12/30/business/media/david-lowery-sues-spotify-for-copyright-infringement.html.
Blogitekstissä Lowery syyttää Googlea ”demokratian hakkeroimisesta”, koska Google on Loweryn mukaan antanut rahaa kanadalaiselle kansalaisjärjestölle joka tehostaa digitaalisten oikeuksien puolesta kamppailua digitaalisilla työkaluilla. Niillä voi pommittaa vaikuttajia viesteillä, puheluilla ja muilla yhteydenotoilla.
Mutta jos verkkojätit ovatkin tehneet lobbaustyötä tekijänoikeusdirektiiviä vastaan, osataan sitä temppuja tehdä direktiivin puolestakin.
Esimerkiksi aiemmin mainitussa Googlen toimintaa käsittelevässä tekstissä Lowery kutsuu tekijänoikeusdirektiiviä vastustavan järjestön toimijoita ”kybermaailman ruskeapaidoiksi” ja syyttää heitä europarlamentaarikkojen nettikiusaamisesta.
Ruskeapaita tarkoittaa kansallissosialistisen Saksan puolisotilaallisen Sturmabteilung-joukkojen jäsentä eli natsia.
Suomessa musiikkituottajien yhdistys Ifpi on pitänyt aamiaistilaisuuksia toimittajille äänitealan ajankohtaisista asioista. Yhdessä näistä syksyn tilaisuuksista yhdistys käytti Loweryn blogitekstiä osoituksena Googlen lobbauksesta ja siitä, miksi tekijänoikeusdirektiivi onkin mainettaan parempi.
Tausta
Näin suomalaismepit äänestivät
Puolesta:
Anneli Jäätteenmäki (kesk)
Elsi Katainen (kesk)
Miapetra Kumpula-Natri (sd)
Merja Kyllönen (vas)
Petri Sarvamaa (kok)
Mirja Vehkaperä (kesk)
Henna Virkkunen (kok)
Vastaan:
Jussi Halla-aho (ps)
Heidi Hautala (vihr)
Liisa Jaakonsaari (sd)
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)
Nils Torvalds (r)
Poissa:
Sirpa Pietikäinen (kok)
aattelin, et olis voinut enemmänkin maksaa.
