Muistaa varmasti. Ja osittain sen seurauksien takia eurooppa on siellä missä on.
EU - onko järkee vai ei?
- Viestiketjun aloittaja vlad
- Aloitus PVM
Muistaa varmasti. Ja osittain sen seurauksien takia eurooppa on siellä missä on.
Vastaatko ensin niihin pariin kysymykseeni mitkä esitin?
Sitten jos/kun olet vastannut niihin, voin selittää sinulle käsitteellisen eron mallin ottamisesta Italiasta ja "Italia on malliesimerkki tästä toiminnasta" välillä.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Hallituksella on nyt 2000 sivua kesälomalukemista, kun käyvät läpi komission esityksen.
Kovin paljon aikaa en käyttäisi sen pohtimiseen, kuka aikanaan maksaa tuon nyt nostettavan 750 miljardin lainan. Ei kukaan, ei koskaan. Siitä tulee pysyvä osa EU:n budjettia (rahoituspuolella). Eivätkä niitä avustuksia ja lainoja jäsenmaatkaan takaisin maksa.
Aikaa käyttäisin enemmän sen pohtimiseen, mitä noilla varoilla ostetaan. Mitä näkyy budjetin menopuolella? Tai jos tase on tutumpi käsite, mitä varallisuutta kertyy 750 miljardin velan vastineeksi?
Jälleenrakennuksen jälkeen pitäisi näkyä elinkeinorakenteen muutoksia.
Kovin paljon aikaa en käyttäisi sen pohtimiseen, kuka aikanaan maksaa tuon nyt nostettavan 750 miljardin lainan. Ei kukaan, ei koskaan. Siitä tulee pysyvä osa EU:n budjettia (rahoituspuolella). Eivätkä niitä avustuksia ja lainoja jäsenmaatkaan takaisin maksa.
Aikaa käyttäisin enemmän sen pohtimiseen, mitä noilla varoilla ostetaan. Mitä näkyy budjetin menopuolella? Tai jos tase on tutumpi käsite, mitä varallisuutta kertyy 750 miljardin velan vastineeksi?
Jälleenrakennuksen jälkeen pitäisi näkyä elinkeinorakenteen muutoksia.
Tuosta 750mrd:stä olen samaa mieltä Eikä summa siihen jää. Kriisejä tulee riittämään. Ja sitä kautta jaettava korruptioraha.
Mutta se verotusoikeus. Se on eri maata. Se kun kerran annetaan, alkaa maailma muuttumaan.
Valitettavasti lulen, että sitä ei ajatella liikoja. Kun on saatavilla 3mrd eur "ilmaista" rahaa omiin projekteihin.
Komissio ei ole tyhmä.
No jos siitä seuraisi se vanha vitsi, että etelän maihin pitäisi saada saksalaiset virkamiehet ja suomen veroviranomaiset, niin olisin tyytyväinen...
En kuitenkaan aio pidättää henkeäni sitä odotellessa...
Eivät etelän kansat ole tyhmiä. Olen nähnyt kun Saksalainen yrittää siellä komentaa. Sanotaanko näin, että hänellä oli enemmän hiuksia päässään mennessä kuin takaisin tullessa. Se olikin ainoa muutos
.Ja mitä tulee siihen, että joku suomalainen verojumala menisi etelään? Sanotaanko näin, että maailmassa ei ole tarpeeksi psykiatreja auttamaan häntä ulos sen kulttuurishokin aiheuttamasta psykoosista.
USA:n osavaltioilla on kuvernöörit, omat senaatit ja edustajanhuoneet. Ja liittovaltio se on
. Mutta sitähän monet ovat tässä hakemassa. Saamme päättää siltarummuista, mutta ulkopolitiikan, kauppapolitiikan ja perustulakien kaltaiset isot asiat olisivat sitten Brysselin (=Saksa +Ranska) viisaiden yksinoikeutta.
Miksei kuvernööri voisi olla presidentti-tittelillä? Sehän on vain ihmisen keksimä titteli eikä mikään luonnonlaki. Tai keksitään uusi. Miten olisi Tsippendöölis Niinistö....
rty19
Greatest Leader
Niinpä niin. Mutta on huomattavasti tehokkaampaa jakaa rahat valtaisan byrokratian kautta suurille firmoille tuloksen varmistamiseksi etteivät instisijoittajat hermostu.
Kulutuskysyntä joka kohdistuisi pieniin yrityksiin ei kiinnosta ketään. Paitsi vaalien tullessa. Silloin pienyrittäjä on kuningas
.
Kappas. Hyvä juttu Helsingin Sanomilta.
"Komission omat laskelmat tukien jakautumisesta osoittavat, että merkittävä osa hätärahoituksesta olisi komission ehdottamassa mallissa menossa maille, jotka eivät kuulu kriisin suurimpiin kärsijöihin. Erityisesti Puola ja muut Itä-Euroopan maat olisivat paketin merkittävimpiä nettohyötyjiä, vaikka esimerkiksi koronakuolemien määrällä tai ennustetuilla talousvaikutuksilla mitattuna maat ovat selvinneet kriisistä toistaiseksi verraten vähin vaurioin.
...
KUITENKIN neljänneksi suurin suorien tukien saaja olisi Puola lähes 38 miljardilla eurolla.
Maa ei ole kärsinyt koronapandemiasta muita EU-maita pahemmin. Väkilukuun suhteutettuna koronakuolemien määrä on puolet pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.
...
KORONATUKIEN kohdentuminen näyttäytyy entistä kyseenalaisempana, kun katsotaan perusteita, joilla tuet komission esityksessä jaettaisiin. Esimerkiksi 560 miljardin euron RFF-rahoitusvälineen tukien jakoperusteissa ei oteta lainkaan huomioon sitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut eri maihin kuluvana vuonna."
www.hs.fi
"Komission omat laskelmat tukien jakautumisesta osoittavat, että merkittävä osa hätärahoituksesta olisi komission ehdottamassa mallissa menossa maille, jotka eivät kuulu kriisin suurimpiin kärsijöihin. Erityisesti Puola ja muut Itä-Euroopan maat olisivat paketin merkittävimpiä nettohyötyjiä, vaikka esimerkiksi koronakuolemien määrällä tai ennustetuilla talousvaikutuksilla mitattuna maat ovat selvinneet kriisistä toistaiseksi verraten vähin vaurioin.
...
KUITENKIN neljänneksi suurin suorien tukien saaja olisi Puola lähes 38 miljardilla eurolla.
Maa ei ole kärsinyt koronapandemiasta muita EU-maita pahemmin. Väkilukuun suhteutettuna koronakuolemien määrä on puolet pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.
...
KORONATUKIEN kohdentuminen näyttäytyy entistä kyseenalaisempana, kun katsotaan perusteita, joilla tuet komission esityksessä jaettaisiin. Esimerkiksi 560 miljardin euron RFF-rahoitusvälineen tukien jakoperusteissa ei oteta lainkaan huomioon sitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut eri maihin kuluvana vuonna."
HS-analyysi | EU:n tukirahojen piti auttaa pahiten pandemiasta kärsineitä maita, mutta jakoperusteet ovatkin ihan toiset
Suorien tukien jakoperusteissa ei huomioida lainkaan koronapandemian vaikutuksia jäsenmaiden talouteen.
www.hs.fi
Kappas. Hyvä juttu Helsingin Sanomilta.
"Komission omat laskelmat tukien jakautumisesta osoittavat, että merkittävä osa hätärahoituksesta olisi komission ehdottamassa mallissa menossa maille, jotka eivät kuulu kriisin suurimpiin kärsijöihin. Erityisesti Puola ja muut Itä-Euroopan maat olisivat paketin merkittävimpiä nettohyötyjiä, vaikka esimerkiksi koronakuolemien määrällä tai ennustetuilla talousvaikutuksilla mitattuna maat ovat selvinneet kriisistä toistaiseksi verraten vähin vaurioin.
...
KUITENKIN neljänneksi suurin suorien tukien saaja olisi Puola lähes 38 miljardilla eurolla.
Maa ei ole kärsinyt koronapandemiasta muita EU-maita pahemmin. Väkilukuun suhteutettuna koronakuolemien määrä on puolet pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.
...
KORONATUKIEN kohdentuminen näyttäytyy entistä kyseenalaisempana, kun katsotaan perusteita, joilla tuet komission esityksessä jaettaisiin. Esimerkiksi 560 miljardin euron RFF-rahoitusvälineen tukien jakoperusteissa ei oteta lainkaan huomioon sitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut eri maihin kuluvana vuonna."
HS-analyysi | EU:n tukirahojen piti auttaa pahiten pandemiasta kärsineitä maita, mutta jakoperusteet ovatkin ihan toiset
Suorien tukien jakoperusteissa ei huomioida lainkaan koronapandemian vaikutuksia jäsenmaiden talouteen.
Kas. Hesari on huomannut asian, joka on kirjoitettu jo monissa kommenteissa.
Nyt he voivat tehdä vielä uuden jutun tukien ajallisesta jakautumisesta ja sen suhteesta koronakriisin aiheuttamaan tilanteeseen.
Jutun lopussa on asiaa siitäkin.
Luin nopeasti ja kommentoin huonosti. My bad!
Korona-avun (jos sitä annetaan) pitäisi olla apua välittömän kriisin hoitoon. Ei tekosyy rakennemuutosten ajamiseen tai valtapoliittisen pelaamiseen.
Itse tarkoitan sitä, että jos tarkoituksena on todella torjua nimenomaan koronan vaikutuksia niin ajoituksen pitäisi olla välitön. Ja kohdennuksen jotain muuta kuin se nyt on. Tuossa asia osittain mainitaan ajoituksen osalta mutta ei olennaisin osin. Ja sisältöön ei oteta kantaa vaikka se on mielestäni on aika tärkeä pointti jos mietitään eroa rakenteellisen muutoksen ja välitömän kriisiavun välillä.
Coffee Man
Respected Leader
Elvytysvarojen ohjailu antaisi komissiolle ennen kokemattoman suuren määrän sellaista talouspolitiikan päätösvaltaa, joka on tähän asti kuulunut jäsenvaltioiden suvereenin päätösvallan ytimeen.
Ja vaikka komissio ehdottaa elpymisrahastoa vain koronakriisin haittoja taltuttavaksi tilapäiseksi ja kertaluontoiseksi kriisivälineeksi, on se kriisin jälkeen helpompi muuttaa pysyväksi kuin purkaa.
www.is.fi
Niinpä näyttää mahdolliselta, että EU:n suuri muutos kohti liittovaltiomaisia toimintoja ja rakenteita syntyisi elpymisrahaston epäsuorilla vaikutuksilla ilman, että muutoksesta ensin keskusteltaisiin saati päätettäisiin asioiden oikeilla nimillä.
Siksi Suomessakin olisi tähdellisempää käydä avoimeen ja kriittiseenkin keskusteluun unionin perusluonteesta ja sen muuttamisesta kuin pelkästään jumittua jankkaamaan nyt esille nousseista rahasummista.
Ja vaikka komissio ehdottaa elpymisrahastoa vain koronakriisin haittoja taltuttavaksi tilapäiseksi ja kertaluontoiseksi kriisivälineeksi, on se kriisin jälkeen helpompi muuttaa pysyväksi kuin purkaa.
Pääkirjoitus: EU on jo matkalla kohti liittovaltiota – tukipaketin valtavat rahasummat kätkevät ehkä peruuttamattoman muutoksen
Nyt pitäisi puhua EU:n liittovaltiosta eikä viilata pilkkua elpymisrahaston rahasummista, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
www.is.fi
Niinpä näyttää mahdolliselta, että EU:n suuri muutos kohti liittovaltiomaisia toimintoja ja rakenteita syntyisi elpymisrahaston epäsuorilla vaikutuksilla ilman, että muutoksesta ensin keskusteltaisiin saati päätettäisiin asioiden oikeilla nimillä.
Siksi Suomessakin olisi tähdellisempää käydä avoimeen ja kriittiseenkin keskusteluun unionin perusluonteesta ja sen muuttamisesta kuin pelkästään jumittua jankkaamaan nyt esille nousseista rahasummista.