EU - onko järkee vai ei?

[Talvela]

Näin minäkin tämän ymmärrän. Ja sitten bold: kyllä se on sitä muillekin kuin etelän maille.

Jos tavoitteena on liittovaltiomalli, niin tällä virittelyllä se tulee myös toteutumaan. Asiallisesti ottaen valuuttakytkös jo takaa sen, että mihinkään -kansallisiin irtiottoihin- ei ole enää mahdollisuutta kenelläkään.

Hassua tässä on lopulta se, että olemme nauraa hohottaneet miehissä vasemmistolle siitä, että -se repii rahaa taikaseinästä-.....no, mitä suurimmassa määrin juuri sitä EUssa tällä hetkellä tehdään ja loppua ei näy. Eli se Taikaseinä oli sittenkin olemassa.

Jos liittovaltio tulee niin itse olen maaton, loppuu mp.net ja pitää keksiä jotain uutta, tässä hyvä ehdokas.

The Something Awful Forums

www.somethingawful.com

 

[Nojatuolistrategi]

Rahapolitiikka ei auta valtavasti, koska se kohdistuu väärin tarpeen suhteen. Omaisuusarvoja sillä toki pystytään kasvattamaan.

Rakenteelliset uudistukset niin. Ongelma vain on se, että suurin ongelma eri talouksien kesken on euro. Ellei sitä pureta, mitään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ei pystytä tekemään koska niiden sisäinen kustannus on kestämätön etelän maille. Ja saksa taas on täysin riippuvainen euron heikkoudesta ja romahtaa täysin jos palataan kansallisiin valuuttoihin. Ei tule onistumaan.

Mitä tulee EU-insituutioihin, niin se, että parlamentin siirtopelleilyä ei ole saatu loppumaan vieläkään. Se kertoo kaiken tarvittavan EU:n sisäisestä uudistumiskyvystä.

En ole kovin toiveikas unonin tulevaisuuden suhteen. Siitä tuli liikaa ja aivan liian nopeasti. Pohja ei ole kestävä.

EKP:n rahapolitiikalla ei nyt tosiaan ole samaa vaikutusta kuin vuosikymmen sitten. Korot ovat jo nollassa tai negatiiviset. Määrällistä elvytystä tai setelirahoitusta on harjoitettu vuosikaudet. Rahapolitiikka ei ehditty edes normalisoida, ennen kuin koronakriisi jo iski.

Näyttää siltä, että tämä kriisi koetetaan selättää finanssipoliittisella elvytyksellä. Saa nähdä, miten käy.

Rakenteelliset uudistukset ovat vaikeimmat. Saksa yhdistyi jo 30 vuotta sitten. Silti rakenteet eivät ole uudistuneet riittävästi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_j%C3%A4lleenyhdistyminen

 

[Lunni]

Hassua tässä on lopulta se, että olemme nauraa hohottaneet miehissä vasemmistolle siitä, että -se repii rahaa taikaseinästä-.....no, mitä suurimmassa määrin juuri sitä EUssa tällä hetkellä tehdään ja loppua ei näy. Eli se Taikaseinä oli sittenkin olemassa.

No onhan se olemassa, sitä vain kutsutaan nimellä keskuspankki...

 

[Lunni]

EKP:n rahapolitiikalla ei nyt tosiaan ole samaa vaikutusta kuin vuosikymmen sitten. Korot ovat jo nollassa tai negatiiviset. Määrällistä elvytystä tai setelirahoitusta on harjoitettu vuosikaudet. Rahapolitiikka ei ehditty edes normalisoida, ennen kuin koronakriisi jo iski.

Näyttää siltä, että tämä kriisi koetetaan selättää finanssipoliittisella elvytyksellä. Saa nähdä, miten käy.

Rakenteelliset uudistukset ovat vaikeimmat. Saksa yhdistyi jo 30 vuotta sitten. Silti rakenteet eivät ole uudistuneet riittävästi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_j%C3%A4lleenyhdistyminen

Juu. Hupaisaa on, että oikeastaan ainut jolla olisi varaa puhaltaa peli poikki, on Kiina. Mutta miksi ihmeessä he niin tekisivät kun nyttenkin tuotteet menevät kaupaksi ihan hyvin...

 

[johan6]

Hassua tässä on lopulta se, että olemme nauraa hohottaneet miehissä vasemmistolle siitä, että -se repii rahaa taikaseinästä-.....no, mitä suurimmassa määrin juuri sitä EUssa tällä hetkellä tehdään ja loppua ei näy. Eli se Taikaseinä oli sittenkin olemassa.

Maailmassa on vain kolme keskuspankkia ja talousaluetta joilla on mahdollisuus "taikaseinään" tällaisessa mittakaavassa. Siis USA, EU ja Kiina.
Esimerkiksi Ruotsi ja Norja joutuu elämään ns. "suu säkkiä myöten".. Tanskan kruunu on kiinteästi sidoksissa Euroon joten siellä ollaan ikään kuin samassa veneessä euromaiden kanssa. Mahdollisesti kuitenkin EKP:n euroelvytyksen ulkopuolella (joku viisaampi voi tietää tämän paremmin).

Tottakai jossain tulee vastaan raja joka murtaa valuutan arvon uskottavuuden. Raja ei kuitenkaan ole mikään "jyrkänteen reuna", vaan kelluva valuuttakurssi mukautuu tilanteeseen.
- vielä on kuitenkin paljon varaa siihen että päästäisiin euroalueella edes pienen inflaation alkuun..tai että saataisiin edes keskuspankkien korkotasot plusmerkkisiksi.
- toki eräillä EU:n jäsenmaissa joutuu valtio maksamaan ihan oikeasti korkoa veloistaan.
- Suomi ei vielä toistaiseksi lukeudu näihin, mutta jonain päivänä se tulee eteen meilläkin.

Ikävä kyllä Euroopassa (siis euroalueella) taikaseinä ei suoraan ulotu tavallisten kansalaisten käsiin. Tosin USA:ssa jaettiin rahaa myös suoraan kansalaisille.
- välillisesti EU-maiden kansalaiset hyötyvät talouden elpymisestä, lisääntyvistä investoinneista, työpaikoista, osakekurssien noususta jne.

Hyvä näin.

 

[Talvela]

Maailmassa on vain kolme keskuspankkia ja talousaluetta joilla on mahdollisuus "taikaseinään" tällaisessa mittakaavassa. Siis USA, EU ja Kiina.
Esimerkiksi Ruotsi ja Norja joutuu elämään ns. "suu säkkiä myöten".. Tanskan kruunu on kiinteästi sidoksissa Euroon joten siellä ollaan ikään kuin samassa veneessä euromaiden kanssa. Mahdollisesti kuitenkin EKP:n euroelvytyksen ulkopuolella (joku viisaampi voi tietää tämän paremmin).

Tottakai jossain tulee vastaan raja joka murtaa valuutan arvon uskottavuuden. Raja ei kuitenkaan ole mikään "jyrkänteen reuna", vaan kelluva valuuttakurssi mukautuu tilanteeseen.
- vielä on kuitenkin paljon varaa siihen että päästäisiin euroalueella edes pienen inflaation alkuun..tai että saataisiin edes keskuspankkien korkotasot plusmerkkisiksi.
- toki eräillä EU:n jäsenmaissa joutuu valtio maksamaan ihan oikeasti korkoa veloistaan.
- Suomi ei vielä toistaiseksi lukeudu näihin, mutta jonain päivänä se tulee eteen meilläkin.

Ikävä kyllä Euroopassa (siis euroalueella) taikaseinä ei suoraan ulotu tavallisten kansalaisten käsiin. Tosin USA:ssa jaettiin rahaa myös suoraan kansalaisille.
- välillisesti EU-maiden kansalaiset hyötyvät talouden elpymisestä, lisääntyvistä investoinneista, työpaikoista, osakekurssien noususta jne.

Hyvä näin.

 

[johan6]

Juu. Hupaisaa on, että oikeastaan ainut jolla olisi varaa puhaltaa peli poikki, on Kiina. Mutta miksi ihmeessä he niin tekisivät kun nyttenkin tuotteet menevät kaupaksi ihan hyvin...

Kiinalla ei ole tässä kokonaisuudessa mitään erotuomarin osaa. Kommunistisesta hallinnosta huolimatta siellä joudutaan toimimaan samoilla ehdoilla kuin vapaan markkinatalouden länsimaissa.
Markkinatalouden globaalit "lait" eivät katso yhteiskunnallista hallintoa. Taloutta voidaan jossain määrin ohjailla erilaisilla mekanismeilla mutta käytännössä markkinavoimat ulottuu poliittisen hallinnon yläpuolella.

Hyvä näin.

 

[Niilola]

Tiedä sitten, että kuinka paljon seuraavat viikot tulevat olemaan "vettä kiukaalle" -ajattelutapaa, mutta tällainen tuli vastaan eilen. Luultavasti on hiottu yllättävänkin kovaa kritiikkiä sisäisen politiikan ja EU:n suhteen.

 

[Nojatuolistrategi]

EU:n tulevaisuuden nivelkohdassa nyrjähdys.

Elina Lepomäki: Euroopasta pitkällä aikavälillä liittovaltio

Elina Lepomäen visiossa liittovaltio ei tarkoita sitä, että valta olisi keskitetty. Hänen mukaansa liittovaltiossa valta olisi hajautettu mahdollisimman laajalle.

– Liittovaltio ei tarkoita sitä, että voimistamme nykyistä velkasosialismia. Ei, päinvastoin me peruutamme sen. Federalismi tarkoittaa sitä, että valta on hajautettu mahdollisimman laajalle. Se ei tarkoita vallan keskittämistä vaan sen hajauttamista.

Liittovaltiotasolla EU:n kannattaisi Lepomäen mielestä panostaa entistä enemmän yhteiseen puolustukseen, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ja yhteisiin ulkorajoihin. Sen lisäksi liittovaltiotasolla kannattaisi panostaa infrastruktuuriin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Lepomäen mukaan päätöksiä tehtäisiin kansallisvaltiotasolla jatkossakin siellä, missä ne on järkevintä tehdä. Hän kuitenkin uskoo, että päätöksenteossa alueiden merkitys tulee korostumaan perinteisten kansallisvaltioiden sijaan.

– Itse uskoisin, että aluetaso tulee voimistumaan sen takia, että tiedetään jo nyt, että maiden sisällä alueiden väliset erot ovat suurempia kuin alueiden väliset erot maiden yli.

https://www.verkkouutiset.fi/elina-lepomaki-euroopasta-pitkalla-aikavalilla-liittovaltio/#c2ee9493

Video ja artikkeli aiheuttivat parranpärinää.

 

[Nojatuolistrategi]

Kimmoisa kommentti.

Kimmo Sasi: Komission kriisipaketissa on ongelma

Kirjoittajan mukaan pitää selvittää, onko Suomi sitoutunut ottamaan tosiasiallista vastuuta muiden EU-maiden valtionvelasta.

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan 2011, että EU:lle annetut sitoumukset eivät saa johtaa siihen, että Suomi velkaantuisi niin paljon, että valtio ei enää kykenisi vastaamaan taatuista perusoikeuksista. Arvio siitä, milloin tällainen raja tulee vastaan on haastava. Kun tämä kysymys aiheutti huolta finanssikriisin tukipaketin yhteydessä ja koska tuon paketin vastuita ei ole vielä hoidettu, on asiaa arvioitava siten, että tuo raja ei voi olla valtavan kaukana. Tähän arvioon on liitettävä myös näkemys Suomen oman talouden kehittymisestä.

Vaikka EU-tuomioistuimella on ensisijainen oikeus tulkita EU-sääntöjä, on jäsenmaiden tuomioistuimilla oikeus arvioida noudattavatko näiden maiden parlamentit perustuslakejaan ja sitä, mitä sitoumuksia Suomi niiden nojalla on antanut ja voi antaa. Näissä tapauksissa voi syntyä ristiriitaisia tulkintoja. Mutta ratkaisuja helpottaa se, että pääosa kriisipaketin päätöksistä edellyttää yksimielisyyttä. Jos perustuslakivaliokunta katsoo, että jokin EU-päätös ei ole Suomen perustuslain kannalta hyväksyttävä, ei Suomi voi hyväksyä sellaista päätöstä. Tällöin jää mahdollisuudeksi tukipaketti, johon osallistuvat vain ne maat, joille se on mahdollista ja jotka siihen haluavat.

Talouden sukellus koronakriisin seurauksena tapahtuu tänä vuonna. Tukitoimia tarvitaan nyt eikä vasta tulevina vuosina kuten komissio ehdottaa. Siksi onkin tärkeää, että huolellisesti mietimme ensin, minkälaisen EU:n me haluamme ja että muutokset tehdään EU:n perussopimuksia muuttamalla eikä voimassaolevia sopimuksia poliittisesti uudelleen tulkitsemalla.

https://www.verkkouutiset.fi/komission-kriisipaketissa-on-ongelma/#c2ee9493

 

[Nojatuolistrategi]

Kreikkalaisroomalainen mutapaini.

Nyt voisi kääntää aikakoneen viisaria taaksepäin kymmenen vuotta ja poimia sieltä eurokriisin otsikot. Samantyyppinen kreikkalaisroomalainen mattopaini on näköpiirissä nytkin, kun alkaa kova kohkaaminen EU:n elvytysrahastosta.

Koronabondien mentyä saksalaiseen silppuriin, tilalle saatiin elvytysrahasto. Sen koko on komission esityksessä 750 miljardia euroa ja on suurelta osin tukipainotteinen. Esitystä edelsi Saksan ja Ranskan yhdessä tekemä periaatepäätös, että rahasto tarvitaan.

Tavallinen kansalainen ja vähän valveutuneempikin on jo aikaa sitten pudonnut kärryiltä, kun yhteisvastuumekanismeja innovoidaan koko ajan lisää. Tämä uusin olisi siis EU-velkaa, jota otettaisiin EU:n budjettia vasten. Se tulisi demokraattisen valvonnan alle toisin kuin EKP:n kautta lisääntyneet vastuut.

EU:n yhtenäisyyden kannalta olisi eduksi, että aloite vaikeissa kysymyksissä olisi komission ja EU:n jäsenmaiden johtajien yhteisen pöydän, Eurooppa-neuvoston käsissä. Kun suurvallat alkavat mestaroida, syntyy kysymyksiä motiiveista. Esimerkiksi Ranskalaisilla pankeilla on tunnetusti isot saatavat koronasta pahasti kärsineessä Italiassa. Tällaisen narratiivin vahvistuminen johtaisi heikentyvään unioniin, joka ei olisi Suomenkaan etu.

https://www.verkkouutiset.fi/suomi-kuuluu-nuukaan-porukkaan/#c2ee9493

 

[Tetra]

Esimerkiksi Ruotsi ja Norja joutuu elämään ns. "suu säkkiä myöten"..

Ei pidä paikkaansa. Ruotsin valtion budjetti tulee olemaan huomattavan alijäämäinen ja se johtaa velkaantumiseen. Hyvästä luottoluokituksesta ja vähäisestä velkaantumisesta johtuen Ruotsin lähtökohdat ovat hyvät. Ruotsin julkisyhteisöjen velan ennustetaan kasvavan 35% -> 45% BKT:sta ensi vuoden loppuun mennessä. Tätä voi verrata siihen, että Suomen julkisyhteisöjen velka oli jo ennen koronakriisiä lähes 60% BKT:sta.

Norjalaisilla on öljyrahasto, jolla tulevat kattamaan koronakriisin aiheuttamia menoja.

Japanissa on ollut "taikaseinä" jo vuosia, vaikkei Kuroda sitä niin kuvailekkaan.

 

[inscout]

EU:n tulevaisuuden nivelkohdassa nyrjähdys.



Video ja artikkeli aiheuttivat parranpärinää.

Mielenkiintoinen tulkinta Lepomäeltä. Vallan antaminen pois esim. ulkopolitiikassa, talouspolitiikassa ja puolustuspolitiikassa suomen eduskunnalta, hallitukselta ja loppupeleissä kansalta itse asiassa lisää meidän valtaamme?

Leppomäen väitteet ovat luonnollisesti täyttä huuhaata. Mutta silti nostan hattua siitä, että hän ainakin rehellisesti tunnustaa väriä ja ilmoittaa tavoitteenaan olevan suomen muuttamisen pikkukunnaksi suuren valtion reunalla.

Mutta näin täytynee toimia. Ei suomesta taida olla itsenäiseksi valtioksi. Sellainen vaatii rohkeutta ja itsetuntoa jota meiltä ei löydy.

 

[ER]

Suomi on käytännössä EU:n osavaltio.

 

[Nojatuolistrategi]

Mielenkiintoinen tulkinta Lepomäeltä. Vallan antaminen pois esim. ulkopolitiikassa, talouspolitiikassa ja puolustuspolitiikassa suomen eduskunnalta, hallitukselta ja loppupeleissä kansalta itse asiassa lisää meidän valtaamme?

Leppomäen väitteet ovat luonnollisesti täyttä huuhaata. Mutta silti nostan hattua siitä, että hän ainakin rehellisesti tunnustaa väriä ja ilmoittaa tavoitteenaan olevan suomen muuttamisen pikkukunnaksi suuren valtion reunalla.

Mutta näin täytynee toimia. Ei suomesta taida olla itsenäiseksi valtioksi. Sellainen vaatii rohkeutta ja itsetuntoa jota meiltä ei löydy.

Lepomäen visio voi toki osoittautua harhanäyksi tai kangastukseksi, mutta muuten hän hahmotteli liittovaltion ja osavaltion välistä työnjakoa aika konservatiivisesti.

“Liittovaltiotasolla EU:n kannattaisi Lepomäen mielestä panostaa entistä enemmän yhteiseen puolustukseen, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ja yhteisiin ulkorajoihin.”

Esimerkiksi panostusta yhteisiin ulkorajoihin voisi konkretisoida sillä, miten suuri rahamäärä varataan EU:n budjetissa Frontexin henkilömäärän lisäämiseen ja toimintaan Välimerellä, tms. Yhteisen puolustuksen sijasta puhuisin mieluummin yhteisestä (ydin)pelotteesta ja puolustusrahastosta.

Mutta positiivisinta oli toki avoimuus ja selvyys, millä oma kanta tuotiin julki. Muidenkin kansanedustajien soisi kertovan, kannattavatko valtioliittoa, unionia vai liittovaltiota – tai jotakin muuta vaihtoehtoa.

 

[johan6]

Kreikkalaisroomalainen mutapaini.
https://www.verkkouutiset.fi/suomi-kuuluu-nuukaan-porukkaan/#c2ee9493

Poimitaanpa tuosta linkissä olevasta kirjoituksesta sitaatti "Tällaisen narratiivin vahvistuminen johtaisi heikentyvään unioniin, joka ei olisi Suomenkaan etu. "
- Täältäkin löytyy paljon kirjoittajia joille tuollainen kehitys olisi motä toivottavinta.

Ei pidä paikkaansa. Ruotsin valtion budjetti tulee olemaan huomattavan alijäämäinen ja se johtaa velkaantumiseen. Hyvästä luottoluokituksesta ja vähäisestä velkaantumisesta johtuen Ruotsin lähtökohdat ovat hyvät. Ruotsin julkisyhteisöjen velan ennustetaan kasvavan 35% -> 45% BKT:sta ensi vuoden loppuun mennessä. Tätä voi verrata siihen, että Suomen julkisyhteisöjen velka oli jo ennen koronakriisiä lähes 60% BKT:sta.

Norjalaisilla on öljyrahasto, jolla tulevat kattamaan koronakriisin aiheuttamia menoja.

Japanissa on ollut "taikaseinä" jo vuosia, vaikkei Kuroda sitä niin kuvailekkaan.

En jaksa lähteä kaikkia spekuloimaan...Kumpikin maa joutuu reagoimaan myös valuutoillaan, siis valuutat reagoivat poliittikkojen päätöksiin..Mitä siitä seuraa ei ole oikein ennustettavissa.
- todennäköistä tai ainakin varsin mahdollista on inflaation lisääntyminen ja korkotason nousu..
- pienessä määrässä niistä ei ole juurkikaan haittaa mutta molempien maiden kohdalla pienen valuutta-alueen heilahdukset aiheuttavat talouteen epävarmuutta. Myös ennakoimattomuutta.
-
Julkishallinnon velan määrä ei ole Norjassa eikä Ruotsissakaan ongelma. Mutta Ruotsissa kotilatouksien sekä kiinteistömassaan sitoutunut velka voi korkojen noustessa muodostua sellaiseksi.

Norjan erityisenä ongelmana on puolestaan hintatason nousu jota mahdollinen inflaatio ruokkii lisää.. Pahimmillaan se johtaa öljyvaltion tuotantotalouden kilpailukyvyn heikentymiseen.
- mutta sitten voidaan elää arabi-sheikkien tavoin öljyvaroilla. Onhan sinne muuttanut paljon uutta väestöä lähi-idästä..tottuneet jo sielläkin elämän öljyvaroilla?
- mutta mitäs sitten kun öljyn hinta romahtaa? tai ilmastotalkoot vaikuttaa vähentävästi öljynkulutukseen?
- tuskin tästä aivan heti aiheutuu ongelmia..öljyrahastot elättää norjalaisia sheikkejä vielä monta sukupolvea eteenpäin.

 

[johan6]

Ei suomesta taida olla itsenäiseksi valtioksi. Sellainen vaatii rohkeutta ja itsetuntoa jota meiltä ei löydy.

Ja, kaiken lisäksi osa kansalaisista (onneksi aika pieni osa) haluaa Suomen ulos Euroopan maiden yhteisestä Unionista..
- nändäänkö Venäjän turvallisessa etupiirissä oleminen paremmaksi vaihtoehdoksi?
- olihan se siihen aikaan hienoa kun oli YYA ja iso ystävällinen naapurimaa. Vai oliko?

Itseasiassa kaikissa, aikoinaan Neuvostoliitosta eronneissa valtiossa, on vastaava pieni oppositio joka kaipaa takaisin Venäjän alusmaaksi.

Henkiläkohtaisesti luotan siihen että suomalaisten enemmistö tulee pitämään Suomen itsenäisenä valtiona myös tulevaisuudessa.
- pienen maan tulee kuitenkin löytää kaverikseen samanmielisiä liittolaisia..
- varsinkin kun se ainoa mahdollinen vihollinen löytyy juuri Suomen itärajan takaa.

 

[ER]

Maantieteelle emme mahda mitään, joten Venäjän kanssa meillä on oltava hyvät välit.

 

[Nojatuolistrategi]

Maantieteelle emme mahda mitään, joten Venäjän kanssa meillä on oltava hyvät välit.

Hyvä Veli, hyvä väli tarkoittaa tässä yhteydessä hajurakoa hapankaalin tuoksuun.

Runoilija voisi kirjoittaa kauniisti jopa railosta.

Spoiler

Uuno Kailas: "Rajalla"

Spoiler

Kokoelmasta "Uni ja kuolema" (1931)


Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.

Takana kaunis isänmaa
kaupungein ja kylin.
Sinua poikas puolustaa,
maani, aarteista ylin.

Öinen, ulvova tuuli tuo
rajan takaa lunta.
-- Isäni, äitini, Herra, suo
nukkua tyyntä unta!

Anna jyviä hinkaloon,
anna karjojen siitä!
Kätes peltoja siunatkoon!
-- Täällä suojelen niitä.

Synkeä, kylmä on talviyö,
hyisenä henkii Itä.
Siell' ovat orjuus ja pakkotyö;
tähdet katsovat sitä.

Kaukaa, aroilta kohoaa
Iivana Julman haamu.
Turman henki, se ennustaa:
verta on näkevä aamu.

Mut isät harmaat haudoistaan
aaveratsuilla ajaa;
karhunkeihäitä kourissaan
syöksyvät kohti rajaa.

-- Henget taattojen, autuaat,
kuulkaa poikanne sana --
jos sen pettäisin, saapukaat
koston armeijana --:

Ei ole polkeva häpäisten
sankarileponne majaa
rauta-antura vihollisen, --
suojelen maani rajaa!

Ei ota vieraat milloinkaan
kallista perintöänne.
Tulkoot hurttina aroiltaan!
Mahtuvat multaan tänne.

Kontion rinnoin voimakkain
ryntään peitsiä vasten
naisen rukkia puolustain
ynnä kehtoa lasten!

Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.

https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ai4-tekstit-ja-vaikuttaminen/materials/3-politiikka-ja-yhteiskunta-polku-1/3.9-runo-vaikuttaa-lukutaidon-tehtava/uunokailasrajalla.pdf

 

[ILoveEU]

Tämä "hyvät suhteet Venäjään" ja Venäjän uhka murjoo Suomen eurooppa politiikan siihen kuntoon, että liikkumavara on erittäin kapea.

Suomen täytyy suostua mihin tahansa 'tuhkatkin pesästä'-takauksiin, että EU saadaan pidettyä pelkästään hengissä.

Yksinkertaisesti ja ensi tilassa pitäisi liittyä Natoon ja kutsua pysyvät USAn ja Brittien tukikohdat Suomeen. Vasta silloin Suomen liikkumavara Euroopassa pääsee terveelle -itsenäiselle - tasolle.

Pelkkä EU-jäsenyys ei selvästikään riitä siihen, että Suomi pystyy tekemään järkevää ulkopolitiikkaa, niin EU:ssa kuin muuten.