EU - onko järkee vai ei?

Alkaa olemaan retoriikka kuin aikoinaan Neukkulassa...

" Euroopan komission nyt esittelemä paketti ei luo euroalueelle yhteisvastuuta, vaan korkeintaan kasvattaa sitä. "

Anteeksi mitä? Sori, nyt pitää mennä hetkeksi pihalle nauramaan...

 
Suomen liittyminen Natoon tapahtunee ehkä ensi vuosikymmenellä, jos ei aiemmin. Sitä ennen pitäisi järjestää kansanäänestys.
 
Maantieteelle emme mahda mitään, joten Venäjän kanssa meillä on oltava hyvät välit.
Juuri näin jeesus opettaa meitä tekemään. Käännetään toinenkin poski lyötäväksi..

Meidän ystävällinen itäinen naapurimme ei oikein tahdo pysytellä omalla tontillaan. Vittuilee ja syntäilee siellä täällä naapurin alueelle enemmän ja vähemmän pysyvästi.
- yksipuolinen ystävällisyys ei Venäjän kohdallariitä takaamaan rauhaa edes omalla maalla.

Mutta, joka haluaa, voi riisua housunsa, työntää päänsä pensaaseen ja perseensä pystyyn. Sellaisesta ystävyydestä se naapuri tykkää..
 
En jaksa lähteä kaikkia spekuloimaan...Kumpikin maa joutuu reagoimaan myös valuutoillaan, siis valuutat reagoivat poliittikkojen päätöksiin..Mitä siitä seuraa ei ole oikein ennustettavissa.
- todennäköistä tai ainakin varsin mahdollista on inflaation lisääntyminen ja korkotason nousu..
- pienessä määrässä niistä ei ole juurkikaan haittaa mutta molempien maiden kohdalla pienen valuutta-alueen heilahdukset aiheuttavat talouteen epävarmuutta. Myös ennakoimattomuutta.
-
Julkishallinnon velan määrä ei ole Norjassa eikä Ruotsissakaan ongelma. Mutta Ruotsissa kotilatouksien sekä kiinteistömassaan sitoutunut velka voi korkojen noustessa muodostua sellaiseksi.

Norjan erityisenä ongelmana on puolestaan hintatason nousu jota mahdollinen inflaatio ruokkii lisää.. Pahimmillaan se johtaa öljyvaltion tuotantotalouden kilpailukyvyn heikentymiseen.
- mutta sitten voidaan elää arabi-sheikkien tavoin öljyvaroilla. Onhan sinne muuttanut paljon uutta väestöä lähi-idästä..tottuneet jo sielläkin elämän öljyvaroilla?
- mutta mitäs sitten kun öljyn hinta romahtaa? tai ilmastotalkoot vaikuttaa vähentävästi öljynkulutukseen?
- tuskin tästä aivan heti aiheutuu ongelmia..öljyrahastot elättää norjalaisia sheikkejä vielä monta sukupolvea eteenpäin.
Eipä se ole kummoista spekulointia todeta, että Ruotsilla tulee olemaan alijäämäinen budjetti jota rahoitetaan velanotolla.

Inflaatio ja korkotason nousu eivät ole pahin uhkakuva. Näyttää muutama katsomani inflaatioennuste Ruotsille v. 2021 olevan hieman yli prosentin, mikä ei ole paljoa. Deflaatio ja aneeminen talouskasvu ovat ne asiat, joista tulee olla huolissaan.

Norjalaisilla on vuosikymmeniä aikaa pohtia uusia tulolähteitä öljyn tilalle, sillä ilmastotoimista huolimatta öljyn käyttö ei ole ihan heti radikaalisti vähenemässä pidemmällä ajalla. Norjan valtion öljytulot tälle vuodelle on alle puolet viime vuosien tasosta, mutta biljoonan dollarin rahasto vähän lievittää huolia. Norjaan toki muuttaa ihmisiä, mutta niin muuttaa Suomeenkin. Ero on siinä, että norjalaisilla sentään on messevän kokoiset öljyvarat, Suomella ei!
 
Kauppi on varmasti oikeassa todetessaan EU:n verotuksen johtavan kokonaisveroasteen kasvuun. Onko kokonaisveroasteen kasvattaminen hyvä vai huono asia on sitten jokaisen itse arvioitavissa.


Kauppi on varmaan oikeassa, että kokonaisveroaste nousisi, jos EU saisi verotusoikeuden. Näinhän kävi Suomessakin: kirkollisvero, kunnallisvero, (maakuntavero), valtionverot…

1590935037672.png

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_government_spending_as_percentage_of_GDP

Mutta emmehän me mikään banaanivaltio sentään ole.
 
Ja, kaiken lisäksi osa kansalaisista (onneksi aika pieni osa) haluaa Suomen ulos Euroopan maiden yhteisestä Unionista..
- nändäänkö Venäjän turvallisessa etupiirissä oleminen paremmaksi vaihtoehdoksi?
- olihan se siihen aikaan hienoa kun oli YYA ja iso ystävällinen naapurimaa. Vai oliko?

Itseasiassa kaikissa, aikoinaan Neuvostoliitosta eronneissa valtiossa, on vastaava pieni oppositio joka kaipaa takaisin Venäjän alusmaaksi.

Henkiläkohtaisesti luotan siihen että suomalaisten enemmistö tulee pitämään Suomen itsenäisenä valtiona myös tulevaisuudessa.
- pienen maan tulee kuitenkin löytää kaverikseen samanmielisiä liittolaisia..
- varsinkin kun se ainoa mahdollinen vihollinen löytyy juuri Suomen itärajan takaa.

"Henkiläkohtaisesti luotan siihen että suomalaisten enemmistö tulee pitämään Suomen itsenäisenä valtiona myös tulevaisuudessa."

Eläkäämme toivossa. Tällä hetkellä Brusselin alusmaaksi haluavien vyörytys on kyllä kovaa. Mutta ei tässä mitään uutta ole. Ensimäinen itsenäisen suomen pyrkimys oli päästä Saksan alusmaaksi. Perustelut olivat samanlaisia kuin nytkin.

Itsenäisyys on pelottava asia. On aina turvallisempaa olla isomman selän takana.
 
Lepomäen visio voi toki osoittautua harhanäyksi tai kangastukseksi, mutta muuten hän hahmotteli liittovaltion ja osavaltion välistä työnjakoa aika konservatiivisesti.

Liittovaltiotasolla EU:n kannattaisi Lepomäen mielestä panostaa entistä enemmän yhteiseen puolustukseen, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ja yhteisiin ulkorajoihin.

Olen jokseenkin kyllästynyt tähän -välttämättömyydestä hyve- politikoinnista. Suomalaispoliitikkojen viljelemä konditionaalihurmos EUiin liittyvissä asioissa on välillä lähes hellyttävää. isi sitä ja isi tätä. Mutta kun TodellisuusJuna mennä mouruaa ihan toisella raiteella.
 
Ensimäinen itsenäisen suomen pyrkimys oli päästä Saksan alusmaaksi. Perustelut olivat samanlaisia kuin nytkin.

Itsenäisyys on pelottava asia. On aina turvallisempaa olla isomman selän takana.

Ja kokoomuksen esiaste silloinkin hamusi kuninkaankruunua jopa häkellyttävän nöyrin menoin. Olet ihan oikeassa siinä, että rohkeutta olla itsenäinen ei valitettavasti suht nuorella valtiolla ja kansalla vielä ole. Eikä sitä kyllä pääse vahingossakaan kehittymään. Oikeasti. On vain tyhjää uhoa ja kertomusperinteiden visvaisia eetoksia.
 
Olen jokseenkin kyllästynyt tähän -välttämättömyydestä hyve- politikoinnista. Suomalaispoliitikkojen viljelemä konditionaalihurmos EUiin liittyvissä asioissa on välillä lähes hellyttävää. isi sitä ja isi tätä. Mutta kun TodellisuusJuna mennä mouruaa ihan toisella raiteella.

Oppositiossa on helppo haaveilla, kun hallitus vääntää rautatiekiskoja.
 
"Henkiläkohtaisesti luotan siihen että suomalaisten enemmistö tulee pitämään Suomen itsenäisenä valtiona myös tulevaisuudessa."

Eläkäämme toivossa. Tällä hetkellä Brusselin alusmaaksi haluavien vyörytys on kyllä kovaa. Mutta ei tässä mitään uutta ole. Ensimäinen itsenäisen suomen pyrkimys oli päästä Saksan alusmaaksi. Perustelut olivat samanlaisia kuin nytkin.

Itsenäisyys on pelottava asia. On aina turvallisempaa olla isomman selän takana.

Ehkäpä kansa tietää mitä reaalipolitiikka on ja myös sen mikä on pienien valtioiden asema maailmassa. Joillain foorumeilla on tätä 5 miljoonan ihmisen valtiota verrattu jopa Britanniaan mikä on sinällään huvittavaa joskin myös varoitus nationalismin aiheuttamasta suuruuden hulluudestä mikä saa ihmiset näkemään oman valtion tärkeämpänä kuin se todellisuudessa on (esim osa briteistä elää vieläkin 1800-luvulla).

Suomi tulee aina kumartamaan johonkin suuntaan, kuten muutkin pikkuvaltiot, vaikka sitä ei osa väestä haluakaan tunnustaa ja viimeksi tuo kummisetä kenen sormusta pussattiin oli itänaapuri.
 
Ehkäpä kansa tietää mitä reaalipolitiikka on ja myös sen mikä on pienien valtioiden asema maailmassa. Joillain foorumeilla on tätä 5 miljoonan ihmisen valtiota verrattu jopa Britanniaan mikä on sinällään huvittavaa joskin myös varoitus nationalismin aiheuttamasta suuruuden hulluudestä mikä saa ihmiset näkemään oman valtion tärkeämpänä kuin se todellisuudessa on (esim osa briteistä elää vieläkin 1800-luvulla).

Suomi tulee aina kumartamaan johonkin suuntaan, kuten muutkin pikkuvaltiot, vaikka sitä ei osa väestä haluakaan tunnustaa ja viimeksi tuo kummisetä kenen sormusta pussattiin oli itänaapuri.

Sitten kun me nationalistit saadaan hankittua oma ydinase niin te ikuiset tappion lietsojat voitte pussata meidän persettä.
 
Elvyttääkö elpymispaketti? Kenen talous kasvaa kiivaimmin elvytysruiskeen jälkeen?

1591076670902.png

Euroopan komission ehdottama 750 miljardin euron elvytyspaketti tulee vauhdittamaan jäsenmaiden taloutta merkittävästi, sanoo Valdis Dombrovskis, taloudesta vastaava komission varapuheenjohtaja.

Uusi paketti on tarkoitettu uuden talouskasvun luomiseen. Dombrovskis muistuttaa, että akuuttia kriisivaihetta varten EU-maat sopivat jo 540 miljardin euron hätälainoista jäsenmaille, työttömyysturvaan ja yrityksille. Uudessa 750 miljardin euron paketissa olisi 500 miljardia tukia ja 250 miljardia euroa lainaa, ja pääosa ohjautuisi jäsenmaille.

Rahaa ei vain anneta, vaan se on ehdollista: sen pitää ohjautua investointien ja uudistusten tekemiseen. Jäsenmaiden pitää tehdä suunnitelmat ja hyväksyttää ne komissiolla.

”Meidän pitää nähdä, että hallitusten suunnitelmat ovat linjassa komission eurooppalaisessa ohjausjaksossa esittämien uudistusten kanssa. Niiden pitää myös edistää vihreää ja digitaalista siirtymää.” https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-elvytysraha-edellyttaa-uudistuksia-rahaa-ei-tule-jos-asetetut-tavoitteet-eivat-tayty/818aeead-f005-42c5-a1fc-ccd1e0e89bb7

Aika näyttää.
 
EU-verot.

Komissio haluaa EU:lle verotusoikeuden – "Me emme esitä perussopimusten muuttamista"
Euroopan komissio haluaa rahoittaa 750 miljardin euron elvytyspaketin ottamalla lainaa markkinoilta. On vielä sopimatta, kuka lainan maksaa ja miten. Komissio ehdottaa kuitenkin, että laina maksetaan ennen kaikkea uusilla EU-veroilla: päästökaupan laajentamisella, hiiliverolla ja digiverolla sekä verottamalla suuryrityksiä esimerkiksi yhtenäisellä yhteisöverotuksella.

”Euroopan komission näkemys on, että meidän pitää lisätä omia varoja EU:n budjetissa.”

Koska velat on tarkoitus maksaa vasta vuosien päästä, Dombrovskis ei odota päätöksiä heti. EU-verojen käyttöönotto olisi merkittävä askel kohti EU:n liittovaltiota. Onko se tarpeellinen seuraava askel EU:lle? Pitäisikö myös perussopimuksia muuttaa?

”Me emme esitä perussopimusten muuttamista. Kaikki ehdotuksemme ovat perussopimusten sisällä, myös uudet omat varat.”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/komissio-haluaa-eulle-verotusoikeuden-me-emme-esita-perussopimusten-muuttamista/87362813-93c8-47b7-9381-0d43f47f4889
 
Suomen kanta elvytyspakettiin: koko odotettu, lainarahoituksen osuus liian pieni, jakotapa mieleinen (EU:n budjetin kautta).

EU-asioista vastaavat ministerit ottavat tänään keskiviikkona kantaa EU-komission esittämään elpymispakettiin. Kyse on vasta komission ehdotuksesta, ja nyt alkavat ratkaisevat EU-maiden väliset neuvottelut. Elpymisvälineestä neuvotellaan samassa yhteydessä EU:n seitsenvuotisen rahoituskehyksen kanssa, koska elvytysrahaa kanavoidaan jäsenmaille budjetin kautta.

Elpymisvälinettä viime viikolla kommentoinut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) kertoi, että ehdotettu kokoluokka on suurin piirtein sellainen kuin Suomi oletti.

”Suomi piti ennakkovaikuttamisessaan esillä suuremman lainarahoituksen osuutta. Tukena jaettava rahoitus oli yllättävän suuri komission esityksessä. Toki myönteistä on, että tuki jaettaisiin rahoituskehyksen ohjelmien kautta eli se ei olisi avoin valtakirja jäsenmaille”, Tuppurainen sanoi STT:lle.

Rahoitus ohjataan jäsenmaille EU:n tukiohjelmien kautta, ja se maksettaisiin takaisin tulevina budjettikausina vuosien 2028 ja 2058 välillä.

EU-rahan käytöstä päätetään jäsenmaiden kesken yksimielisesti. Myös tiukinta linjaa ajava nelikko Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet lainanmuotoisuutta tukien sijaan.

EU-ministerivaliokunta on tänään koolla kello 9 alkaen. Suomen kannan käsittely siirtyy sen jälkeen eduskuntaan.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006528139.html

Jos 27 jäsenmaata mielii päästä yksimieliseen päätökseen, asialista täytyy pitää lyhyenä ja keskusteltavat kysymykset minimissä.

Mutta voisiko asiakysymyksiin olla muitakin vaihtoehtoja? Esimerkiksi:
  • Tukipaketin koko on a) liian suuri, b) liian pieni tai c) sopiva.
  • Tukimuodot ovat a) avustukset, b) lainat, c) takuut, d) oma pääoma, e) vakuutukset, f) jälleenvakuutukset.
  • Jakotapa a) halukkaiden koalitio, b) EU-budjetti, c) erilliset rahastot.
Hallituksen mielissä olisi saattanut herätä jopa lisäkysymyksiä. Mikä on elvytyspaketin tavoite? Millaisin keinoin tavoitteeseen pyritään? Mitä ongelmia yritetään ratkaista? Miten rahoitus hankitaan? Milloin rahat käytetään? Miten varat kohdistetaan? Miten lainat maksetaan takaisin? Jne.
 
E-kirjeen salaisuudet.

EU-ministerivaliokunta on tänään linjannut Suomen kantoja rahoituskehyskokonaisuuteen ja elpymisvälineeseen.

Näitä muutoksia Suomi vaatii:

– Ennakkokannassaan Suomi on katsonut, että lähtökohtana on elpymisvälineen tuen lainamuotoisuus, mutta on ollut valmis tarkastelemaan myös muita mahdollisia toteutustapoja. Neuvottelujen kuluessa tulee etsiä ratkaisuja, joissa avustusmuotoisen tuen suhteellinen osuus elpymisvälineestä pienenee.

– Elpymisvälineen koon tulee olla pienempi ja suhteessa jäsenmaille myöhemmin syntyvään maksutaakkaan ja maksutaakan ajalliseen kestoon.

– Elpymisvälineen takaisinmaksuajan tulee olla esitettyä 30 vuotta lyhyempi ja rahoitusjärjestelyn tulee noudattaa perussopimuksen tasapainoisen budjetin periaatetta. Jäsenvaltioille tuleva pitkäaikainen budjettisuvereniteetin rajoite tulee pyrkiä rajaamaan mahdollisimman vähäiseksi.

– Elpymisvälineen voimassaoloaika tulee rajata lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta.

Elpymissuunnitelmasta annettu E-kirje sisältää myös Suomen tarkempia neuvottelukantoja ja eduskuntaa pyydetään noudattamaan asiassa vaiteliaisuutta.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-se-tuli-tassa-on-marinin-hallituksen-kanta-eun-jattipakettiin/5ebd0d03-f4f2-4e41-9318-b33151ebd148

Huulipunahallituksen mukaan välineen pitää olla pienempi ja lyhyempi.
 
E-kirjeen salaisuudet.



Huulipunahallituksen mukaan välineen pitää olla pienempi ja lyhyempi.

Ja e-kirjeen sisältö ohessa:

"Tarkennuksena edellä mainittuihin suomen valtion kantoihin lausumme seuraavaa:

1. Lainan osuuden pitää olla suurempi vaikka tiedämme, ettei kukaan näitä lainoja maksa ikinä takaisin. 100% tuki kuitenkin käy, jos joku niin haluaa.
2. Aikaraja lyhyempi ja väline pienempi, mutta jos joku muu on toista mieltä, meille käy pidennys ja välineen kasvattaminen.
3. Budjettisuvereniteetin (verotusoikeus EU:lle) tulee olla mahdollisimma pieni. Eli EU-verotus käy meille ja määrän saa komissio ilmoittaa.
4. Rajaus lyhyemmäksi kuin 4 vuotta, mutta meille käy konsensusratkaisuna 400 vuotta jos joku niin haluaa.
5. Vaadimme suomelle vakituista paikkaa huippukokouspäivällisten pöydässä lähempää jonkunj ison maan edustajan paikkaa. Tämä on kynnyskysymys paketin hyväksymiselle

Edellä mainituilla ehdoilla suomi suostuu tukipakettiin, ellei joku iso maa ole toista mieltä. Terveisin Suomen Hallitus."
 
Jos Suomi tänä päivänä eroaisi Eurosta, Suomen valtion velkakirjoille voisi olla suurin ostokiinnostus museoissa eri puolilla maailmaa.

Simpauttaja

Hienosti hoidettu Suomen päättäjiltä jos näin olisi, oletko iloinen tai peräti ylpeä miten isänmaa on perseraiskattu?

Minäkin olen tosiaan pakotettu lähettämään sijotukseni pääosin euroalueen ulkopuolelle varmuuden vuoksi, näin tulee käymään suurelle osalle näistä elvytysrahoistakin.
 
Back
Top