EU - onko järkee vai ei?

[inscout]

Haha... Hihihiii... Buahaahaahaahhh....

"Euroopassa tiedetään, että Suomi on tiukka neuvottelukumppani raha-asioissa. Olemme saaneet siitä paljon kritiikkiä mutta se on vain kestettävä. Rahoitusvälineiden on oltava selkeästi ehdollisia ja kestävällä tavalla talouden rakenteita uudistavia. Suomella on kovia mutta tärkeitä ja kriittisiä huomautuksia sekä reunaehtoja neuvotteluihin”, näkee Ovaska."

Oikeasti nauroin kun luin tuon hölynpölyn.

Kanta EU:n jättineuvotteluihin nyt linjattu – ”Suomella kovia reunaehtoja”

Oppositiopuolueet eivät koe, että ehdollisuutta korostetaan tarpeeksi. Sen sijaan keskustan EU-vastaava sanoo, että Suomen ehdot ovat tiukat.

www.uusisuomi.fi

Rehellisesti suuri valiokunta on kuitenkin nyt todennut sen tosiasian, joka on kaikille selvä. Vientiriippuvainen maa on heikko ajopuu, joka joutuu maksamaan mitä sanotaan välttääkseen taloutensa kaatumisen. Sama tilanne on Saksalla. Toki me olemme sitoneet itsemme jälleen kerran täysin Saksaan ja kuten aina, tulemme kaatumaan sen mukana.

Ja vielläkin meiltäkin löytyy ihmisiä, jotka uskovat Saksan olevan suomen ystävä.

 

[baikal]

Haha... Hihihiii... Buahaahaahaahhh....

Sarjassamme suomalaisyleisölle tarkoitettu ja rakennettu -uutinen-. Siitä voi kukin mielensä mukaan hivellä mieltään. Uskoa ja olla uskomatta.

 

[Nojatuolistrategi]

Eri tulokulmia EU:n elvystyspakettiin.

Mepit eri linjoilla tukipaketista. EU-komission esittämä 750 miljardin euron koronapaketti jakaa suomalaismeppien mielipiteitä.

Vihreiden Alviina Alametsän mukaan tärkeintä on toimia ripeästi ja ohjata voimavaroja elvytykseen.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen arvioi, ettei koronapaketti tule muuttamaan EU:n luonnetta. Hänen mukaansa EU:n päätöksentekoa tulisi joka tapauksessa kehittää merkittävästi.

Keskustan Elsi Katainen: Kehittäisin EU:ta pragmatismin pohjalta. Yhteistyötä kannattaa tehdä niissä asioissa, joissa se tuo lisäarvoa, mutta monissa asioissa jäsenmaat itse ovat edelleen parhaita toimimaan.

Petri Sarvamaan (kok./EPP) mukaan paketti vaatii merkittäviä muutoksia. Rahaston legitimiteetti edellyttäisi EU-parlamentin todellista vaikutusmahdollisuutta velanottopäätökseen ja rahaston perustamiseen.

Kokoomuksen Henna Virkkunen vaatii pitämään kiinni perusajatuksesta, jonka mukaan jokainen jäsenmaa vastaa itse taloudenpidostaan ja veloistaan.

Myös SDP:n Eero Heinäluoma (S&D) lisäisi elpymispaketin lainapainotteisuutta.

Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D) kaipaa toimia kilpailukyvyn suhteen, sillä EU on mittavista toimista huolimatta jäämässä elvytyksessä jälkeen Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin kaltaisista talousmahdeista.

Mauri Pekkarisen (kesk./RE) mukaan Suomen tulee toimia yhdessä ”kriittisen nelikon” kanssa ja estää paketin hyväksyminen tällaisenaan: En voi mitenkään hyväksyä sitä, että Suomi lahjoittaisi 8,5 miljardia euroa ja saisi kenties takaisin 3,5 miljardia euroa. Lahjamme olisi nettona noin 5 miljardia euroa. Kenelle se menisi, Pekkarinen kysyy.

Teuvo Hakkaraisen (ps./ID) mukaan Suomi ei saa lähteä lainkaan mukaan elpymisrahastoon. Hän pitää selvänä, että ”vastuut eli käytännössä tappiot” olisivat miljardiluokkaa.

https://www.verkkouutiset.fi/mepit-eri-linjoilla-tukipaketista-ei-muuta-eun-luonnetta/#c2ee9493

Kun tavoitetta tai ongelmaa ei ole määritelty, ajatukset hajaantuvat kuin varpusparvi.

 

[Nojatuolistrategi]

Apu tulee liian myöhään.

EU:n päämiehet puivat tällä viikolla elpymisrahastoa, jolla koronakriisin runtelemat EU-maat on tarkoitus nostaa jaloilleen. Näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan. EU-maat kiistelevät niin rahaston koosta, rahojen jaosta kuin rahoitukseen liittyvistä ehdoistakin.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti toukokuun lopulla 750 miljardin euron pakettia, joka käärittäisiin velkarahalla EU-budjetin kylkeen. 500 miljardia olisi suoraa avustusta, 250 miljardia lainaa. Velka maksettaisiin takaisin 30 vuoden kuluessa joko EU:n omilla varoilla tai jäsenmaksuja korottamalla.

Moni jäsenmaa on pitänyt rahastoa turhan mittavana. Saksa ja Ranska esittivät alun perin pienempää, 500 miljardin rahastoa. Jäsenmaita ihmetyttävät myös komission suunnitelmat siitä, millä kriteereillä rahaa jaettaisiin. EU-komission mukaan rahanjaossa otettaisiin huomioon jäsenmaiden bruttokansantuote, tulotaso sekä keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2015–2018. EU-komissio perustelee kriteereitä sillä, että rahat ohjautuisivat koronasta eniten kärsineille maille. Arvostelijoiden mukaan rahat menisivät EU:n köyhimmille maille. Apua saisivat eniten Italia ja Espanja, mutta myös sellaiset maat kuten Puola ja Kreikka, jotka ovat päässeet koronasta vähemmällä.

On selvää, että EU:n elpymisrahasto ei tule toteutumaan esitetyssä muodossa. Rahasto tulee olemaan kooltaan esitettyä pienempi, ja jakoperusteisiin tulee muutoksia. Velkarahan käyttö rahaston kokoamisessa ja EU-verot ovat vielä pitkän väännön päässä. Suurin vaara liittyykin siihen, että apu tulee liian myöhään.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-elpymisrahojen-jako-ihmetyttaa/385eaade-3616-48dd-b776-fd35674a9372

Seura tekee kaltaisekseen.

 

[Nojatuolistrategi]

Kuka saa rokotteen ensin?

Euroopan komission tuoreella rokotestrategian avulla EU:lle halutaan etuosto-oikeus koronarokotteisiin. Komissio haluaa varmistaa ohjelmallaan EU:n oman rokotetuotannon ja toivoo jäsenmaiden liittyvän ohjelmaan. Ehdotuksen mukaan rokotevalmistajien kanssa tehdään ennakkohankintasopimuksia, jotka rahoitetaan EU-budjetin hätätilarahoituksesta ja Euroopan investointipankin lainojen avulla.

Ranska, Itävalta, Italia ja Hollanti kertoivat viikonloppuna tehneensä brittiläisen Astra Zenecan kanssa sopimuksen 400 miljoonasta rokoteannoksesta.

Suomi on toistaiseksi seurannut tilannetta sivusta. https://www.verkkouutiset.fi/hs-suomi-seuraa-koronarokotteiden-hankintaa-sivusta/#d7166c24

Suomi seuraa katseella.

 

[Solidsnake]

Kuka saa rokotteen ensin?



Suomi seuraa katseella.

Tänne tilataan sitten kiinasta rokote, pää on jo saatu auki sinnepäin näissä korona hankinnoissa

 

[ER]

Kuka saa rokotteen ensin?



Suomi seuraa katseella.

Kiina tai Yhdysvallat.

 

[Ressuna]

Kuka saa rokotteen ensin?



Suomi seuraa katseella.

Heh, EU tilaa rokotteen brittiläisfirmalta. Mitenkä luulen että britit vetää tarvittaessa välistä ja EU jää vuorolle 2.

 

[ER]

Voisiko Saksa kiilata brittien edelle?

 

[kaislajääkäri]

Oiskohan Jylhän Tiinalla jotain sopivaa tarjolla ?

 

[Nojatuolistrategi]

Heh, EU tilaa rokotteen brittiläisfirmalta. Mitenkä luulen että britit vetää tarvittaessa välistä ja EU jää vuorolle 2.

EU-komission ohjelmassa ennakkohankintasopimuksia on useiden rokotevalmistajien kanssa.

"Ehdotuksen mukaan rokotevalmistajien kanssa tehdään ennakkohankintasopimuksia, jotka rahoitetaan EU-budjetin hätätilarahoituksesta ja Euroopan investointipankin lainojen avulla."

Vahingosta viisastuneena Suomi seuraa sivusta: kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään.

 

[Nojatuolistrategi]

Voisiko Saksa kiilata brittien edelle?

Mahdollisesti.

Saksa käänsi kelkkansa: Valtio ostaa 23 prosenttia rokotevalmistaja Curevacista. EU:n suurin kansantalous haluaa entistä enemmän panna kampoihin USA:lle ja Kiinalle.

Talousministeri Peter Altmaierin mukaan päätös on signaali siitä, ”ettei Saksa ole myytävänä”. Hän korostaa myös, että päätös on oleellinen osa kesäkuun alussa julkistettua 130 miljardin euron elvytyspakettia. Siinä liittokansleri Angela Merkelin hallitus asettaa tavoitteeksi varmistaa, että maa on tulevaisuudessa riippumattomampi ulkomaisista lääkevalmistajista.

Curevacin pääomistaja on SAP-ohjelmistojätin perustaja Dietmar Hopp. Hän vahvisti itse, että USA:n hallituksen edustajat olivat keväällä liikkeellä, mutta korosti samaan hengenvetoon, ettei ole valmis myymään yritystä Yhdysvaltoihin.

Curevac on aloittamassa mRNA-rokotteensa kliiniset testit heinäkuun alussa. Sen kilpailijat, ennen muuta Pfizerin kanssa yhteistyötä tekevä Biontech, yhdysvaltalainen Moderna ja ruotsalais-brittiläinen AstraZeneca, ovat kehitystyössä jo pidemmällä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...evacista/475047c3-8081-4784-b9bd-3fa9afd8767c

 

[Nojatuolistrategi]

Yhdenmukaistettu yhteisöveropohja söisi Suomen verotuloja.

EU:n komissio teki vuonna 2016 direktiiviesityksen yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta. Komission direktiiviesityksen tavoitteena on tarjota uudenlainen kehikko oikeudenmukaiselle ja tehokkaalle yritystoiminnan verottamiselle Euroopan sisällä.

Uudistuksen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta, ja sen tarkoituksena on luoda verojärjestelmä, joka estää nykyistä paremmin verovälttelyä ja helpottaa yli maiden rajojen tapahtuvaa kaupankäyntiä sekä investointien tekemistä EU:n sisämarkkinoilla. Verottaminen konsernitasolla muun muassa poistaisi kannusteen voitonsiirtoon, vähentäisi yhteensopivuusongelmia sekä huolehtisi tappiontasauksesta konsernien sisällä.

VATTin laskelmien perusteella komission ehdottama konsernitasoinen yhteisöveromalli pienentää Suomen yhteisöveropohjaa 16 prosettia nykyisestä, mikä tarkoittaisi yhteisöverotuottojen pienenemistä 1,1 miljardilla eurolla.

Veropohjan pienenemiseen vaikuttavat erityisesti komission malliin sisältyvät maiden rajat ylittävä mahdollisuus tappiontasaukseen konsernin sisällä, avokätinen T&K-vähennys sekä omasta pääomasta tehtävä AGI-vähennys eli kasvu- ja investointivähennys.

https://www.verkkouutiset.fi/eun-yhteinen-veropohja-soisi-suomen-verotuottoja/#c2ee9493

 

[Nojatuolistrategi]

Kova vai pehmeä paketti?

Komission esittämä 750 miljardin elvytyspaketti on joutumassa kovaan testiin nettomaksajiksi joutuvissa EU-maissa. Vaikka paketti on EU-budjetin ulkopuolista rahaa, esityksen toteutuminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää. Myös paketin kaatuminen on mahdollista.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) uskoo paketin mittakaavan pysyvän suurin piirtein jo linjatussa 750 miljardissa eurossa. Lainojen määräksi on esitetty 250 miljardia, tuen 500 miljardia. Sarvamaa kääntäisi suhteen päinvastaiseksi.Takaisinmaksulle on kaavailtu 30 vuoden aikaa välille 2028-2058. Sarvamaa toteaa velkaa otettavan seuraavien sukupolvien maksettavaksi.

– Nykyiset päättäjät eivät ole vastaamassa päätöksistään 30 vuoden kuluttua. Lainan todellista takaisinmaksua voidaan tietysti myös epäillä. Tältä vältytään, jos EKP ostaa lopulta lainat kompostoitumaan omaan taseeseensa.

Sarvamaan mielestä EU:lla onkin paljon velvotteita, joihin vastaaminen kuuluisi nimenomaan EU:lle eikä yksittäisille jäsenvaltioille. Esimerkkejä näistä ovat rajavalvonta, puolustus ja paneurooppalaisen energiaverkoston toteuttaminen. Kansallinen näkökulma johtaa tämäntapaisissa tehtävissä tehottomaan osaoptimointiin. Moni miettineekin, mitä 750 miljardilla saataisiin aikaan, jos raha käytettäisiin suoraan EU:n infrastruktuurin rakentamiseen. Ratkaisu ei kuitenkaan ole mahdollinen, koska unionilla ei ole riittäviä toimielimiä eikä valtuuksia tehtävistä suoriutumiseen.

https://www.verkkouutiset.fi/eun-ja...hampaissa-kaatuminenkin-mahdollista/#c2ee9493

 

[Nojatuolistrategi]

Takuutukset – Osa 2.

Suomi käy tyhjänpäiväistä peliä EU:n elvytyspaketista, vaikka poliittista pääomaa voisi käyttää paljon viisaammin

Suomi haluaa, että elvytyspaketti on pienempi. Kuinka paljon pienempi, ei ole selvää. Suomen hallitus ei ole tehnyt omia laskelmiaan siitä, kuinka paljon elvytystä EU kokonaisuudessaan tarvitsee.

Sen sijaan, että Suomi käy tyhjänpäiväistä peliä paketin pienentämiseksi, poliittista pääomaa voisi käyttää muiden EU-asioiden edistämiseen. Näin tekee Saksa. Kun Saksa ja Ranska ehdottivat omaa elvytyspakettia, ne vaativat yhteistä yhteisöveropohjaa. Saksa on halunnut sitä jo pitkään. Tällaista politiikka tietenkin on: lehmänkauppaa. Myönnyn tässä, mutta haluan vastineeksi tuon. Saksalla on silti mielessä EU:n kehitys vuosikymmeniä eteenpäin.

Suomi tuijottaa vain omia varpaitaan ja miettii, kastuvatko ne. Se, mikä häämöttää rannan toisella puolen, ei edes kiinnosta. Suomen kannattaisi panostaa energiansa esimerkiksi siihen, että elvytysrahat käytetään viisaasti. On Suomen kiistaton hyöty, että Eurooppa elpyy.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-kay-tyhjanpaivaista-pelia-eun-elvytyspaketista-vaikka-poliittista-paaomaa-voisi-kayttaa-paljon-viisaammin/8cc47988-1017-4dfc-8658-0873728914ba

 

[miheikki]

https://twitter.com/x/status/1276017526565007360

 

[Nojatuolistrategi]

https://twitter.com/x/status/1276017526565007360

Mielenkiintoinen tulos: alle 29- ja yli 70-vuotiaat vastasivat useimmin kyllä. Nettoveronsaajat.

Jos olisi kysytty, pitäisikö Suomen mielestäsi olla muun EU:n rinnalla tukemassa taloudellisesti koronarokotteen kehittämistä ja hankintaa, vastaus olisi voinut vaihtua. Sitä saa, mitä kysyy.

 

[miheikki]

Mielenkiintoinen tulos: alle 29- ja yli 70-vuotiaat vastasivat useimmin kyllä. Nettoveronsaajat.

Jos olisi kysytty, pitäisikö Suomen mielestäsi olla muun EU:n rinnalla tukemassa taloudellisesti koronarokotteen kehittämistä ja hankintaa, vastaus olisi voinut vaihtua. Sitä saa, mitä kysyy.

Aika hyvin korreloi maksuhalukkuuden kanssa tämäkin.

 

[Nojatuolistrategi]

Velka ja talouskasvu.

Pitääkö valtionvelka maksaa takaisin? Ei tarvitse, jos talous kasvaa. Suomessa on aikaisemmin hoidettu kohonneet valtionvelat talouden kasvulla. Jos tätä ei tapahdu tulevaisuudessa, velka jäänee pitkäaikaiseksi rasitteeksi.

Murto käsittelee samaa aihetta kolumnissaan Kalevassa, jossa hän toteaa, että Suomessa on itse asiassa käynnissä historiallinen keskustelu.

”Suomessa on käynnissä historiallinen keskustelu. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut vakavaa poliittista pohdintaan siitä, että velkaa voidaan ottaa ilman, että sitä pitäisi maksaa koskaan takaisin. Vanhat kovat velkarajoitteet tuntuvat mystisesti hävinneen jonnekin. 60- tai 70-luvun valtionvarainministerit eivät voisi uskoa nykykeskustelua”, Murto sanoo.

Suomessa valtionvelka on noussut nopeasti kaksi kertaa aikaisemmin: sotien ja 90-luvun pankkikriisin yhteydessä.

Murron mukaan inflaatio leikkasi velkoja nopeasti sotien jälkeen ja valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen laski sodan jälkeisestä 70 prosentista 1970-luvulla jo alle 10 prosentin. Valtio oli siis käytännössä velaton.

1990-luvulla pankki- ja valuuttakriisin yhteydessä valtionvelka nousi Murron mukaan vielä nopeammin kuin nyt ennustetaan tapahtuvan. Velkasuhde puolittui 2000-luvulle tultaessa.

”Velkaa ei kuitenkaan maksettu pois. Nimellinen velkataso jäädytettiin. Markkamääräisesti velka säilyi käytännössä muuttumattomana. Tämä riitti velkasuhteen ripeään alenemiseen, kun kasvu oli ripeää ja inflaatio positiivinen. Suomi kasvoi valtion velkaongelmasta pois, kun velka pieneni suhteessa talouden kokoon. Tässä mielessä puheet siitä, että valtionvelkaa ei tarvitse maksaa takaisin, pitävät paikkansa. Edellisen velkaongelman Suomi hoiti ilman, että velkaa olisi varsinaisesti maksettu pois. Ongelma on, että tämän saman lääkkeen käyttäminen näyttää nyt huomattavan epävarmalta”, Murto toteaa.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/ny...o-hurjaa/ff9f4332-12c1-44be-8761-1862aaa9fd32

 

[Nojatuolistrategi]

Saksan 6 kk:n EU-puheenjohtajuus alkamassa.

Moni on myös Suomessa pohtinut, miksi Angela Merkel päätti valtakautensa loppusuoralla laittaa EU-politiikkansa yhden kulmakiven täysin uuteen asentoon. Miksi jäsenmaiden omavastuuta taloudenpidossa korostanut liittokansleri kääntyi yhteisten EU-velkojen ja niillä rahoitettavien suorien tukien kannattajaksi?

Jos keskeisten EU-maiden toipuminen koronapandemian aiheuttamista taloudellisista vahingoista kestää liian kauan, Saksa on suurin kärsijä. Siksi Merkel on valmis tekemään ”kaiken tarvittavan”, jotta virus ei yrmi unionia korjaamattomaan kuntoon.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti heikennykset tulisivat pahimmalla mahdollisella hetkellä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...u-kelkan/58f0645b-ef16-40a2-9790-39a476a39825

Koronakriisin jälkihoito vie epäilemättä suuren osan Saksan agendasta vuoden jälkipuoliskolla.

Mutta EU:n heikkous ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vaatii raskaampien rautojen nostelua paljon pitempään. Kun unioni saa laajentumisensa päätökseen (entisen Jugoslavian integroimisella), sen väkiluku nousee 470 miljoonaan. Se on sama kuin USAn ja Venäjän väkiluvut yhteensä. Silti ulko- ja turvallisuuspoliittinen voima puuttuu.