EU - onko järkee vai ei?
- Viestiketjun aloittaja vlad
- Aloitus PVM
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tulonsiirtounioni?
Ei. Selkein periaate olisi, ettei EU rahoittaisi mitään jäsenmaata.
Yksittäisten valtioiden sijasta EU-rahoitus pitäisi kohdistaa vain sellaisiin hankkeisiin, jotka suoraan tai potentiaalisesti hyödyttävät kaikkia eurooppalaisia: koronarokotteen kehittäminen ja hankinta, ulkorajavalvonta ja ulkoedustustot, kaukokartoitus- ja paikannussatelliitit…
Ei. Selkein periaate olisi, ettei EU rahoittaisi mitään jäsenmaata.
Yksittäisten valtioiden sijasta EU-rahoitus pitäisi kohdistaa vain sellaisiin hankkeisiin, jotka suoraan tai potentiaalisesti hyödyttävät kaikkia eurooppalaisia: koronarokotteen kehittäminen ja hankinta, ulkorajavalvonta ja ulkoedustustot, kaukokartoitus- ja paikannussatelliitit…
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Euroopan talousyhteisö perustettiin jo 1957.
Britannian pääministeri Winston Churchill esitti toisen maailmansodan jälkeen syksyllä 1946 Zürichissä ajatuksen ”Euroopan Yhdysvalloista” ja sotien ehkäisemisestä.
Euroopassa haluttiin välttää uusi suursota, ja Saksan ja Ranskan välistä jännitystä pyrittiin poistamaan asettamalla maiden rajaseudun Saarin alueen hiilivarat kansainvälisen, riippumattoman viranomaisen valvontaan. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin vuonna 1951. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin vuonna 1951, ja perustussopimuksen allekirjoittivat Pariisissa Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg.[5]
Hiili- ja teräsyhteisön perustamisen seurauksena Euroopan maiden välinen yhteistyö laajeni, ja Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sopimukset allekirjoitettiin Roomassa vuonna 1957. Euroopan talousyhteisö perustui jäsenmaiden väliseen tulliliittoon ja asteittain toteutettaviin yhteismarkkinoihin. Sopimuksessa päätettiin luoda yhteiset politiikat maataloudelle, liikenteelle, työvoiman liikkumiselle ja talouden tärkeille sektoreille
Euroopan yhteisö muutti nimensä Euroopan unioniksi vuonna 1992 allekirjoitetun Maastrichtin sopimuksen myötä. Unionin yhteistyö ulotettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä oikeus- ja sisäasioihin. Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995, mutta Norja jäi kansanäänestyksen tuloksen johdosta sen ulkopuolelle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unioni
Euroopassa haluttiin välttää uusi suursota, ja Saksan ja Ranskan välistä jännitystä pyrittiin poistamaan asettamalla maiden rajaseudun Saarin alueen hiilivarat kansainvälisen, riippumattoman viranomaisen valvontaan. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin vuonna 1951. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin vuonna 1951, ja perustussopimuksen allekirjoittivat Pariisissa Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg.[5]
Hiili- ja teräsyhteisön perustamisen seurauksena Euroopan maiden välinen yhteistyö laajeni, ja Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sopimukset allekirjoitettiin Roomassa vuonna 1957. Euroopan talousyhteisö perustui jäsenmaiden väliseen tulliliittoon ja asteittain toteutettaviin yhteismarkkinoihin. Sopimuksessa päätettiin luoda yhteiset politiikat maataloudelle, liikenteelle, työvoiman liikkumiselle ja talouden tärkeille sektoreille
Euroopan yhteisö muutti nimensä Euroopan unioniksi vuonna 1992 allekirjoitetun Maastrichtin sopimuksen myötä. Unionin yhteistyö ulotettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä oikeus- ja sisäasioihin. Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995, mutta Norja jäi kansanäänestyksen tuloksen johdosta sen ulkopuolelle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unioni
Euroopan talousalueeseen Suomi liittyi 1992.
Nyt on varmaan kyse siitä, millaiseksi unioniksi EU kehittyy tai taantuu – tulonsiirtounioniksi vai muuksi?
Winston Churchillin ajatus Euroopan Yhdysvalloista tuntuu yhtä kaukaiselta kuin vuonna 1946.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan kanssa on helppo olla samaa mieltä. EU-verot kiristäisivät verotusta, sillä ne tulisivat muiden verojen päälle.
www.taloustaito.fi
"EU-verot ovat huono idea, ainakin jos halutaan välttää verotuksen jatkuvaa yleistä kiristymistä.
EU-verot lisäisivät vain kansallisten verojärjestelmien päälle uuden ylikansallisen verokerroksen, joka ei korvaisi mitään nykyisiä veroja. Tämä aivan tarpeettomasti mutkistaisi ja kiristäisi verotusta koko unionin alueella.
Jokaiselle, joka ei pidä yleistä kiristymistä väistämättömänä, voi esittää vastakysymyksen: mikä Suomen nykyisistä veroista poistuisi tai edes alenisi mahdollisten uusien EU-verojen myötä?
Vastaus on tietenkin, ettei mikään. Suomi, Saksa, Ranska ja kaikki muutkin unionimaat pitävät kaikissa olosuhteissa kiinni omasta itsenäisestä oikeudestaan verottaa kansalaisiaan ja harrastaa muutenkin politiikkaa omista kansallisista tarpeistaan lähtien.
Sama ongelma koskee tietysti ideaa liittovaltiosta laajemminkin. Jos jäsenmaat eivät ole valmiita supistamaan omaa toimintaansa, uusi paisuva liittovaltio tulisi vain raskaana ja kalliina rakenteena kaiken nykyisen päälle. Tämä on hyvä peruste pitää EU mahdollisimman solakkana ja tehokkaana myös jatkossa."
EU-veroja tyrkytetään taas – kaikkien nykyisten päälle
Euroopan unionin komissio esitti toukokuun lopussa uutta 750 miljardin euron elpymisrahastoa. Neuvottelut asiasta ovat alkamassa ja vasta syksyllä selviää, mistä jäsenmaat onnistuvat lopulta sopimaan.
www.taloustaito.fi
"EU-verot ovat huono idea, ainakin jos halutaan välttää verotuksen jatkuvaa yleistä kiristymistä.
EU-verot lisäisivät vain kansallisten verojärjestelmien päälle uuden ylikansallisen verokerroksen, joka ei korvaisi mitään nykyisiä veroja. Tämä aivan tarpeettomasti mutkistaisi ja kiristäisi verotusta koko unionin alueella.
Jokaiselle, joka ei pidä yleistä kiristymistä väistämättömänä, voi esittää vastakysymyksen: mikä Suomen nykyisistä veroista poistuisi tai edes alenisi mahdollisten uusien EU-verojen myötä?
Vastaus on tietenkin, ettei mikään. Suomi, Saksa, Ranska ja kaikki muutkin unionimaat pitävät kaikissa olosuhteissa kiinni omasta itsenäisestä oikeudestaan verottaa kansalaisiaan ja harrastaa muutenkin politiikkaa omista kansallisista tarpeistaan lähtien.
Sama ongelma koskee tietysti ideaa liittovaltiosta laajemminkin. Jos jäsenmaat eivät ole valmiita supistamaan omaa toimintaansa, uusi paisuva liittovaltio tulisi vain raskaana ja kalliina rakenteena kaiken nykyisen päälle. Tämä on hyvä peruste pitää EU mahdollisimman solakkana ja tehokkaana myös jatkossa."
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan kanssa on helppo olla samaa mieltä. EU-verot kiristäisivät verotusta, sillä ne tulisivat muiden verojen päälle.
EU-veroja tyrkytetään taas – kaikkien nykyisten päälle
Euroopan unionin komissio esitti toukokuun lopussa uutta 750 miljardin euron elpymisrahastoa. Neuvottelut asiasta ovat alkamassa ja vasta syksyllä selviää, mistä jäsenmaat onnistuvat lopulta sopimaan.
"EU-verot ovat huono idea, ainakin jos halutaan välttää verotuksen jatkuvaa yleistä kiristymistä.
EU-verot lisäisivät vain kansallisten verojärjestelmien päälle uuden ylikansallisen verokerroksen, joka ei korvaisi mitään nykyisiä veroja. Tämä aivan tarpeettomasti mutkistaisi ja kiristäisi verotusta koko unionin alueella.
Jokaiselle, joka ei pidä yleistä kiristymistä väistämättömänä, voi esittää vastakysymyksen: mikä Suomen nykyisistä veroista poistuisi tai edes alenisi mahdollisten uusien EU-verojen myötä?
Vastaus on tietenkin, ettei mikään. Suomi, Saksa, Ranska ja kaikki muutkin unionimaat pitävät kaikissa olosuhteissa kiinni omasta itsenäisestä oikeudestaan verottaa kansalaisiaan ja harrastaa muutenkin politiikkaa omista kansallisista tarpeistaan lähtien.
Sama ongelma koskee tietysti ideaa liittovaltiosta laajemminkin. Jos jäsenmaat eivät ole valmiita supistamaan omaa toimintaansa, uusi paisuva liittovaltio tulisi vain raskaana ja kalliina rakenteena kaiken nykyisen päälle. Tämä on hyvä peruste pitää EU mahdollisimman solakkana ja tehokkaana myös jatkossa."
Veronmaksajain keskusliitto on oikealla asialla, mutta väärän verokarhun jäljillä.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_government_spending_as_percentage_of_GDP
EU:n menot ovat noin 1% BKT:sta, Suomen ja eräiden muiden verobanaanivaltioiden yli 50%.
Tämä on totta, mutta tämä puhuu Lehtisen näkemyksen puolesta. Suomessa ei olla katsottu alhaista verotusta tarpeelliseksi, joten on vaikea uskoa, että EU-verojen myötä muuta verotusta laskettasiin.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Veropuheissa täytyy olla varovainen – koskaan ei tiedä, mitä saa. Väliaikaiset verot muuttuvat pysyviksi, progressio kiristyy, veropohja laajenee… Ilman toimivaa edustusta ei EU:lle voi tietenkään myöntää verotusoikeutta.
Teoreettisesti ja paradoksaalisesti verokilpailun kautta EU-verotus voisi alentaa verorasitusta.
Jos yritys esimerkiksi saisi valita, verotetaanko sitä Eurooppa-yhtiönä EU-tasolla vai 27 jäsenmaassa kunkin valtion verolainsäädännön mukaisesti erikseen, valinnanvapaus lisääntyisi ja kilpailu kiristyisi yritysverotuksessa. Nyt yksittäinen jäsenmaa (lue: Irlanti) neuvottelee Googlen kanssa edullisen verosopimuksen kotiuttaakseen voittonsa koko Euroopasta yhteen maahan, joka hyötyy muiden kustannuksella, jollei järjestelyä tulkita kilpailulainsäädännön vastaiseksi valtiontueksi.
Toinen esimerkki: Jos USA lähdeverottaa 30% verokannalla ulkomaalaisten osinkoja USA:ssa noteeratuista arvopapereista, EU voisi neuvotella alemman verokannan, etenkin jos USAn eläkerahastot yms. sijoittajat nauttivat matalammasta verokannasta, kun keräävät osinkoja yksittäisistä EU-maista.
Kolmas esimerkki: Jos Puola polttaa voimalaitoksissaan verotonta hiiltä ja puhaltaa ilmansaasteet naapurimaihin, samalla kun muut maat haittaverottavat hiilidioksidipäästöjä, pelikenttä kallistuu saastuttajan eduksi.
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Vero-optimointia.
Toki digi-yhtiöt tuottavat muutakin hyvää kuin vähäisiä veroja markkinoillaan.
Toki digi-yhtiöt tuottavat muutakin hyvää kuin vähäisiä veroja markkinoillaan.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tuomioistuimen mukaan Irlanti ei syyllistynyt epäreiluun valtiontukeen Applea kevyesti verottaessaan.
Saapa nähdä, millaisia veroetuja muut maat alkavat antaa houkutellakseen globaaleja ja monikansallisia yrityksiä kotiuttamaan voittonsa omalla veronkantoalueellaan.
Saapa nähdä, millaisia veroetuja muut maat alkavat antaa houkutellakseen globaaleja ja monikansallisia yrityksiä kotiuttamaan voittonsa omalla veronkantoalueellaan.
Bloombergilla rusettimies Keene korosti kovasti tämän Applen ja Irlannin keissin osalta sitä, että tämä on eurooppalaisten valtioiden suvereeniuden kannalta iso voitto. No, ehkä hän amerikkalaiseen tapaan dramatisoi asioita, mutta on sekin yksi pointti.
Tuo "laillinen verosuunnittelu" on syöpä joka on paljon isompi asia kuin EU.
Se on tuhoamassa (jälleen kerran) koko talousjärjestelmän.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kyse on varsin mutkikkaasta tapauksesta, jossa EU-komission ja EU-tuomioistuimen näkökannat menivät ristiin.
Veropoliitikan kannalta tapaus olisi ollut yksinkertainen: verotusoikeus kuuluu jäsenvaltioille. EU:lla ei ole verotusoikeutta.
Kilpailulainsäädännön kannalta kysymys on vaikeampi. EU:lla on sillä saralla toimivaltaa, kun esimerkiksi valtioiden toimenpiteet vaikuttavat muihin maihin. Epäreiluksi valtion tueksi voidaan katsoa mm. subventiot ja veroedut.
Applen tapauksessa yritys oli onnistunut neuvottelemaan lähes nollaprosentin veroasteen, vaikka Irlannissa yritysvero on korkeampi muille yrityksille. Applen voitto kertyy myynnistä koko EU:n alueella, mikä ilmeisesti toi tapauksen komission syyniin. (Matala yritysveroprosentti ei sinällään ole ongelma. Esimerkiksi Virossa vero on 0%, jos voitot jätetään firmaan.)
Toisaalta voi todeta, että kansallissa verolainsäädännöissä on samanlaisia poikkeuksia muuallakin kuin yritysverotuksessa. Arvonlisäveroprosentti vaihtelee tuotteesta tai palvelusta toiseen; jotkut tuotteet tai palvelut eivät kuulu lainkaan arvonlisäverotuksen piiriin. Progressiivisessa tuloverotuksessa prosentti vaihtelee tulotason mukaan; saattaapa joku (presidentti) nauttia verottomistakin tuloista. Jne.
Eivätkä ongelmat pysähdy EU:n ulkorajoille. Sveitsi neuvottelee Kimi Räikkösen kanssa, millaisen määrän veroja hän haluaa maksaa maassa. Veroparatiisit houkuttelevat yksityishenkilöitä ja yrityksiä verolomalle. USA ja Etiopia verottavat kansalaisiaan globaalisti…
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Elvyttääkö elpymisväline? Ja jotta se elvyttäisi, millainen elvytyspaketin pitäisi olla?
Poliitikosta kysymys on tietenkin väärä. Poliitikon kannalta olennainen kysymys on se, miten suhtautuminen elvytysvälineeseen vaikuttaa omaan suosioon ja kannatukseen äänestäjien keskuudessa. Siksi on tärkeää sanoa, että elvytysvälinettä pitää pienentää, avustusten osuutta supistaa, lainojen osuutta lisätä…
Poliitikosta kysymys on tietenkin väärä. Poliitikon kannalta olennainen kysymys on se, miten suhtautuminen elvytysvälineeseen vaikuttaa omaan suosioon ja kannatukseen äänestäjien keskuudessa. Siksi on tärkeää sanoa, että elvytysvälinettä pitää pienentää, avustusten osuutta supistaa, lainojen osuutta lisätä…
Mili
Eversti
Tärkeämpi kysymys on että kuinka se vaikuttaa eri instituutioihin. Poliittisen uran kun hoitaa hyvin, niin kyllä löytyy EU:sta ja muualta hyviä jäähdyttelypaikkoja.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tuo on oleellinen huomio. Instituutiot vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kehitys kehittyy ajan yli.
Politiikassa aktiiviuran jälkeiset jäähdyttelypaikat kuuluvat peliin hyvässä ja huonossa. Joskus poliittinen ongelmajäte siirretään kauas kotimaan rajojen ulkopuolelle.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Pääministerillä on hyvä per… ustelu.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...lihakset/ce9a78a3-2203-409a-89b1-98b998cc3bdf
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...lihakset/ce9a78a3-2203-409a-89b1-98b998cc3bdf
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kenelle yhteisöverot kuuluvat?
Hollannille, Irlannille, Luxemburgille, Maltalle – vai yhteisölle?
Hollannille, Irlannille, Luxemburgille, Maltalle – vai yhteisölle?