EU - onko järkee vai ei?

Ei riitä rahkeet ei noilla Etelä-Euroopan sosialistivaltioilla siihen, että tekisivät valtioistaan kilpailukykyisempiä mm. veroja laskemalla, kun sitten pitäisi kansalaisille tarjottuja palveluja sitten supistaa, ja kansalaisille tarjotaan kaikista hulppeimmat palvelut, jotka sitten romahduttavat talouden velkaan, ja sitten pohjoisen hyväuskoisilta hölmöiltä kinutaan kriisiapuja. Paras teko olisi jättää koko elvytysrahasto tekemättä ja antaa etelälle kerrankin laueta huono taloudenpito niin kovaa näpeille, että seuraavien sukupolvien politiikot eivät enää ostele ääniä palveluilla, joita ei voi rahoittaa.
 

Järki voittanut?

Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Suomi edustavat 50 miljoonaa asukasta ja 2,5 triljoonaan arvosta bruttokansantuotetta, eli vastaa väestöltään Espanjaa ja taloudeltaan Britanniaa, ei ole mitään järjellistä syytä ryhtyä toisten maiden vekselien allekirjoittajaksi.
 

Järki voittanut?

Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Suomi edustavat 50 miljoonaa asukasta ja 2,5 triljoonaan arvosta bruttokansantuotetta, eli vastaa väestöltään Espanjaa ja taloudeltaan Britanniaa, ei ole mitään järjellistä syytä ryhtyä toisten maiden vekselien allekirjoittajaksi.

Toivotaan niin. Kun jätetään entinen itäblokki ja Saksa pois niin tämä nuuka vitonen on vähiten velkaantuneet valtiot euro-alueella. Todennäköisesti myös se porukka, joka tässä tulonsiirrossa nettomaksajaksi ovat joutumassa.
 
Romakkaniemi selvänä.

Kauppakamarijohtaja: Tavoitteet neuvotteluissa hieman epäselviä
Verkkouutiset uutisoi aiemmin tänään Suomen lähestyneen EU:n elvytysrahastoon liittyen yllä mainituista maista koostuvaa ”niukkaa nelikkoa”, joka haluaa pienentää rahaston avustusosuuksia. Elvytysrahaston tarkoituksena on auttaa koronakriisistä pahiten kärsineitä EU-maita.

Romakkaniemi tuo kuitenkin esiin sen, ettei Suomen tavoitteita neuvotteluissa ole hänestä kirkastettu.

– Minulle on jäänyt hieman epäselväksi haluaako Suomi ensisijaisesti maksimoida saantinsa, asettaa sisällöllisiä ehtoja rahanjaolle vai yrittää minimoida rahaston ja avustusten määrän? Romakkaniemi kirjoittaa.

Romakkaniemen mukaan edellä mainitut tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään.

– Nämähän ovat keskenään vastakkaisia tavoitteita, ainakin niissä on tehtävä selkeitä priorisointeja jotta tiedetään mistä ja kenen kanssa neuvotellaan.

– Toivotaan parasta että tämä kokemani epäselvyys johtuu salatusta neuvottelumandaatista ja hienosta taktisesta suunnitelmasta, Romakkaniemi toteaa.

https://www.verkkouutiset.fi/keskuskauppakamarin-johtaja-suomen-tavoitteet-neuvotteluissa-hieman-epaselvia/#d7166c24
 
Mihin elvytysrahat menevät?

750 miljardin elvytyspaketti koostuu useista ohjelmista. Suurin osa menee jäsenmaiden uudistuksiin ja investointeihin. Siihen myönnetään yhteensä 672,5 miljardia euroa, kun komissio alkuperäinen ehdotus oli 560 miljardia euroa. Avustusten osuus on 312,5 miljardia ja lainojen 360 miljardia euroa.

Niin sanotut modernit budjettikohteet saavat huomattavasti lisää rahaa: tutkimuksen Horisontti-ohjelman määräraha nousee nykykaudesta noin 25 prosenttia, vaikka onkin alkuperäistä ehdotusta vähemmän.

Määrärahat nousevat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja ulkorajoihin liittyvissä menoissa, niiden osuus EU-budjetin menoeristä tosin ovat muutenkin pieniä.

EU-maat päättivät, että jäsenmaat ovat mukana hyväksymässä kunkin EU-maan investointisuunnitelman ja elvytysrahojen maksatuksen, tosin määräenemmistöllä, eikä yksimielisesti kuten Alankomaat vaati.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/jattipaketti-nain-suomen-nettomaksu-nyt-kasvaa-sanna-marin-nostaa-esiin-merkittavan-saavutuksen/4b350ca2-2006-423c-8cdb-24924554958c
 
Neljän päivän ja yön tarinoita.

EU-maiden johtajat neuvottelivat rahasta neljä päivää ja neljä yötä Brysselissä. Huippukokous on yksi viime vuosikymmenten pisimmistä, mutta EU:n neuvoston mukaan se jäi silti 25 minuuttia joulukuussa 2000 järjestettyä Nizzan huippukokousta lyhyemmäksi.

Yhteensä sovittavana oli noin 1 824 miljardin euron kokonaisuus. 750 miljardin euron elpymisväline kytkeytyy tiiviisti EU:n monivuotiseen budjettiin, jonka kokonaistasoksi on sovittu noin 1 074 miljardia euroa vuosille 2021–2027.

Elpymispaketista jaetaan jäsenmaille 390 miljardia avustuksina ja 360 miljardia lainana. Marin haluaa verrata sopua mieluummin nykyiseen budjettikauteen kuin siihen, mitä komissio matkan varrella esitti. Hän huomauttaa, että kokonaisuudessaan esimerkiksi EU:n tutkimusohjelma Horisonttiin kohdistetut varat ovat nousemassa verrattuna nykyiseen budjettikauteen.

– Toisena esimerkkinä nostaisin opiskelijavaihto-ohjelma Erasmuksen, jonka rahoitus nousee 55 prosenttia kuluvasta kaudesta.

Rahasopu menee vielä EU-parlamentin äänestettäväksi. Elpymisvälineellä on tarkoitus tukea EU-maiden nousua koronaviruskriisin aiheuttamasta talouskuopasta. Poikkeuksellista mittavassa välineessä on se, että se on tarkoitus rahoittaa yhteisellä lainalla, jonka EU-komissio ottaisi markkinoilta.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006577374.html?utm_campaign=is_tf&utm_term=6&utm_source=tf-other&utm_medium=promobox
 
Valtio saa vajaan miljardin vuosittain 2021-2023 ja maksaa 220 miljoonaa vuosittain 30 v. (tms.)

Suomen arvioidaan saavan EU:n hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Vuosien 2021–2058 aikana Suomi puolestaan maksaa elpymispaketista 6,6 miljardia euroa. Maksut suoritetaan useissa erissä 30 vuoden kuluessa.

1595324229703.png

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006577601.html?utm_campaign=is_tf&utm_term=6&utm_source=tf-other&utm_medium=promobox

Jos EU-komissio nostaa tuon 750 miljardin lainan markkinoilta ja jakaa vähäosaisille, kuka lainan maksaa pois seuraavan 30 vuoden kuluessa? Ilmeisesti lainaa lyhennetään EU:n budjetista. Mistä varat kertyvät EU:n budjettiin 30 seuraavan vuoden aikana?
 
Jos EU-komissio nostaa tuon 750 miljardin lainan markkinoilta ja jakaa vähäosaisille, kuka lainan maksaa pois seuraavan 30 vuoden kuluessa? Ilmeisesti lainaa lyhennetään EU:n budjetista. Mistä varat kertyvät EU:n budjettiin 30 seuraavan vuoden aikana?

Taikaseinästä.

Verotusoikeushan sieltä tulee, vaihtoehtoisesti maksu jyvitetään kansallisvaltioille ja siltä osin kun joku ei halua maksaa/pysty maksamaan, niin muut kuittaavat sen osuuden. Se kuka on viimeisenä pystyssä sammuttaa valot.
 
Hetki Hamiltonista.

Periaatteellisena askeleena Euroopan unionin oma velanotto on merkittävä, koska EU nostaa hetkellisesti budjettiaan ja jäsenvaltiot voivat sitoutua maksamaan sitä takaisin korotettuina jäsenmaksuina tulevien vuosikymmenien kuluessa.

Kansainvälisessä mediassa on pyöritelty ajatusta EU:n ”Hamiltonin hetkestä”, jolla viitataan Yhdysvaltain ensimmäiseen valtionvarainministeriin Alexander Hamiltoniin. Hänen päätöksestään liittovaltio imaisi yhdysvaltalaisten osavaltioiden velat.

Nykyinen Euroopan komissio on korostanut geopoliittisen voiman tarvetta. Tämän toteuttamiseksi selkeä, EU-maiden yhteinen visio on tärkeää, mutta sellaisen saavuttaminen on vielä kaukana. Huolimatta siitä, että monet jäsenmaat ovat kaivanneet nykyaikaisempaa suuntaa Euroopan unionin kehitykselle, on aitojen muutosten toteuttaminen varsinkin budjettineuvotteluissa haastavaa.

”Tässä näkyy edelleen perinteinen tulonsiirtologiikka, eikä siinä oikeastaan ole eteenpäin katsovaa, geopoliittista ajattelua taustalla.”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...atkaisua/a39e07ae-78d2-4f11-8a64-ab6e526ee612
 
Kuka voitti, kuka hävisi, ja mistä kilpailtiin?

Suomi ei hävinnyt EU-neuvotteluissa – Nuuka nelikko Suomea suuremmat nettomaksajat

EU-johtajat pääsivät sopuun tänään aikaisin aamulla 750 miljardin euron elvytyspaketista ja EU:n 1074 miljardin euron monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Yleisesti voi sanoa, että EU on hyvä tekemään monimutkaisia kompromisseja, jonka lopputuloksena ei ole selviä voittajia. Toki EU voitti joka tapauksessa. Vaikka EU:n resursseja ei kasvatettu niin paljon kuin Euroopan komissio ja parlamentti olisivat halunneet, taso nousi silti huomattavasti. Budjetti on myös entistä modernimpi ja rahaa on entistä vähemmän niin sanotuissa perinteisissä ohjelmissa, kuten maatalous ja aluekehitys. Muutokset ovat vain hitaampia kuin jotkut toivovat.

EU-maat hyväksyivät myös muoviveron ja on todennäköistä, että keskusteluun tulevat vielä hiilitullit, digivero ja päästökaupan tulojen osittainen ohjaaminen EU-budjettiin. Se nostaisi EU-resursseja pysyvästi korkeammalle. Mutta nämä keskustelut jäävät tulevaisuuteen.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...maksajat/e0a8fc40-ec09-4c07-a86f-c78728f43a3f
 
Hyvin ajateltu robottiautoja varten, tulevat todennäköisesti seuraavalla vuosikymmenellä liikenteeseen.
 
Nythän ne uudet autot osaa jo katsoa vaikka mitä ja automaattisesti varoittaa.

Isä osti uuden Toyota Yariksen. Siinä on kattopeilissä kamera joka lukee nopeusnäyttökylttejä ja ääni joka varoittaa jos auto ajaa nopeampaa kuin sallittua. Samoin kaistavaroitin joka varoittaa jos alkaa liusua omalta kaistalta.
 
Robottiautojen takia vaihdettiin. Koska niitä automaatiohjauksella olevia autoja alkaaa tulla pikkuhiljaa.

Aa, että siinä oli tuollainen syy. No mulle ihan sama, ei värillä väliä. Mutta epäilen että niitä automaatteja saadaan vielä vähän odottaa, sen verran on Tesloja ollut kolareissa kun ihmiset ovat pistäneet autopilotin päälle... ei lentokoneessakaan lentäjät käy nukkumaan kun laittavat autopilotin päälle...
 
Nythän ne uudet autot osaa jo katsoa vaikka mitä ja automaattisesti varoittaa.

Isä osti uuden Toyota Yariksen. Siinä on kattopeilissä kamera joka lukee nopeusnäyttökylttejä ja ääni joka varoittaa jos auto ajaa nopeampaa kuin sallittua. Samoin kaistavaroitin joka varoittaa jos alkaa liusua omalta kaistalta.

Noihan on ollut jo monessa "premium luokan" autoissa pitkään. Mersussahan on ip-kamera, eka se vain näytti kuvaa kojetaulussa nopeusmittarin vieressä, eli ihan hitsin hyödyllinen, mutta nykyisin heijastaa kohteet tuulilasiin HUD-tyyliin.

Itse haluaisin jutella Volvon insinöörien kanssa, ei mulla mitään isoa asiaa ole, mutta kunhan kysyisin että mikä idea siinä on että kun laitan akuston latauksen moottorilla päälle, niin vaihteisto menee manuaaliksi...
 
Robottiautojen takia vaihdettiin. Koska niitä automaatiohjauksella olevia autoja alkaaa tulla pikkuhiljaa.

Ehkei robottiautoja ihan kumminkaan vielä, ehkä enemmän kaikkia kaistavahteja yms kuljettajaa avustavia tekniikoita varten ne vaihtuivat.. Mutta se maalausten talvinäkyvyys mietityttää.
 
Back
Top