esitti keskiviikkona EU:lle
750 miljardin euron koronaelvytyspakettia, joka komission mukaan auttaisi pandemiasta eniten kärsineitä maita ja yrityksiä kriisin yli. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka tehokkaasti elvytys kohdistuisi.
Komission omat laskelmat tukien jakautumisesta osoittavat, että merkittävä osa hätärahoituksesta olisi komission ehdottamassa mallissa menossa maille, jotka eivät kuulu kriisin suurimpiin kärsijöihin. Erityisesti Puola ja muut Itä-Euroopan maat olisivat paketin merkittävimpiä nettohyötyjiä, vaikka esimerkiksi koronakuolemien määrällä tai ennustetuilla talousvaikutuksilla mitattuna maat ovat selvinneet kriisistä toistaiseksi verraten vähin vaurioin.
Komission laskelmien mukaan euromääräisesti suurimmat tuet menisivät Italialle, Espanjalle ja Ranskalle. Yhdessä näiden maiden laskennallinen enimmäisosuus 500 miljardin euron suorien tukien potista olisi lähes 200 miljardia euroa. Näihin maihin koronapandemia on iskenytkin lujaa. Italiassa on kuollut koronavirukseen noin 33 000, Ranskassa yli 28 000 ja Espanjassa yli 27 000 ihmistä. Myös taloudellisten vahinkojen ennustetaan olevan mittavia.
Kuitenkin neljänneksi suurin suorien tukien saaja olisi Puola lähes 38 miljardilla eurolla. Maa ei ole kärsinyt koronapandemiasta muita EU-maita pahemmin. Väkilukuun suhteutettuna koronakuolemien määrä on puolet pienempi kuin esimerkiksi Suomessa. Lisäksi komission tuoreimman talousennusteen mukaan juuri Puolan talous selviäisi koronakriisistä tänä vuonna vähimmin vaurioin: talouden ennustetaan supistuvan vain runsaat 4 prosenttia, kun koko EU:n talouden ennustetaan supistuvan yli 7 prosenttia. Myös useat muut Itä-Euroopan maat ovat saamassa elvytyspaketista huomattavia summia: Romanian enimmäisosuus suorista tuista on lähes 20 miljardia euroa, Bulgarian 9 miljardia ja Tšekin, Unkarin ja Slovakian kunkin noin 8 miljardia euroa.
Lisäksi suhteutettuna talouden kokoon Italian, Espanjan ja Ranskan suorat tuet ovat vaatimattomia verrattuna Itä-Euroopan maiden tukiin.
Merkittävän, lähes 23 miljardin euron tukipotin olisi saamassa myös Kreikka. Koronakuolleisuus maassa on EU:n alhaisimmasta päästä, mutta toisaalta maan talous nojaa hyvin vahvasti turismiin, jonka pandemia on käytännössä lopettanut. Euroopan komission tuoreimman talousennusteen mukaan Kreikan bruttokansantuote romahtaisi tänä vuonna eniten koko EU:ssa.
Dombrovskis selitti komission jakoperusteita torstaina.
”Elpyminen on monimutkainen monen tekijän summa. Ei ole kyse ainoastaan syntyneestä vahingosta, vaan myös kyvystä ottaa isku vastaan ja sen jälkeen palata kasvuun. Siksi otamme laskelmissa huomioon muun muassa suhteellisen hyvinvoinnin ja työttömyyden.”
Maantieteellisen kohdentumisen lisäksi voi kysyä, kohdistuisiko EU:n koronaelvytys ajallisesti oikein. Talouskomissaari
Paolo Gentiloni sanoi torstaina, että komission tavoitteena on, että 60 prosenttia suorista tuista voitaisiin myöntää viimeistään vuonna 2022 ja loput vuoteen 2024 mennessä. Lainahakemukset pitäisi jättää vuoteen 2024 mennessä. Näin EU:n koronaelvytys alkaisi merkittäviltä osin vasta, kun talouden elpyminen on jo muutenkin todennäköisesti käynnissä.
. Clausewitzia on toki tullut lukaistua
