Tällaista eräät väittävät mutta aika vähän on löytynyt substanssia. Päinvastoin, yleisesti ottaen EU:ssa ollaan tyytyväisiä Pohjois-Euroopan status quohon, syteen eli saveen.
Jokainen muodostaa oman ideologiansa ja kokemuksiensa pohjalta näkemyksensä Venäjän politiikasta, sen luotettavuudesta sekä jatkuvuudesta,
Oma käsitykseni on ettei Suomen ja Venäjän kesken ole mitään "status quota".
1. Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan, Venäjän naapurimaana, vaikuttaa keskeisesti Venäjän halu ja tavoite säilyttää mahdollisimman suuri poliittinen, taloudellinen sekä viime kädessä myös sotilaallinen vaikutusvalta Suomen osalta. Nyt ja tulevaisuudessa.
- Putin'in hallinto on tuonut julkisesti esille sen että Venäjä pitää Suomen itsenäistymistä ja irtaantumista Venäjästä "historiallisena virheenä".
- toisaalta Venäjän nykyinen hallinto myös kiistänyt Lenin'in johtamien bolsevikkien oikeutuksen (mandaatin) Suomen itsenäisyyden tunnustukselle. (tiedämme myös ne olosuhteet ja syyt miksi Bolsevikit suostuivat hyväksymään Suomen itsenäisyyden.)
- Suomen itsenäisyyttä on koeteltu jo useampaan kertaan ja jos emme kykene riittävään ja kaiken kattavaan uskottavuuteen sotilaallisesti meitä tullaan koettelemaan myös jatkossa.
2. Venäjän valta- sekä aluepoliittisille tavoitteille löytyy muitakin konkreettisia syitä. Geopoliittisia (Venäjä haluaa pääsyn ja mahdollisuuden valvoa Itämeren alueen, mm. Suomenlahti, Pohjois-Itämeri ja myös Pohjanlahti, meriliikennettä ja ilmatilaa)
- nykyinen tilanne Itämerellä, jossa Venäjällä on hallinnassaan vain pieni Kaliningrad'in enklaavi ja Suomenlahden pohjukka, ei todellakaan riitä Venäjälle.
- Venäjä on lisännyt hyökkäykselliseen toimintaan soveltuvien yksiköiden varustautumista Suomen rajan takana (Ala-Kurtti, Karjalan, Murmanskin ja Pietarin alueen tukikohdat, Karjalan sotilasalueen laajentaminen jne.),
3. Venäjä on monin tavoin kasvattanut taloudellista vaikutustaansa sekä lisännyt Suomen taloudellista sidonnaisuutta Venäjään. Toki myös suomalaiset ovat investoineen Venäjälle.
- tavoitteena on luonnollisesti taloudellisen hyödyn ohella myös Venäjän puolelta politiittisen vaikutusvallan kasvattaminen Suomessa,
- osa Venäjän hankkeista on sellaisia joilla se voi tarpeen (ja mahdollisuuden) tullen perustella sotilaallisen voimankäyttöä oikeuttavia turvallisuuspoliittisia tarpeita/toimia Suomen alueella. (näitä voisi olla esim. Itämeren kaasuputki Suomenlahden osalta, mahdollinen Fennovoiman ydinvoimala, josta Venäjä omistaa merkittävän osuuden, muut venäläisten Suomeen tekemät investoinnit jne)
- lisäksi Venäjä voi painostaa Suomea taloudellisesti tiettyjen (valtioenemistoisten) yritysten Venäjälle sitoutuneiden investointien myötä..
- tulevaisuudessa Arktinen ulottuvuus tulee lisäämään Venäjän kiinnostusta Suomen alueeseen (katsokaapa karttaa) myös Norjan osalta..
4. Samalla on hyvä ymärtää että Venäjän talous- ja turvallisuuspoliittisina tavoitteina on heikentää EU:n talousyhteisön jäsenmaiden yhtenäisyyttä.
- esimerkiksi Suomi saa muihin EU-jäsenmaihin nähden tiettyä "erityiskohtelua" kun meillä toimitaan ja noudatetaan Venäjän poliittisen johdon haluaamaa sisä- ja ulkopolitiikkaa,
- kysymys ei ole mistään "venäläisten ystävällisyydesta Suomea kohtaan", vaan yksinomaan siitä että tällainen, Suomen noudattama myöntyvyyspolitiikka, hyödyttää Venäjän nykystä hallintoa sekä johtoa.
- samalla tavalla Putin ja Venäjä pyrkii toimimaan muidenkin maiden kanssa.
5. Suomen suhteen Venäjän ulkopolitiikan keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa poliittisiin johtajiimme siten että Venäjä säilyttää myös tulevaisuudessa realistisen mahdollisuuden palauttaa Suomi takaisin Venäjän alaisuuteen. Kaikki tiedämme ettei Venäjä ole erityisemmin peitellyt tavoitteitaan.
- tottakai tähän Venäjän tavoitteeseen pyritään monilla keinoilla ja niitä ydistämällä. Sota sekä aseellinen hyökkäys miehityksineen on aina se viimeinen ja lopullinen keino.
-aivan samalla tavalla Venäjä toimii monen muun kansan ja alueen (mukaan lukien itsenäisten valtioiden) suhteen.
- ja, ymmärrettävästi Venäjän sotilaalliset toimet kohdistuu ensikädessä rajanaapureihin ja lähialueilla.
- pienillle (ja vähän suuremmmillekin) rajanaapureille Puolustusliitto NATO:n jäsenyys on tarjonnut riittävän vahvan ja uskottavan esteen Venäjän painostukselle ja sotilaallisille toimille.
- ydinasevallan sotilaallista uhkaa vastaan tarvitaan vastaava ydinpelote, sellaisen mahdollisuuden tarjoamaa uskottavuutta Suomi ei saa ilman NATO:n jäsenyyttä.
- tämä tosiasia on kaikkien EU:n jäsenmaiden turvallisuuspolitiikan ja valtiollisen koskemattomuuden perustana..Näin sen pitäisi olla myös Suomen kohdalla.
- se tosiasia ettei Suomi ole liittynut EU:n yhteiseen puolustusjärjestelmään heikentää jossain määrin kaikkien yhtenäisyyttä.(toistan vielä että tämäkin on Venäjän tavoite)
Kokemus on osoittanut moneen kertaan (historiallisesti sekä koko ajan päällä olevien hyökkäyssotien ja miehitysten myötä) ettei Venäjän diktatuurin politiikkaan ja sen johtajiin ei voida luottaa.
- enkä minä usko että nöyristelemällä ja myötäilemällä Venäjän johtajia kyettäisiin takaamaan Suomen ja suomalaisten itsenäisyyttä tulevaisuudessakaan
- enkä tarkoita että pitäisi olla vihoissakaan..mutta kokemus osoittaa senkin että NATO:n jäsenmaat kykenevät asiallisiin suhteisiin naapureidensa, myös Venäjän kanssa.
- uskon että myös Suomi kykenisi tällaiseen, tasavertaiselta pohjalta lähtevään, ystävyyteen naapurimaansa kanssa.
Minä en luota Venäjään, en nyt enkä tulavaisuudessakaan. Mutta, kuten sanottu. Jokainen saa olla juuri sitä mieltä minkä parhaakseen näkee..
yle.fi
julkaisut.valtioneuvosto.fi
