Muualta ostaminen ja oman tuotannon lisääminen eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia. Nyt pitäisi ostaa sieltä, mistä ikinä vaan voidaan. Turkista, Etelä-Afrikasta, Serbiasta, Intiasta, Pakistanista, Israelista, vaikka sitten Kiinasta. Lisäksi maista, jotka eivät ole valmiita siihen, että kranaatit päätyvät Ukrainaan, voi ostaa länsimaihin täydennystä, jotta omista voi luopua.
Lisäksi luultavasti se pakistanilainen b-laadun tavara lienee parempi kuin ei tavaraa lainkaan
Sopii mielestäni tänne paremmin, kuin Ukraina-ketjuun, jossa aihe pompahtaa luonnollisesti jatkuvasti esiin. Keskustelun voisi kuitenkin yrittää pitää täällä?
Tästä aiheesta jankkaan, koska asia on mielestäni kansantaloudellisesti merkittävä ja ulottuu paljon laajemmalle kuin hankintoihin, mutta käsitellään sitä nyt tämän ammushankinnan kautta. Eli, miksi ei kannata oikeastaan missään tapauksessa hankkia ulkomailta, jos kotimaassa on potentiaalisia resursseja hyödykkeen tuottamiseen. Syy on yksinkertainen ja periaatteessa kaikki ymmärtävät sen, mutta hämäävää on, että suuri ja varsinkin päätösvaltainen osa ihmisistä käyttää uskomattoman määrän käsien heiluttelua, peilejä ja savuja sen välttelyyn: jos ostetaan miljardilla tavaraa oman talouden ulkopuolelta, saadaan miljardin arvosta tavaraa - kate. Jos se ostetaan oman talouden sisältä rakentamalla tehdas ja tuottamalla ne itse, saadaan sekä ammukset että tehtaan tuleva tuotto itselle. Eli ulkopuolelta ostettuna tosiasiassa niistä ammuksista maksetaan n.5,8 miljardia euroa, jos tehtaan toiminta-ajaksi ajatellaan 30 vuotta, tuotoksi 10%, veroksi 12% ja inflaatioksi 3%. Todellisuudessa ehkä puolet tästä, mutta toisaalta kansantalouteen saadaan palkkojen ja muiden epäsuorien verojen takia vielä enemmän käyttörahaa, joka pitämällä sisäisessä kierrossa kasvaa korkoa.
Tietysti asia on monimutkainen, mutta tämä sama periaate toimii kaikkiin _sijoituksiin_ ( esimerkiksi yritysten, kaivosoikeuksien ja infrastruktuurin myynti ulkomaille ) ja hankintoihin. Hankinnat, joiden tuottamiseen ei ole osaamista ja vapaita resursseja tai hankintahinta on murto-osa paikallisen tuotteen hinnasta tämä ei päde, mutta logistiikkakulut huomioiden näin erittäin harvoin todellisuudessa on.
edit. käytin jotain random nettilaskuria investoinnin nykyarvon laskemiseen, mutta mahdollinen väärä kaava siinä ei perusasiaa miksikään muuta.
edit 2. Jos joku ihmettelee, miksi EU-ketju, niin tämä on mielestäni yksi EU:n ydinongelmista ja erityisesti Suomi on erittäin huono tässä asiassa. Ns. vanhat maat osaavat ja ymmärtävät tämän pelin paremmin.
www.is.fi
. Hyvältä ei näytä.
