EU - onko järkee vai ei?

:solthum:

Merkelin neljäs valtakunta.
4.9.2016 14:12 Juha Hämäläinen
http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222288-merkelin-neljas-valtakunta

„Hitler oli Englannin siirtomaapolitiikan suuri ihailija. Kuulemma jo vuonna 1926 hän oli lähempien työtovereidensa piirissä todennut: „En halua, etä Brittiläisten impriumin kruunusta putoaa yhtäkään helmeä. Se tarkoittaisi katastrofia ihmiskunnalle.“ Kun sotaa edeltävinä vuosina Saksassa julkinen mielipide ihaili Intian vapausliikettä hän sanoi: „Kiellän väkeäni osallistumaan tähän Gandhi-hälinään. Vapautta ei saavuteta kangaspuin, vaan tykien.“

Hitlerin monista puheista saattoi päätellä, että hänen mielessään maailmanpolitiikan ongelmien parhaana ratkaisuna kangasteli liitto Englannin kanssa. Hän piti Englannin sotalaivaston ja Saksan maavoimien liittoutumista riittävänä valtatekijänä luomaan maailmanpolitiikalle uuden perustan. Hitler oli jo 20-luvulla alkanut kirjoittaa kirjaa ulkopolitiikasta. Vuonna 1939, vähän Englannin sodanjulistukseen jälkeen, hän sanoi minun läsnäollessa Hessille: „Koko työni valuu nyt hukkaan. Kirjoitin kirjani aivan turhaan.“

Lainaus on Christa Schroeder:in kirjoittamasta kirjasta „Olin Hitlerin sihteeri“ ja sai miettimään miten irvokkaasti historia toistaa itseään.

Onko vain sattumaa, että EU:n ja Euron tarkoitus oli toimia „riittävänä valtatekijänä luomaan maailmanpolitiikalle uuden perustan“ ja Brexitin myötä Merkel joutuu toteamaan „Koko työni valuu nyt hukkaan.“ ?

Kiitos
Hämis

 
Korkotaso ei ole talouskasvun ja lisävelkaantumisen este nykyiselläänkään vaan yritysten investointihaluttomuus, yksityinen kulutus ja julkisen sektorin elvyttämiskyvyttömyys. Julkisen sektorin velkaantuminen estää elvytyksen, sama koskee kulutusta yhdessä työttömyyden kanssa.

Tuossa jo tuota keskuspankkien ostoja käsiteltiinkin, mutta tähän kommentti.

Se on totta, että korkotaso ei todellakaan ole mikään este talouskasvulle tai velanotolle (vaikka pk-yritysten lainansaanti olikin pitkään vaikeaa, kun EKP kiristi pankkien vakavaraisuusvaatimuksia estääkseen seuraavan finanssikriisin, mutta pahensi nykyistä).

Käytännössä tilanne on nyt vähän se, että velkaa on jo liikaa ja narulla on paha työntää. Ainoa taho, jolla on kyky ottaa velkaa, on valtiot.

Tuossa on sinänsä pieni ristiriita, että "Julkisen sektorin velkaantuminen estää elvytyksen", koska julkisen sektorin elvytys nimenomaan merkitsee ja vaatii velkaantumista. Eihän se muuten ole elvytystä ;)

Valitettavasti Suomessa otetaan syömävelkaa. Fiksumpaa olisi (erota eurosta) tehdä kivuliaat rakennemuutokset (pakottaa työllisyysaste nousuun) ja paikata niiden toimien aiheuttamaa lyhytaikaista kuoppaa todellisella elvytyksellä.
 
Tuossa on sinänsä pieni ristiriita, että "Julkisen sektorin velkaantuminen estää elvytyksen", koska julkisen sektorin elvytys nimenomaan merkitsee ja vaatii velkaantumista. Eihän se muuten ole elvytystä ;)

Valitettavasti Suomessa otetaan syömävelkaa. Fiksumpaa olisi (erota eurosta) tehdä kivuliaat rakennemuutokset (pakottaa työllisyysaste nousuun) ja paikata niiden toimien aiheuttamaa lyhytaikaista kuoppaa todellisella elvytyksellä.

Se on nimenomaan näin. (Suomen) Valtio käytti elvytyspaukkunsa 2009-2010 kun Katainen sanoi, ettei tämä lama koske Suomea. Kyllä koski. Sen jälkeen on velkaannuttu hulluna (valtiona), mutta ilman parempaa tietoa vaikea sanoa milten se velkaantuminen on edistänyt/ei ole edistänyt taloutta...
 
Ainoa taho, jolla on kyky ottaa velkaa, on valtiot.

Tuohan ei pidä paikkaanssa, ainoa taho jolla ei ole kykyä ottaa velkaa on valtiot ja yritysten taseet on kunnossa jolloin niillä on kykyä ottaa velkaa ja kun tuloksentekokyky on erinomainen sekä taseet paranee vuosivuodelta niin olisi kykyä myös investointeihin vaan ei ole halua kun tuloksentekokone tuottaa nykyisellään ihan mukavasti ja ilman investoinnin aiheuttamaa riskiä.
 
Kanan muisti
04 syy 2016
Kirjoittanut Kolumnisti | 26 Kommenttia

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2016/09/04/kanan-muisti/

Suomalaisilla ekonomisteilla on kanan muisti. Toinen vaihtoehto on se, että he ovat umpityhmiä, mutta yritetään edes uskoa kanan muistiin.
Miten näin lyhyessä ajassa voi unohtaa sen, että eurokriisi lähti lapasesta, siksi että Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Irlannissa otettiin matalien korkojen huumassa velkaa kotimaisen kulutuksen ja kotimaisen rakennustuotannon yläpitoon. Sitten yhtenä päivänä tuli pää vetävän käteen. Nyt Suomessa uutisoidaan rinta rottingilla, että kansantalouden kasvu on kotimaisen kulutuksen ja rakentamisen varassa. Rakentaminen varsinkin on kuulemma kovassa buumissa. Vaikuttaako meno jollakin tavalla tutulta?

Eivät paljon lohduta matalat korot, kun velkaraha pumpataan taloihin ja kulutukseen. Kumpikaan harrastus ei ole kansantalouden pitkässä juoksussa kovinkaan tuottavaa.
Eivätkä auta tuon taivaallista siihen, että saisimme aikaan vientikelpoisia tuotteita. Ellei niitä saada aikaan, Suomeen ei kannata kenenkään investoida. Kun kohtapuoliin ajaudumme Kreikan jalanjäljille, ensimmäisenä lähtevät rahat ja sitten aivot.
Kun maassa ei ole rahalle kerrostaloa järkevämpää sijoituskohdetta, mitä tänne kannattaa rahojansa jättää. Jos älykkäille ei ole hyväpalkkaisia ja haastavia töitä, miksi kannattaa jäädä muita maita pienemmällä nettopalkalla osaamistaan hukkaamaan?

Kun jokainen täysijärkinen tajuaa, että julkinen velka on vain myöhemmille vuosille siirrettyä verotusta, älykkäämmästä päästä moni laskeskelee, paljonko menestyvän pitää antaa pois palkastaan veroina, sitten kun veroja ei enää voi lykätä ja tulee maksun aika. Poliitikot eivät vaaraa huomaa, koska se tulee pikkuhiljaa, ei kertarysäyksellä.
Ensin lyhenee valtion uusien velkapapereiden juoksuaika, sitten lähtevät uusien lainojen korot pikkuhiljaa nousuun. Eli velkaa otetaan lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi ajaksi joka kierroksella kohoavilla koroilla. Vaikka velkaa saataisiinkin maailman tappiin, niin korot nousevat takuuvarmasti. Prosentin nousu nykyvelalla on reilu miljardi. Sen voi asettaa sen rinnalle, että hallitus puuhastelee viidensadan miljoonan veroalennusten parissa. Onko niillä pilkku väärässä paikassa?

Meillä on totta puhuen enää vain kaksi vaihtoehtoa, joilla tästä selvitään. Joko pitkäaikainen kymmenien vuosien ajan kestävä raju työttömyys, reipas tulonsiirtojen leikkaaminen ja julkisen sektorin palkkojen roima alentaminen. Toinen vaihtoehto on erota eurosta ja devalvoida markka sen jälkeen kolmellakymmenellä prosentilla. Molemmat huonoja vaihtoehtoja, mutta muita ei ole jäljellä. Pitäisi pikaisesti aloittaa keskustelu siitä, kumpi valitaan.

Se, ettei todellisia vaihtoehtoja tunnusta yksikään puolue eikä etujärjestö, on luonnollista. Eivät kehtaa, kun ovat meidät tähän tilanteeseen ajaneet?

 
Tuohan ei pidä paikkaanssa, ainoa taho jolla ei ole kykyä ottaa velkaa on valtiot ja yritysten taseet on kunnossa jolloin niillä on kykyä ottaa velkaa ja kun tuloksentekokyky on erinomainen sekä taseet paranee vuosivuodelta niin olisi kykyä myös investointeihin vaan ei ole halua kun tuloksentekokone tuottaa nykyisellään ihan mukavasti ja ilman investoinnin aiheuttamaa riskiä.

No, määritellään tarkemmin. Yrityksillä ei ole kykyä, koska ei ole halua. Ei yksikään toimitusjohtaja tai hallitus siunaa yrityksen velanottoa vain siksi, että "tase on kunnossa, joten otetaans vähän velkaa".

Sanot, että valtioilla ei ole kykyä ottaa velkaa, mutta yrityksillä on. Jostain syystä valtiot silti ottavat velkaa, mutta yritykset eivät. Pienoinen ristiriita?
 
Yritykset ottavat velkaa, jos näköpiirissä on kannattava investointi. Valtio ottaa velkaa, jotta saisi täytettyä lakisääteiset velvollisuutensa.
 
Se on nimenomaan näin. (Suomen) Valtio käytti elvytyspaukkunsa 2009-2010 kun Katainen sanoi, ettei tämä lama koske Suomea. Kyllä koski. Sen jälkeen on velkaannuttu hulluna (valtiona), mutta ilman parempaa tietoa vaikea sanoa milten se velkaantuminen on edistänyt/ei ole edistänyt taloutta...

Velanotto kyllä elvyttää taloutta. Mutta mm. siinä on paljon eroa, miten paljon lisähyötyä ja positiivisia kerrannaisvaikutuksia elvytyksestä syntyy.

http://www.stat.fi/til/jali/2015/jali_2015_2016-03-31_tie_001_fi.html

Julkisyhteisöjen velka, suhteessa bruttokansantuotteeseen

jali_2015_2016-03-31_tie_001_fi_002.gif


Tuosta voi nähdä, että velka on lisääntynyt 7 vuodessa n. 30% yksikköä suhteessa BKT:hen. Keskimäärin velanotto on siis lisännyt talouden kysyntää runsaat 4% vuodessa suhteessa BKT:hen. Nettovaikutus BKT:hen todennäköisesti alhaisempi tuonnin takia.
 
Yritykset ottavat velkaa, jos näköpiirissä on kannattava investointi. Valtio ottaa velkaa, jotta saisi täytettyä lakisääteiset velvollisuutensa.

Valtio säätää lait. Joten valtio ottaa juuri sen määrän velkaa kuin haluaa.

Käytännössä velanoton määrä on tietysti monimutkainen kuvio. Pitkällä aikajänteellä nykyinen velkaantuminen ei ole mahdollista, mutta lyhyellä aikajänteellä se on vielä hyödyksi pehmentämään rakennemuutosta. Se rakennemuutos vain pitäisi tehdä.
 
No, määritellään tarkemmin. Yrityksillä ei ole kykyä, koska ei ole halua. Ei yksikään toimitusjohtaja tai hallitus siunaa yrityksen velanottoa vain siksi, että "tase on kunnossa, joten otetaans vähän velkaa".

Sanot, että valtioilla ei ole kykyä ottaa velkaa, mutta yrityksillä on. Jostain syystä valtiot silti ottavat velkaa, mutta yritykset eivät. Pienoinen ristiriita?

Ei kirjoituksessani ollut mitään ristiriitaa vaan se oli analyysi nykytilanteesta.

Valtiot ottavat velkaa ja velkaantuvat kokoajan enemmän joten kerroppa miksi niillä on kykyä velkaantua, jos väitteesi olisi tältä planeetalta niin Kreikka olisi kyvykäs vielä lisää velkaantumaan?

Yritykset eivät investoi niinmuodoin eivä myöskään velkaannu ja joka kuukausi tulee yhä uusi yrityksi joiden omavaraisuusaste on yli 70% ja kolmen Aaan luottoluokitettuja on kohta kaikki Suomen yritykset.

Voittonsa ne jakavat omistajilleen eivät kehitä ja laajena yrityksiään koska ilmeisesti ollaan valittu kehityksessä Nokian tie jossa ilman investointia ja tuotekehitystä saadaan omistajille riittävä tuotto tai onko nykyiset johtajat sillätavoin rajoittuneita etteivät näe mitään muuta tietä kuin sitruunan kuivaksi puritstamisen olevan bisnestä.

Kun on valittu Nokian tie niin lopputulos on myös sama kuin Nokialla, yritysmailmassa pitkällätähtäimellä jos et kehity niin kuolet vaikka tase olisi kuinka kova tahansa niin se sulaa yllättävän nopeasti jos jää kaijalle kun muut kehittyy ja menee eteenpäin.

Yrityksellä, purjeveneellä on paljon yhteistä jos purjeveneellä ei purjehdita aktiivisesti vaan reivataan purjeet ja jäädään satamaan ja juhlitaan suurta merimatkaa liian pitkään niin hetkenpäästä vene on merikelvoton, aivan samoin on yrityksen laita sen myös Nokia todisti.
 
Valtiot ottavat velkaa ja velkaantuvat kokoajan enemmän joten kerroppa miksi niillä on kykyä velkaantua, jos väitteesi olisi tältä planeetalta niin Kreikka olisi kyvykäs vielä lisää velkaantumaan?

Jos valtiot ottavat velkaa, niin se tarkoittaa, että ne pystyvät ottamaan velkaa.

Kannattaa lukea myös mitä muuta kirjoitin.

Pitkällä aikajänteellä nykyinen velkaantuminen ei ole mahdollista, mutta lyhyellä aikajänteellä se on vielä hyödyksi pehmentämään rakennemuutosta. Se rakennemuutos vain pitäisi tehdä.
 
http://yle.fi/uutiset/patalappu_joutui_eun_hampaisiin__ei_ole_suojavaruste_vaan_koriste/9155390

EU-säädökset iskivät patalappuun. Vastedes tekstiilinkappaleen pitää todella suojata käyttäjäänsä kuumalta, että tuotetta saa nimittää patalapuksi.

Lasten tai mummojen omin käsin virkkaamia patalappuja määräys ei suoraan koske. Niitä saa edelleen mydä vaikka joulumyyjäisissä ilman virallisia lupia. Niitä ei tosin saisi markkinoida suojavälineinä, vaan "käsintehtyinä koriste-esineinä".

Tiukentuneiden vaatimusten taustalla on ajatus siitä, että patalappu lasketaan henkilökohtaiseksi suojavarusteeksi. Niitä ovat myös muun muassa kuulosuojaimet ja pelastusliivit, ja niitä säännellään tarkasti.

Tästä lähtien patalappuja ammattimaisesti myyvien yrittäjien tai kauppojen on ainakin periaatteessa pystyttävä osoittamaan, että myynnissä olevat patalaput täyttävät EU:n turvallisuusmääräykset. Asia voidaan hoitaa merkitsemällä myytäviin tuotteisiin niiden valmistajan nimi ja yhteystiedot.

Asiasta kertoo SVT:n uutiset.
Sanattomaksi vetää, vai että verrataan patalappua pelastusliiveihin ja muihin henkilösuojaimiinja säännökset pitää olla yhtä tiukat! :eek:
 
http://yle.fi/uutiset/patalappu_joutui_eun_hampaisiin__ei_ole_suojavaruste_vaan_koriste/9155390

EU-säädökset iskivät patalappuun. Vastedes tekstiilinkappaleen pitää todella suojata käyttäjäänsä kuumalta, että tuotetta saa nimittää patalapuksi.

Lasten tai mummojen omin käsin virkkaamia patalappuja määräys ei suoraan koske. Niitä saa edelleen mydä vaikka joulumyyjäisissä ilman virallisia lupia. Niitä ei tosin saisi markkinoida suojavälineinä, vaan "käsintehtyinä koriste-esineinä".

Tiukentuneiden vaatimusten taustalla on ajatus siitä, että patalappu lasketaan henkilökohtaiseksi suojavarusteeksi. Niitä ovat myös muun muassa kuulosuojaimet ja pelastusliivit, ja niitä säännellään tarkasti.

Tästä lähtien patalappuja ammattimaisesti myyvien yrittäjien tai kauppojen on ainakin periaatteessa pystyttävä osoittamaan, että myynnissä olevat patalaput täyttävät EU:n turvallisuusmääräykset. Asia voidaan hoitaa merkitsemällä myytäviin tuotteisiin niiden valmistajan nimi ja yhteystiedot.

Asiasta kertoo SVT:n uutiset.
Sanattomaksi vetää, vai että verrataan patalappua pelastusliiveihin ja muihin henkilösuojaimiinja säännökset pitää olla yhtä tiukat! :eek:

Olin juonut jo kaksi kuppia kahvia, joten ei kai väliä että kolmas meni rinnuksille. Voi pyhä isä sentään.
 
Sanattomaksi vetää, vai että verrataan patalappua pelastusliiveihin ja muihin henkilösuojaimiinja säännökset pitää olla yhtä tiukat! :eek:
Tällaiset EU-säädökset auttavat ymmärtämään, miksi jotkut nimittävät EU:ta "euvostoliitoksi".

EU liikahti ainakin henkilökohtaisessa vaakakupissani jälleen askeleen pidemmälle "EI järkee"-puolelle... Siellä se tosin on jo ollut ainakin 10 vuotta, mutta negatiivinen mielikuva vain vahvistuu vahvistumistaan. Kaipaan niitä aikoja, jolloin EU näyttäytyi pääasiassa valtioiden välisen yhteistyön välineenä eikä idioottimaisia byrokraattisia säädöksiä suoltavana kansasta erkaantuneena hirviönä.
 



research article
The European Union is a Threat to Peace
Julian Lewis
Julian Lewis is Conservative MP for New Forest East and Chairman of the House of Commons Defence Committee, though writing here in a personal capacity.


The immediate cause of the First World War was the Kaiser’s violation of Belgian neutrality, as part of a planned assault against France. The direct cause of the Second World War was Hitler’s invasion of Poland, after a secret agreement with Stalin to carve up its territory. In both cases, German aggression was not deterred by the prospect of conflict with European states individually or in combination. In both cases, too, the late entry of the US as a belligerent made a decisive difference to the outcome.

Why has NATO proved to be the most successful military alliance in history? The answer is clear: it is the deterrent effect of US membership. This means that a would-be aggressor must face the prospect of war with the world’s most powerful state right from the outset – as Article V of the NATO Charter requires that any attack on a NATO member be seen as an attack on them all.

We shall never know for certain if a similar prospect would have deterred Germany’s rulers in 1914 or 1939 but, on the balance of probabilities, the case that it would seems strong. By securing a permanent US commitment to the defence of all its members from 1949 onwards, the North Atlantic Alliance changed, at a stroke, the calculus confronting any potential aggressors. No longer could they pick off one weak European state after another in the hope of making cheap and easy gains. No longer could they gamble that stronger countries with the power to act would look the other way, instead of fighting back to defend the victims.

In order reliably to deter, collective security must combine adequate power with probability of its use when triggered by aggression. On both grounds, NATO succeeds and the EU fails as a collective security organisation. Since the US does not belong to the EU, the latter can muster only a fraction of NATO’s deterrent military power. Nor can there be any certainty that the US will respond to an attack involving EU member states outside the North Atlantic Alliance.

By trying to create its own foreign policy and its own military forces – which on typical European levels of defence investment will remain modest indefinitely – the EU risks reverting to the uncertainties of the pre-NATO era. The NATO guarantee is a solemn commitment to be willing to engage in a third world war on behalf of any member country attacked or invaded. NATO membership must not be proffered lightly nor extended to countries in respect of which Article V is simply not credible.

Ukraine is a case in point. Here is a deeply divided country whose best chance of staying together and remaining independent is to follow a policy of non-alignment externally and devolution internally. By clumsily seeking to integrate the whole of Ukraine into the Western orbit, using its customary federalising techniques (in this case, an EU ‘association agreement’), Brussels gave Russian President Vladimir Putin added incentive to seize control in Crimea and the Russian-speaking East. Whether he would have done so as soon as he did – or at all – without this perceived provocation, is a matter for future historians to debate. What seems beyond doubt is the fact that the EU’s meddling in the affairs of Ukraine encouraged the country along a path which was bound to be risky, given its geopolitical situation.

Of course, as is often pointed out, in the twenty-first century it is ‘not acceptable’ for a strong power like Russia to behave in this unilateral and aggressive way. Yet, in the twentieth century, it was equally unacceptable for Germany to behave as it did in the run-up to two world wars. How democrats should conduct themselves in such perilous geopolitical circumstances needs to be a matter of efficacy, not just ethics. By egging on Ukraine and provoking Putin, while lacking the power to underwrite policy with force, the EU did no-one any favours.

It is precisely because the US fears the susceptibility of Europeans to blunder into such situations that some US officials want the UK to remain in the EU to prevent the project making reckless decisions. What they fail to realise is that, as the EU ‘project’ insists on a common foreign policy, British objections to dangerous proposals are more likely to prevail from a position outside the EU than from within – where the UK can be outvoted and overruled at every turn.

To sum up, the EU, with its pretensions to a common foreign and defence policy, seeks to duplicate NATO by recreating it without the Americans. By trying to act as a separate entity on the European stage, the EU resurrects all the old risks of blundering into military confrontations under circumstances where the US may feel freed from its NATO obligations to act. Furthermore, by importing uncertainty into the situation, the EU raises the spectre, once again, of war by miscalculation. For example, if the EU clashed with Russia over the interests of a non-NATO state not covered by Article V, perhaps the US would intervene militarily, but the Kremlin might wrongly think otherwise. That would be a lethal mistake, discovered only when it was too late for all concerned.

Ukraine’s growing closeness to the European Union was cause for controversy in 2013–14, both within the country and in Russia. Image courtesy of Wikimedia/ Eugeny Feldman.


PowerPoint slideOriginal jpg (120.00KB)Display full size
In terms of deterring an external threat, the EU adds nothing to the exemplary role discharged by NATO. On the contrary, its so-called common foreign and defence policy is highly dangerous – potentially undermining the North Atlantic Alliance, at risk of picking fights that it cannot win, and even increasing the prospect of war by reducing the certainty of US involvement.

EU leaders have urged Brexit supporters to visit the vast military cemeteries in the fields of France and Belgium, as if the dead supported their notion of a single European superstate. They dishonour the memory of those who fought for the rights of the British people, and of the captive peoples of occupied Europe, to govern themselves within free, constitutional and democratic countries. There is no risk of the members of the EU going to war once again with each other, so long as they remain free, democratic and constitutional. Constitutional democracies do not attack one another. Wars break out, instead, between dictatorships and other dictatorships, or between dictatorships and democracies.

By trying to build a supranational state in Europe, in the absence of a democratic mandate, the EU runs the risk of sowing the very seeds of future conflict it claims to abhor.

http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03071847.2016.1183436
 
EU:ssa suunnitellaan Euroopan laajuisen veron käyttöönottoa
SAMI METELINEN
Euroopan unionin jäsenmaiden edustajat kokoontuivat viime viikolla käsittelemään budjettireformia, kertoo Ranskan EurActiv.

Omien varojen korkean tason työryhmän (HLGOR) konferenssiin osallistui kansallisten parlamenttien jäseniä, Euroopan parlamentin jäseniä sekä EU:n instituutioiden edustajia.

Keskusteluissa oli esillä Euroopan laajuinen hiilivero, "eurovinjetit" eli autojen käyttömaksut tai malli, jossa osa valtion verotuloista jyvitettäisiin EU:lle,

Nykyisin varat EU:n budjettiin kerätään jäsenmaiden maksuista. Iso-Britannia on tiukimmin vastustanut Euroopan laajuisen verotuksen mahdollistamista. Ison-Britannian EU-eron eli Brexitin myötä on nyt auennut mahdollisuus poliittisen yhteisymmärryksen löytämiseen.

– Emme törmänneet tavanomaisiin brittien vastustuksiin veron luomisesta EU:n budjetin rahoittamiseksi, kokoukseen osallistunut ranskalainen sosialistiparlamentaarikko Gilles Savarykommentoi EurActiville.

Republikaanien europarlamentaarikko Alain Lamassoure totesi lehdelle, että "ironisesti Brexit on pakottanut löytämään vastauksen".

Lamassouren mukaan Ison-Britannian jäsenmaksun alennus on ollut syynä nykyisen järjestelmän toimimattomuuteen. Ison-Britannian silloinen pääministeriMargaret Thatcher neuvotteli vuonna 1985 maalle alennuksen jäsenmaksuun.

Ison-Britannian EU-ero tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että jäsenmaiden maksut täytyy jyvittää uudelleen. Budjettiuudistus ollaan joka tapauksessa tekemässä.

– Euroopan unioni tarvitsee omat resurssinsa ennemmin kuin jäsenmaiden maksuja, koska budjettiin kohdistuu populismin nousu ja talouskuri kansallisella tasolla, Savary sanoi EurActiville.

Euroopan laajuisen veron käyttöönotossa halutaan edetä ripeästi, sillä EU:ssa pelätään vuoden 2014 toisintoa, jolloin EU:lta loppui rahat, eikä se voinut suorittaa maksuja. Budjettineuvottelut ovat viime

Korkean tason työryhmän on määrä luovuttaa budjettireformia koskeva raporttinsa EU:n instituutioille joulukuussa.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/eu suunnittelee euroopan laajuista veroa-55054
 
Tulevaisuuden EU on Brysselin kupla ja Turkki. :)


Ulkomaat 13.9.2016 klo 9:10 | päivitetty 13.9.2016 klo 11:06 http://yle.fi/uutiset/luxemburgin_ulkoministeri_unkari_on_erotettava_eusta/9162612
Luxemburgin ulkoministeri: Unkari on erotettava EU:sta
Unkarin pakolaispolitiikka, samoin kuin kansalaisten perusoikeuksien kaventaminen rikkovat jyrkästi EU:n perusarvoja, sanoo Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn.

Marko Hamilo
21 mins ·
Puolet EU-maista on eroamassa ja toinen puolet erotetaan unionista. Brysseliin jää eurokupla, unionin hallinto ilman yhtään jäsenmaata, jossa Juncker ja muut eurokraatit voivat jatkaa siinä yhden neliökilometrin alueella utooppista federaatiovisiointia ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja eurooppalaiset voivat saapua katsomaan heitä kuin marakatteja eläintarhaan tai friikkejä sirkukseen.

Eihän tämä näytä ollenkaan niin pahalta enää.
 
Tulevaisuuden EU on Brysselin kupla ja Turkki. :)


Ulkomaat 13.9.2016 klo 9:10 | päivitetty 13.9.2016 klo 11:06 http://yle.fi/uutiset/luxemburgin_ulkoministeri_unkari_on_erotettava_eusta/9162612
Luxemburgin ulkoministeri: Unkari on erotettava EU:sta
Unkarin pakolaispolitiikka, samoin kuin kansalaisten perusoikeuksien kaventaminen rikkovat jyrkästi EU:n perusarvoja, sanoo Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn.

Pankkiskandaalien, veroparatiisitouhujen ja likaisen rahan takia Luxembourg olisi erotettava EU:sta ;)
 
Back
Top