EU - onko järkee vai ei?

Irlanti onnistui pelastamaan taloutensa suuryritysten veroeduilla ja nyt komissio on sen torppaamassa ja kun Irlannin talous aloittaa uuden syöksykierteen tuon veroedun poistamisen jälkeen on uusi lähtijä EU`sta varma, se on Irlanti, maalla ei ole mitään muuta rikkautta kuin tuo veroetu ja kuka politiikko antaa maansa syöksyä köyhyyteen vain siksi että Bryssel haluaa valtaa.

Irlanti pelaa vaarallista peliä yritysten veroeduilla
Petri Sajari

HELSINGIN SANOMAT



1472620733761

Kuuntele
IRLANTI on pieni valtio Euroopan reunalla etäällä tärkeimmistä markkina-alueista. Se kärsi vielä 1980-lopussa ja 1990-luvun alussa vaikeasta suurtyöttömyydestä. Työttömyysaste oli noin 15 prosenttia.

Valtio päätti ratkaista ongelman houkuttelemalla etenkin yhdysvaltalaisia suuryhtiöitä tarjoamalla niille erilaisia veroetuja vastineeksi uusille työpaikoille. Houkuttelu onnistui.

Irlannin talous kasvoi voimakkaasti ja työttömyys väheni vauhdikkaasti 1990-luvulla. Vuonna 2001 työttömyysaste oli Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan 3,9 prosenttia. Pienestä valtiosta alettiin käyttää nimitystä kelttiläinen tiikeri. Viime vuonna Irlannin liikevaihdolla mitattuna kymmenestä suurimmasta yrityksestä seitsemän oli yhdysvaltalaisia.

Irlannin ulkomaisille yrityksille tarjoamat veroedut ovat olleet komission tiedossa jo vuosikausia. Toisin sanoen komissio on pitkään hyväksynyt sen, että Irlanti on houkutellut suuryhtiöitä veroeduilla.

KOMISSION näkemys muuttui pari vuotta sitten. Se alkoi entistä tarmokkaammin puuttua yritysten verosuunnitteluun. Sittemmin komissio on tulkinnut monien valtioiden yrityksille valikoidusti tarjoamat veroedut kielletyksi valtiontueksi.

Yksi Irlannin houkuttelemista yrityksistä on matkapuhelimia ja tietokoneita valmistava Apple. Vuonna 1991 se teki Irlannin verottajan kanssa sopimuksia siitä, miten sen verotus järjestetään. Sopimuksilla hyväksyttiin komission mielestä käytäntö, jossa kaksi Applen Irlannissa rekisteröityä tytäryhtiötä määritti verotettavan tulonsa keinotekoisesti.

Komission mielestä yhtiöt kirjasivat lähes koko myyntivoittonsa sisäisesti päätoimipaikoilleen, joita ei ollut olemassa kuin paperilla. Irlannin verolainsäädännön silloisten erityissäännösten mukaan voitot eivät olleet veronalaisia missään valtiossa.

Tiistaina Euroopan komissio määräsi Applen palauttamaan 13 miljardia euroa Irlannin valtion sille myöntämiä valtiontukia. Irlanti ja Apple aikovat valittaa päätöksestä Euroopan unionin tuomioistuimeen.

OIKEUSVALTIOSSA julkisen vallan käyttö perustuu lakiin. Apple ei ole ilmeisesti rikkonut Irlannin lainsäädäntöä, sillä verottaja on hyväksynyt yhtiön verosuunnittelun. Verosuunnittelu sinänsä on hyväksyttyä, kunhan se ei riko voimassa olevaa lainsäädäntöä. Komission mielestä laitonta on ollut se, että Irlanti on hyväksynyt Applen verosuunnittelun.

Kohdennettujen veroetujen tarjoaminen valikoiduille yrityksille sisältää monia taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia. Oikeusvaltiossa lähtökohtana on, että kaikkia verovelvollisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Irlanti on ilmeisesti asettanut verovelvolliset keskenään eriarvoiseen asemaan.

Valikoiduille yrityksille tarjottaviin veroetuihin perustuva talouspolitiikka voi tuskin pitkällä aikavälillä olla järkevää. Kun veroetuihin perustuvat keinot on käytetty, valtio voi joutua turvautumaan työvoima- tai palkkaverojen keventämiseen pitääkseen kiinni veroeduilla hankituista työpaikoista. Se taas heikentäisi hyvinvointia eikä olisi valtion etujen mukaista.

VEROTUKSEN perimmäinen tarkoitus on kannustaa yrityksiä ja ihmisiä toimimaan toivotulla tavalla. Irlanti sai mitä se halusi: runsaasti lisää työpaikkoja. Tosin keinot ovat kyseenalaisia.

Pitkällä aikavälillä talouskasvu perustuu työn tuottavuuden paranemiseen, ei valikoiduille yrityksille tarjottaviin veroetuihin. Valtioiden välisen verokilpailun kiristyminen äärimmilleen voisi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa, että yritykset eivät maksaisi lainkaan veroja valtioiden kilpaillessa työpaikoista ja investoinneista. Siksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä.

EUROOPAN unionissa jokainen valtio päättää verotuksestaan itsenäisesti. Applen tapauksessa kyse on siis yhtiölle erikseen räätälöidyistä veroeduista, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen yhteisöveron kanssa.

Suomessa yhteisöverotusta kevennettiin 20 prosenttiin vuonna 2014. Verotusta keventämällä Suomi pyrkii Irlannin tavoin houkuttelemaan verosuunnittelijoita, koska Suomessa on pulaa investoinneista. Mittaluokka on kuitenkin aivan eri kuin Irlannissa.

Irlannissa yhteisöveroaste on 12,5 prosenttia, minkä lisäksi valtio on siis tarjonnut valikoiduille yrityksille veroetuja.

Komission laskelmien mukaan Applen tosiasiallinen veroaste EU-valtioissa oli vuonna 2014 vain 0,005 prosenttia tuloksesta Irlannin hyväksymien veroetujen takia.

YHDYSVALLOISSA yritysten verotus on progressiivista. Se tarkoittaa, että verotus kiristyy verotettavan tulon kasvaessa. Siksi monet yhdysvaltalaiset yhtiöt eivät ”kotiuta” voittojaan kotimaahansa vaan pitävät ne ulkomailla. Se aiheuttaa Irlannin talouskasvua mittaavaan bruttokansantuotteeseen harhan.

Taloutta kasvattaa ”keinotekoisesti” suuryhtiöiden Irlantiin ”parkkeeraamat” voitot, jotka todellisuudessa eivät kuulu Irlantiin vaan yhtiöiden ulkomailla oleville osakkeenomistajille.

Vuonna 2009 kelttiläinen tiikeri uupui. Irlannissa puhkesi asuntojen hintakupla, pankkikriisi halvautti talouden, työttömyys lisääntyi ja valtio turvautui hätärahoitukseen.

Sitten tiikeri virkosi. Viime vuonna Irlannin talous kasvoi maan tilastokeskuksen mukaan peräti 7,8 prosenttia ja työttömyys väheni. Eri asia on, onko valikoitujen yritysten veroeduilla vauhditettu talouskasvu vakaalla perustalla.
 
Tähän on Suomen keskustavetoinen johto valmistautunut asemoitumalla Venäjän kainaloon... o_O


Euro tuskin enää pelastettavissa – keskitytään EU:hun
31.8.2016 22:20 Henri Myllyniemi

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222117-euro-tuskin-enaa-pelastettavissa-–-keskitytaan-euhun

Olemme mitä ilmeisimmin saavuttaneet jo sen pisteen, ettei euroa voida enää pelastaa. Sitä ei haluta purkaa mahdollisimman sopuisasti, joten suomalaisillekin on tiedossa 1990-luvun alun toisinto. Tällä erää liikkumavaraa on jo syönyt vuosien eurokriisi. Tilanteita ei siksi voi verrata aivan sellaisenaan keskenään. Se on jo huonompi. Lisäksi 90-luvun eurokriisin jälkeen valittiin vielä parhain valuuttavaihtoehto, joten silläkään saralla ei voida takamatkaa kuroa umpeen.

Muutaman vuoden ajan tulin kirjoittaneeksi euron ongelmista tälle palstalle. Ratkaisuvaihtoehtoina esitin, että otetaan hatkat tai korjataan euro. Ehdotin ensisijaisesti ensimmäistä, koska toinen vaihtoehto ei ole yksin meidän käsissä. Isot euromaat tahtoivat potkia tyhjää tölkkiä, mutta Suomelle ja muutamalle muulle kriisimaalle tämä on merkinnyt kurjia aikoja.

Kävi juuri niin kuin pelkäsin: saamattomina nahjuksina tyydyimme vain keikkumaan uppoavissa pelastusveneissä. Velka on moninkertaistunut, pitkäaikaistyöttömyys on tullut vitsaukseksemme ja yhteiskuntamme on pirstautumassa hirmuista vauhtia.

Isot euromaat jatkoivat sillä välin nahisteluaan siitä, miten asiassa tulisi edetä. Ja mitä ilmeisimmin nyt on jo liian myöhäistä korjata tilannetta. Joko lähdemme yhteisvaluutasta nopeasti tai sitten jatkamme talousanemiassa ja odotamme rahaliiton hajoamista.



Ihmisten mitta on jo täyttynyt

Tilanne on jo niin pahoin tulehtunut, ettei korjaustoimille löydy enää demokraattisia muskeleita. Etsikkoaika käytettiin neppailuun, ja me suomalaiset tilanteen tarkkailuun hankittuamme "hyvät tarkkailuasetelmat".

Ensi sunnuntaina järjestetään Saksassa yhdet osavaltiovaalit. Eurovastaisena aloittanut AfD napsi INSA:n mielipidemittauksissa 29.8. mukavan 23 prosentin kannatuksen. Se ohitti jo Saksan liittokansleri Angela Merkelin luotsaaman CDU:n, joskin on vielä sosialidemokraattien takana.

Ranskassa presidentinvaalien toiselle kierrokselle yltää FN:n Marine Le Pen. Hänen presidenttiytensä tietäisi melkoisella varmuudella Ranskan euroeroa. Ranskalaisilla on vielä vuosi aikaa kypsyä Nizzan kaltaisiin hirmutekoihin ennen vaaleja.

Italiassa noin puolet paikoista menisi eurovastaisille tai -kriittisille. Itävallassa tiedetään 2.10. vaalien jälkeen maan liittokanslerin nimi. Norbert Hoferilla olisi voittaessaan valta hajoittaa parlamentti ja järjestää uudet vaalit, jotka menisivät sikäläisen vapauspuolue FPÖ:n laariin.

Eurobarometreissä ranskalaisilla on kielteisempi näkemys EU:sta kuin briteillä. Jälkimmäiset sentään jo tajusivat lähteä.

Tämän lisäksi Eurooppaa ravistelee maahanmuuttokriisi. Jos eurolle onkin olemassa jokunen politiikko puolustamassa euroa, niin hän on vielä varovaisempi liikkeissään. Euroa ei siksi voitane enää pelastaa.



EU voi jatkaa, muttei nykymuotoisena

Euron sijaan vähäiset voimavarat kannattaisi käyttää EU:n korjaamiseen. Moni taho vaatii päätäntävaltaa takaisin jäsenmaille. EU on instituutiona paisunut kuin pullataikina. Toisaalta se on ymmärrettävää, lisä jäsenmaita on – ainakin tähän asti – liittynyt enemmän kuin poistunut. Paisunta on ollut vain liian suurta.

Eräiden kriitikoiden mukaan EU yritti mahdotonta: tiivistyä ja laajentua yhtä aikaa. Samaiset kriitikot esittävät, että EU olisi voinut hyvinkin selvitä pienillä kivuilla ja nikottelulla jommastakummasta.

EU:n kohtaloksi voi toki koitua vielä se, että konsensushymistelijät ovat toistuvasti antaneet kansalaisille sellaisen assosiaation, että EU ja yhteisvaluutta euro ovat käsi kädessä. Tämä siis implisiittisesti tarkoittaa sitä, että jos lähtee eurosta, niin lähtee myös EU:sta. Tällainen valitettava virhetulkinta on johtamassa samalla myös EU:n hajoamiseen, koska lopulta eurosta halutaan eroon seurauksista piittaamatta.

 
Viimeksi muokattu:
Euroopan unionin haluan kyllä. Mutta en Euroopan Unionia.

Vaikka myönnän että EU on tuonut mm turvallisuustandardeja ja kuluttajansuojaa yms.
 
Kohta kuulemme sen mitä mieltä pikku-ukot ja pienet vihreät miehet ovat Junckerille kuiskineet uutuutena voi olla myöskin kertomus pullonhengen tilasta.
European Commission - Upcoming events
Wednesday 14 September: President Juncker delivers his State of the Union address at the European Parliament
The news:

On Wednesday 14 September, the President of the European Commission, Jean-Claude Juncker, will deliver his State of the Union address at the European Parliament. The speech will be followed by a plenary debate. The State of the Union address traditionally kick-starts the dialogue with Parliament and Council to prepare the Commission Work Programme for 2017.

The background:

Every year in September, the President of the European Commission delivers his State of the Union speech before the European Parliament, taking stock of achievements of the past year and presenting priorities for the year ahead. The President also sets out how the Commission will address the most pressing challenges the European Union is facing.

Anchored in the Treaty of Lisbon, the State of the Union address is foreseen in the 2010 Framework Agreement on relations between the European Parliament and the European Commission, which also foresees that the President sends a letter of intent to the President of the European Parliament and the Presidency of the Council that sets out in detail the actions the Commission intends to take by means of legislation and other initiatives until the end of the following year.

Jean-Claude Juncker, after taking office as President of the European Commission in November 2014, delivered his first State of the Union speech on 9 September 2015.

The event:

14 September 2016: State of the Union Address 2016 by President Juncker at the European Parliament Plenary Session in Strasbourg, followed by a debate and closing remarks.

The sources:

A dedicated website, containing all practical information, the letter of intent of President Juncker, the live stream of the address, the full text of the President’s speech, social media alerts and more, will be available online closer to the event.
 
Kohta kuulemme sen mitä mieltä pikku-ukot ja pienet vihreät miehet ovat Junckerille kuiskineet uutuutena voi olla myöskin kertomus pullonhengen tilasta.
European Commission - Upcoming events
Wednesday 14 September: President Juncker delivers his State of the Union address at the European Parliament
The news:

On Wednesday 14 September, the President of the European Commission, Jean-Claude Juncker, will deliver his State of the Union address at the European Parliament. The speech will be followed by a plenary debate. The State of the Union address traditionally kick-starts the dialogue with Parliament and Council to prepare the Commission Work Programme for 2017.

The background:

Every year in September, the President of the European Commission delivers his State of the Union speech before the European Parliament, taking stock of achievements of the past year and presenting priorities for the year ahead. The President also sets out how the Commission will address the most pressing challenges the European Union is facing.

Anchored in the Treaty of Lisbon, the State of the Union address is foreseen in the 2010 Framework Agreement on relations between the European Parliament and the European Commission, which also foresees that the President sends a letter of intent to the President of the European Parliament and the Presidency of the Council that sets out in detail the actions the Commission intends to take by means of legislation and other initiatives until the end of the following year.

Jean-Claude Juncker, after taking office as President of the European Commission in November 2014, delivered his first State of the Union speech on 9 September 2015.

The event:

14 September 2016: State of the Union Address 2016 by President Juncker at the European Parliament Plenary Session in Strasbourg, followed by a debate and closing remarks.

The sources:

A dedicated website, containing all practical information, the letter of intent of President Juncker, the live stream of the address, the full text of the President’s speech, social media alerts and more, will be available online closer to the event.


eipä mulla muuta kuin tämä:

http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222083-politbyro-irlanti-ja-13-miljardia


Jean-Claude Juncker, EU-komission PJ. Sitaatin aikaan Euroryhmän finanssiministeri. Haastattelu Der Spiegel – lehdelle 1999

„Me päätämme jotain ja asetamme sen tilaan. Odotamme hetken ja katsomme mitä tapahtuu. Jos suurta meteliä ja vastarintaa ei synny, koska suurin osa ei edes ymmärrä mitä päätimme ja jatkamme eteen päin. Pala palata, kunnes paluuta ei ole.“


"Jacques Attali, Ranskan presidetti Mitterrand:in neuvonantaja ja EU-perustuslakia tehneen Euroopan konventin johtaja. Pariisi Désirs d’Avenir, 24.1.2011

„Kaikki joilla oli mahdollisuus vaikuttaa Maastricht:in sopimukseen tekivät kaikkensa varmistaakseen, että eroaminen on mahdotonta. Me unohdimme tarkoituksella pykälän, joka antaisi jäsenmaalle mahdollisuuden erota. Tämä ei ollut kovin demoraattista, mutta se takasi, että suunnitelmamme tulevaisuudelle oli mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia.“

Guiliano Amato, Eurooppa konventin varapresidentti. La Stampa – lehdelle 2000

„Tämän takia näen tärkeäksi, että hiljalleen pala palalta rikotaan kansallinen suvereniteetti ja varotaan liian nopeita nationaalien tarpeiden siirtoja liittovaltion tarpeiksi…….. Ja miksi me emme voisi mennä takaisin renkien aikaan ? Keskiajalla meillä oli rikkaampi ihmisyys ja identiteettien monimuotoisuus, joka voisi olla esikuvamme. Keskiaika oli kaunis.“


Ropert Cooper, EUn ulkoasiainviraston neuvonantaja. Kirjassaan „The Breaking of Nations, 2003

„Pisimmälle uloittuva muoto imperialismista on Euroopan Unioni….. Postmoderni eurooppalainen vastaus uhille on, että imperiumin systeemi levittäytyy aina vaan pidemmälle. Vanhanaikaisten valtioiden, ulkopuolella postmodernien rajojen, kanssa joutuu Eurooppa astettamaan peliin entisaikojen tekniikoita: Väkivalta, ennakoivat iskut ja harhautukset. Mikä vaan tuleekin kysymykseen niille, jotka ovat edelleenkin juuttuneet viime vuosituhannelle, jolloin jokainen maa turvasi itsensä. Viidakossa on käytettävä viidakon lakeja…….Roomaa ei kaatanut hyvin organisoitu Persian valtakunta, vaan barbaarit“

„On huomattava, että EU:n monetäärinen sulautuminen saavutetaan kun finanssipolitiikka otetaan pois politikkojen käsistä ja luovutetaan teknokraateille.“"

https://vapaakulkija.wordpress.com/2015/01/16/hist...
 
Saa nähdä kuinka mies selviää kun edessä on mureneva Unioni .
Aiempi puhe kiusallista kerrattavaa – Jean-Claude Junckerin pitäisi taas valaa uskoa tulevaan
EU-komission puheenjohtaja Juncker valmistautuu suureen linjapuheeseen. Viime vuoden puhe on jälkikäteen kiusallista kerrattavaa.
Pekka Mykkänen

HELSINGIN SANOMAT


VINCENT KESSLER / REUTERS
1472797012314

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puhui EU-parlamentissa syyskuussa 2015.
Kuuntele
BRYSSEL

Euroopan unioni ei ole hyvässä kunnossa.

Meidän on kasvettava aikuisiksi ja pantava yhteiset edut kansallisten edelle.

On rehellisyyden, yhtenäisyyden ja solidaarisuuden aika.

Siinä kolme lainausta linjapuheesta, jonka Euroopan komission puheenjohtajaJean-Claude Juncker piti Euroopan parlamentin edessä vuosi sitten syyskuussa. Rankkaa arvostelua ja itsetutkistelua, suuria lupauksia ja tunteikkaita vetoomuksia.

Tällä hetkellä luxemburgilainen Juncker, 61, valmistautuu pitämään jälleen vuotuisen unionin tilaa ruotivan puheen EU-parlamentin täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa syyskuun puolivälissä. Sitä valmistellessa Juncker ja muut komission jäsenet saattavat havahtua ajatukseen, ettei EU ole vieläkään kasvanut aikuiseksi eikä se ole syksyä 2015 paremmassa kunnossa.

OSA Junckerin viime vuoden puhetta on kiusallista kerrattavaa. Puheen tärkeimpään aiheeseen, pakolaiskriisiin, piti Euroopan löytämän yhteinen sävel, jota jälkipolvet muistelisivat suurisydämisenä eurooppalaisena voimannäytöksenä.

”Kun sukupolvet meidän jälkeemme lukevat tästä hetkestä historiankirjoista, lukekoon siellä, että me seisoimme yhdessä, osoittaen myötätuntoa ja avaten ovet niille, jotka turvaa tarvitsivat… Sitä tarinaa lastenlapsemme kertovat ylpeinä”, puhui Juncker, jonka komissio aloitti työnsä marraskuussa 2014.

Historiankirjoissa saattaa lukea aivan muuta. EU-maat sulkivat rajojaan, rakensivat piikkilanka-aitoja, haastoivat unionin pakolaispolitiikan oikeuteen, kiristivät turvapaikkamenettelyjään ja tekivät autoritaarisen Turkin kanssa kiistanalaisen ja nyt horjuvan sopimuksen, joka ei tarjonnut myötätuntoa eikä avoimia ovia edes syyrialaisille.

Miljoonan pakolaisen ja siirtolaisen joukko, kaksi promillea EU-kansalaisten määrään verrattuna, sai äärioikeiston liekkeihin ja EU:n sekaisin. EU:n, joka perustettiin 60 miljoonaa pakolaista synnyttäneen toisen maailmansodan raunioille.

JUNCKER lupasi, että EU rutistaa Britannian kanssa sopimuksen, joka taivuttaisi britit jäämään unioniin. Britit äänestivät kesäkuussa jättävänsä unionin.

Alati laajenevan ja syvenevän unionin taru loppui. Sellaista epäluottamusta ei ole koskaan historiassa osoitettu EU:lle.

Itä-Euroopasta esitettiin brexit-äänestyksen jälkeen kovaa kritiikkiä Junckerille, myös erovaatimusten muodossa. Junckerin mukaan syy katastrofiin ei ollut hänessä.

Viime vuonna Juncker viittasi myös Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimukseen TTIP:n tarpeellisuuteen eurooppalaisen hyvinvoinnin lisääjänä. Nyt TTIP-neuvottelut ovat henkitoreissa: Saksa ei niihin juurikaan usko, Ranska vaatii niiden lopettamista.

KUN kysyn Junckerin päätiedottajalta Margaritis Schinasilta, miten vuosi on noin niin kuin omasta mielestä mennyt, hän toteaa tulleensa haastetuksi. Mitkä ovat menestystarinat, missä on tullut takapakkia?

Schinas sanoo jättävänsä Junckerin tulevaan puheeseen arviot siitä, missä olisi voitu pärjätä paremmin. Mutta hän haluaa muistuttaa kahdesta onnistumisesta: Pariisin ilmastosopimuksesta ja komission investointirahastosta.

Schinasin mukaan historiallinen ilmastosopimus kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja EU:n kova työ sopimuksen syntyyn jäi liian vähälle mediahuomiolle. Investointirahastoon toimittajat ottivat liian skeptisen kannan.

”Sitä kyseenalaistettiin sanomalla, että kyse on Junckerin väärennetystä rahasta, ei siitä mitään tule, ei sille mitään sijoituksia saada... mutta se on lähtenyt lentoon. Se on synnyttänyt jo yli 120 miljardia euroa todellisia sijoituksia ja luonut yli satatuhatta uutta työpaikkaa Eurooppaan”, Schinas toteaa.

NÄINHÄN se on, että kaikkien kriisiensä varjossa EU-koneisto pyöriä puksuttaa ja saa aikaankin. Turvapaikkapolitiikka on vielä vaiheessa, mutta työn alla. Jos TTIP-neuvottelut kaatuvat kokonaan, työ vapaakaupan edistämiseksi muualla jatkuu.

Kun Junckerin puhetta lukee viime vuoden tapahtumia vasten, huomaa, että EU-kansalaisten asiat ja komission lakihankkeet ovat usein solmussa omia etujaan tiukasti vartioivien ja äänestäjiään pelkäävien jäsenmaiden poliitikkojen vuoksi.

Ja niin Bryssel vaikuttaa paljon myyttiään voimattomammalta: se ei voi oikaista brittien väärinkäsityksiä unionista, se ei voi pakottaa Turkkia demokraattisemmaksi, se ei voi työntää vapaakauppaansa amerikkalaisten ja saksalaisten kurkusta alas.

Myös Ukrainan suhteen Juncker toivoi yhtenäisyyttä. Mutta viime huhtikuussa pidetyssä kansanäänestyksessä hollantilaiset sanoivat ”ei” unionin ja Ukrainan assosiaatiosopimukselle.

Venäjän vastainen pakoterintamakin rakoilee. EU-puheenjohtajana parhaillaan toimivan Slovakian pääministeri Robert Fico on vaatinut pakotteiden lopettamista.

ÄÄNESTÄJÄT haastavat Junckerin, EU-virkamiesten ja EU-maiden päättäjien kunnianhimoa jatkossakin – ja tulevana vuonna erityisen paljon. Unkarissa esimerkiksi pidetään lokakuun alussa kansanäänestys, jossa pääministeri Viktor Orbán toivoo unkarilaisten sanovan ”ei” unionin turvapaikkakiintiöille.

Italian kansanäänestys maan perustuslain muuttamisesta marraskuussa voi johtaa pääministeri Matteo Renzin eroon, poliittiseen kaaokseen ja euroeroa vaativien populistien valtaannousuun.

Itävalta saattaa äänestää itselleen äärioikeistolaisen presidentin lokakuussa. Saksassa ja Ranskassa järjestetään ensi vuonna vaalit, jotka voivat viedä vallan liittokansleri Angela Merkeliltä ja presidentti François Hollandelta ja voimistaa kunkin maan äärioikeistoa.

EU-myönteiseksi mielletyssä Hollanissakin on ensi keväänä vaalit. Voittajaksi povataan Geert Wildersin vapauspuoluetta, joka vaatii muun muassa moskeijoiden sulkemista, koraanin kieltämistä ja Hollantiin kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

Juncker saattaa parin viikon päästä toistaa toiveensa yhtenäisemmästä, solidaarisemmasta ja aikuisemmasta unionista. EU-maat saattavat antaa siihen puhetta seuraavana vuonna tutun, murheellisen penseän, vastauksen.
 
Nyt tehdään oikein kunnon kupla oikein keskuspankin rahoilla ja sen jälkeen kun tuo aloitetaan niin sitä ei niin vain lopeteta kun hinnat nousee tappiin kun tiedetään että EKP on ostolaidalla.

http://www.talouselama.fi/uutiset/tulenarka-huhu-leviaa-ekp-n-seuraavasta-siirrosta-6579562

Tulenarka huhu leviää EKP:n seuraavasta siirrosta

Mä en ymmärrä tämän osakeostojen taloutta elvyttävää/tervehdyttävää vaikutusta kun osakkeiden hinnat on jo ennestään korkealla. Se hyödyttää (hetkellisesti jos ei realisoi) sijoittajia eli pankkeja ja ennestään varakkaita ja mikäli sijoittajat lähtevät tukiostojen mukana ostolaidalle, painuu pitkät korot entisestään alas. Pitkien korkojen lasku auttaa marginaalisesti yrityksiä.

Korkotaso ei ole talouskasvun ja lisävelkaantumisen este nykyiselläänkään vaan yritysten investointihaluttomuus, yksityinen kulutus ja julkisen sektorin elvyttämiskyvyttömyys. Julkisen sektorin velkaantuminen estää elvytyksen, sama koskee kulutusta yhdessä työttömyyden kanssa.

Jonkun kieron kupla-ajattelun kautta tämä ehkä voi toimia, mutta foliohattuni signaloi tulonsiirtoyritystä tyhmiltä veronmaksajilta pankeille ja sisäpiirieliitille a la it-kupla.
 
Viimeksi muokattu:
Saa nähdä kuinka mies selviää kun edessä on mureneva Unioni .
Aiempi puhe kiusallista kerrattavaa – Jean-Claude Junckerin pitäisi taas valaa uskoa tulevaan
EU-komission puheenjohtaja Juncker valmistautuu suureen linjapuheeseen. Viime vuoden puhe on jälkikäteen kiusallista kerrattavaa.
Pekka Mykkänen

HELSINGIN SANOMAT


VINCENT KESSLER / REUTERS
1472797012314

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puhui EU-parlamentissa syyskuussa 2015.
Kuuntele
BRYSSEL

Euroopan unioni ei ole hyvässä kunnossa.

Meidän on kasvettava aikuisiksi ja pantava yhteiset edut kansallisten edelle.

On rehellisyyden, yhtenäisyyden ja solidaarisuuden aika.

Siinä kolme lainausta linjapuheesta, jonka Euroopan komission puheenjohtajaJean-Claude Juncker piti Euroopan parlamentin edessä vuosi sitten syyskuussa. Rankkaa arvostelua ja itsetutkistelua, suuria lupauksia ja tunteikkaita vetoomuksia.

Tällä hetkellä luxemburgilainen Juncker, 61, valmistautuu pitämään jälleen vuotuisen unionin tilaa ruotivan puheen EU-parlamentin täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa syyskuun puolivälissä. Sitä valmistellessa Juncker ja muut komission jäsenet saattavat havahtua ajatukseen, ettei EU ole vieläkään kasvanut aikuiseksi eikä se ole syksyä 2015 paremmassa kunnossa.

OSA Junckerin viime vuoden puhetta on kiusallista kerrattavaa. Puheen tärkeimpään aiheeseen, pakolaiskriisiin, piti Euroopan löytämän yhteinen sävel, jota jälkipolvet muistelisivat suurisydämisenä eurooppalaisena voimannäytöksenä.

”Kun sukupolvet meidän jälkeemme lukevat tästä hetkestä historiankirjoista, lukekoon siellä, että me seisoimme yhdessä, osoittaen myötätuntoa ja avaten ovet niille, jotka turvaa tarvitsivat… Sitä tarinaa lastenlapsemme kertovat ylpeinä”, puhui Juncker, jonka komissio aloitti työnsä marraskuussa 2014.

Historiankirjoissa saattaa lukea aivan muuta. EU-maat sulkivat rajojaan, rakensivat piikkilanka-aitoja, haastoivat unionin pakolaispolitiikan oikeuteen, kiristivät turvapaikkamenettelyjään ja tekivät autoritaarisen Turkin kanssa kiistanalaisen ja nyt horjuvan sopimuksen, joka ei tarjonnut myötätuntoa eikä avoimia ovia edes syyrialaisille.

Miljoonan pakolaisen ja siirtolaisen joukko, kaksi promillea EU-kansalaisten määrään verrattuna, sai äärioikeiston liekkeihin ja EU:n sekaisin. EU:n, joka perustettiin 60 miljoonaa pakolaista synnyttäneen toisen maailmansodan raunioille.

JUNCKER lupasi, että EU rutistaa Britannian kanssa sopimuksen, joka taivuttaisi britit jäämään unioniin. Britit äänestivät kesäkuussa jättävänsä unionin.

Alati laajenevan ja syvenevän unionin taru loppui. Sellaista epäluottamusta ei ole koskaan historiassa osoitettu EU:lle.

Itä-Euroopasta esitettiin brexit-äänestyksen jälkeen kovaa kritiikkiä Junckerille, myös erovaatimusten muodossa. Junckerin mukaan syy katastrofiin ei ollut hänessä.

Viime vuonna Juncker viittasi myös Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimukseen TTIP:n tarpeellisuuteen eurooppalaisen hyvinvoinnin lisääjänä. Nyt TTIP-neuvottelut ovat henkitoreissa: Saksa ei niihin juurikaan usko, Ranska vaatii niiden lopettamista.

KUN kysyn Junckerin päätiedottajalta Margaritis Schinasilta, miten vuosi on noin niin kuin omasta mielestä mennyt, hän toteaa tulleensa haastetuksi. Mitkä ovat menestystarinat, missä on tullut takapakkia?

Schinas sanoo jättävänsä Junckerin tulevaan puheeseen arviot siitä, missä olisi voitu pärjätä paremmin. Mutta hän haluaa muistuttaa kahdesta onnistumisesta: Pariisin ilmastosopimuksesta ja komission investointirahastosta.

Schinasin mukaan historiallinen ilmastosopimus kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja EU:n kova työ sopimuksen syntyyn jäi liian vähälle mediahuomiolle. Investointirahastoon toimittajat ottivat liian skeptisen kannan.

”Sitä kyseenalaistettiin sanomalla, että kyse on Junckerin väärennetystä rahasta, ei siitä mitään tule, ei sille mitään sijoituksia saada... mutta se on lähtenyt lentoon. Se on synnyttänyt jo yli 120 miljardia euroa todellisia sijoituksia ja luonut yli satatuhatta uutta työpaikkaa Eurooppaan”, Schinas toteaa.

NÄINHÄN se on, että kaikkien kriisiensä varjossa EU-koneisto pyöriä puksuttaa ja saa aikaankin. Turvapaikkapolitiikka on vielä vaiheessa, mutta työn alla. Jos TTIP-neuvottelut kaatuvat kokonaan, työ vapaakaupan edistämiseksi muualla jatkuu.

Kun Junckerin puhetta lukee viime vuoden tapahtumia vasten, huomaa, että EU-kansalaisten asiat ja komission lakihankkeet ovat usein solmussa omia etujaan tiukasti vartioivien ja äänestäjiään pelkäävien jäsenmaiden poliitikkojen vuoksi.

Ja niin Bryssel vaikuttaa paljon myyttiään voimattomammalta: se ei voi oikaista brittien väärinkäsityksiä unionista, se ei voi pakottaa Turkkia demokraattisemmaksi, se ei voi työntää vapaakauppaansa amerikkalaisten ja saksalaisten kurkusta alas.

Myös Ukrainan suhteen Juncker toivoi yhtenäisyyttä. Mutta viime huhtikuussa pidetyssä kansanäänestyksessä hollantilaiset sanoivat ”ei” unionin ja Ukrainan assosiaatiosopimukselle.

Venäjän vastainen pakoterintamakin rakoilee. EU-puheenjohtajana parhaillaan toimivan Slovakian pääministeri Robert Fico on vaatinut pakotteiden lopettamista.

ÄÄNESTÄJÄT haastavat Junckerin, EU-virkamiesten ja EU-maiden päättäjien kunnianhimoa jatkossakin – ja tulevana vuonna erityisen paljon. Unkarissa esimerkiksi pidetään lokakuun alussa kansanäänestys, jossa pääministeri Viktor Orbán toivoo unkarilaisten sanovan ”ei” unionin turvapaikkakiintiöille.

Italian kansanäänestys maan perustuslain muuttamisesta marraskuussa voi johtaa pääministeri Matteo Renzin eroon, poliittiseen kaaokseen ja euroeroa vaativien populistien valtaannousuun.

Itävalta saattaa äänestää itselleen äärioikeistolaisen presidentin lokakuussa. Saksassa ja Ranskassa järjestetään ensi vuonna vaalit, jotka voivat viedä vallan liittokansleri Angela Merkeliltä ja presidentti François Hollandelta ja voimistaa kunkin maan äärioikeistoa.

EU-myönteiseksi mielletyssä Hollanissakin on ensi keväänä vaalit. Voittajaksi povataan Geert Wildersin vapauspuoluetta, joka vaatii muun muassa moskeijoiden sulkemista, koraanin kieltämistä ja Hollantiin kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

Juncker saattaa parin viikon päästä toistaa toiveensa yhtenäisemmästä, solidaarisemmasta ja aikuisemmasta unionista. EU-maat saattavat antaa siihen puhetta seuraavana vuonna tutun, murheellisen penseän, vastauksen.

Kieltämättä Juncker joutaisi mennä.

EU taasen pärjää kyllä, kunhan se lopettaa tekopyhän idealisminsa. Ei se voi ottaa esimerkiksi koko Afrikkaa ja Arabiaa vastaan romahtamatta itse. Löystynyt sivilisaatio, joka guruilee vanhan kulttuuripääomansa päällä, ei tajunnut että aina toimettomat nuoret lähtevät etsimään parempaa pippurimarjaa muualta. Sitä varten se nyt herää toimiin - itse asiassa äärioikeiston pakottamana.

Voisi ajatella, että äärioikeisto EU-vastaisuudessaan pelastaa EU:n. Silti EU ei muutu äärioikeistolaiseksi.

Venäjä teki kaikkensa kaikilla kanavilla, jotta räyhääminen olisi saanut mantereen sekaisin ja onnistuikin. Euroopan 742 miljoonaa asukasta ei parin promillen kansainvaellus heiluta kuin pintatasolla, mutta möykkä antoi terveellisen poliittisen viestin.

Lobbaus terästi rajavalvontaa ja yhteistyötä. Parin vuoden kuluessa on entisestään jämäkämpi tilanne, kiitos Tanskan kaltaisten uskaliaiden soolojen. Britannia pysyy osana Eurooppaa ja sillä on aina hyvät transatlanttiset suhteet. Ei Brexit sitä muuta. Kansallisvaltioiden asemaa ei uskalleta liikaa murtaa, mutta yhteistyömuotoja ja valuvikoja korjataan. Voi olla, että eurokin tulee tiensä päähän - mutta Eurooppa pysyy.
 
Mä en ymmärrä tämän osakeostojen taloutta elvyttävää/tervehdyttävää vaikutusta kun osakkeiden hinnat on jo ennestään korkealla. Se hyödyttää (hetkellisesti jos ei realisoi) sijoittajia eli pankkeja ja ennestään varakkaita ja mikäli sijoittajat lähtevät tukiostojen mukana ostolaidalle, painuu pitkät korot entisestään alas. Pitkien korkojen lasku auttaa marginaalisesti yrityksiä.

Korkotaso ei ole talouskasvun ja lisävelkaantumisen este nykyiselläänkään vaan yritysten investointihaluttomuus, yksityinen kulutus ja julkisen sektorin elvyttämiskyvyttömyys. Julkisen sektorin velkaantuminen estää elvytyksen, sama koskee kulutusta yhdessä työttömyyden kanssa.

Jonkun kieron kupla-ajattelun kautta tämä ehkä voi toimia, mutta foliohattuni signaloi tulonsiirtoyritystä tyhmiltä veronmaksajilta pankeille ja sisäpiirieliitille a la it-kupla.

Kyse on setelirahoituksesta vaikka sitä ei haluta tunnustaa aivan samaa oli `EKP`n velkakirjaosto ohjelma.

Jos massiivinen setelirahoitus ei toimi ja sisäiset devalvaatiot ei tehoa niin silloin kannattaisi tehdä jotain muuta.

Tuon osakeosto tempauksen jälken kaikkien osakkeiden arvot pomppaavat ylös ja idea on siinä että silloin sijoittajat myyvät osakkeet kun hinta on korkealla ja sijoittavat rahat johonkin joka saa talouden puorimään.

Vaara on siinä että sijoittaja odottaa kuinka korkealle arvot nousevat jolloin se kupla syntyy ja sitten jos EKP lopettaa ostot on edessä väistämätön romahdus kun jokainen myy.

Sijoittaja riskiä siirretään jokatapauksessa yhteiskunnan ja veronmaksajan harteille ja sitä on siirretty koko EKP`n elvytyksen ajan veronmaksajalle sanotaan mitä tahansa muuta.
 
Kieltämättä Juncker joutaisi mennä.

EU taasen pärjää kyllä, kunhan se lopettaa tekopyhän idealisminsa. Ei se voi ottaa esimerkiksi koko Afrikkaa ja Arabiaa vastaan romahtamatta itse. Löystynyt sivilisaatio, joka guruilee vanhan kulttuuripääomansa päällä, ei tajunnut että aina toimettomat nuoret lähtevät etsimään parempaa pippurimarjaa muualta. Sitä varten se nyt herää toimiin - itse asiassa äärioikeiston pakottamana.

Voisi ajatella, että äärioikeisto EU-vastaisuudessaan pelastaa EU:n. Silti EU ei muutu äärioikeistolaiseksi.

Venäjä teki kaikkensa kaikilla kanavilla, jotta räyhääminen olisi saanut mantereen sekaisin ja onnistuikin. Euroopan 742 miljoonaa asukasta ei parin promillen kansainvaellus heiluta kuin pintatasolla, mutta möykkä antoi terveellisen poliittisen viestin.

Lobbaus terästi rajavalvontaa ja yhteistyötä. Parin vuoden kuluessa on entisestään jämäkämpi tilanne, kiitos Tanskan kaltaisten uskaliaiden soolojen. Britannia pysyy osana Eurooppaa ja sillä on aina hyvät transatlanttiset suhteet. Ei Brexit sitä muuta. Kansallisvaltioiden asemaa ei uskalleta liikaa murtaa, mutta yhteistyömuotoja ja valuvikoja korjataan. Voi olla, että eurokin tulee tiensä päähän - mutta Eurooppa pysyy.

Ei Junckerin poisto mitään auta EU on miinoitettu hänen hengenheimolaisillaan joten keulakuvan poisto ei muuta politiikkaa, tällä mennään hamaan loppuunsaakka oli se mikä tahansa.
 
Kyse on setelirahoituksesta vaikka sitä ei haluta tunnustaa aivan samaa oli `EKP`n velkakirjaosto ohjelma.

Jos massiivinen setelirahoitus ei toimi ja sisäiset devalvaatiot ei tehoa niin silloin kannattaisi tehdä jotain muuta.

Tuon osakeosto tempauksen jälken kaikkien osakkeiden arvot pomppaavat ylös ja idea on siinä että silloin sijoittajat myyvät osakkeet kun hinta on korkealla ja sijoittavat rahat johonkin joka saa talouden puorimään.

Vaara on siinä että sijoittaja odottaa kuinka korkealle arvot nousevat jolloin se kupla syntyy ja sitten jos EKP lopettaa ostot on edessä väistämätön romahdus kun jokainen myy.

Sijoittaja riskiä siirretään jokatapauksessa yhteiskunnan ja veronmaksajan harteille ja sitä on siirretty koko EKP`n elvytyksen ajan veronmaksajalle sanotaan mitä tahansa muuta.

No näin juuri ja sitä mä hain takaa kommentissani. Eli kyseessä on pääomasijoittajille suunnattu setelirahoitus eli kohteena pankit, varakkaat jne. ja näillä kuluttajilla, jotka merkittävissä määrin hyötyvät tällaisesta on varaa kuluttaa jo ennestään. Eli tässä varastuu ennestään vauraat ja kulutus ei juurikaan lisäänny.

Helikopteriraha toimisi tasapuolisemmin ja voisi oikeasti tuoda kulutusta eikä vaan kertyä kasvattamaan ennestään lihavia pankkitilejä.
 
Viimeksi muokattu:
No näin juuri ja sitä mä hain takaa kommentissani. Eli kyseessä on pääomasijoittajille suunnattu setelirahoitus eli kohteena pankit, varakkaat jne. ja näillä kuluttajilla, jotka merkittävissä määrin hyötyvät tällaisesta on varaa kuluttaa jo ennestään. Eli tässä varastuu ennestään vauraat ja kulutus ei juurikaan lisäänny.

Helikopteriraha toimisi tasapuolisemmin ja voisi oikeasti tuoda kulutusta eikä vaan kertyä kasvattamaan ennestään lihavia pankkitilejä.

Pienituloinen käyttää saamansa rahan varmimmin kulutukseen kuin monimiljonääri, tosiasiahan on miksi ostaa uusia tuolia jos niitä on jo alunperin sata ja jokaisella on niiden täyttämisen vain yksi perse, sensijaan jos pienituloisella on käytettävissä ylimääräistä melkovarmasti sillä rahoitetaan kodin hankintoja.

Tosiasihan on se että taloudelle on parempi mijoona keskituloista kuin tuhannen miljonääriä sillä nuo miljoona rakennuttaa todennäköisemmin useamman talon kuin nuo tuhannen miljonääriä.
 
+ että merkittävät hyötyvät ovat kansainväliset sijoittajat euron ulkopuolella eli pitkälti USA investointipankkeineen jne jne. Eli eliitin pussiin menee. Juutalaisten rahasukujen juonia tämäkin kupata ekp:tä.

Saattaa siinä jotain oikeasti taloutta tervehdyttävääkin tapahtua sivutuotteena.
 
+ että merkittävät hyötyvät ovat kansainväliset sijoittajat euron ulkopuolella eli pitkälti USA investointipankkeineen jne jne. Eli eliitin pussiin menee. Juutalaisten rahasukujen juonia tämäkin kupata ekp:tä.

Saattaa siinä jotain oikeasti taloutta tervehdyttävääkin tapahtua sivutuotteena.

Repäisit sitten juutalaiset mukaan ja syylisiksi Euroopan talousahdinkoon :facepalm: mutta et vihervasemmiston "minulla on unelma" EU-liittovaltio aatetta jolle on EU:n perusta ja Euro-liitto laskettu tai Islamisaation/Saudi-arabian, Venäjän pyrkimykset palauttaa asemansa maailma johtavana sotilasmahtina tai minkään muun kansan juonia...? o_O

havaittavissa orastavaa antisemitismiä vai onko jo ihan vallalla oleva asenne...?

Näköjään joidenkien mielestä Juutalaiset ovat samantyylisiä "pahuuden ihmeidentekijöitä" kuin Putin, jota mainostetaan syylliseksi lähes kaikkeen mitä euroopassa ja suomessa on nykyään menossa...? :rolleyes:

edit.
en tarkoita nyt @ak.tied koska erehdyksiä tekee jokainen, mutta jos olette panneet merkille, niin yhteinen nimittäjä "ääri-vihervasemmistolaisen" ja "ääri-oikeistolaisen" aatten välillä on loppupeleissä Juutalaisten syyllistäminen kun eivät muuta keksi....:mad:
 
Viimeksi muokattu:
+ että merkittävät hyötyvät ovat kansainväliset sijoittajat euron ulkopuolella eli pitkälti USA investointipankkeineen jne jne. Eli eliitin pussiin menee. Juutalaisten rahasukujen juonia tämäkin kupata ekp:tä.

Saattaa siinä jotain oikeasti taloutta tervehdyttävääkin tapahtua sivutuotteena.

Kyllä tämä on ihan Eurooppalainen hölmöily, nuo muut jutut taisi mennä overiksi.
 
No vähän mietin, että heitänkö tuon juutalaisjuonen tuohon mukaan vai en, olisi pitänyt keventää hymiöllä kun oli vähän kieli poskessa osaston juttuja.

Euroopan oma sotku, mutta vahvasti ulkoa myötävaikutettu/ohjattu. Ihan samalla tavalla kuin "Suomea myydään ilmaiseksi ja sotketaan palalta" niin samaa tehdään EU mittakaavassa. Eu on vain väline hallita eurooppaa, mutta kuka hallitsee eu:ta? Se onkin monimutkaisempi vyyhti.

Btw, ekp pääjohtaja Draghi on Goldman Sachsin entinen johtokunnan jäsen ja varsin verkostoitunut pankkimaailman eliitin kanssa.. "Draghi on toiminut pankkimaailman eliittijärjestön Group of Thirty (Kolmenkymmenen ryhmä) jäsenenä vuodesta 2006.[4] Kyseessä on vuonna 1978 perustettu tutkimus- ja lobbariorganisaatio, jonka jäseninä ovat maailman suurimpien pankkien ja suurimpien keskuspankkien johtajat.[5]"
 
Btw, ekp pääjohtaja Draghi on Goldman Sachsin entinen johtokunnan jäsen ja varsin verkostoitunut pankkimaailman eliitin kanssa.. "Draghi on toiminut pankkimaailman eliittijärjestön Group of Thirty (Kolmenkymmenen ryhmä) jäsenenä vuodesta 2006.[4] Kyseessä on vuonna 1978 perustettu tutkimus- ja lobbariorganisaatio, jonka jäseninä ovat maailman suurimpien pankkien ja suurimpien keskuspankkien johtajat.[5]"

Tuo rahamailman ylin eliitti tai johto on hyvin pienen piirin käsissä ja jokainen tuntee toisensa, eipä tarvitse kuin katsella Nordean Casper von Koskullin taustaa niin kontaktipinta lötyy sieltäkin.
 
Back
Top