EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Barosso syyttää EU:ta syrjinnästä eettisyysselvityksen vuoksi
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016091322308853_ul.shtml

Mitäs ihmeellistä tässä on? Onhan meillä nyttenkin ex Sachsin hännystelijä johtamassa EKP:ta. Ja edellinenkin Jean-Claudi(joka sai aikonaan lokaa Sachin taskuun pelaamiesta) oli Sachsilla töissä (tuo lafka tekee rahaa semmosilla papereilla, joka laskettaisiin rahanpesuksi muiden sitä tehdessä). Eli kaikki jännästi ravaavat EKP:n ja tuon pankin väliä nämä johtohenkilöt... otappa sitten selvää kenen pussiin pelaavat lopulta. EU:n veronmaksajien vai ison rahan perään. Puhdasta teatteria koko selvitys.
 
Herman30 kirjoitti:
Oletpas toiveikas kun luulet että EU-federaatiota ajavan Junkerin suusta tulee mitään positiivista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, minustakin tuossa kaikessa hehkuu viesti: "Kaikki toiminnot Saksaan ja Saksan suojaksi!" Eikä noilla herroilla ole tarkoitusta korjata niitä virheitä mitä he itse olivat tekemässä leikatessaan puolustusbudjettejaan. Meidän ja Puolan pitäisi olla tuolla ne joilla on se isoin "ääni".
 
Ainakin minua häiritsee että Saksaa pidetään EU:n ykkösvaltiona. Hyvänä kakkosena tulee sisukas Ranska. Muut ovat sitten täytteena ettei katsomo näyttäisi liian tyhjältä.
 
Euroopan unionin tila vuonna 2016 – Myllyniemi vs. Juncker
14.9.2016 13:43 Henri Myllyniemi

http://susijumala.puheenvuoro.uusis...nionin-tila-vuonna-2016-myllyniemi-vs-juncker


Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti hetki sitten koskettavan puheen Euroopan parlamentille EU:n tilasta. Muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta moni voisi kuunnella samanlaisen puheen aiemmilta vuosilta. Aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut Euroopassa. Ei ollutkaan eurokriisiä, ei työttömyyttä, ei brexitiä eikä varsinkaan valtaisaa maahanmuuttokriisiä. Tämän vuoksi ajattelin kasata oman katsauksen EU:n tilasta, koska minusta moni asia on muuttunut viime vuosina.

Eurokriisi on edelleen pääosin selvittämättä. Jättivelat on siirretty pääosin yksityisiltä julkiselle sektorille. Samalla julkista sektoria patistetaan säästölinjalle. Yksityisillä yrityksillä, ennen kaikkea pankeilla, on paikoittain lukuisasti tuottamattomia ongelmaluottoja taseissaan. Euroopan keskuspankki EKP onkin pyytänyt pankeilta selvitystä siitä, miten näiden mielestä ongelma tulisi hoitaa.


Globalisaation vitsaukset

Hyvänä uutisena pitää mainita se, että EKP:n pääjohtaja Mario Draghi, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde ovat huomioineet vihdoinkin eurooppalaisten tyytymättömyyden globalisaation tuomiin lieveilmiöihin, kuten työttömyyteen. He ainakin tuntuvat ymmärtävän, että tyytymättömyys kostautuu demokraattisissa vaaleissa. He haluavatkin patistaa EU:ta huomioimaan tämän seikan. He kehottavat miettimään konkreettisia ratkaisuja esimerkiksi eriarvoisuuden kasvamisesta aiheutuviin ongelmiin.

Tämä on hyvin merkittävää, sillä Juncker tuntui viestittävän vain sen, ettei kansalaiset taida ymmärtää sitä, miten paljon he ovat tehneet, tai ainakin yrittäneet tehdä. Juncker ilakoi esimerkiksi noin 33,5 miljardin euron (yksityisrahoituksen avulla vivutettuna 500 miljardiin euroon) investointirahastosta, kun taas muualla panokset tuntuvat olevan nyt ainakin kertaluokkaa (jos ei useampia) suurempia: pankkitukiin on upotettu satoja miljardeja euroja ja EKP on pönkittänyt finanssimarkkinoita tuhannella miljardilla eurolla.

Lukuja verrattaessa keskenään tulee helposti ajatus, että kansalaisille tarjotaan vain pöydältä putoavia murusia. Ajatus vahvistuu vain entisestään huomioidessa, että pankkituet on heitetty vieläpä kansalaisten maksettaviksi. Toisin sanoen euromaiden kansalaisia on kuritettu usealla sadalla miljardilla eurolla.

Draghi, Tusk ja Lagarde ymmärtävät, että nykyinen meno sataa "populistien" laariin. Globalisaation aiheuttamaa tyytymättömyyttä voi tarkastella hyvin brittien brexit-äänestyksen jakaumaa. Köyhillä alueilla (stadilaiset puhuisivat varmaan "landesta") äänestettiin niin tarmokkaasti saarivaltakunnan eroa EU:sta, että ne äänet päihittivät knallejaan ja kävelykeppejään hinkkaavat Lontoon aristokraatit, jotka olisivat halunneet pysytellä EU:ssa.


EU ei ole hajoamassa brexitiin?

Juncker mainitsi, että olemassaolokriisistään huolimatta EU ei ole hajoamassa. Aika mielenkiintoinen visio ottaen huomioon, että vain vuorokausi sitten puolen miljoonan asukkaan Luxemburgin suurherttuakunnan ulkoministeri Jean Asselborn huutaa naama punaisena potkuja Unkarille.

Juncker toki korosti, että hän haluaa brexit-neuvottelujen sujuvan rauhanpiippuja poltellessa. Kovaäänisimmät EU-fanaatikot haluaisivat, että brexit sattuisi britteihin. Saisivat tuntuvan opetuksen. Tällaiseksi henkilöksi voisi mainita erityishuomiolla ALDE-ryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadtin.

Verhofstadt sai vastauksen UKIP:n Nigel Faragelta. Farage muistutti, että siipeensä ottavat kyllä saksalaiset autotehtaat ja ranskalaiset viinitilat. Iso-Britannia on heille merkittävä markkina-alue. Kumpi nyt on oikeassa?

Tätä on vaikea sanoa täydellä varmuudella. Joitain vihjeitä on toki saatu. Punnan heikkenemisen myötä saarivaltakunnan teollisuustilaukset ovat nousussa ja vientikin lähtenee kasvuun tämän myötä. Sen sijaan Saksan heinäkuun vienti romahti mykistävät 10 prosenttia vuoden takaisesta. Mukana saattaa olla turhaa pelkoa brexitistä, mutta tässähän haettiin vain suuntaviivoja. Tuoreimmat luvut kertovat, että koko euroalueen teollisuustuotanto putosi pitkälti Saksan sukeltaessa.

Näistä suuntaviivoista en voi olla päättelemättä, että jos brittejä halutaan tuohduksissa "rangaista väärästä äänestystuloksesta" niin se tulee kostautumaan tätäkin aneemisempana talouskehityksenä – ja sitä myöden tyytymättömyys lisääntynee. Samalla se tietää vahvempia EU:ta hajoittavia voimia. Haluaisin vain sanoa niille, jotka "toivoivat" (ja "toivovat" edelleen) brexitin sattuvan britteihin, että kannattaa miettiä toiveita. Toiveilla on aina se riski, että ne toteutuvat.


Maahanmuuttokriisi on maahanmuuttokriisi, eikä "mahdollisuus"

Tusk huomioi myös sen, että EU:n ulkorajoja on valvottava tiukemmin. Hän pohtii, että kansalaisilta on loppunut kärsivällisyys. Se on ollut koetuksella, koska jotkut tahot ovat toistuvasti kertoneet, ettei Euroopasta voi tulla linnaketta, ja että ovet on pidettävä auki.

Saksan varaliittokansleri Sigmar Gabriel komppasi liittokansleri Angela Merkeliä siinä, että Saksan tulisi pitää ovet auki pakolaisille. Sittemmin Gabriel on ottanut takapakkia. Hän kertoi myöhemmin, että Saksan hallitus on tainnut aliarvioida maahanmuuton haasteet.

Varovaisesti luonnehdittu.

Gabriel on myös kehottanut Saksan suuryrityksiä palkkaamaan pakolaisia töihin. Merkelkin on viestinyt samaa. Tämä on ymmärrettävää. Suuri määrä tulijoista on nuoria yksinäisiä miehiä, joko sinkkuja tai jättäneet vaimonsa ja perheensä kauas taakseen. Toimettomat ja yksinäiset nuoret miehet turhautuessaan kantavat suuren riskin levottomuuksiin ja järjestyshäiriöihin. Terrorismiakaan ei kannata kauttaaltaan sulkea pois.

Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Saksan suuryritykset kertovat, että palkkaaminen on likimain mahdotonta. Harva osaa saksaa tarpeeksi hyvin toimiakseen esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä. Työtaitoja vaativat tehtävät ovat nekin pantteessa, koska tulijoiden osaamistasoa on vaikeaa (tai mahdotonta) todistaa. Eipä kai sitä aivokirurgiksi pääse ilman mitään papereita toteamalla, että "joo, olen mä näitä hommia tehnyt ja huippuopinnotkin on suoritettu".

Ja arvatkaapas, ketkä maksaa nämäkin ylläpitokustannukset? Aivan, juuri ne globalisaatioon pettyneet köyhyysrajoilla rimpuilevat "populistit".

Ne, jotka vielä jaksavat hurrata globalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja hienouksiin: varautukaa karvaaseen pettymykseen, tai muuntautukaa sotilasdiktatuuriksi.

Pikamuokattu heti julkaisun jälkeen. Tekstiin on lisätty uutistoimisto Reutersin linkki Saksan suuryritysten vastauksesta pakolaisten palkkausjupakkaan.

Oikaisu 14.9.2016 klo 23.15: Korjattu investointirahan suuruus 500 miljardiin euroon, ja siihen sisällytetty rahaston vivutukseen perustuva luonne.

Klikkaa laajentaaksesi...
 
Tulee mieleen kohtaus Talvisota -elokuvasta, jossa miehet luopuivat päivärahoistaan, jotta PV saisi ostettua hävittäjiä. Jos me oma kone ostetaan, niin me päätetään missä sillä lennerlähän.

EUROOPPA

Kataiselta avaus FT:ssä: Ehdottaa Eurooppaan "puolustusbondeja"
Talouselämä15.9. 12:30päivitetty 15.9. 12:32 http://www.talouselama.fi/uutiset/k...-ehdottaa-eurooppaan-puolustusbondeja-6582942
ohjuksia.jpg
Colourbox
JAA ARTIKKELI
Euroopan unioni selvittää mahdollisuutta myydä sijoittajille "Eurooppalaisia puolustusbondeja", joilla voitaisiin rahoittaa sijoituksia muun muassa lennokkeihin, kyberpuolustukseen ja aluksiin.

Suunnitelmista kertoo Financial Times -lehdessä EU-komissaari ja Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen.

Suunnitelmien mukaan EU:n jäsenmaiden odotetaan sijoittavan yhdessä miljardeja euroja puolustusmenoihin, joiden tarkoitus on ehkäistä terrorismia ja vahvistaa unionin ulkorajoja.

Katainen sanoo FT:ssä, että kaavailtu eurooppalainen puolustusministeriö voisi laskea liikeelle joukkolainoja, joista saaduilla rahoilla ostettaisiin puolustusvälineitä "EU:n omistukseen".

Yhteisen puolustuksen kohentaminen on Kataisen mukaan tärkeää, jos EU haluaa puolustaa yhteismarkkinoita, vapaata liikkuvuutta ja jopa demokraattisia arvoja.

"Tämä ei tarkoita, että EU:sta tulisi globaali soturi", Katainen sanoo.

EU on jo aiemmin haikaillut puolustusyhteistyön tiivistämisen perään, mutta se helpottunee, kun asiaan vastahankaisesti suhtautunut Iso-Britannia jättää EU:n.

Katainen sanoo, että ensi vaiheessa EU:n pitäisi löysentää Euroopan investointipankin rajoituksia, niin että se voisi sijoittaa puolustushankkeisiin perinteisten infrastruktuurihankkeiden lisäksi.

Puolustusbondit olisivat keskipitkän aikavälin hanke.

Katainen torjuu haastattelussa Ranskan vaatimuksen, jonka mukaan puolustusmenoja ei pitäisi laskea EU:n budjettivajelaskelmiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Näin 20/20 jälkiviisaana valitsimme väärän ja poliittisesti korrektimman organisaation Suomen vakauden pohjaksi 90 -luvulla. Sen olisi pitänyt olla NATO.
 
Tavallisen kovapäistä porukkaa pittää kyllä tunnustaa (vai ovatko vaan niin tymiä etteivät ymmärrä todellisuutta missä muut ihmiset elävät) vaikka ei sillä EU:ta eikä Euroliittoa pelasteta... :rolleyes:


http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/eu huippukokous ennakko-55235

EU vaakalaudalla: "Se on joko hajaantuminen, hajoaminen tai uusi ponnistus"
Sami Metelinen
53 minuuttia sitten (päivitetty 39 minuuttia sitten)
Euroopan unionin valtionpäämiehet kokoontuvat perjantaina Bratislavaan, Slovakiaan keskustelemaan unionin tulevaisuudesta.

  • b1810eb2fec9f38250d86df490cc9edda501f142737c19cad81a1786e9259861

    Valtionpäämiehet kokoontuvat Bratislavassa.

    (Lehtikuva/AFP)
Kyseessä on ylimääräinen huippukokous, jossa on tarkoitus kokoontua keskustelemaan siitä, minkälaisena eri jäsenmaissa nähdään Euroopan unionin tulevaisuus Brexit-äänestyksen jälkeen. Iso-Britannia päätti kansanäänestyksessä juhannuksena erota EU:sta.

– Se on joko hajaantuminen, hajoaminen tai uusi ponnistus, Ranskan presidentti Francois Hollande määritteli EU:n tulevaisuuden kokouksen alla.

Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel varoitti ennen kokous vakavasta tilanteesta EU:n tulevaisuuden suhteen.

– Emme voi odottaa ratkaisua Euroopan kriisiin yhdeltä huippukokoukselta, hän sanoi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk varoitti heittämästä hukkaan Brexitin aiheuttamaa kriisiä.

– Meidän on vakuutettava -- kansalaisemme siitä, että olemme ottaneet Brexitistä opiksi, ja kykenemme palauttamaan vakauden ja turvallisuuden tunteen ja tehokkaan suojelun, Tusk sanoi.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä ainakin Euroopan yhteisen puolustuksen syventämistä. Esillä ovat olleet yhteinen rahoitusmekanismi puolustushankinnoille, puolustusteollisuuden yhteinen kehittäminen ja yhteinen komentokeskus eurooppalaisille joukoille. Kokouksessa keskustellaan myös mahdollisuuksista Euroopan turvallisuuden parantamiseksi terrorismiin ja maahanmuuttoon liittyen.

Valtionpäämiesten on tarkoitus käynnistää tiekartta, josta sovitaan ensi maaliskuussa Roomassa EU:n perustamissopimuksen 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Klikkaa laajentaaksesi...
 
Merkel ja Hollande sopivat päivää ennen Bratislavaa linjauksistaan.

EU:lle he haluaisivat pysyvän sotilasesikunnan, joka kykenisi operoimaan unionin kriisienhallintaoperaatioita. Britannia on aiemmin vastustanut esikunnan perustamista, koska pitää sitä kalliina ja sotilasliitto Naton organisaation kanssa päällekkäisenä.
 
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/...-luvassa-brainstormausta-ei-paatoksia/6075212
MTV EU-huippukokouksessa: Bratislavassa todistellaan, ettei EU halvaantunut – luvassa brainstormausta, ei päätöksiä



Ja kun historiassa mennään hieman taaksepäin niin löytyy taas ja jälleen kerran mielenkiintoista "yhteensattumaa" nykyhetkeen...



https://fi.wikipedia.org/wiki/Tšekkoslovakian_miehitys_1968


Prahan kevät: kriisi syntyy
Tavoitteena uudistusten suunnittelussa ja toimeenpanossa oli koko ajan säilyttää niissä kommunistipuolueen johtava asema. On siis kyseenalaista oliko sen kaltainen kulttuuri-ilmaston vapautuminen, joka tapahtui alun perin Dubčekinkaan suunnitelma. Olihan hän vakuuttanut jo tammikuussa Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen (NKP) ensimmäiselle sihteerille Leonid Brežneville ettei mitään äkillisiä muutoksia ole tulossa.[9] Toisaalta Dubčekin mukaan Brežnev ei edes ymmärtänyt asian ytimessä olleita yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia tekijöitä. Hän tarkasteli asioita puhtaasti korkeiden puoluevirkailijoiden henkilökohtaisena kädenvääntönä.[10] Kevään 1968 kuluessa Dubček joutui monesti tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Maahan syntyi nopeasti vapaa kansalaisyhteiskunta. Lehdistöstä poistui käytännössä sensuuri ja erilaisia ihmisten oma-aloitteelliseen toimintaan perustuvia yhdistyksiä sekä puolueorganisaatioita alkoi syntyä ilman, että niihin olisi saatu tai hankittu kommunistisen puolueen lupaa. Myös kansalliskokouksen uusi puhemies Oldřich Černík ilmoitti tekevänsä Tšekkoslovakiaan todellisen parlamentin, mikä oli jo lähtökohdiltaan ristiriitainen tavoite yksipuoluejärjestelmässä.[11] Eräs keskeisiä uudistusliikkeen vaatimuksia oli vuoden 1948 jälkeen toimeenpantujen stalinististen puhdistusten uhrien kunnian palauttaminen.[12]

Neuvostoliitossa sekä muissa itäblokin maissa katsottiin huolestuneina Tšekkoslovakian kehitystä. Prahan kevään pelättiin saavan vastakaikua myös muiden Itä-Euroopan maiden kansalaisissa ja tuottavan maiden johtajille vaikeuksia.[13] Neuvostoliiton johdon lisäksi erityisesti Puolan ja Itä-Saksan johtajat suhtautuivat uudistusliikkeeseen epäilevästi. Puolassakin oli kesän mittaan pienimuotoisempaa liikehdintää. Samalla keskusteluyhteys itäblokin kommunistijohtajien välillä alkoi heiketä.[14] Kun Prahassa julkaistiin 27. kesäkuuta merkittävän kulttuurivaikuttajan ja journalistin Ludvík Vaculíkin manifesti ”Kaksi tuhatta sanaa”, jossa hän julisti kansan itsetunnon ja luonteen menetetyksi kommunistihallinnon aikana, katsottiin Neuvostoliitossa tilanteen jo luisuneen pois hallituksen käsistä.[15]

Heinäkuussa Neuvostoliitto ja sen satelliitit Bulgaria, Saksan demokraattinen tasavalta, Puola ja Unkari lähettivät Tšekkoslovakian johtajille Varsovan kirjeenä tunnetun varoituksen. Kirjeen pääajatuksena oli muistuttaa Varsovan liitosta, sen sotilasvoima oli olemassa ja varoittaa demokratiasta eli ennen kaikkea kuuluttaa yksipuoluejärjestelmän säilymisen perään.[14]. Heinäkuun 29. päivä aloitettiin Tšekkoslovakian Čierna nad Tissoussa TKP:n ja NKP:n neljä päivää kestäneet neuvottelut, joissa TKP:n johtoa painostettiin suitsimaan ”vastavallankumouksellisia” voimia, mikä tarkoitti Moskovan näkökulmasta kaikkea tšekkoslovakilaisten vapaata kansalaistoimintaa. Esimerkiksi Sosiaalidemokraattinen puolue vaadittiin kiellettäväksi ja sensuuri palautettavaksi.[16] Muutama päivä myöhemmin kokoonnuttiin Bratislavassa Varsovan liiton voimin, mutta ristiriidat jäivät yhä jäljelle.[17] Neuvottelujen ohessa heinäkuussa ja elokuussa järjestettiin selvästi uhkaukseksi tarkoitettuja massiivisia sotaharjoituksia Neuvostoliitossa, Puolassa ja Saksan demokraattisessa tasavallassa.[18] Lopullinen päätös miehityksen aloittamisesta syntyi NKP:n politbyroon salaisessa kolmipäiväisessä kokouksessa elokuun puolivälissä.[19]
 
Hyvin menee....? :rolleyes:

EU-maiden välit kiristyivät: ”Olemme kaukana siitä, että pystyisimme vastaamaan Brexitin haasteisiin”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/20...na-siita-etta-pystyisimme-vastaamaan-brexitin
Jaa artikkeli:

katjarapeli.png

Katja Incoronato
Luotu:
17.9.2016 09:29
  • Kuva: EPA / All Over Press
    17.53020611.jpg

    Italian pääministeri Matteo Renzi, Suomen pääministeri Juha Sipilä ja Romanian presidentti Klaus Werner Iohanni Bratislavan huippukokouksessa.

Kotimaa
|
Euroopan unioni
Maahanmuutto ja turvallisuus nousivat pääaiheiksi EU-maiden valtionjohtajien kokouksessa Bratislavassa perjantaina. Kansainvälisessä mediassa on noussut esiin kokouksen eripuraisuus, erityisesti Italia arvosteli kokouksen lopputuloksia. Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti yhteistyön merkitystä.

–Jotta voimme paremmin vastata esimerkiksi hybridiuhkiin, meidän pitää tiivistää yhteistyötä sekä EU-maiden kesken että EU:n ja Naton välillä, Sipilä kommentoi kokouksen jälkeen tiedotteessaan.

Sipilän mukaan Euroopan heikko taloustilanne on yksi kansalaisissa turvattomuutta ja epävarmuutta herättävä tekijä.

–Uusia työpaikkoja niin nuorille kuin aikuisillekin syntyy talouskasvun myötä. EU:n on jatkettava vapaakaupan edistämistä sekä EU-maiden keskinäisen markkina-alueen kehittämistä. Voimme tukea yritysten toimintamahdollisuuksia myös esimerkiksi keventämällä säädöksiä.

Italian pääministeri Matteo Renzi puolestaan sanoi olevansa tyytymätön kokouksen lopputulokseen. Hän kieltäytyi osallistumasta tiedotustilaisuuteen yhdessä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Francois Hollanden kanssa.

–Olen tyytymätön kokouksessa tehtyihin linjauksiin talouskasvusta ja maahanmuutosta, siksi en voi osallistua tiedotustilaisuuteen, Renzi sanoi italialaiselle uutistoimisto Ansalle.

–Saimme aikaan minimaalista edistymistä, mutta olemme silti kaukana siitä, että pystyisimme vastaamaan Brexitin haasteisiin. Maahanmuuton osalta Italia tekee osansa ja olemme valmiit siihen jatkossakin. Bratislavan kokous ei ollut täydellistä ajanhukkaa, mutta vaatisi melkoista mielikuvitusta sanoa, että maahanmuuttoasiassa edistyttiin, hän jatkoi.

Unkarin pääministeri Viktor Orban arvosteli kokouksessa EU:n maahanmuuttopolitiikkaa kovin sanoin. Financial Timesin mukaan hän kuvaili sitä itsetuhoiseksi ja naiiviksi. Orban syytti tästä Saksaa.

Matteo Renzi puolestaan arvosteli Saksan vaatimaa talouskurilinjaa.

–Jos Saksa vaatii, että muiden EU-maiden pitää noudattaa alijäämäsäännöksiä, myös muita säännöksiä pitäisi noudattaa yhtä tiukasti, myös sitä, joka koskee kauppaylijäämää, hän kuittasi Ansan mukaan.

Henkilöt:
Juha Sipilä, Matteo Renzi, Viktor Orban
Muut asiasanat:
Kotimaa, EU-huippukokous, maahanmuutto, Talouskurisopimus
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Suomen on tehtävä korjausliike ja liityttävä Natoon. Tämä himmeli saattaa vaikka hajota. Toinen samanlainen tummien miesten tulva voi hajottaa unionin, kun jäsenet alkavat viimein toimia kuten oma etu edellyttää.
 
Quixote kirjoitti:
Suomen on tehtävä korjausliike ja liityttävä Natoon. Tämä himmeli saattaa vaikka hajota. Toinen samanlainen tummien miesten tulva voi hajottaa unionin, kun jäsenet alkavat viimein toimia kuten oma etu edellyttää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin toivoisin että liittyis mutta tuskin minun elin aikanani tätä ihmettä tapahtuu...
Keskusta on valmistautunut Eu:n kaatumiseen lähentymällä Venäjää ja tuskin vihervasemmisto hantiin laittaa...:rolleyes:
 
Euroopan johtajat pelkäävät protestiaaltoa – ennemmin elvytystä ja lisää velkaa kuin kapina

http://www.taloussanomat.fi/porssi/...ysta-ja-lisaa-velkaa-kuin-kapina/20169664/170
Euroopan valtaa pitävä eliitti pelkää parhaillaan tyytymättömän kansanosan protesteja, kapinahengen voimistumista ja populismin nousua. Melkein samaan tapaan ja samoista syistä kuin takavuosikymmenten eliitti pelkäsi kommunismin uhkaa.
...
Eliitin asemalle ja sen menetyksen uhalle on oikeastaan samantekevää, kumpuaako kiukkuisen kansan tyytymättömyys työttömyydestä, tuloerojen kasvusta, globalisaation haitoista, maahanmuuton ja pakolaiskriisin seurauksista, joistakin muista ärsykkeistä vai näiden yhdistelmästä.
...
Siksi myös eliitin omaa valta-asemaa varmistavat ja puolustavat vastatoimet toistavat todennäköisimmin nekin tuttua kaavaa. Tai paremminkin karkealla jaolla jompaakumpaa kahdesta vaihtoehtoisesta kaavasta:
Asemansa puolesta pelkäävä eliitti on yleensä tarjonnut kansalle joko pakkoa tai palkintoja, keppiä tai porkkanaa. Harvoin kumpikaan on tepsinyt kuin aikansa, mutta se ei ole estänyt eliittiä yrittämästä.
...
EU-maiden tai Yhdysvaltain kaltaisissa länsimaisissa demokratioissa eliitin on ainakin toistaiseksi helpointa ja siksi houkuttelevinta turvata asemaansa palkintoja jakamalla eikä kansalaisiin kohdistuvien pakkokeinojen avulla.
Palkintojen jakaminen ei ole vain helppoa vaan nyt se on lyhyen tauon jälkeen taas kuukausi kuukaudelta houkuttelevampaa. Käytännössä se on yhtä kuin äänten ostamista julkisia varoja jakamalla.
Europäättäjien viimeaikaiset linjaukset vihjaavat, että eliitti pelkää populisteja enemmän kuin julkisen talouden alijäämiä ja valtioiden velkaantumista. Siksi talouspolitiikan viritys kääntyy seuraavaksi elvyttävämpään suuntaan.
 
Nonii...nyt sanoo jo umpi ja/tai "kokovartalo"vasemmistolainenkin missä mennään.....:solthum:

http://patomaki.fi/2016/09/eun-brezhnevilainen-vaihe/

EU:n brezhneviläinen vaihe
19. syyskuuta 2016

EuroMemo-ryhmän tämän vuotinen konferenssi pidettiin Coimbrassa, Portugalissa, 15.-16.9.2016. Teemana oli unionin hajaantuminen – ja monet keskustelut aika pahaenteisiä.

Wieniläinen taloustieteilijä Joachim Becker vertasi unionin nykytilaa Jugoslavian hajoamisprosessiin. Jugoslavian liittovaltion talouskasvu hidastui ja sitten lakkasi. Velkaongelman karattua käsistä Jugoslavia ajautui Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n säästö- ja leikkauskuurille, joka pahensi kierrettä alaspäin. Nationalistinen nokittelu sai uusia kerroksia. Historian vääryyksien muistelu vahvisti tunteita ”meidän” epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Jugoslavian hajoamisprosessista ei selvitty ilman väkivaltaa ja sotaa.

Myös vertaus Neuvostoliiton hajoamiseen voi olla joissakin suhteissa osuva. Kävimme NL-analogiaa koskevaa keskustelua päätösessiossa Cédric Durandin kanssa. Pariisi 13 yliopistosta tuleva Durand piti alustuksen, joka kyllä pohjautui ”internationalismismille” ja jopa globaalille näkökulmalle, mutta pääsanoma oli: ”Lopulta on uskottava, että EU:ta ei voi muuttaa, siksi EU-projektista on luovuttava”.

Ehdotin, että vallitseva tunnelma on kenties aika lailla samanlainen kuin Moskovassa 1980-luvulla. Juuri nyt puhe ”valikoivasta EU-integraation purkamisesta” on laajalle levinnyttä. Samalla tavalla NL:n uudistajat ehdottivat aikoinaan valikoivaa neuvostojärjestelmän purkamista, mutta prosessi ei pysynyt uudistajien käsissä. Koko NL romahti sekavan ja humalaisen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Durand puolestaan tarjosi vertauskohdaksi myös NL:n kehityksen ”brezhneviläistä vaihetta”. Mutta onko enää kyse EUn pysähtyneisyydestä, vai yritetäänkö jo epätoivoisesti uudistaa unionia lopun kolkuttaessa ovelle? Nationalismi on edelleen nousussa useimmissa paikoissa Euroopassa ja monia asioita turvallistetaan.

Yksi skenaario on se, että koska toimivaa taloudellista tai poliittisia yhteisöä ei osata rakentaa, niin palataan vanhaan ajatukseen puolustusyhteisöstä, mutta uudessa kontekstissa. Samalla kun Juncker horjuu ilmeisessä humalatilassa virallisissa poseerauskuvissa jäsenvaltioiden johtajien kanssa, EU:n ”uudistamisen” kentällä kunnostautuu – kuka muu kuin – komissaari Jyrki Katainen.

Neuvostoliiton loppuvaiheessa järjestelmää piti enää pystyssä pelko ja vihollinen. Juuri ennen Gorbatshovia juuri kukaan edes neuvostojärjestelmän johdossa ei enää uskonut kommunismiin ideologiana tai neuvostojärjestelmän paremmuuteen, mutta Yhdysvaltoja, Natoa ja ydinsotaa pelättiin.

Kataisesta ei ole Gorbatshoviksi, mutta Juri Andropovin roolia hän voisi hyvinkin täyttää. Andropov pääsi valtaan 1982 luvattuaan tukea puolustusteollisuuden asiaa. Hänet muistetaan myös alkoholinvastaisesta kampanjasta ja työn tehokkuuden parantamiskampanjasta – sekä Afganistanin sodan jatkamisesta, mikä lopulta osoittautui turmiolliseksi Neuvostoliiton kannalta.

Nyt komissaari Katainen kertoo, että EU selvittää mahdollisuutta myydä sijoittajille ”eurooppalaisia puolustusbondeja”, joilla voitaisiin rahoittaa sijoituksia muun muassa lennokkeihin, kyberpuolustukseen ja aluksiin. Tämä kuulostaa finansialisoituneen kapitalismin versiolta neuvostotalouden loppuajoista. Kaavailtu EU:n puolustusministeriö ostaisi puolustusvälineitä ”EU:n omistukseen”. Yhteisen puolustuksen kohentaminen on Kataisen mukaan tärkeää, jos EU haluaa ”puolustaa yhteismarkkinoita, vapaata liikkuvuutta ja jopa demokraattisia arvoja”.

Niin radikaali Katainen ei kuitenkaan ole, että hän uskaltautuisi kokeilemaan lievennyksillä talouskuri- ja leikkauspolitiikkaan. Niinpä Katainen torjuu Financial Timesin haastattelussa Ranskan vaatimuksen, jonka mukaan puolustusmenoja ei pitäisi laskea EU:n budjettivajelaskelmiin. Tässäkin hän muistuttaa enemmän konservatiivi-Andropovia kuin uudistusmielistä Gorbatshovia. Itse asiassa Gorbatshov kääntyi nopeasti paitsi Andropovin niin myös Kataisen vastakohdaksi. Gorbatshov onnistui lopettamaan ydinasevastakkainasettelun yksipuolisella aseriisunnalla. Aivan loppuvaiheessa hän visioi jo globaalia sosiaalidemokratiaa.

EuroMemo-konferenssin päätösplenaarissa puhui myös Die Linken europarlamentaarikko Fabio di Masi. Hän perusteli asiallisella ja yksityiskohtaisella tavalla, miksi hänen mielestään EU on peruuttamattomasti sidottu sellaiseen tekniseen ja negatiiviseen integraatioon, joka arvioi kaikkia asioita yksipuolisesti markkinakilpailun näkökulmasta, ja joka ei voi koskaan olla demokraattinen. Masi viittasi mm. lukuisiin Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiin, joissa tekniset markkinakilpailuun näkökohdat ovat ylittäneet niin kansalaisten kuin työntekijöiden edun.

On mahdollista, että EU-integraatio on sellaisella polulla, että EU toimii kuin torpedo, jatkaen kerran määritellyn ohjelman pohjalta kohti alun perin määriteltyä kohdetta kykenemättä oppimaan tai kääntämään kurssia. Toivon hiipuminen näkyy myös siinä, että EuroMemo-ryhmän analyysit ja vaihtoehdot ovat jääneet vaille laajempaa kaikupohjaa. Osallistujamäärätkin ovat lievässä laskussa. Tämä heijastelee kansalaisten tuntoja. Luottamus EU-instituutioihin on pohjamudissa.

Kriisien ja oppimisen dialektiikalla on edelleen mahdollisuus muuttaa unionia, mutta mitä pidemmälle nykykehitys menee, sitä todennäköisempää on, että Jugoslavian ja Neuvostoliiton hallitsematon loppu toistuu Euroopan unionissa.

Minun on kuitenkin vaikea nähdä, miksi yhteiskuntatieteilijän tai vasemmistolaisen ajattelija pitäisi aktiivisesti pyrkiä edesauttamaan sellaista kehitystä. On paljon mielekkäämpää esittää toimivia demokraattisia ja solidaarisia vaihtoehtoja, myös globaalissa mittakaavassa. Paluu tulevaisuuteen on niistä kiinni.

Heikki Patomäki
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top