Jokainen voi sitten itse päättää, kenen uskoo tätä tekevän...
EU-vaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Presidentti Sauli Niinistö: Viisumivapaus Venäjän kanssa toteutuu aikanaan
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö uskoo viisumivapauteen Venäjän kanssa kuluvan vielä aikaa. Tiistaina Joensuussa vieraillut Niinistö arvioi, että Suomi on hoitanut tähänkin saakka viisumiasiat venäläisten kanssa hyvin ja saanut jo tässäkin tilanteessa hyötyä matkailuun.
Kotimaa
25.2.2014 klo 15:57päivitetty 25.2.2014 klo 15:57
Heikki Haapalainen / Yle
Tekijät(2 henkilöä)
Jaa artikkeli Facebookissa18
Jaa artikkeli Twitterissä
Mistä on kyse?
- Venäjälle on avattu kuusitoista eri pistettä, joissa voidaan ottaa viisumihakemuksia vastaan. Venäjä on iso maa, jolloin pelkästään jo välimatkat viisumin hakemiseen ovat melkoiset.
- Mutta se, että tällä hetkellä puhuttaisiin kokonaisuudesta viisumivapaus, niin se on varmasti pidempi harjoitus ja Euroopan unionin tehtävä, sanoo Niinistö.
Presidentti Sauli Niinistö kommentoi viisumivapautta tiistaina Joensuuhun suuntautuneella vierailullaan.
yle.fi
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö uskoo viisumivapauteen Venäjän kanssa kuluvan vielä aikaa. Tiistaina Joensuussa vieraillut Niinistö arvioi, että Suomi on hoitanut tähänkin saakka viisumiasiat venäläisten kanssa hyvin ja saanut jo tässäkin tilanteessa hyötyä matkailuun.
Kotimaa
25.2.2014 klo 15:57päivitetty 25.2.2014 klo 15:57
Heikki Haapalainen / Yle
Tekijät(2 henkilöä)
Jaa artikkeli Facebookissa18
Jaa artikkeli Twitterissä
Mistä on kyse?
- Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ei usko Suomen ja Venäjän viisumivapauden toteutuvan pian
- Presidentti muistuttaa, että Suomi on jo nyt tehnyt paljon helpotuksia venäläisten viisumin saamiseksi
- Viisumivapauden toteuttaminen on Euroopan unionin tehtävä
- Venäjälle on avattu kuusitoista eri pistettä, joissa voidaan ottaa viisumihakemuksia vastaan. Venäjä on iso maa, jolloin pelkästään jo välimatkat viisumin hakemiseen ovat melkoiset.
- Mutta se, että tällä hetkellä puhuttaisiin kokonaisuudesta viisumivapaus, niin se on varmasti pidempi harjoitus ja Euroopan unionin tehtävä, sanoo Niinistö.
Presidentti Sauli Niinistö kommentoi viisumivapautta tiistaina Joensuuhun suuntautuneella vierailullaan.
Presidentti Sauli Niinistö: Viisumivapaus Venäjän kanssa toteutuu aikanaan
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö uskoo viisumivapauteen Venäjän kanssa kuluvan vielä aikaa. Tiistaina Joensuussa vieraillut Niinistö arvioi, että Suomi on hoitanut tähänkin saakka viisumiasiat venäläisten kanssa hyvin ja saanut jo tässäkin tilanteessa hyötyä matkailuun.
yle.fi
Ylellä on enemmänkin näitä tänään...
Äänestäjiä johdetaan vaalien alla harhaan värikkäillä valheilla – "Meidän on taisteltava totuuden puolesta"
Siirtolaisaiheet ja boikottikampanjat ovat olleet näkyvimpiä yrityksiä vaikuttaa valheellisella tiedolla eurovaaleihin.
Eurovaalit
22.5.2019 klo 08:00päivitetty 22.5.2019 klo 09:37
Kohti reiluja vaaleja? Viime vuoden toukokuussa EU-johtajat tivasivat Facebookin perustajalta Mark Zuckerbergilta Brysselissä, miten yhtiö aikoo suitsia valeuutisten levittämistä.STEPHANIE LECOCQ / EPA
Anna Saraste
Jaa artikkeli Facebookissa112
Jaa artikkeli Twitterissä
BERLIINI“1,4 miljoonaa siirtolaista odottaa lippujaan Saksaan!” Vaihtoehto Saksalle -puolue väitti Facebook-sivullaan julkaistussa vaalimainoksessa 7. toukokuuta.(siirryt toiseen palveluun)
“Ja meidän pitäisi maksaa ne heille?” mainos kysyi.
Siirtolaisluku ei ole todenmukainen. Se on peräisin YK:n pakolaisjärjestöltä, jonka mukaan yhteensä 1,4 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti voidaan laskea erityistä suojelua vaativiksi pakolaisiksi. Kyse ei siis ole Saksan tai edes EU:n kiintiöistä.
Samankaltainen valhe levisi aikaisemmin Kreikassa.
"Shokki Berliinistä: Saksa lähettää 50 000 turvapaikanhakijaa takaisin Kreikkaan", otsikoi Pro News -portaali maaliskuussa. Valhe oli peräisin Kreikan maahanmuuttolakijärjestön puheenjohtajan Sputnik-kanavalle antamasta haastattelusta.(siirryt toiseen palveluun)
Todellisuudessa Saksa oli pyytänyt Kreikkaa ottamaan takaisin 7 100 siirtolaista vuonna 2018, joista Kreikka suostui käsittelemään vain 180 tapausta.
Lopulta kuusi henkilöä palasi Kreikkaan, Saksan sisäministeriö selvensi Fact Check EU -projektin faktantarkistajille.(siirryt toiseen palveluun)
Tämänkaltaisilla tarinoilla pyritään vaikuttamaan eurovaaleihin.
Kohti eurovaaleja!
Stephanie Lecoqo / EPA
Eurovaalien varsinainen vaalipäivä on Suomessa sunnuntai 26. toukokuuta. Nämä jutut avaavat Euroopan parlamentin toimintaa ja tulevia vaaleja.
– Kokonaiskuvan luominen tilanteesta on mahdotonta, kertoo latvialaisen Digital Forensic Research Labin tutkija Nika Aleksejeva Ylelle puhelimitse.
Digital Forensic Research Lab toimii yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon alaisuudessa. Ajatushautumon rahoitus tulee pääosin Yhdysvalloista, mutta myös muut ulkomaalaiset hallitukset rahoittavat sitä.
Maahanmuuttoaiheet ja vaaliboikotit näkyvimpiä
Latviassa tähän mennessä näkyvin eurovaaleihin liittynyt keskustelu liittyi vaalien boikotoimiseen. Digital Forensic Research Labin mukaan boikottia vaati valtion instituutioita kritisoiva, EU-vastainen ryhmä.
– Ryhmä on kotoperäinen eikä sillä ole havaintojemme mukaan esimerkiksi yhteyksiä Venäjään, Baltian maihin erikoistunut Aleksejeva kuvailee.
Facebookin työntekijät seuraavat verkkokeskustelua yhtiön tilannehuoneessa Dublinissa. Valeuutisten kitkeminen eurovaaleissa on kova pala verkkojätille.Philip McGouran / Yle
Boikottikampanja herätti tutkijoiden huomion, koska siihen liittyvien julkaisujen jakelu oli harvinaisen laaja.(siirryt toiseen palveluun) Pelkästään yksi boikottiin kehottava julkaisu oli jaettu kahden miljoonan asukkaan Latviassa yli 40 000 kertaa.
– Yritämme tämänkaltaisissa tapauksissa selvittää, onko jakoja lisätty keinotekoisesti esimerkiksi bottien avulla. Latvian boikottikampanjassa emme kuitenkaan havainneet bottitoimintaa, jonka takia oletamme, että julkaisuja jakoivat aidot profiilit.
Botit ovat tietokoneohjelmia, jotka voivat itsenäisesti suorittaa jotakin tehtävää – kuten julkaisujen jakamista sosiaalisessa mediassa.
Aleksejevan mukaan boikottikampanjan leviäminen vaatii aikaa, samoin kuin erilaisten vääristyneiden ja valheellisten mielikuvien levittäminen.
Vaalien riippumattomuus voidaan myös yrittää asettaa kyseenalaiseksi viime hetkellä.
– Vaaleja voidaan väittää esimerkiksi peukaloiduiksi tai vaalitulosta ennalta päätetyksi, tutkija kuvailee.
Vaalihäirintä siirtynyt pois julkisuudesta
Disinformaatiota tutkivan Pasi Erosen mukaan vaalihäirintää havaitaan nyt paremmin kuin esimerkiksi vielä Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien aikana.
Erosen erikoisalaa ovat hybridiuhkat, informaatiovaikuttaminen ja kyberturvallisuus. Hän toimii tutkijana muun muassa brittiläisessä Conflict Studies Research -keskuksessa.
Erosen mukaan tutkijat ja kansalaiset ymmärtävät nyt paremmin, millaisia vaikutuksia disinformaatiolla voi olla.
– Paljon tästä kehityksestä on niiden henkilöiden ja järjestöjen ansiota, jotka ovat jaksaneet pitää asian merkitystä esillä huolimatta kohtaamastaan vastarinnasta ja suoranaisesta henkisestä väkivallasta, Eronen kertoo Ylelle.
Esimerkiksi Digital Forensic Research Lab tutkii avoimen lähdekoodin työkaluilla sitä, millaista keskustelua sosiaalisessa mediassa käydään.
Ajatushautomo tuottaa eräänlaisia keskustelukarttoja, joihin piirretään, missä jokin julkaisu on saanut alkunsa ja ketkä sitä ovat jakaneet.
Sen perusteella tutkijat voivat esimerkiksi päättää, näyttäytyykö jokin keskustelu “orgaaniselta”, eli paikallisten toimijoiden väliseltä, vai puuttuvatko siihen ulkomailta ohjaillut botti- ja trollitilit, jotka yrittävät vaikuttaa keskustelun suuntaan.
Vuonna 2015 Yle paljasti, miten Pietarissa sijaitsevassa niin kutsutussa trollitehtaassa tuotettiin nettipropagandaa kellon ympäri.Mika Mäkeläinen / Yle
Ryhmän tutkittavaksi päätyvät esimerkiksi keskustelut, jotka liittyvät suuriin julkisiin ja demokratian kannalta tärkeisiin tapahtumiin, kuten vaaleihin tai mielenosoituksiin.
EU:n varoitukset eurovaaleihin kohdistuvasta suuremmasta disinformaatiokampanjasta ovat Aleksejevan mukaan liioiteltuja.
– Minusta tuntuu, että disinformaatio on siirtynyt pois julkisen piiristä ja näkymättömämmille kanaville. Sellaisia ovat esimerkiksi kyberiskut ja virussähköpostit, hän kuvailee.
– Kyberiskuja on paljon vaikeampi tutkia kuin sosiaalisen median keskusteluja, jonka takia niitä on myös vaikeampi havaita. Saatamme nähdä jotakin vasta sen jälkeen, kun se on levinnyt jo laajalle, Nika Aleksejeva kuvailee.
Nykyään iskuihin liitetään kuitenkin myös usein disinformaatiokampanja. Esimerkiksi helmikuussa Latvian puolustusministeriö joutui tällaisen iskun kohteeksi. Puolustusministerin sähköpostiosoitteelta näyttäneeltä tililtä lähetettiin hänen työntekijöilleen viestejä, joissa hän pyysi anteeksi huonoa käyttäytymistään baarissa.
Liettuan puolustusministeriöön tehtiin hyvin samankaltainen isku huhtikuussa, josta Yle kertoi aiemmin tässä jutussa.
Aleksejeva uskoo myös, että disinformaatiosta raportoiminen ja puhuminen julkisuudessa toimii eräänlaisena vasta-aineena suuren luokan disinformaatiokampanjoille ennen vaaleja.
Liettuassa disinformaatiota vastaan käydään myös ruohonjuuritasolla
Disinformaation torjunta on muuttunut joissakin maissa myös kansalaisaktivismiksi. Näin on esimerkiksi Liettuassa.
Vilnassa sijaitsevassa Lukiškių-vankilassa Neuvostoliiton salainen poliisi KGB kidutti ja teloitti aikoinaan satoja liettualaisia toisinajattelijoita. Nyt sen edessä seisoo neljä näennäisesti tavallista liettualaista, jotka sanovat etsivänsä Preussin trolleja.
Ričardas Savukynas (vas.), Gintaras Kuzmickas, Zygimantas Zabieta ja Andrius Minkevičius kuuluvat valeuutisia paljastavaan Liettuan Haltijat -Facebook-ryhmään. Anne Sofie Hoffmann Schrøder
Matkapuhelimilla varustetut aktivistit huijaavat väärennettyjä profiileja sosiaalisessa mediassa ja pyrkivät paljastamaan niiden levittämät valheet.
– Rokotteet tappavat ihmisiä, lukee Zygimantas Zabieta ääneen ja näyttää rokotevastustajien Facebook-ryhmää muille kolmelle miehelle.
Neljä miestä kuuluvat Liettuan Haltioihin, yli 5 000 vapaaehtoisen nettiryhmään, joka seuraa sosiaalista mediaa ja jahtaa erityisesti trolli- ja bottitilejä. Valeuutisten torjunta ei kuulu Liettuassa vain tutkijoille ja armeijalle, vaan myös kansalaisille.
Tämän ryhmän syyniin päätyvät netissä tunteita nostattavat aiheet, joista liikkuu paljon vääristellyttä tietoa. Viime kuukausina siihen ovat kuuluneet rokotuspakko, metsäkato Liettuassa, EU, Nato, Venezuela, Notre Dame -katedraalin palo ja Britannian EU-ero.
Liettuan verkkoaktivistit tapaavat harvoin, sillä he järjestävät toimintansa Facebookin ja Skypen avulla. Monilla miehistä on IT-tausta, osa on toimittajia ja opiskelijoita. He auttavat myös ryhmään kuulumattomia ihmisiä esimerkiksi tarkistamaan lähteitä sekä tutkimaan hakkeroituja sähköposteja.
Ryhmä järjestäytyi ruohonjuuritason liikkeenä pian Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan vuonna 2014. Useat liettualaiset seurasivat tarkasti Ukrainassa leviäviä disinformaatiokampanjoita. Pian koordinoidut kyberhyökkäykset ja valeuutiset tekivät tietään myös Liettuaan.
Tunnuksettomat venäläissotilaat ilmestyivät kuin tyhjästä Krimin niemimaalle maaliskuun alussa 2014. Valtaukseen yhdistyi laaja disinformaatiokampanja.Artur Shvarts / EPA
Vaikka Haltija-ryhmällä on humoristinen nimi, siihen kuuluvat miehet ottavat työnsä vakavasti.
– Jos haluamme säilyttää vapaat ja demokraattiset yhteiskuntamme, meidän on taisteltava totuuden puolesta ja totalitaarisia voimia vastaan, yksi ryhmän jäsenistä Ričardas Savukynas summaa.
Jos ihmiset menettävät luottamuksensa perinteisiin tiedotusvälineisiin ja tosiasioihin, yksilö on alttiimpi vihamieliselle tiedotukselle, salaliittoteorioille ja propagandalle, aktivisti uskoo.
– Se luo puolestaan epäluottamusta ja kaaosta yhteiskunnassa ja mahdollistaa lopulta hyökkäykset meitä vastaan, Savukynas miettii.
“Yhteiskuntamme perustuu tietoon”
Yhteiskunnissamme on toisaalta edelleen hedelmällinen pohja disinformaatiolle sekä taloudellisia ja poliittisia syitä tuottaa sitä, Pasi Eronen uskoo.
Toissa viikolla New York Times -lehti kertoi(siirryt toiseen palveluun), että Italiassa oli suljettu äärioikeistolaisia ideoita levittävien Facebook-sivujen verkosto, jotka oli naamioitu urheilu- ja elämäntapasivuiksi.
Erosen mukaan työ, jolla yritetään torjua väärän tiedon leviämistä tässä ja nyt, ei välttämättä pure vuosia jatkuneisiin disinformaatiokampanjoihin.
– Missä määrin niin yksittäiset kansalaiset kuin vaikkapa virkamiehet ja poliittiset päättäjät perustavat toimintansa nyt meille aikaisemmin tarkoituksella syötettyyn virheelliseen tietoon? hän kysyy.
Tutkija mainitsee vuoden 2016 Britannian EU-eroon liittyneet kampanjat, joissa briteille syötettiin useita valheita. Monet tekivät äänestyspäätöksensä kampanjoissa esitettyjen väitteiden perusteella.
Britannian eroa EU:sta kannattanut kampanja lupasi käyttää jäsenmaksusta säästyvät 350 miljoonaa puntaa viikossa terveydenhuoltoon. Kertomatta jäi, että brexit voi vahingoittaa vakavasti Britannian taloutta.EPA
Erosta kiinnostavat myös erilaisten vaikuttamiskeinojen, kuten kyberiskujen ja talous- ja energiakysymysten, yhdistely. Niin kutsuttua hybridivaikuttamista voi hänen mukaansa tapahtua myös pitkällä aikavälillä. Taloudelliseksi vaikuttamiseksi(siirryt toiseen palveluun) voidaan tuolloin laskea myös esimerkiksi ydinvoimalaprojekteja tai maakaasuhankkeita.
– Meidän kaikkien nyky-yhteiskuntajärjestelmästä sekä sen hedelmistä nauttivien on syytä tiedostaa, että järjestelmämme toimii oikein ainoastaan, jos teemme päätöksemme perustuen mahdollisimman paikkansa pitävään tietoon, Eronen sanoo.
Hänen mukaansa kyseessä voivat olla arkiset päätökset esimerkiksi siitä, rokotammeko lapsemme, tai laajemmat yhteiskuntaan vaikuttavat kysymykset kuten kenet valitsemme päättämään yhteisistä asioistamme.
– Kysymys on pitkälti siitä, ohjaako päätöksiämme laadukas ja paras mahdollinen käytössämme oleva tieto, vai ohjaako meitä ulkopuolelta syötetyt puolitotuudet ja suoranaiset valheet, Eronen sanoo.
yle.fi
Äänestäjiä johdetaan vaalien alla harhaan värikkäillä valheilla – "Meidän on taisteltava totuuden puolesta"
Siirtolaisaiheet ja boikottikampanjat ovat olleet näkyvimpiä yrityksiä vaikuttaa valheellisella tiedolla eurovaaleihin.
Eurovaalit
22.5.2019 klo 08:00päivitetty 22.5.2019 klo 09:37
Kohti reiluja vaaleja? Viime vuoden toukokuussa EU-johtajat tivasivat Facebookin perustajalta Mark Zuckerbergilta Brysselissä, miten yhtiö aikoo suitsia valeuutisten levittämistä.STEPHANIE LECOCQ / EPA
Anna Saraste
Jaa artikkeli Facebookissa112
Jaa artikkeli Twitterissä
BERLIINI“1,4 miljoonaa siirtolaista odottaa lippujaan Saksaan!” Vaihtoehto Saksalle -puolue väitti Facebook-sivullaan julkaistussa vaalimainoksessa 7. toukokuuta.(siirryt toiseen palveluun)
“Ja meidän pitäisi maksaa ne heille?” mainos kysyi.
Siirtolaisluku ei ole todenmukainen. Se on peräisin YK:n pakolaisjärjestöltä, jonka mukaan yhteensä 1,4 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti voidaan laskea erityistä suojelua vaativiksi pakolaisiksi. Kyse ei siis ole Saksan tai edes EU:n kiintiöistä.
Samankaltainen valhe levisi aikaisemmin Kreikassa.
"Shokki Berliinistä: Saksa lähettää 50 000 turvapaikanhakijaa takaisin Kreikkaan", otsikoi Pro News -portaali maaliskuussa. Valhe oli peräisin Kreikan maahanmuuttolakijärjestön puheenjohtajan Sputnik-kanavalle antamasta haastattelusta.(siirryt toiseen palveluun)
Todellisuudessa Saksa oli pyytänyt Kreikkaa ottamaan takaisin 7 100 siirtolaista vuonna 2018, joista Kreikka suostui käsittelemään vain 180 tapausta.
Lopulta kuusi henkilöä palasi Kreikkaan, Saksan sisäministeriö selvensi Fact Check EU -projektin faktantarkistajille.(siirryt toiseen palveluun)
Tämänkaltaisilla tarinoilla pyritään vaikuttamaan eurovaaleihin.
Kohti eurovaaleja!
Stephanie Lecoqo / EPA
Eurovaalien varsinainen vaalipäivä on Suomessa sunnuntai 26. toukokuuta. Nämä jutut avaavat Euroopan parlamentin toimintaa ja tulevia vaaleja.
- Löydä ehdokkaasi eurovaaleissa vaalikoneen avulla(siirryt toiseen palveluun)
- Ylen kirjeenvaihtaja Petri Raivio yrittää äänestää belgialaista – lue tästä ja Viron maineongelmista Eurooppa-kirjeestä
- Tilaa Ylen kirjeenvaihtajien viikottainen Eurooppa-uutiskirje tästä(siirryt toiseen palveluun)
- Kokeile, kuulutko Suomeen vai olisiko sinun sittenkin pitänyt syntyä Ranskaan tai Unkariin – testaamalla löydät toisen kotimaasi
– Kokonaiskuvan luominen tilanteesta on mahdotonta, kertoo latvialaisen Digital Forensic Research Labin tutkija Nika Aleksejeva Ylelle puhelimitse.
Digital Forensic Research Lab toimii yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon alaisuudessa. Ajatushautumon rahoitus tulee pääosin Yhdysvalloista, mutta myös muut ulkomaalaiset hallitukset rahoittavat sitä.
Maahanmuuttoaiheet ja vaaliboikotit näkyvimpiä
Latviassa tähän mennessä näkyvin eurovaaleihin liittynyt keskustelu liittyi vaalien boikotoimiseen. Digital Forensic Research Labin mukaan boikottia vaati valtion instituutioita kritisoiva, EU-vastainen ryhmä.
– Ryhmä on kotoperäinen eikä sillä ole havaintojemme mukaan esimerkiksi yhteyksiä Venäjään, Baltian maihin erikoistunut Aleksejeva kuvailee.
Facebookin työntekijät seuraavat verkkokeskustelua yhtiön tilannehuoneessa Dublinissa. Valeuutisten kitkeminen eurovaaleissa on kova pala verkkojätille.Philip McGouran / Yle
Boikottikampanja herätti tutkijoiden huomion, koska siihen liittyvien julkaisujen jakelu oli harvinaisen laaja.(siirryt toiseen palveluun) Pelkästään yksi boikottiin kehottava julkaisu oli jaettu kahden miljoonan asukkaan Latviassa yli 40 000 kertaa.
– Yritämme tämänkaltaisissa tapauksissa selvittää, onko jakoja lisätty keinotekoisesti esimerkiksi bottien avulla. Latvian boikottikampanjassa emme kuitenkaan havainneet bottitoimintaa, jonka takia oletamme, että julkaisuja jakoivat aidot profiilit.
Botit ovat tietokoneohjelmia, jotka voivat itsenäisesti suorittaa jotakin tehtävää – kuten julkaisujen jakamista sosiaalisessa mediassa.
Aleksejevan mukaan boikottikampanjan leviäminen vaatii aikaa, samoin kuin erilaisten vääristyneiden ja valheellisten mielikuvien levittäminen.
Aleksejeva odottaakin, että vaaleja edeltävinä viimeisinä päivinä valeuutiset sisältävät lähinnä vaalipaikkoihin liittyviä virheellisiä tietoja, joilla pyritään ohjaamaan äänestäjät väärille äänestyspaikoille.
Vaalien riippumattomuus voidaan myös yrittää asettaa kyseenalaiseksi viime hetkellä.
– Vaaleja voidaan väittää esimerkiksi peukaloiduiksi tai vaalitulosta ennalta päätetyksi, tutkija kuvailee.
Vaalihäirintä siirtynyt pois julkisuudesta
Disinformaatiota tutkivan Pasi Erosen mukaan vaalihäirintää havaitaan nyt paremmin kuin esimerkiksi vielä Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien aikana.
Erosen erikoisalaa ovat hybridiuhkat, informaatiovaikuttaminen ja kyberturvallisuus. Hän toimii tutkijana muun muassa brittiläisessä Conflict Studies Research -keskuksessa.
Erosen mukaan tutkijat ja kansalaiset ymmärtävät nyt paremmin, millaisia vaikutuksia disinformaatiolla voi olla.
– Paljon tästä kehityksestä on niiden henkilöiden ja järjestöjen ansiota, jotka ovat jaksaneet pitää asian merkitystä esillä huolimatta kohtaamastaan vastarinnasta ja suoranaisesta henkisestä väkivallasta, Eronen kertoo Ylelle.
Esimerkiksi Digital Forensic Research Lab tutkii avoimen lähdekoodin työkaluilla sitä, millaista keskustelua sosiaalisessa mediassa käydään.
Ajatushautomo tuottaa eräänlaisia keskustelukarttoja, joihin piirretään, missä jokin julkaisu on saanut alkunsa ja ketkä sitä ovat jakaneet.
Sen perusteella tutkijat voivat esimerkiksi päättää, näyttäytyykö jokin keskustelu “orgaaniselta”, eli paikallisten toimijoiden väliseltä, vai puuttuvatko siihen ulkomailta ohjaillut botti- ja trollitilit, jotka yrittävät vaikuttaa keskustelun suuntaan.
Vuonna 2015 Yle paljasti, miten Pietarissa sijaitsevassa niin kutsutussa trollitehtaassa tuotettiin nettipropagandaa kellon ympäri.Mika Mäkeläinen / Yle
Ryhmän tutkittavaksi päätyvät esimerkiksi keskustelut, jotka liittyvät suuriin julkisiin ja demokratian kannalta tärkeisiin tapahtumiin, kuten vaaleihin tai mielenosoituksiin.
EU:n varoitukset eurovaaleihin kohdistuvasta suuremmasta disinformaatiokampanjasta ovat Aleksejevan mukaan liioiteltuja.
– Minusta tuntuu, että disinformaatio on siirtynyt pois julkisen piiristä ja näkymättömämmille kanaville. Sellaisia ovat esimerkiksi kyberiskut ja virussähköpostit, hän kuvailee.
Kyberiskuilla ja viruksia levittävillä viesteillä pyritään häiritsemään vaaleja esimerkiksi kaatamalla vaalien tulossivuja.
– Kyberiskuja on paljon vaikeampi tutkia kuin sosiaalisen median keskusteluja, jonka takia niitä on myös vaikeampi havaita. Saatamme nähdä jotakin vasta sen jälkeen, kun se on levinnyt jo laajalle, Nika Aleksejeva kuvailee.
Nykyään iskuihin liitetään kuitenkin myös usein disinformaatiokampanja. Esimerkiksi helmikuussa Latvian puolustusministeriö joutui tällaisen iskun kohteeksi. Puolustusministerin sähköpostiosoitteelta näyttäneeltä tililtä lähetettiin hänen työntekijöilleen viestejä, joissa hän pyysi anteeksi huonoa käyttäytymistään baarissa.
Liettuan puolustusministeriöön tehtiin hyvin samankaltainen isku huhtikuussa, josta Yle kertoi aiemmin tässä jutussa.
Aleksejeva uskoo myös, että disinformaatiosta raportoiminen ja puhuminen julkisuudessa toimii eräänlaisena vasta-aineena suuren luokan disinformaatiokampanjoille ennen vaaleja.
Liettuassa disinformaatiota vastaan käydään myös ruohonjuuritasolla
Disinformaation torjunta on muuttunut joissakin maissa myös kansalaisaktivismiksi. Näin on esimerkiksi Liettuassa.
Vilnassa sijaitsevassa Lukiškių-vankilassa Neuvostoliiton salainen poliisi KGB kidutti ja teloitti aikoinaan satoja liettualaisia toisinajattelijoita. Nyt sen edessä seisoo neljä näennäisesti tavallista liettualaista, jotka sanovat etsivänsä Preussin trolleja.
Ričardas Savukynas (vas.), Gintaras Kuzmickas, Zygimantas Zabieta ja Andrius Minkevičius kuuluvat valeuutisia paljastavaan Liettuan Haltijat -Facebook-ryhmään. Anne Sofie Hoffmann Schrøder
Matkapuhelimilla varustetut aktivistit huijaavat väärennettyjä profiileja sosiaalisessa mediassa ja pyrkivät paljastamaan niiden levittämät valheet.
– Rokotteet tappavat ihmisiä, lukee Zygimantas Zabieta ääneen ja näyttää rokotevastustajien Facebook-ryhmää muille kolmelle miehelle.
Neljä miestä kuuluvat Liettuan Haltioihin, yli 5 000 vapaaehtoisen nettiryhmään, joka seuraa sosiaalista mediaa ja jahtaa erityisesti trolli- ja bottitilejä. Valeuutisten torjunta ei kuulu Liettuassa vain tutkijoille ja armeijalle, vaan myös kansalaisille.
Tämän ryhmän syyniin päätyvät netissä tunteita nostattavat aiheet, joista liikkuu paljon vääristellyttä tietoa. Viime kuukausina siihen ovat kuuluneet rokotuspakko, metsäkato Liettuassa, EU, Nato, Venezuela, Notre Dame -katedraalin palo ja Britannian EU-ero.
Liettuan verkkoaktivistit tapaavat harvoin, sillä he järjestävät toimintansa Facebookin ja Skypen avulla. Monilla miehistä on IT-tausta, osa on toimittajia ja opiskelijoita. He auttavat myös ryhmään kuulumattomia ihmisiä esimerkiksi tarkistamaan lähteitä sekä tutkimaan hakkeroituja sähköposteja.
Ryhmä järjestäytyi ruohonjuuritason liikkeenä pian Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan vuonna 2014. Useat liettualaiset seurasivat tarkasti Ukrainassa leviäviä disinformaatiokampanjoita. Pian koordinoidut kyberhyökkäykset ja valeuutiset tekivät tietään myös Liettuaan.
Tunnuksettomat venäläissotilaat ilmestyivät kuin tyhjästä Krimin niemimaalle maaliskuun alussa 2014. Valtaukseen yhdistyi laaja disinformaatiokampanja.Artur Shvarts / EPA
Vaikka Haltija-ryhmällä on humoristinen nimi, siihen kuuluvat miehet ottavat työnsä vakavasti.
– Jos haluamme säilyttää vapaat ja demokraattiset yhteiskuntamme, meidän on taisteltava totuuden puolesta ja totalitaarisia voimia vastaan, yksi ryhmän jäsenistä Ričardas Savukynas summaa.
Jos ihmiset menettävät luottamuksensa perinteisiin tiedotusvälineisiin ja tosiasioihin, yksilö on alttiimpi vihamieliselle tiedotukselle, salaliittoteorioille ja propagandalle, aktivisti uskoo.
– Se luo puolestaan epäluottamusta ja kaaosta yhteiskunnassa ja mahdollistaa lopulta hyökkäykset meitä vastaan, Savukynas miettii.
“Yhteiskuntamme perustuu tietoon”
Yhteiskunnissamme on toisaalta edelleen hedelmällinen pohja disinformaatiolle sekä taloudellisia ja poliittisia syitä tuottaa sitä, Pasi Eronen uskoo.
Toissa viikolla New York Times -lehti kertoi(siirryt toiseen palveluun), että Italiassa oli suljettu äärioikeistolaisia ideoita levittävien Facebook-sivujen verkosto, jotka oli naamioitu urheilu- ja elämäntapasivuiksi.
Erosen mukaan työ, jolla yritetään torjua väärän tiedon leviämistä tässä ja nyt, ei välttämättä pure vuosia jatkuneisiin disinformaatiokampanjoihin.
– Missä määrin niin yksittäiset kansalaiset kuin vaikkapa virkamiehet ja poliittiset päättäjät perustavat toimintansa nyt meille aikaisemmin tarkoituksella syötettyyn virheelliseen tietoon? hän kysyy.
Tutkija mainitsee vuoden 2016 Britannian EU-eroon liittyneet kampanjat, joissa briteille syötettiin useita valheita. Monet tekivät äänestyspäätöksensä kampanjoissa esitettyjen väitteiden perusteella.
Britannian eroa EU:sta kannattanut kampanja lupasi käyttää jäsenmaksusta säästyvät 350 miljoonaa puntaa viikossa terveydenhuoltoon. Kertomatta jäi, että brexit voi vahingoittaa vakavasti Britannian taloutta.EPA
Erosta kiinnostavat myös erilaisten vaikuttamiskeinojen, kuten kyberiskujen ja talous- ja energiakysymysten, yhdistely. Niin kutsuttua hybridivaikuttamista voi hänen mukaansa tapahtua myös pitkällä aikavälillä. Taloudelliseksi vaikuttamiseksi(siirryt toiseen palveluun) voidaan tuolloin laskea myös esimerkiksi ydinvoimalaprojekteja tai maakaasuhankkeita.
– Meidän kaikkien nyky-yhteiskuntajärjestelmästä sekä sen hedelmistä nauttivien on syytä tiedostaa, että järjestelmämme toimii oikein ainoastaan, jos teemme päätöksemme perustuen mahdollisimman paikkansa pitävään tietoon, Eronen sanoo.
Hänen mukaansa kyseessä voivat olla arkiset päätökset esimerkiksi siitä, rokotammeko lapsemme, tai laajemmat yhteiskuntaan vaikuttavat kysymykset kuten kenet valitsemme päättämään yhteisistä asioistamme.
– Kysymys on pitkälti siitä, ohjaako päätöksiämme laadukas ja paras mahdollinen käytössämme oleva tieto, vai ohjaako meitä ulkopuolelta syötetyt puolitotuudet ja suoranaiset valheet, Eronen sanoo.
Äänestäjiä johdetaan vaalien alla harhaan värikkäillä valheilla – "Meidän on taisteltava totuuden puolesta"
Siirtolaisaiheet ja boikottikampanjat ovat olleet näkyvimpiä yrityksiä vaikuttaa valheellisella tiedolla eurovaaleihin.
yle.fi
sotajätkä
Majuri
Onko tuon trollin twiittejä pakko postailla minnekään ihmisten nähtäville?
Venäjä lapioinut vuosien varrella säkkikaupalla rahaa SDP:n korkeissa asemissa toimiville ”kaasuputkimiehille” – Eero Heinäluoma äityi huutamaan, kun asia nousi tentissä esille
EK STREAM KUVAKAAPPAUS
Vasemmalla Eero Heinäluoma (sdp.), oikealla Jussi Halla-aho (ps.).
Jussi Halla-aho ja Eero Heinäluoma ottivat kunnolla Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n eurovaalipaneelissa yhteen Venäjän kaasuputkihankkeista ja poliittisesta korruptiosta. Kaasuputkiaihe oli Heinäluomalle niin herkkä, että hän alkoi huutaa muiden keskustelijoiden päälle.
Tilaisuuden juontaja, toimittaja Marja Sannikka otti esille poliittisen korruption tivatessaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta useaan kertaan, miksi tämä on viemässä perussuomalaiset EU-parlamentissa ”Venäjä-mieliseen ryhmään”, johon tulee mukaan äskettäisessä korruptiokohussa ryvettynyt itävaltalainen FPÖ-puolue.
– Jotenkin osasin odottaa tätä lämmittelykysymystä, Halla-aho naurahti.
– On surkeaa, että kun pitäisi puhua EU:n tulevaisuudesta, tämä aika käytetään yksittäiseen poliitikkoon liittyvän skandaalin rääpimiseen, jolla ei ole mitään tekemistä perussuomalaisten kanssa, Halla-aho sanoi.
– Me pyrimme määrittelemään hyvin tiukasti ne ydinkysymykset, joita me haluamme yhdessä edistää ja jotka yhdistävät meitä, Halla-aho kuvaili perussuomalaisten lähestymistapaa uutta ryhmää kohtaan.
Sannikan jatkaessa Venäjä-mielisyydestä tivaamista, Halla-aho vetosi siihen, että sitä esiintyi muissakin puolueissa.
– Niin sanottu Venäjä-mielisyys ei katso poliittista väriä, vaan on pikemminkin maantieteellinen kysymys Euroopassa. EPP ja kokoomus ovat tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi Silvio Berlusconin Forza Italian kanssa, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan Berlusconi ei profiloidu erityisen Venäjä-kriittisenä tai korruptiosta vapaana poliitikkona.
Perussuomalaisten läheisimpänä yhteistyökumppanina EU-parlamentissa Halla-aho pitää Tanskan kansanpuoluetta, jolla on perussuomalaisten kaltainen suhtautuminen Venäjään.
Halla-ahon mielestä on tärkeää, että FBÖ käy tarkasti läpi, mitä todella on tapahtunut: onko kyse yksittäisestä, korruptoituneesta poliitikosta, vai onko kyseessä jokin rakenteellinen ongelma, joka FBÖ:n täytyy siivota riveistään.
Kaasuputki sytytti Heinäluoman liekkeihin
Halla-aho huomautti, että poliittista korruptiota esiintyy kaikkialla, myös Suomessa.
– On täysin selvää, että poliittinen korruptio on täysin tuomittavaa. Se ei valitettavasti ole politiikassa tavatonta. Kuten Mauri tietää, Suomessakin on tuomittu johtavassa asemassa olevia poliitikkoja jopa vankeuteen vaalirahoitukseen ja korruptioon liittyvistä rikoksista, Halla-aho totesi viitaten keskustan ja kokoomuksen suureen vaalirahoituskohuun, jossa Mauri Pekkarisenkin nimi tuli esille.
Sannikan jatkaessa tivaamista, että onko Halla-aho huolissaan siitä, että antaa tukensa Venäjä-mieliselle ryhmälle, Halla-aho kuittasi nasevasti takaisin:
– Olen erittäin huolissani siitä, että Euroopassa on erilaisia entisiä hallitusten päämiehiä, jotka lobbaavat esimerkiksi Venäjän kaasuteollisuuden asiaa ja siten Kremlin asiaa, hän sanoi.
– Se lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen lisää Venäjän poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa.
Halla-aho viittasi entiseen pääministeri Paavo Lipposeen (sd.), joka on tienannut isot rahat toimiessaan Nord Stream -kaasuputkia rakentavan yhtiön konsulttina.
Tämä oli liikaa Eero Heinäluomalle, joka alkoi huutaa keskeyttäen Henna Virkkusen puheenvuoron.
– Tämä alkaa mennä aivan mahdottomille urille tämä keskustelu. Täällä heitetään ihan mitä tahansa, Heinäluoma huusi.
Heinäluoma selitti, että Nord Stream 2 on laillinen hanke, jonka edistämisestä ovat kiinnostuneita Saksa, Venäjä ja muutkin tahot, joten sitä ei voi verrata Itävallan korruptiokohuun.
– Se on eri asia kuin ilmoittaa, että antakaa minulle rahaa, niin minä annan valtion rakennusurakoita vastineeksi, Heinäluoma sanoi. Se on korruptiota.
Halla-aho painotti, että Kreml haluaa poliittista vipuvartta Euroopassa, ja että sitä voi hankkia myös kaupallisin keinoin, kuten kaasuputken kautta. Heinäluoma vastasi tähän, että putkea tukee myös Saksan Angela Merkel, joka haluaa järjestää Euroopan energiahuollon.
– Siitä onkin aina seurannut hyvää, kun Saksa ja Venäjä ovat löytäneet yhteisiä intressejä Euroopassa, Halla-aho tylytti.
Myös kokoomuksen ehdokas Henna Virkkunen oli sitä mieltä, että Nord Stream 2 on Euroopan Unionin etujen vastainen hanke, joka ei millään tavalla tue meidän energiapolitiikkamme tavoitteita.
Tässä vaiheessa Heinäluoma alkoi käydä jo niin kuumana hölisten muiden keskustelijoiden päälle, että juontaja Marja Sannikka joutui erikseen rauhoittelemaan häntä.
Demareilla riittää kaasuputkimiehiä
Myös vihreiden EU-parlamentaarikko Heidi Hautala syytti demaripoliitikkoja oman edun tavoittelusta.
– Minäkin kuulun niihin, jotka ovat arvostelleet johtavien sosiaalidemokraattien, kuten Gerhard Schröderin ja Paavo Lipposen toimintaa taloudellisten etujen saamiseksi Nord Stream -hankkeessa, Heidi Hautala sanoi.
Schröderin ja Lipposen lisäksi myös Sdp:n puoluesihteeri ja eurovaaliehdokas Antton Rönnholm on ansainnut hyvät rahat kaasuputkikonsulttina. Ilta-Sanomien mukaan Rönnholm laskutti konsulttifirmansa kautta lähes 200 000 euroa toimiessaan Venäjän valtionyhtiö Gazpromin South Stream -kaasuputkihankkeessa vuosina 2011–2013.
South Stream -hankkeen tavoite oli rakentaa kaasuputki Mustaltamereltä Länsi-Eurooppaan. Vuoden 2014 lopussa hanke kuitenkin kaatui EU-komission vastustukseen, koska hanke olisi rikkonut unionin kilpailulakeja ja lisännyt EU:n energiariippuvuutta Venäjästä.
Videotallenne EK:n kevätkokouksen vaalipaneelista on katsottavissa tästä linkistä.
www.suomenuutiset.fi
EK STREAM KUVAKAAPPAUS
Jussi Halla-aho ja Eero Heinäluoma ottivat kunnolla Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n eurovaalipaneelissa yhteen Venäjän kaasuputkihankkeista ja poliittisesta korruptiosta. Kaasuputkiaihe oli Heinäluomalle niin herkkä, että hän alkoi huutaa muiden keskustelijoiden päälle.
Tilaisuuden juontaja, toimittaja Marja Sannikka otti esille poliittisen korruption tivatessaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta useaan kertaan, miksi tämä on viemässä perussuomalaiset EU-parlamentissa ”Venäjä-mieliseen ryhmään”, johon tulee mukaan äskettäisessä korruptiokohussa ryvettynyt itävaltalainen FPÖ-puolue.
– Jotenkin osasin odottaa tätä lämmittelykysymystä, Halla-aho naurahti.
– On surkeaa, että kun pitäisi puhua EU:n tulevaisuudesta, tämä aika käytetään yksittäiseen poliitikkoon liittyvän skandaalin rääpimiseen, jolla ei ole mitään tekemistä perussuomalaisten kanssa, Halla-aho sanoi.
– Me pyrimme määrittelemään hyvin tiukasti ne ydinkysymykset, joita me haluamme yhdessä edistää ja jotka yhdistävät meitä, Halla-aho kuvaili perussuomalaisten lähestymistapaa uutta ryhmää kohtaan.
Sannikan jatkaessa Venäjä-mielisyydestä tivaamista, Halla-aho vetosi siihen, että sitä esiintyi muissakin puolueissa.
– Niin sanottu Venäjä-mielisyys ei katso poliittista väriä, vaan on pikemminkin maantieteellinen kysymys Euroopassa. EPP ja kokoomus ovat tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi Silvio Berlusconin Forza Italian kanssa, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan Berlusconi ei profiloidu erityisen Venäjä-kriittisenä tai korruptiosta vapaana poliitikkona.
Perussuomalaisten läheisimpänä yhteistyökumppanina EU-parlamentissa Halla-aho pitää Tanskan kansanpuoluetta, jolla on perussuomalaisten kaltainen suhtautuminen Venäjään.
Halla-ahon mielestä on tärkeää, että FBÖ käy tarkasti läpi, mitä todella on tapahtunut: onko kyse yksittäisestä, korruptoituneesta poliitikosta, vai onko kyseessä jokin rakenteellinen ongelma, joka FBÖ:n täytyy siivota riveistään.
Kaasuputki sytytti Heinäluoman liekkeihin
Halla-aho huomautti, että poliittista korruptiota esiintyy kaikkialla, myös Suomessa.
– On täysin selvää, että poliittinen korruptio on täysin tuomittavaa. Se ei valitettavasti ole politiikassa tavatonta. Kuten Mauri tietää, Suomessakin on tuomittu johtavassa asemassa olevia poliitikkoja jopa vankeuteen vaalirahoitukseen ja korruptioon liittyvistä rikoksista, Halla-aho totesi viitaten keskustan ja kokoomuksen suureen vaalirahoituskohuun, jossa Mauri Pekkarisenkin nimi tuli esille.
Sannikan jatkaessa tivaamista, että onko Halla-aho huolissaan siitä, että antaa tukensa Venäjä-mieliselle ryhmälle, Halla-aho kuittasi nasevasti takaisin:
– Olen erittäin huolissani siitä, että Euroopassa on erilaisia entisiä hallitusten päämiehiä, jotka lobbaavat esimerkiksi Venäjän kaasuteollisuuden asiaa ja siten Kremlin asiaa, hän sanoi.
– Se lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen lisää Venäjän poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa.
Halla-aho viittasi entiseen pääministeri Paavo Lipposeen (sd.), joka on tienannut isot rahat toimiessaan Nord Stream -kaasuputkia rakentavan yhtiön konsulttina.
Tämä oli liikaa Eero Heinäluomalle, joka alkoi huutaa keskeyttäen Henna Virkkusen puheenvuoron.
– Tämä alkaa mennä aivan mahdottomille urille tämä keskustelu. Täällä heitetään ihan mitä tahansa, Heinäluoma huusi.
Heinäluoma selitti, että Nord Stream 2 on laillinen hanke, jonka edistämisestä ovat kiinnostuneita Saksa, Venäjä ja muutkin tahot, joten sitä ei voi verrata Itävallan korruptiokohuun.
– Se on eri asia kuin ilmoittaa, että antakaa minulle rahaa, niin minä annan valtion rakennusurakoita vastineeksi, Heinäluoma sanoi. Se on korruptiota.
Halla-aho painotti, että Kreml haluaa poliittista vipuvartta Euroopassa, ja että sitä voi hankkia myös kaupallisin keinoin, kuten kaasuputken kautta. Heinäluoma vastasi tähän, että putkea tukee myös Saksan Angela Merkel, joka haluaa järjestää Euroopan energiahuollon.
– Siitä onkin aina seurannut hyvää, kun Saksa ja Venäjä ovat löytäneet yhteisiä intressejä Euroopassa, Halla-aho tylytti.
Myös kokoomuksen ehdokas Henna Virkkunen oli sitä mieltä, että Nord Stream 2 on Euroopan Unionin etujen vastainen hanke, joka ei millään tavalla tue meidän energiapolitiikkamme tavoitteita.
Tässä vaiheessa Heinäluoma alkoi käydä jo niin kuumana hölisten muiden keskustelijoiden päälle, että juontaja Marja Sannikka joutui erikseen rauhoittelemaan häntä.
Demareilla riittää kaasuputkimiehiä
Myös vihreiden EU-parlamentaarikko Heidi Hautala syytti demaripoliitikkoja oman edun tavoittelusta.
– Minäkin kuulun niihin, jotka ovat arvostelleet johtavien sosiaalidemokraattien, kuten Gerhard Schröderin ja Paavo Lipposen toimintaa taloudellisten etujen saamiseksi Nord Stream -hankkeessa, Heidi Hautala sanoi.
Schröderin ja Lipposen lisäksi myös Sdp:n puoluesihteeri ja eurovaaliehdokas Antton Rönnholm on ansainnut hyvät rahat kaasuputkikonsulttina. Ilta-Sanomien mukaan Rönnholm laskutti konsulttifirmansa kautta lähes 200 000 euroa toimiessaan Venäjän valtionyhtiö Gazpromin South Stream -kaasuputkihankkeessa vuosina 2011–2013.
South Stream -hankkeen tavoite oli rakentaa kaasuputki Mustaltamereltä Länsi-Eurooppaan. Vuoden 2014 lopussa hanke kuitenkin kaatui EU-komission vastustukseen, koska hanke olisi rikkonut unionin kilpailulakeja ja lisännyt EU:n energiariippuvuutta Venäjästä.
Videotallenne EK:n kevätkokouksen vaalipaneelista on katsottavissa tästä linkistä.
Venäjä lapioinut vuosien varrella säkkikaupalla rahaa SDP:n korkeissa asemissa toimiville "kaasuputkimiehille" - Eero Heinäluoma äityi huutamaan, kun asia nousi tentissä esille - Suomen Uutiset
Jussi Halla-aho ja Eero Heinäluoma ottivat kunnolla Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n eurovaalipaneelissa yhteen Venäjän kaasuputkihankkeista ja poliittise
Osa perussuomalaisista myötäilee suoraan Venäjän kantoja
Tänään klo 6:45
Osaa perussuomalaisten EU-vaaliehdokkaista ja kansanedustajista voi pitää Venäjä-mielisinä.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro on ehdottanut rajattua viisumivapautta Venäjälle. EPA / AOP
Perussuomalaisia on syytetty viime päivinä Venäjä-mielisyydestä, muun muassa siksi, että puolue on menossa mukaan EU-parlamentin uuteen kansallismielisten oikeistopopulistien ryhmään.Ryhmä koostuu merkittävissä määrin Venäjä-mielisistä eurooppalaisista puolueista, joiden tuen Venäjä on varmistanut rahoituksella sekä erilaisin yhteistyösopimuksin.
Uuteen kansallismielisten oikeistopopulistien ryhmään on alustavien tietojen mukaan tulossa 11 puoluetta, joista yli puolet on selvästi Venäjä-mielisiä ja kaksi Venäjä-kriittistä.
Käsi kädessä
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari osallistui uuden ryhmän hengennostatustilaisuuteen lauantaina Milanossa.”Perussuomalaiset haluaa ottaa kädestä samalla tavalla ajattelevia liikkeitä ja puskea eteenpäin todellisia muutoksia rakkaassa kotimaanosassamme”, Huhtasaari totesi puheessaan tilaisuudessa.
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan perussuomalaiset on luisumassa samaan suuntaan avoimesti putinististen puolueiden kanssa ja pitää tilannetta huolestuttavana.
Laura Huhtasaari toimii myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, ja hän sai heti Milanon kokouksen jälkeen moitteet ulkoministeri Timo Soinilta (sin). Tämä totesi blogissaan, että ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajuutta pitää käyttää taiten Suomen hyväksi.
– En pidä viisaana, että perussuomalaiset hönkivät osaksi Euroopan Unionin laitaoikeistoa.Laura Huhtasaari antoi näytteen arvostelukyvystään osallistuessaan Milanon tapaamiseen, Soini arvioi.
Venäjä-pakotteet jakavat
Millaisia kantoja EU-parlamenttiin pyrkivillä perussuomalaisilla Venäjä-kysymysten suhteen on?
Alma Median eurovaalikonevastausten perusteella perussuomalaiset eurovaaliehdokkaat ovat keskustan ohella kaikkein Venäjä-myönteisimpiä. Asiasta uutisoi Uusi Suomi.
Esimerkiksi Krimin valtauksen seurauksena asetettujen Venäjä-pakotteiden purkamisesta perussuomalaisten ehdokkaista samaa mieltä oli seitsemän ehdokasta kahdestakymmenestä.
Venäjä-pakotteiden purkamista kannattavat perussuomalaisten eurovaaliehdokkaista Teuvo Hakkarainen, Arto Luukkanen, Samuli Sibakoff, Minna Partanen, Minna Reijonen, Karri Ollila ja Tanja Vahvelainen.
Perussuomalaisten virallisen kannan mukaan puolue ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa, Krimin laitonta valtausta eikä Venäjä-pakotteiden purkamista.
Vaikka esimerkiksi Huhtasaari ei kannata Venäjä-pakotteiden purkamista, silti hän suhtautuu niihin kriittisesti: ”Pakotteiden tarkoitus ei tulisi olla se, että Suomi joutuu kärsimään muita maita enemmän. EU:n pitäisi ottaa tämä päätöksenteossaan huomioon. Tällä hetkellä tilanne on se, että Saksa myy edelleen autoja Venäjälle, mutta Suomi ei voi myydä Venäjälle juustoja (vastapakotteet)”, Huhtasaari totesi Alma Median vaalikonevastauksessaan.
Kahdenvälisiä järjestelyjä
Perussuomalaisten Venäjä-mielisyys on noussut tapetille Milanon kokouksen lisäksi myös eurovaaliehdokas Olli Kotron annettua haastattelun Kremliä myötäilevälle Eurasia Dailylle (20.5.), jossa hän ehdottaa useita konkreettisia tapoja, joilla Suomi voisi tiivistää suhteitaan Venäjään.
Venäläislehti väittää Kotron sanoneen, että Suomen kannattaisi pyrkiä eroon Schengen-sopimuksesta, lisäksi hän kannatti rajattua viisumivapautta Venäjän kanssa. Kotron haastattelusta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Myöhemmin Kotro tarkensi Facebookissa, että hän sanoi tarkoittaneensa helpotettua viisumijärjestelyä esimerkiksi 10 000 ihmiselle.
– Olen sanonut, että Schengenistä tulisi päästä eroon, koska en kannata vapaata liikkuvuutta. Jos Suomi olisi Schengenin ulkopuolella, meillä olisi tuolloin mahdollisuus tehdä kahdenvälisiä järjestelyjä haluamiemme maiden kanssa”, Kotro kirjoitti.
Vastavoima Venäjälle
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari osallistui uuden kansallismielisten ryhmän hengennostatustilaisuuteen lauantaina Milanossa, PETTERI PAALASMAA
Alma Median eurovaalikoneessa esitettiin myös väite, jonka mukaan EU:n pitää olla ulkopolitiikassaan yhtenäinen, jotta se on uskottava vastavoima suurvalloille kuten Kiinalle, Venäjälle ja Yhdysvalloille.
Yhdeksän perussuomalaisten kahdestakymmenestä eurovaaliehdokkaasta oli väitteen kanssa eri mieltä, tai täysin eri mieltä. Myös Huhtasaari ja Kotro kuuluvat tähän joukkoon.
”Ulkopolitiikka pitäisi palauttaa kansallisiin käsiin, näin yksittäinen valtio voisi olla kokoaan paljon merkittävämpi vaikuttaja. EU ei ole onnistunut roolissaan ulkopoliittisena vaikuttajana, koska se ei pysty puhumaan kaikkien jäsenvaltioiden puolesta yhdellä suulla”, Huhtasaari perusteli kantaansa.
Venäjän pyrkimykset
Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen muistuttaa, että Venäjä ei tavoittele vaikutusvaltaa vain Euroopan tasolla, vaan myös kansallisesti.
– Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös kansalliseen päätöksentekoon. Ei perussuomalaisilla ole mitään keinoa, jolla he estäisivät nämä vaikutusyritykset, koska Venäjä ei tee eroa Suomen kotimaanpolitiikan ja Euroopan tason välillä.
Virkkunen pitää huolestuttavana tilannetta, jossa Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös kansanedustajiin.
Myötäilee Venäjää
Perussuomalaisten kansanedustajista erityisesti Tom Packalén on tullut tunnetuksi Venäjän kantoja myötäilevistä lausunnoistaan. Packalén toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä sekä puolustusvaliokunnan varajäsenenä.
Vuonna 2014 Packalén arvioi huhtikuussa alkaneen Ukrainan selkkauksen aikaan syksyyn saakka, ettei Venäjän asevoimien joukkoja ei ole Itä-Ukrainassa, ja kun malesialainen matkustaja¬kone ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa 2014, Packalén pohti blogissaan, ”miksi Yhdysvallat pyrkii niin itsepintaisesti syyttämään Venäjää tapahtuneesta”.
Packalén kyseenalaisti myös vuonna 2014 EU:n asettamat talouspakotteet Krimin laittomasti miehittänyttä Venäjää vastaan, ja maaliskuussa 2018 Packalén kirjoitti blogissaan, ettei hän usko Venäjän olevan Salisburyn hermomyrkkyiskun takana: ”Jos Venäjän syyllisyys pystytään puolueettomasti ja luotettavasti toteamaan, kannatan esitetyn kaltaisia sanktioita”, hän lisäsi.
Suomi pulassa
Packalénin ohella puolueen varapuheenjohtajat Laura Huhtasaari ja Juho Eerola ovat esittäneet omintakeisia Venäjä-näkemyksiä.
Huhtasaari arvioi Twitterissä kesäkuussa 2016, että ”Kukaan ei pysty auttamaan Suomea, jos Putin tulee tänne”.
Saman vuoden elokuussa Huhtasaari arvioi Facebookissa Ukrainan tilannetta ja totesi, että:”Venäjällä ei ole strategisia tarpeita Ukrainaa kohtaan. Toisin kuin Krimiä kohtaan ja krimiläiset ovat venäjänmielisiä ja venäjänkielisiä.Ei Venäjä Ukrainaan hyökkää, ellei sitten tee vastaiskua, ja se tulee olemaan sitten kova.” Eli Huhtasaaren mukaan Ukraina toimisi hyökkääjänä, jos tilanne eskaloituisi.
Erikoinen historiavertaus
Nykyisin eduskunnan varapuhemiehenä toimiva kansanedustaja Juho Eerola totesi Nykypäivä-lehden haastattelussa maaliskuussa 2018, että vaikka Venäjä teki väärin vallatessaan Krimin, tilanteessa pitäisi ottaa huomioon myös alueiden kansalaisten näkemys, jotka Eerolan mukaan on se, että he kuuluisivat mieluummin Venäjään kuin Ukrainaan.
Eerola myös kyseenalaisti Venäjän vastaiset talouspakotteet.Vertailukohdan hän haki Suomen historiasta: ”Silloin kun Venäjä, tai Neuvostoliitto, vei meiltä Karjalan ja yhteyden Jäämerelle, ei asetettu mitään pakotteita. Silloin aloitettiin idänkauppa. Oliko haittaa siitä?”
Eerola myönsi olevansa tässä kysymyksessä poikkeuksellisen Venäjä-myönteinen jopa perussuomalaisissa.
KREETA KARVALA
www.iltalehti.fi
Tänään klo 6:45
Osaa perussuomalaisten EU-vaaliehdokkaista ja kansanedustajista voi pitää Venäjä-mielisinä.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro on ehdottanut rajattua viisumivapautta Venäjälle. EPA / AOP
Perussuomalaisia on syytetty viime päivinä Venäjä-mielisyydestä, muun muassa siksi, että puolue on menossa mukaan EU-parlamentin uuteen kansallismielisten oikeistopopulistien ryhmään.Ryhmä koostuu merkittävissä määrin Venäjä-mielisistä eurooppalaisista puolueista, joiden tuen Venäjä on varmistanut rahoituksella sekä erilaisin yhteistyösopimuksin.
Uuteen kansallismielisten oikeistopopulistien ryhmään on alustavien tietojen mukaan tulossa 11 puoluetta, joista yli puolet on selvästi Venäjä-mielisiä ja kaksi Venäjä-kriittistä.
Käsi kädessä
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari osallistui uuden ryhmän hengennostatustilaisuuteen lauantaina Milanossa.”Perussuomalaiset haluaa ottaa kädestä samalla tavalla ajattelevia liikkeitä ja puskea eteenpäin todellisia muutoksia rakkaassa kotimaanosassamme”, Huhtasaari totesi puheessaan tilaisuudessa.
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan perussuomalaiset on luisumassa samaan suuntaan avoimesti putinististen puolueiden kanssa ja pitää tilannetta huolestuttavana.
Laura Huhtasaari toimii myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, ja hän sai heti Milanon kokouksen jälkeen moitteet ulkoministeri Timo Soinilta (sin). Tämä totesi blogissaan, että ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajuutta pitää käyttää taiten Suomen hyväksi.
– En pidä viisaana, että perussuomalaiset hönkivät osaksi Euroopan Unionin laitaoikeistoa.Laura Huhtasaari antoi näytteen arvostelukyvystään osallistuessaan Milanon tapaamiseen, Soini arvioi.
Venäjä-pakotteet jakavat
Millaisia kantoja EU-parlamenttiin pyrkivillä perussuomalaisilla Venäjä-kysymysten suhteen on?
Alma Median eurovaalikonevastausten perusteella perussuomalaiset eurovaaliehdokkaat ovat keskustan ohella kaikkein Venäjä-myönteisimpiä. Asiasta uutisoi Uusi Suomi.
Esimerkiksi Krimin valtauksen seurauksena asetettujen Venäjä-pakotteiden purkamisesta perussuomalaisten ehdokkaista samaa mieltä oli seitsemän ehdokasta kahdestakymmenestä.
Venäjä-pakotteiden purkamista kannattavat perussuomalaisten eurovaaliehdokkaista Teuvo Hakkarainen, Arto Luukkanen, Samuli Sibakoff, Minna Partanen, Minna Reijonen, Karri Ollila ja Tanja Vahvelainen.
Perussuomalaisten virallisen kannan mukaan puolue ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa, Krimin laitonta valtausta eikä Venäjä-pakotteiden purkamista.
Vaikka esimerkiksi Huhtasaari ei kannata Venäjä-pakotteiden purkamista, silti hän suhtautuu niihin kriittisesti: ”Pakotteiden tarkoitus ei tulisi olla se, että Suomi joutuu kärsimään muita maita enemmän. EU:n pitäisi ottaa tämä päätöksenteossaan huomioon. Tällä hetkellä tilanne on se, että Saksa myy edelleen autoja Venäjälle, mutta Suomi ei voi myydä Venäjälle juustoja (vastapakotteet)”, Huhtasaari totesi Alma Median vaalikonevastauksessaan.
Kahdenvälisiä järjestelyjä
Perussuomalaisten Venäjä-mielisyys on noussut tapetille Milanon kokouksen lisäksi myös eurovaaliehdokas Olli Kotron annettua haastattelun Kremliä myötäilevälle Eurasia Dailylle (20.5.), jossa hän ehdottaa useita konkreettisia tapoja, joilla Suomi voisi tiivistää suhteitaan Venäjään.
Venäläislehti väittää Kotron sanoneen, että Suomen kannattaisi pyrkiä eroon Schengen-sopimuksesta, lisäksi hän kannatti rajattua viisumivapautta Venäjän kanssa. Kotron haastattelusta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Myöhemmin Kotro tarkensi Facebookissa, että hän sanoi tarkoittaneensa helpotettua viisumijärjestelyä esimerkiksi 10 000 ihmiselle.
– Olen sanonut, että Schengenistä tulisi päästä eroon, koska en kannata vapaata liikkuvuutta. Jos Suomi olisi Schengenin ulkopuolella, meillä olisi tuolloin mahdollisuus tehdä kahdenvälisiä järjestelyjä haluamiemme maiden kanssa”, Kotro kirjoitti.
Vastavoima Venäjälle
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari osallistui uuden kansallismielisten ryhmän hengennostatustilaisuuteen lauantaina Milanossa, PETTERI PAALASMAA
Alma Median eurovaalikoneessa esitettiin myös väite, jonka mukaan EU:n pitää olla ulkopolitiikassaan yhtenäinen, jotta se on uskottava vastavoima suurvalloille kuten Kiinalle, Venäjälle ja Yhdysvalloille.
Yhdeksän perussuomalaisten kahdestakymmenestä eurovaaliehdokkaasta oli väitteen kanssa eri mieltä, tai täysin eri mieltä. Myös Huhtasaari ja Kotro kuuluvat tähän joukkoon.
”Ulkopolitiikka pitäisi palauttaa kansallisiin käsiin, näin yksittäinen valtio voisi olla kokoaan paljon merkittävämpi vaikuttaja. EU ei ole onnistunut roolissaan ulkopoliittisena vaikuttajana, koska se ei pysty puhumaan kaikkien jäsenvaltioiden puolesta yhdellä suulla”, Huhtasaari perusteli kantaansa.
Venäjän pyrkimykset
Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen muistuttaa, että Venäjä ei tavoittele vaikutusvaltaa vain Euroopan tasolla, vaan myös kansallisesti.
– Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös kansalliseen päätöksentekoon. Ei perussuomalaisilla ole mitään keinoa, jolla he estäisivät nämä vaikutusyritykset, koska Venäjä ei tee eroa Suomen kotimaanpolitiikan ja Euroopan tason välillä.
Virkkunen pitää huolestuttavana tilannetta, jossa Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös kansanedustajiin.
Myötäilee Venäjää
Perussuomalaisten kansanedustajista erityisesti Tom Packalén on tullut tunnetuksi Venäjän kantoja myötäilevistä lausunnoistaan. Packalén toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä sekä puolustusvaliokunnan varajäsenenä.
Vuonna 2014 Packalén arvioi huhtikuussa alkaneen Ukrainan selkkauksen aikaan syksyyn saakka, ettei Venäjän asevoimien joukkoja ei ole Itä-Ukrainassa, ja kun malesialainen matkustaja¬kone ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa 2014, Packalén pohti blogissaan, ”miksi Yhdysvallat pyrkii niin itsepintaisesti syyttämään Venäjää tapahtuneesta”.
Packalén kyseenalaisti myös vuonna 2014 EU:n asettamat talouspakotteet Krimin laittomasti miehittänyttä Venäjää vastaan, ja maaliskuussa 2018 Packalén kirjoitti blogissaan, ettei hän usko Venäjän olevan Salisburyn hermomyrkkyiskun takana: ”Jos Venäjän syyllisyys pystytään puolueettomasti ja luotettavasti toteamaan, kannatan esitetyn kaltaisia sanktioita”, hän lisäsi.
Suomi pulassa
Packalénin ohella puolueen varapuheenjohtajat Laura Huhtasaari ja Juho Eerola ovat esittäneet omintakeisia Venäjä-näkemyksiä.
Huhtasaari arvioi Twitterissä kesäkuussa 2016, että ”Kukaan ei pysty auttamaan Suomea, jos Putin tulee tänne”.
Saman vuoden elokuussa Huhtasaari arvioi Facebookissa Ukrainan tilannetta ja totesi, että:”Venäjällä ei ole strategisia tarpeita Ukrainaa kohtaan. Toisin kuin Krimiä kohtaan ja krimiläiset ovat venäjänmielisiä ja venäjänkielisiä.Ei Venäjä Ukrainaan hyökkää, ellei sitten tee vastaiskua, ja se tulee olemaan sitten kova.” Eli Huhtasaaren mukaan Ukraina toimisi hyökkääjänä, jos tilanne eskaloituisi.
Erikoinen historiavertaus
Nykyisin eduskunnan varapuhemiehenä toimiva kansanedustaja Juho Eerola totesi Nykypäivä-lehden haastattelussa maaliskuussa 2018, että vaikka Venäjä teki väärin vallatessaan Krimin, tilanteessa pitäisi ottaa huomioon myös alueiden kansalaisten näkemys, jotka Eerolan mukaan on se, että he kuuluisivat mieluummin Venäjään kuin Ukrainaan.
Eerola myös kyseenalaisti Venäjän vastaiset talouspakotteet.Vertailukohdan hän haki Suomen historiasta: ”Silloin kun Venäjä, tai Neuvostoliitto, vei meiltä Karjalan ja yhteyden Jäämerelle, ei asetettu mitään pakotteita. Silloin aloitettiin idänkauppa. Oliko haittaa siitä?”
Eerola myönsi olevansa tässä kysymyksessä poikkeuksellisen Venäjä-myönteinen jopa perussuomalaisissa.
KREETA KARVALA
Osa perussuomalaisista myötäilee suoraan Venäjän kantoja
Osaa perussuomalaisten EU-vaaliehdokkaista ja kansanedustajista voi pitää Venäjä-mielisinä.
www.iltalehti.fi
EU -vaalien uhkakuvat
22.5.2019 16:01 Matti Viren
5 kommenttia
EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista. Mutta ehkä olennaisempaa oli, mitä hän sanoi vaalien merkityksestä. Selmayr kertoi, että EU:lla on lukuisia uhkia, Trump, Kiina ja Venäjä, joiden takia EU:n täytyy tiivistää rivejään.
Ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun ulkoiset uhat ovat pontimena sille, että valtiovalta haluaa lisää valtaa. Näin on käynyt kautta historian. Nyt on vielä niin, että uhkien joukkoon on nopeassa tahdissa (oikeastaan viimeisen vuoden aikana) ilmestynyt ilmastonmuutos, jonka on sekin sanottu vaativan nimenomaan EU:n aseman vahvistamista. Tietenkään ei sanota, että vahvistaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa jäsenvaltioiden kustannuksella.
Mutta entä nämä ulkoiset uhat? Suomessa uhkakuva yksi on tietenkin Venäjä. Venäjän, tai oikeastaan Vladimir Putinin uhkaava rooli on saanut lähes hysteeriset mittasuhteet ainakin mediassa: miten Putin sekoittaa vaalitulokset ja hajottaa koko EU:n. Minulla ei ole Venäjän suhteen mitään erityisiä sympatioita tai harhakuvia.
Mieleeni tulee aina Washingtonin osavaltion senaattorin Henry Jacksonin Afganistanin miehityksen jälkeen esittämä arvio, että Neuvostoliito on kuin hotellivaras, joka kokeilee jokaista ovea, josko sieltä löytyisi jotain varastettavaa. Ikävä kyllä tämä luonnehdinta tulee mieleen, kun seuraa Venäjä politiikkaan Putinin hallituskaudella. Ongelma vaan on siinä, että Euroopassa Venäjän aggressiota on hoidettu lähinnä verbaalisella tasolla. Tulos on sen mukainen. Syy ei ole se, etteikö Putinin roolista puhuttaisi riittävästi, vaan siinä, että konkreettiset toimet ovat jääneet kokonaan uupumaan (Nordstream –öljyputki, rahoitusmarkkinaboikotin puuttuminen, ei aseapua Ukrainalle jne.)
Toisaalta täytyy sanoa, että jotenkin myös uhkan mittasuhteet ovat vääristyneet. Venäjän BKT on luokkaa 1600 miljardia dollaria, siinä missä EU:n vastaava luku on yli kymmenen kertaa suurempi eli 17300 miljardia, USA:n 19500 ja Kiinan 12200. Ei Venäjä ole mikään suurvalta samassa mielessä kuin USA tai Kiina. Absurdia myös ajatella, Venäjä kykenisi jotenkin hajottamaan Euroopan Unionin. Pitkässä juoksussa Venäjän hajoaminen taitaa olla todennäköisempää.
Kiina on jo ihan eri asia, ja olisin paljon huolestuneempi siitä, että Kiina käyttää hyväkseen Euroopan valtioiden ”heikkoja lenkkejä” ja eurooppalaisten kyvyttömyyttä/haluttomuutta puolustaa omia etujaan. Tässä suhteessa Euroopan ja USA:n välillä on todella valtava ero, mitä ehkä kuvastaa (puuttuva) ajatusleikki siitä, että Kiina pyrkisi hajottamaan Yhdysvallat. Meikäläisessä keskustelussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kiista on ainakin mediassa tulkittu hyvin yksisilmäisesti vain Donald Trumpin oikutteluksi, temppuiluksi ja riitelyksi ikään kuin USA olisi ”se paha” ja Kiina ”se hyvä”. Tosiasia kuitenkin on, että USA:ssa Kiina politiikalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Trumpin kanssa. Kysymys ei puoluepolitiikasta eikä henkilöistä (vaikka niin moni haluaa aina personoida ongelmat joihinkin vastemielisinä pitämiinsä henkilöihin). Toisaalta minusta on paha virhe pitää käytävässä ”kauppasodassa” Yhdysvaltoja syyllisenä. USA on kuitenkin oikealla asialla siinä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Kiinalaiset ja ei-kiinalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa valovuosien päässä toisistaan. Kiinalaiset ovat valtiollisia yrityksiä, niillä on valtion pankkijärjestelmän (ja viime kädessä valtion) avokätinen tuki ja kotimassaan niillä on (tariffeista riippumaata) voimakas protektionistinen selkänoja. Valuuttakurssi on kaukana oikeasta tasostaan tuottaen Kiinalle massiivisen kilpailuedun ulkomaankaupassa. Ei maailmantalous voi toimia tällaisilla pelisäännöillä. Jos Eurooppaa käyttäytyy järkevästi, se tukee Yhdysvaltojen pyrkimyksiä päästä ratkaisuun, jossa kauppaa käydään markkinatalouden pelisäännöillä. Status quo (nykytila) ei ole sen paremmin Suomen kuin Euroopan edun mukaista.
Ilmaston muutos on Euroopalle uhkakuva, mutta ehkä enemmänkin siksi, että Eurooppa omassa ideologisessa pudasoppisuudessan harjoittaa politiikkaa, joka jäädyttää talouskasvun lopullisesti. Siinä missä USA on kasvanut lähes ”normaalisti”, Euroopan talous polkee paikallaan. Työttömyysaste on USA:ssa 3.6, Euroopassa lähes kaksinkertainen (6.5 %). Jotain on todella pahasti pielessä Euroopassa. Ja suunta on vain pahempaan päin (terveisiä vaan Säätytalolle). Ilmastonmuutoksen torjunta saa varmasti yrityksiä hakeutumaan muualle, verotus kiristyy, julkiset menot kasvavat, markkinat ja kilpailu toimivat entistä huonommin.
Ei voi tietenkään sanoa, etteikö mitään uhkia olisi. Mutta kai se ilmeisin uhka – jonka Selmayrkin ”unohti - on väestön räjähdys, jota oheinen YK:n ennuste havainnollistanee. Afrikkaan ja Lähi-itään ilmestyy vuosisadan loppuun mennessä neljä miljardia ihmistä, jotka olettavasti yrittävät hakeutua Eurooppaan. Eurooppa on yhtä vähän valmistautunut uuteen kriisiin kuin 2015, ja on vaikea nähdä, että mitään pysyvää ratkaisua harjoitettavasta politiikasta kyettäisiin tekemään lähitulevaisuudessa. Euroopassa elää illuusio siitä, että Eurooppa kykenisi jotenkin vaikuttamaan elintasoon tai väestön kasvuun esimerkiksi Afrikassa. Ajatus on yhtä absurdi kuin olettaa, että Kauniaisten kaupunki kykenisi rahoittamaan muun Suomen elintason nousun Kauniaisten tasolle. Yhtä absurdia on kuvitella, että eurooppalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltiot kykenisivät jokin sulattamaan massiivisen siirtolaisuuden. Siksi on masentavaa, että tähän ongelmaan ei ole haluttu paneutua käynnissä olevassa vaalikeskustelussa muutoin kuin hakemalla siihen taivasta hiveleviä verbaalisia ratkaisuja.
Suomella on – kiitos maantieteen – kohtuuliset mahdollisuudet välttää kaikkein pahimmat ongelmat tässä suhteessa, mutta se edellyttäisi jonkinlaista realismia sen suhteen, mikä on Suomen rooli maailmassa. Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, sanottakoon se nyt selvästi: Suomi ei ole suurvalta, eikä halua suurvallaksi. Ei sen paremmin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin moraalisestikaan.
meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi
22.5.2019 16:01 Matti Viren
5 kommenttia
BKT henkeä kohden EU:ssa ja USA:ssa. Lähde IMF World Outlook
Maailman väestö: ennuste vuoteen 2100 asti. Lähde YK
EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista. Mutta ehkä olennaisempaa oli, mitä hän sanoi vaalien merkityksestä. Selmayr kertoi, että EU:lla on lukuisia uhkia, Trump, Kiina ja Venäjä, joiden takia EU:n täytyy tiivistää rivejään.
Ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun ulkoiset uhat ovat pontimena sille, että valtiovalta haluaa lisää valtaa. Näin on käynyt kautta historian. Nyt on vielä niin, että uhkien joukkoon on nopeassa tahdissa (oikeastaan viimeisen vuoden aikana) ilmestynyt ilmastonmuutos, jonka on sekin sanottu vaativan nimenomaan EU:n aseman vahvistamista. Tietenkään ei sanota, että vahvistaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa jäsenvaltioiden kustannuksella.
Mutta entä nämä ulkoiset uhat? Suomessa uhkakuva yksi on tietenkin Venäjä. Venäjän, tai oikeastaan Vladimir Putinin uhkaava rooli on saanut lähes hysteeriset mittasuhteet ainakin mediassa: miten Putin sekoittaa vaalitulokset ja hajottaa koko EU:n. Minulla ei ole Venäjän suhteen mitään erityisiä sympatioita tai harhakuvia.
Mieleeni tulee aina Washingtonin osavaltion senaattorin Henry Jacksonin Afganistanin miehityksen jälkeen esittämä arvio, että Neuvostoliito on kuin hotellivaras, joka kokeilee jokaista ovea, josko sieltä löytyisi jotain varastettavaa. Ikävä kyllä tämä luonnehdinta tulee mieleen, kun seuraa Venäjä politiikkaan Putinin hallituskaudella. Ongelma vaan on siinä, että Euroopassa Venäjän aggressiota on hoidettu lähinnä verbaalisella tasolla. Tulos on sen mukainen. Syy ei ole se, etteikö Putinin roolista puhuttaisi riittävästi, vaan siinä, että konkreettiset toimet ovat jääneet kokonaan uupumaan (Nordstream –öljyputki, rahoitusmarkkinaboikotin puuttuminen, ei aseapua Ukrainalle jne.)
Toisaalta täytyy sanoa, että jotenkin myös uhkan mittasuhteet ovat vääristyneet. Venäjän BKT on luokkaa 1600 miljardia dollaria, siinä missä EU:n vastaava luku on yli kymmenen kertaa suurempi eli 17300 miljardia, USA:n 19500 ja Kiinan 12200. Ei Venäjä ole mikään suurvalta samassa mielessä kuin USA tai Kiina. Absurdia myös ajatella, Venäjä kykenisi jotenkin hajottamaan Euroopan Unionin. Pitkässä juoksussa Venäjän hajoaminen taitaa olla todennäköisempää.
Kiina on jo ihan eri asia, ja olisin paljon huolestuneempi siitä, että Kiina käyttää hyväkseen Euroopan valtioiden ”heikkoja lenkkejä” ja eurooppalaisten kyvyttömyyttä/haluttomuutta puolustaa omia etujaan. Tässä suhteessa Euroopan ja USA:n välillä on todella valtava ero, mitä ehkä kuvastaa (puuttuva) ajatusleikki siitä, että Kiina pyrkisi hajottamaan Yhdysvallat. Meikäläisessä keskustelussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kiista on ainakin mediassa tulkittu hyvin yksisilmäisesti vain Donald Trumpin oikutteluksi, temppuiluksi ja riitelyksi ikään kuin USA olisi ”se paha” ja Kiina ”se hyvä”. Tosiasia kuitenkin on, että USA:ssa Kiina politiikalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Trumpin kanssa. Kysymys ei puoluepolitiikasta eikä henkilöistä (vaikka niin moni haluaa aina personoida ongelmat joihinkin vastemielisinä pitämiinsä henkilöihin). Toisaalta minusta on paha virhe pitää käytävässä ”kauppasodassa” Yhdysvaltoja syyllisenä. USA on kuitenkin oikealla asialla siinä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Kiinalaiset ja ei-kiinalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa valovuosien päässä toisistaan. Kiinalaiset ovat valtiollisia yrityksiä, niillä on valtion pankkijärjestelmän (ja viime kädessä valtion) avokätinen tuki ja kotimassaan niillä on (tariffeista riippumaata) voimakas protektionistinen selkänoja. Valuuttakurssi on kaukana oikeasta tasostaan tuottaen Kiinalle massiivisen kilpailuedun ulkomaankaupassa. Ei maailmantalous voi toimia tällaisilla pelisäännöillä. Jos Eurooppaa käyttäytyy järkevästi, se tukee Yhdysvaltojen pyrkimyksiä päästä ratkaisuun, jossa kauppaa käydään markkinatalouden pelisäännöillä. Status quo (nykytila) ei ole sen paremmin Suomen kuin Euroopan edun mukaista.
Ilmaston muutos on Euroopalle uhkakuva, mutta ehkä enemmänkin siksi, että Eurooppa omassa ideologisessa pudasoppisuudessan harjoittaa politiikkaa, joka jäädyttää talouskasvun lopullisesti. Siinä missä USA on kasvanut lähes ”normaalisti”, Euroopan talous polkee paikallaan. Työttömyysaste on USA:ssa 3.6, Euroopassa lähes kaksinkertainen (6.5 %). Jotain on todella pahasti pielessä Euroopassa. Ja suunta on vain pahempaan päin (terveisiä vaan Säätytalolle). Ilmastonmuutoksen torjunta saa varmasti yrityksiä hakeutumaan muualle, verotus kiristyy, julkiset menot kasvavat, markkinat ja kilpailu toimivat entistä huonommin.
Ei voi tietenkään sanoa, etteikö mitään uhkia olisi. Mutta kai se ilmeisin uhka – jonka Selmayrkin ”unohti - on väestön räjähdys, jota oheinen YK:n ennuste havainnollistanee. Afrikkaan ja Lähi-itään ilmestyy vuosisadan loppuun mennessä neljä miljardia ihmistä, jotka olettavasti yrittävät hakeutua Eurooppaan. Eurooppa on yhtä vähän valmistautunut uuteen kriisiin kuin 2015, ja on vaikea nähdä, että mitään pysyvää ratkaisua harjoitettavasta politiikasta kyettäisiin tekemään lähitulevaisuudessa. Euroopassa elää illuusio siitä, että Eurooppa kykenisi jotenkin vaikuttamaan elintasoon tai väestön kasvuun esimerkiksi Afrikassa. Ajatus on yhtä absurdi kuin olettaa, että Kauniaisten kaupunki kykenisi rahoittamaan muun Suomen elintason nousun Kauniaisten tasolle. Yhtä absurdia on kuvitella, että eurooppalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltiot kykenisivät jokin sulattamaan massiivisen siirtolaisuuden. Siksi on masentavaa, että tähän ongelmaan ei ole haluttu paneutua käynnissä olevassa vaalikeskustelussa muutoin kuin hakemalla siihen taivasta hiveleviä verbaalisia ratkaisuja.
Suomella on – kiitos maantieteen – kohtuuliset mahdollisuudet välttää kaikkein pahimmat ongelmat tässä suhteessa, mutta se edellyttäisi jonkinlaista realismia sen suhteen, mikä on Suomen rooli maailmassa. Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, sanottakoon se nyt selvästi: Suomi ei ole suurvalta, eikä halua suurvallaksi. Ei sen paremmin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin moraalisestikaan.
EU -vaalien uhkakuvat | Uusi Suomi Puheenvuoro
EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista.
meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi
En löydä ainoatakaan yksityiskohtaa Virenin kirjoituksesta, jota en allekirjoittaisi. Silkkaa haahuilematonta faktaa.
Suomen kansallisesta päätöksentekokoneesta tulee vastine: -pitää tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa-......ja se on suunnilleen parasta, mitä irti saadaan.
Suomen kansallisesta päätöksentekokoneesta tulee vastine: -pitää tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa-......ja se on suunnilleen parasta, mitä irti saadaan.
Druncker on avannut gini-pullon taas ennen haastattelua
yle.fi
Juncker CNN:lle: "Tyhmät nationalistit" ovat uhka Euroopan solidaarisuudelle
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker uskoo, että Britannian EU-erolle voi vielä tulla uusi takaraja lokakuun viimeisen päivän jälkeenkin.
yle.fi
Fremen
Greatest Leader
Suomi pakotettiin maksamaan sotakorvaukset, tai... siinä mitään kauppaa käyty, paitsi itsenäisyydellä, pakotetta oli kyllä pöydässä ihan riittävästi että yhteinen nuotti kasakan kanssa löytyi nopeasti.
Noi on just tota Soinin pultsari-tason jengiä joita en olisi ikinä äänestänyt, tohtoristason miehet ovat tottuneet lukeneisiin vastaväittäjiin ja antavat lausuntoja tässä viitekehyksessä lähes ainoastaan.
Hitto että sapettaa toi sote-hommakin, nyt alkaa näyttää todella pahalta koska mitähän sosialistit jakavatkaan itselleen, jos maalaiskaverillekin löytyi jouluaatto noin nopeasti.
Tekee mieli jupista voimakkaasti itsekseni loppupäivä, saavat pöyhkeät norjalaiset nyt vaan elää sen kanssa. Perkele.
Rantojen mies
Kenraali
Eerolassa häiritsee todella vahvasti tämä lähes kritiikitön Venäjän fanittaminen. Periaatteessa ihan fiksu kaveri muuten.,
skärdis
Greatest Leader
Iskias, se on iskias!
*reps*
"Kiinalaiset ja ei-kiinalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa valovuosien päässä toisistaan. Kiinalaiset ovat valtiollisia yrityksiä, niillä on valtion pankkijärjestelmän (ja viime kädessä valtion) avokätinen tuki "EU -vaalien uhkakuvat
22.5.2019 16:01 Matti Viren
5 kommenttia
BKT henkeä kohden EU:ssa ja USA:ssa. Lähde IMF World Outlook
Maailman väestö: ennuste vuoteen 2100 asti. Lähde YK
EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista. Mutta ehkä olennaisempaa oli, mitä hän sanoi vaalien merkityksestä. Selmayr kertoi, että EU:lla on lukuisia uhkia, Trump, Kiina ja Venäjä, joiden takia EU:n täytyy tiivistää rivejään.
Ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun ulkoiset uhat ovat pontimena sille, että valtiovalta haluaa lisää valtaa. Näin on käynyt kautta historian. Nyt on vielä niin, että uhkien joukkoon on nopeassa tahdissa (oikeastaan viimeisen vuoden aikana) ilmestynyt ilmastonmuutos, jonka on sekin sanottu vaativan nimenomaan EU:n aseman vahvistamista. Tietenkään ei sanota, että vahvistaminen tapahtuu tässäkin tapauksessa jäsenvaltioiden kustannuksella.
Mutta entä nämä ulkoiset uhat? Suomessa uhkakuva yksi on tietenkin Venäjä. Venäjän, tai oikeastaan Vladimir Putinin uhkaava rooli on saanut lähes hysteeriset mittasuhteet ainakin mediassa: miten Putin sekoittaa vaalitulokset ja hajottaa koko EU:n. Minulla ei ole Venäjän suhteen mitään erityisiä sympatioita tai harhakuvia.
Mieleeni tulee aina Washingtonin osavaltion senaattorin Henry Jacksonin Afganistanin miehityksen jälkeen esittämä arvio, että Neuvostoliito on kuin hotellivaras, joka kokeilee jokaista ovea, josko sieltä löytyisi jotain varastettavaa. Ikävä kyllä tämä luonnehdinta tulee mieleen, kun seuraa Venäjä politiikkaan Putinin hallituskaudella. Ongelma vaan on siinä, että Euroopassa Venäjän aggressiota on hoidettu lähinnä verbaalisella tasolla. Tulos on sen mukainen. Syy ei ole se, etteikö Putinin roolista puhuttaisi riittävästi, vaan siinä, että konkreettiset toimet ovat jääneet kokonaan uupumaan (Nordstream –öljyputki, rahoitusmarkkinaboikotin puuttuminen, ei aseapua Ukrainalle jne.)
Toisaalta täytyy sanoa, että jotenkin myös uhkan mittasuhteet ovat vääristyneet. Venäjän BKT on luokkaa 1600 miljardia dollaria, siinä missä EU:n vastaava luku on yli kymmenen kertaa suurempi eli 17300 miljardia, USA:n 19500 ja Kiinan 12200. Ei Venäjä ole mikään suurvalta samassa mielessä kuin USA tai Kiina. Absurdia myös ajatella, Venäjä kykenisi jotenkin hajottamaan Euroopan Unionin. Pitkässä juoksussa Venäjän hajoaminen taitaa olla todennäköisempää.
Kiina on jo ihan eri asia, ja olisin paljon huolestuneempi siitä, että Kiina käyttää hyväkseen Euroopan valtioiden ”heikkoja lenkkejä” ja eurooppalaisten kyvyttömyyttä/haluttomuutta puolustaa omia etujaan. Tässä suhteessa Euroopan ja USA:n välillä on todella valtava ero, mitä ehkä kuvastaa (puuttuva) ajatusleikki siitä, että Kiina pyrkisi hajottamaan Yhdysvallat. Meikäläisessä keskustelussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kiista on ainakin mediassa tulkittu hyvin yksisilmäisesti vain Donald Trumpin oikutteluksi, temppuiluksi ja riitelyksi ikään kuin USA olisi ”se paha” ja Kiina ”se hyvä”. Tosiasia kuitenkin on, että USA:ssa Kiina politiikalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Trumpin kanssa. Kysymys ei puoluepolitiikasta eikä henkilöistä (vaikka niin moni haluaa aina personoida ongelmat joihinkin vastemielisinä pitämiinsä henkilöihin). Toisaalta minusta on paha virhe pitää käytävässä ”kauppasodassa” Yhdysvaltoja syyllisenä. USA on kuitenkin oikealla asialla siinä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Kiinalaiset ja ei-kiinalaiset yritykset ovat kilpailutilanteessa valovuosien päässä toisistaan. Kiinalaiset ovat valtiollisia yrityksiä, niillä on valtion pankkijärjestelmän (ja viime kädessä valtion) avokätinen tuki ja kotimassaan niillä on (tariffeista riippumaata) voimakas protektionistinen selkänoja. Valuuttakurssi on kaukana oikeasta tasostaan tuottaen Kiinalle massiivisen kilpailuedun ulkomaankaupassa. Ei maailmantalous voi toimia tällaisilla pelisäännöillä. Jos Eurooppaa käyttäytyy järkevästi, se tukee Yhdysvaltojen pyrkimyksiä päästä ratkaisuun, jossa kauppaa käydään markkinatalouden pelisäännöillä. Status quo (nykytila) ei ole sen paremmin Suomen kuin Euroopan edun mukaista.
Ilmaston muutos on Euroopalle uhkakuva, mutta ehkä enemmänkin siksi, että Eurooppa omassa ideologisessa pudasoppisuudessan harjoittaa politiikkaa, joka jäädyttää talouskasvun lopullisesti. Siinä missä USA on kasvanut lähes ”normaalisti”, Euroopan talous polkee paikallaan. Työttömyysaste on USA:ssa 3.6, Euroopassa lähes kaksinkertainen (6.5 %). Jotain on todella pahasti pielessä Euroopassa. Ja suunta on vain pahempaan päin (terveisiä vaan Säätytalolle). Ilmastonmuutoksen torjunta saa varmasti yrityksiä hakeutumaan muualle, verotus kiristyy, julkiset menot kasvavat, markkinat ja kilpailu toimivat entistä huonommin.
Ei voi tietenkään sanoa, etteikö mitään uhkia olisi. Mutta kai se ilmeisin uhka – jonka Selmayrkin ”unohti - on väestön räjähdys, jota oheinen YK:n ennuste havainnollistanee. Afrikkaan ja Lähi-itään ilmestyy vuosisadan loppuun mennessä neljä miljardia ihmistä, jotka olettavasti yrittävät hakeutua Eurooppaan. Eurooppa on yhtä vähän valmistautunut uuteen kriisiin kuin 2015, ja on vaikea nähdä, että mitään pysyvää ratkaisua harjoitettavasta politiikasta kyettäisiin tekemään lähitulevaisuudessa. Euroopassa elää illuusio siitä, että Eurooppa kykenisi jotenkin vaikuttamaan elintasoon tai väestön kasvuun esimerkiksi Afrikassa. Ajatus on yhtä absurdi kuin olettaa, että Kauniaisten kaupunki kykenisi rahoittamaan muun Suomen elintason nousun Kauniaisten tasolle. Yhtä absurdia on kuvitella, että eurooppalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltiot kykenisivät jokin sulattamaan massiivisen siirtolaisuuden. Siksi on masentavaa, että tähän ongelmaan ei ole haluttu paneutua käynnissä olevassa vaalikeskustelussa muutoin kuin hakemalla siihen taivasta hiveleviä verbaalisia ratkaisuja.
Suomella on – kiitos maantieteen – kohtuuliset mahdollisuudet välttää kaikkein pahimmat ongelmat tässä suhteessa, mutta se edellyttäisi jonkinlaista realismia sen suhteen, mikä on Suomen rooli maailmassa. Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, sanottakoon se nyt selvästi: Suomi ei ole suurvalta, eikä halua suurvallaksi. Ei sen paremmin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin moraalisestikaan.
EU -vaalien uhkakuvat | Uusi Suomi Puheenvuoro
EU-komission pääsihteeriä Martin Selmayria haastateltiin eilen (21.5) YLE:llä. Hän kertoi, että tulevat EU-vaalit on historian tärkeimmät. No, näinhän aina sanotaan vaaleista.
Voiko tästä päätellä että kommunistit olivat sittenkin oikeassa. Suomeen pitää saada vallankumous ja yritykset valtion huomaan.Näin saadaan teollisuuden vienti nousuun valtion avokätisellä tuella.
Onhan tää nyt kaikkea sitä vastaan mitä on opetettu. Kuinka yksityinen on aivan yliveto verrattuna valtionyhtiöön. Kuitenkin Kiinan valtion yhtiöt pesee yksityiset markkinoilla mennen tullen ja vielä palateskin.
On siinä kaveri, lähettää nyt Teuvo halpojen alkoholijuomien äärelle.
