EU-vaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
STT: Mikkel Näkkäläjärvi valehteli SDP:lle - allekirjoitti paperin, jossa vakuutti kertoneensa mahdollisista rikoksista
Tänään klo 18:35
Eurovaaliehdokas, SDP:n Mikkel Näkkäläjärvi valehteli puolueelleen rikostuomioistaan, uutisoi STT.
www.iltalehti.fi
Tänään klo 18:35
Eurovaaliehdokas, SDP:n Mikkel Näkkäläjärvi valehteli puolueelleen rikostuomioistaan, uutisoi STT.
STT: Mikkel Näkkäläjärvi valehteli SDP:lle - allekirjoitti paperin, jossa vakuutti kertoneensa mahdollisista rikoksista
Eurovaaliehdokas, SDP:n Mikkel Näkkäläjärvi valehteli puolueelleen rikostuomioistaan, uutisoi STT.
www.iltalehti.fi
Myrskyhiiri
Respected Leader
J. Halla-ahon Facebook-kommentti 20.5.2019 liittyen Kotro-gateen:
"Kun vaalit lähestyvät, hyökkäykset kiihtyvät.
Yksi tämän tapauksen opetuksista on, että venäläiselle medialle ei lähtökohtaisesti kannata antaa haastatteluja, koska haastateltavan sanomisia yleensä käytetään venäläisen agendan edistämiseen.
Kuten itse jutusta käy ilmi, ehdokas Kotro ei ole esittänyt viisumivapautta Suomen ja Venäjän välille. Hän on esittänyt käytännössä samanlaista, rajattua matkustajajoukkoa koskevaa viisumihelpotusohjelmaa, jollaisia EU:ssa on jo nyt olemassa tai suunnitteilla kolmansien maiden kanssa.
Perussuomalaiset vastustivat viisumivapautta Venäjän kanssa jo ennen Ukrainan kriisiä eli aikana, jolloin useimmat muut puolueet innoissaan kannattivat sitä. Linjamme oli oikea silloin ja on oikea nyt.
Kaikkein mielenkiintoisinta on, että jopa venäläinen media kelpaa suomalaisille tiedotusvälineille lähteeksi silloin, kun on tilaisuus hutkia perussuomalaisia."
"Kun vaalit lähestyvät, hyökkäykset kiihtyvät.
Yksi tämän tapauksen opetuksista on, että venäläiselle medialle ei lähtökohtaisesti kannata antaa haastatteluja, koska haastateltavan sanomisia yleensä käytetään venäläisen agendan edistämiseen.
Kuten itse jutusta käy ilmi, ehdokas Kotro ei ole esittänyt viisumivapautta Suomen ja Venäjän välille. Hän on esittänyt käytännössä samanlaista, rajattua matkustajajoukkoa koskevaa viisumihelpotusohjelmaa, jollaisia EU:ssa on jo nyt olemassa tai suunnitteilla kolmansien maiden kanssa.
Perussuomalaiset vastustivat viisumivapautta Venäjän kanssa jo ennen Ukrainan kriisiä eli aikana, jolloin useimmat muut puolueet innoissaan kannattivat sitä. Linjamme oli oikea silloin ja on oikea nyt.
Kaikkein mielenkiintoisinta on, että jopa venäläinen media kelpaa suomalaisille tiedotusvälineille lähteeksi silloin, kun on tilaisuus hutkia perussuomalaisia."
Rinne oli kuin jäähyllä oleva "Sir", kun kertoi afrikan väestönkasvun taittuvan elintason nousun myötä...kunhan ensin lapioimme aivan vitusti massia gebardihatuille..
Suomalainen kauna ilmenee aivan erityisesti ulkomaalaisvastaisuudessa. Maahanmuuttajia on suhteessa huomattavasti vähemmän kuin vaikka Ruotsissa, Britanniassa tai Saksassa, mutta suomalaiset onnistuvat silti olemaan Euroopan kärkikastia ulkomaalaisvastaisuudessa.
Suomessa oli vastikään parlamenttivaalit. Puoluekenttä jatkoi pirstaloitumistaan tavalla, joka tuo mieleen Hollannin. Ulkomaalaisvastainen nationalistipuolue perussuomalaiset sai 17,5 prosenttia äänistä. Sen vaalilause oli ”Äänestä Suomi takaisin”.
Sopii olettaa, että toukokuun eurovaaleissa perussuomalaiset tulevat myös menestymään hienosti. Näin Suomi, maailman onnellisin kansa, antaa oman pienen panoksensa siihen kehitykseen, jonka Matteo Salvini haluaa nähdä Euroopan keväänä.
www.hs.fi
Suomessa oli vastikään parlamenttivaalit. Puoluekenttä jatkoi pirstaloitumistaan tavalla, joka tuo mieleen Hollannin. Ulkomaalaisvastainen nationalistipuolue perussuomalaiset sai 17,5 prosenttia äänistä. Sen vaalilause oli ”Äänestä Suomi takaisin”.
Sopii olettaa, että toukokuun eurovaaleissa perussuomalaiset tulevat myös menestymään hienosti. Näin Suomi, maailman onnellisin kansa, antaa oman pienen panoksensa siihen kehitykseen, jonka Matteo Salvini haluaa nähdä Euroopan keväänä.
Kirjeitä Euroopasta | Meitä suomalaisia jäytää omituinen ristiriita nimeltä onnellisuusparadoksi
HS julkaisee tiedotusvälineiden kansainvälisenä yhteistyönä kirjeet Espanjasta, Saksasta ja Suomesta eurooppalaiselle yleisölle.
www.hs.fi
Suomalainen kauna ilmenee aivan erityisesti ulkomaalaisvastaisuudessa. Maahanmuuttajia on suhteessa huomattavasti vähemmän kuin vaikka Ruotsissa, Britanniassa tai Saksassa, mutta suomalaiset onnistuvat silti olemaan Euroopan kärkikastia ulkomaalaisvastaisuudessa.
Suomessa oli vastikään parlamenttivaalit. Puoluekenttä jatkoi pirstaloitumistaan tavalla, joka tuo mieleen Hollannin. Ulkomaalaisvastainen nationalistipuolue perussuomalaiset sai 17,5 prosenttia äänistä. Sen vaalilause oli ”Äänestä Suomi takaisin”.
Sopii olettaa, että toukokuun eurovaaleissa perussuomalaiset tulevat myös menestymään hienosti. Näin Suomi, maailman onnellisin kansa, antaa oman pienen panoksensa siihen kehitykseen, jonka Matteo Salvini haluaa nähdä Euroopan keväänä.
Kirjeitä Euroopasta | Meitä suomalaisia jäytää omituinen ristiriita nimeltä onnellisuusparadoksi
HS julkaisee tiedotusvälineiden kansainvälisenä yhteistyönä kirjeet Espanjasta, Saksasta ja Suomesta eurooppalaiselle yleisölle.
Vielä kun nuo toimittajat ja muut Suomen onnellisuudesta puhuvat tajuaisivat sen, että sillä, mikä Suomi oli 100 vuotta sitten ei ole merkitystä. Eikä edes sillä, mikä Suomi on nyt.
Vaan se, mitä ihmiset ajattelevat Suomen olevan vuosi tai 5 vuotta tästä eteenpäin.
Ihminen joka uskoo tulevaisuuden olevan parempi kuin nykypäivä on tyytyväinen vaikka olot olisivat kuinka kurjat. Ihminen joka uskoo huomisen olevan kurjempi on tyytymätön vaikka nykypäivä olisi kuinka hyvä tahansa. Ehkä jopa tyytymättömämpi.
Kun tämä venäjä on nyt niin pop...on hommalla kerätty uutisointia viime vuosilta...hyvin mielenkiintoisia juttuja..
Venäjän pitkät lonkerot Euroopan politiikassa
Venäjän pitkät lonkerot Euroopan politiikassa
hommaforum.org
Pitääkö turvapaikanhakijat jakaa EU-maiden kesken? Onko EU:n yhdentyminen hyvä asia? Testaa Ylen euroryhmäkoneella, kenelle äänesi päätyy
Vastaa 12 kysymykseen, ja näet, minkä parlamenttiryhmän politiikka on lähinnä ajatteluasi. Entä mikä ryhmiä erottaa?
yle.fi
Vastaa 12 kysymykseen, ja näet, minkä parlamenttiryhmän politiikka on lähinnä ajatteluasi. Entä mikä ryhmiä erottaa?
Testaa, kenen valtaa äänesi lopulta vahvistaa ja lue, millaiset ryhmät EU-parlamenttia hallitsevat
Vastaa 12 kysymykseen, ja näet, minkä parlamenttiryhmän politiikka on lähinnä ajatteluasi. Entä mikä ryhmiä erottaa?
yle.fi
”Suurin kiista on ollut, että voidaanko poiketa Dublin-sopimuksen säännöstä” – uusi europarlamentti löytää edestään ratkaisemattoman turvapaikkauudistuksen
21.5.2019 03:00 Päivitetty: 20.5.2019 19:53
Tuleva EU-parlamentti löytää edestään ratkaisemattoman turvapaikkauudistuksen.
EU-alueelle saapui vuonna 2015 yli miljoona ihmistä paremman elämän tai turvapaikan toivossa. Tämän jälkeen EU on yrittänyt kipeästi löytää ratkaisuja turvapaikkaprosessin uudistamiseksi, mutta asiassa ei ole edetty.
Eniten uudistuksia on kaivattu Välimeren maiden tilanteeseen, jotka kantavat nyt suurimman vastuun EU-alueelle tulevista siirtolaisista. Tilanne on kuitenkin jumiutunut, sanoo EU:n turvapaikkapolitiikkaan perehtynyt ulkoministeriön vieraileva asiantuntija Anna-Kaisa Hiltunen.
– Suurin kiista on ollut, että voidaanko poiketa Dublin-sopimuksen säännöstä, jossa ensimmäiset tulomaat ovat vastuussa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Komission ehdotus olisi, että heitä voitaisiin jakaa muihin maihin, mutta asiassa ei ole edetty.
Dublin-sopimuksen uudistaminen on ollut osa pakettia, jossa on esitetty seitsemää uudistusta EU:n turvapaikkaprosessiin. Sen jatkosta ei ole tietoa.
– Toistaiseksi ei ole selvää, aikooko EU-parlamentin valtasuhteiden mukaan muodostettava komissio jatkaa seitsemän kohdan uudistuksen yrittämistä vai luopua siitä kokonaan.
”Nykytilanteesta hyötyvät eivät halua uudistuksia”
Hiltunen uskoo, että mikäli oikeistolaiset populistipuolueet vievät voiton vaaleissa, EU-tason yhteisen ratkaisun löytäminen voi vaikeutua entisestään.
– Sitä enemmän vaikeutuu, mitä paremmin oikeistopopulistiset puolueet löytävät yhteistä linjaa ja yhteistä ryhmää.
Tämä voi ilmetä etenkin tilanteissa, joissa olisi linjattava yhteisten sääntöjen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden välillä.
– Voiko EU esimerkiksi päättää, että onko Unkarilla velvollisuus vastaanottaa turvapaikanhakijoita Kreikasta.
Toistaiseksi itäisen Keski-Euroopan maat eivät ole suostuneet edes ottamaan vastaan väliaikaisen jakomekanismin kautta sijoitettuja siirtolaisia. Suomi on harvoja maita, jotka ovat ottaneet heitä sovitusti vastaan, Hiltunen sanoo.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan olisi keskeistä, että Dublinin turvapaikkamenettely saataisiin uudistettua ihmisoikeuksia kunnioittavasti.
– Pitäisi mennä kohti maiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa eikä jättää pulaan tiettyjä rajamaita tai turvapaikanhakijoita, sanoo Suomen Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.
Hänen mukaansa EU-maita on vaivannut solidaarisuuden puute.
– Nykytilanne hyödyttää maita, joihin hakijat eivät ensimmäisinä saavu. Siksi nämä maat eivät halua muuttaa nykykäytäntöä.
Tilanne voi vaikeutua
EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans julisti maaliskuussa, että Eurooppaa ravistellut siirtolaiskriisi oli päättynyt. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan Korhosen ja Hiltusen mukaan jatkossakin pitää varautua etsimään kestävämpää ratkaisua siirtolaistilanteeseen.
Hiltusen mukaan EU ei ollut valmistautunut vuoden 2015 tilanteeseen eikä siksi kyennyt toimimaan solidaarisesti. Hänestä EU:n tulisi haasteista huolimatta etsiä yhteistä ratkaisua. Vaikka joillekin maille tällainen solidaarisuus merkitsisi kontrollin menettämistä, yhteisellä sääntelyllä kontrolli voitaisiin nimenomaan palauttaa.
STT–SANNA RAITA-AHO
Euroopan porteilla: Turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
Anna-Kaisa Hiltunen (s. 1981) on toimittaja ja viestinnän asiantuntija, joka on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen Ulkopoliittisessa instituutissa Ulkopolitiikka-lehden toimitussihteerinä ja toimituspäällikkönä sekä julkaisutoimittajana. Työssään hän on seurannut etenkin turvapaikka- ja pakolaiskysymyksiä. Koulutukseltaan Hiltunen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti.
kirja.elisa.fi
21.5.2019 03:00 Päivitetty: 20.5.2019 19:53
Tuleva EU-parlamentti löytää edestään ratkaisemattoman turvapaikkauudistuksen.
EU-alueelle saapui vuonna 2015 yli miljoona ihmistä paremman elämän tai turvapaikan toivossa. Tämän jälkeen EU on yrittänyt kipeästi löytää ratkaisuja turvapaikkaprosessin uudistamiseksi, mutta asiassa ei ole edetty.
Eniten uudistuksia on kaivattu Välimeren maiden tilanteeseen, jotka kantavat nyt suurimman vastuun EU-alueelle tulevista siirtolaisista. Tilanne on kuitenkin jumiutunut, sanoo EU:n turvapaikkapolitiikkaan perehtynyt ulkoministeriön vieraileva asiantuntija Anna-Kaisa Hiltunen.
– Suurin kiista on ollut, että voidaanko poiketa Dublin-sopimuksen säännöstä, jossa ensimmäiset tulomaat ovat vastuussa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Komission ehdotus olisi, että heitä voitaisiin jakaa muihin maihin, mutta asiassa ei ole edetty.
Dublin-sopimuksen uudistaminen on ollut osa pakettia, jossa on esitetty seitsemää uudistusta EU:n turvapaikkaprosessiin. Sen jatkosta ei ole tietoa.
– Toistaiseksi ei ole selvää, aikooko EU-parlamentin valtasuhteiden mukaan muodostettava komissio jatkaa seitsemän kohdan uudistuksen yrittämistä vai luopua siitä kokonaan.
”Nykytilanteesta hyötyvät eivät halua uudistuksia”
Hiltunen uskoo, että mikäli oikeistolaiset populistipuolueet vievät voiton vaaleissa, EU-tason yhteisen ratkaisun löytäminen voi vaikeutua entisestään.
– Sitä enemmän vaikeutuu, mitä paremmin oikeistopopulistiset puolueet löytävät yhteistä linjaa ja yhteistä ryhmää.
Tämä voi ilmetä etenkin tilanteissa, joissa olisi linjattava yhteisten sääntöjen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden välillä.
– Voiko EU esimerkiksi päättää, että onko Unkarilla velvollisuus vastaanottaa turvapaikanhakijoita Kreikasta.
Toistaiseksi itäisen Keski-Euroopan maat eivät ole suostuneet edes ottamaan vastaan väliaikaisen jakomekanismin kautta sijoitettuja siirtolaisia. Suomi on harvoja maita, jotka ovat ottaneet heitä sovitusti vastaan, Hiltunen sanoo.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan olisi keskeistä, että Dublinin turvapaikkamenettely saataisiin uudistettua ihmisoikeuksia kunnioittavasti.
– Pitäisi mennä kohti maiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa eikä jättää pulaan tiettyjä rajamaita tai turvapaikanhakijoita, sanoo Suomen Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.
Hänen mukaansa EU-maita on vaivannut solidaarisuuden puute.
– Nykytilanne hyödyttää maita, joihin hakijat eivät ensimmäisinä saavu. Siksi nämä maat eivät halua muuttaa nykykäytäntöä.
Tilanne voi vaikeutua
EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans julisti maaliskuussa, että Eurooppaa ravistellut siirtolaiskriisi oli päättynyt. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan Korhosen ja Hiltusen mukaan jatkossakin pitää varautua etsimään kestävämpää ratkaisua siirtolaistilanteeseen.
Hiltusen mukaan EU ei ollut valmistautunut vuoden 2015 tilanteeseen eikä siksi kyennyt toimimaan solidaarisesti. Hänestä EU:n tulisi haasteista huolimatta etsiä yhteistä ratkaisua. Vaikka joillekin maille tällainen solidaarisuus merkitsisi kontrollin menettämistä, yhteisellä sääntelyllä kontrolli voitaisiin nimenomaan palauttaa.
STT–SANNA RAITA-AHO
Euroopan porteilla: Turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
Anna-Kaisa Hiltunen (s. 1981) on toimittaja ja viestinnän asiantuntija, joka on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen Ulkopoliittisessa instituutissa Ulkopolitiikka-lehden toimitussihteerinä ja toimituspäällikkönä sekä julkaisutoimittajana. Työssään hän on seurannut etenkin turvapaikka- ja pakolaiskysymyksiä. Koulutukseltaan Hiltunen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti.
Euroopan porteilla: Turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet - Anna-Kaisa Hiltunen - E-kirja
Kokeile ilmaiseksi — Vuoden 2015 pakolaiskriisi aiheutti Euroopan unionissa myrskyisän väittelyn. Unioniin saapui kriisin vaikeimpana vuonna turvapaikanhakijana alle kaksi prosenttia maailman yli 68 miljoonasta kotoaan paenneesta ihmisestä. Silti suhtautuminen tulijoihin jakoi mielipiteet...
kirja.elisa.fi
Kenelle ääni menee, kun äänestää suomalaista eurovaaliehdokasta? Tällaisille ryhmille annat äänesi
Eurooppalaisten poliittisten ryhmittymien valtasuhteet ratkeavat eurovaaleissa.
www.hs.fi
Mili
Eversti
...
Euroopan porteilla: Turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
Anna-Kaisa Hiltunen (s. 1981) on toimittaja ja viestinnän asiantuntija, joka on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen Ulkopoliittisessa instituutissa Ulkopolitiikka-lehden toimitussihteerinä ja toimituspäällikkönä sekä julkaisutoimittajana. Työssään hän on seurannut etenkin turvapaikka- ja pakolaiskysymyksiä. Koulutukseltaan Hiltunen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti.
Euroopan porteilla: Turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet - Anna-Kaisa Hiltunen - E-kirja
Kokeile ilmaiseksi — Vuoden 2015 pakolaiskriisi aiheutti Euroopan unionissa myrskyisän väittelyn. Unioniin saapui kriisin vaikeimpana vuonna turvapaikanhakijana alle kaksi prosenttia maailman yli 68 miljoonasta kotoaan paenneesta ihmisestä. Silti suhtautuminen tulijoihin jakoi mielipiteet...
"Kaksinkertaisesti toiseutetut
HILTUNEN, ANNA-KAISA (2006)
Pro gradu -tutkielma
Tässä tutkielmassa käsitellään maahanmuuttajanaisista rakennettuja toiseuden asemia Helsingin Sanomissa. Tarkoituksena on tarkastella, representoidaanko maahanmuuttajanaiset lehtitekstien diskursseissa kaksinkertaisesti toisiksi ensinnäkin sukupuolensa ja toiseksi etnisen taustansa takia. Lisäksi analysoidaan, miten toiseuden asemat kenties liittyvät toisiinsa. Lähtöoletuksena on, että naiset representoidaan toisiksi sekä suhteessa miehiin että suhteessa etniseen valtaväestöön eli suomalaisiin. "
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93444/gradu01074.pdf?sequence=1
Yllä toinen hänen kirjoitelma. Selkeästi turvapaikkapolitiikka lähellä sydäntä jo pitkän aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitkä_marssi_instituutioiden_läpi ?
Minulla on muistikuva, että joskus noin 90-luvun alkupuolella SDP:n jäsen jäi kiinni risteilylla oman lapsensa kiduttamisesta. Tekotapa oli neulojen työntäminen kynsien alle.
Olisi mielenkiintoista tietää, että onko ko. henkilöllä asema puolueessa tällä hetkellä.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Joo, Orpo totesi että EU:n heikentäminen ei ole isänmaallista ja paljasti samalla, mikä on hänen isänmaansa.
Muistikuva?
Niin, tapauksesta oli uutinen lehdissä silloin aikoinaan.
