miheikki kirjoitti:
Ote Takkirauta blogista:
http://takkirauta.blogspot.com/2008/01/suvaitsematon-kristinusko.html
:a-laugh: Nauroin ääneen tälle kirjoitukselle. Tämä Takkirauta ei tiedä historiasta mitään. Eikai tämä ole tosissaan kirjoitettu?
Zarathustalaisuus ei ollut merkittävä kristinuskon kilpailija. Välimeren alueella kristinuskon kilpailijoita alkuvuosina olivat mitralaisuus ja myöhemmin manikeismi, sekä erilaiset kristinuskosta eriytyneet uskonnot (areiolaisuus, gnostilaiset suunnat jne), ja tietysti kansojen omat luonnonuskonnot. Kaikki nämä uskonnot hävisivät.
miheikki kirjoitti:
" Se kohtelu, millä islamilaiset valtakunnat kohtelivat valloitettujen alueiden kristittyjä, oli omiaan nostamaan kristityissä katkeruutta, vihaa, julmuutta ja fanaattisuutta. He tiesivät nyt, mikä heidän kohtalonsa tuli olemaan. Ensimmäiset 300 vuotta islam oli niskan päällä. Tuona aikana kristinusko fanatisoitui, kovettui, menetti loputkin pasifismistaan ja militarisoitui - siitä tuli sotilasuskonto. Siitä oli pakko tulla sotilasuskonto, sillä muutoin se olisi tuhoutunut islamin käyräsapeleihin.
Tällä kehityksellä on hyvin vähän tekemistä islamin kanssa, tai edes kristinuskon kanssa. Eurooppa nyt vain oli sotainen paikka.
Yleisesti ottaen, keskiajan eurooppalaiset eivät tienneet islamista mitään. Ei ollut silloin ensyklopedioita tai Wikipedioita mistä syynätä muiden uskonkappaleita. "Ismaelilaiset" olivat vain yksi pakanaporukka muiden joukossa, toki poikkeuksellisen pelottava.
miheikki kirjoitti:
Suvaitsemattomuus on etu memeettisessä kamppailussa. Suvaitsemattomuus merkitsee vastustajien ja kilpailijoiden tuhoamista, ja memeettinen kulttuurievoluution lamarckistinen olemassaolotaistelu ei tunne käsitteitä "oikea" ja "väärä", vain "elossa" ja "kuollut". Kristinusko oli siihen saakka ollut suvaitsevainen ja rauhanomainen - nyt kristikunta oli ajettu kertakaikkiaan selkä seinää vasten islamin edessä (toisella puolen olivat pakanalliset pohjoisgermaanit ja fennougrit), ja ainoa tapa, millä kristinusko kykeni selviämään, oli fanatisoituminen, militarisoituminen ja muuttuminen suvaitsemattomaksi. Ne uskonnot, jotka eivät tähän mutatoitumiseen kyenneet (kuten zarathustralaisuus), hävitettiin.
Takkirauta ei taida tietää että zarahustralaisuus on vieläkin olemassa? Vieläpä siinä maassa jonka hallinto on yksi kaikkein kiihkoislamilaisimmista? Aika heikkoa hävitystyötä.
miheikki kirjoitti:
Ristiretket merkitsivät sodan viemistä vihollisen ydinalueelle ja entisen kristityn alueen takaisinvaltaamista. Kuten ruukinmatruuna jo esseessään hesperofobiasta totesi, ne olivat hirvittävä shokki muslimeille - he menettivät kolmanneksi pyhimmän kaupunkinsa ja vihollinen on muutaman päivämatkan päässä heidän pyhimmästä kaupungistaan! Frankkien yhteiskunta oli joka suhteessa edistyksellisempi kuin muslimien - ja frankit menivät alle sadassa vuodessa sivistyksellisesti muslimeista ohi.
Tämä on hupaisin kohta. Todellisuudessahan ristiretkiläisille kävi päinvastoin: he omaksuivat itämaisen kulttuurin. Jerusalemiin saapuvat uudet ristiretkeläiset järkyttyivät nähdessään, miten itämaisia Pyhän maan latinalaisista valtioista oli tullut. Ristiretkivaltiot olivat Lähi-Idässä hyvin pian vain yksi osapuoli alueen valtioiden välisissä sodissa. Monilla islamilaisilla monarkeilla ei ollut mitään ongelmaa tehdä liitto ristiretkivaltioiden kanssa. Yhdessä vaiheessa ristiretkeläiset tekivät liiton Assassiinien kanssa! Lisäksi suuri osa näiden latinalaisten valtioiden väestöstä oli muslimeja, koska tavallisia tallaajia muutti Euroopasta alueelle varsin vähän.
miheikki kirjoitti:
Jos joku lukijoista käy väittämään, että ilman islamia renessanssi ei olisi ollut mahdollinen, hehän säilyttivät kreikkalaisen sivistyksen jälkipolville todettakoon, että he saivat sen sivistyksensä bysanttilaisilta - itäroomalaisilta, joiden keskuudessa roomalainen sivistys oli säilynyt elävänä. Muslimit olivat vain pelkkiä bysanttilaisten oppipoikia, ja se kaikki sivistys oli joka tapauksessa olemassa Bysantissa. Se olisi opittu sieltä joka tapauksessa.
Tämä on mitä uskomattominta scheisseä. Arabien kreikkalaisilta omaksuttu sivistys oli hellenististä perua. Bysantilla oli sen kanssa aika vähän tekemistä. Muita arabien "sivistyslähteitä" olivat Persia ja Intia. Persialaisilla taas on aina ollut oma korkeakulttuurinsa.
Arabit ja bysanttilaiset olivat loppujen lopuksi suht harvoin suoraan tekemisissä keskenään. Bysanttilaisten pääviholliset olivat bulgaarit, seljukit ja turkkilaiset. Ja myös frankit. Ristiretkeläiset itse hyökkäsivät Konstantinopoliin 1204!
miheikki kirjoitti:
1300-luvulla suunta kääntyi jälleen - nyt ottomaaniturkkilaisten johdolla. Turkkilaiset vyöryivät Bosforin salmen yli Balkanille aina Unkariin saakka, ja alistivat Balkanin kristityt kansat alamaisikseen. Dhimma koitui nyt kreikkalaisten, slaavien ja unkarilaisten kohtaloksi, ja aika vuodesta 1389 vuoteen 1683 oli sellaista, jolloin armoa ei annettu eikä tunnettu - kummallakaan puolen. Balkanin kansat alistettiin ankaraan dhimmaan, ja erityisen vihattu käsite oli devishirme - poikavero, jota Balkanin kristityt kansat joutuivat maksamaan. Kristityistä perheistä pakko-otettiin poikia, jotka pakkokäännytettiin islamiin ja koulutettiin sotilaiksi - janitsaareiksi.
Kiintoisaa on verrata miten kävi Pyreneiden niemimaalla jossa suunta oli toisinpäin: siellä muslimit ajettiin pois tai pakkokäännytettiin. Myöhemmin sama tehtiin juutalaisille. Ottomaanien tyrannian alla kristinusko ja juutalaisuus sen sijaan säilyivät Itäeuroopassa satoja vuosia.
miheikki kirjoitti:
Mutta entä sitten muualla? Kristityt Euroopan valtiot olivat alkaneet levittäytyä ympäri maailmaa. Siellä kristityt joutuivat tekemisiin toisten uskontojen kanssa, mutta lukuunottamatta pakanauskontoja (joihin yleensä liittyi olennaisesti ihmisuhrit, orjuus ja muut ei-niin-kivat aspektit) oikeastaan missään ei saatu uskonsotaa aikaan. Buddhalaiset ovat aina tulleet suunnilleen hyvin toimeen kristittyjen kanssa, eikä isompia kahnauksia hindujenkaan kanssa ole ollut.
Tämä on varmaan joku vitsi? Sepoy-kapina, anyone?
miheikki kirjoitti:
Ruukinmatruuna ei käy apologisoimaan kristinuskoa eikä selittelemään sitä parhain päin, koska hän ei ole kristitty. Hän tyytyy toteamaan, että kristinuskon suvaitsemattomuus on myytti. Kristinusko on ollut historiallisesti suvaitsematon vain pakanuutta ja islamia kohtaan - syynä se, että kristityt ovat historiallisestisaaneet kärsiä aivan tosissaan sekä pakanoiden että islamilaisten käsissä. Ei ole sattumaa, että serbit järjestivät etnisen puhdistuksen Bosnia-Hertzegovinassa 1990-luvulla. Se oli kiitos viidensadan vuoden dhimmasta ja kosto siitä kaikesta nöyryyttämisestä, tylyttämisestä, kiusanteosta ja alistamisesta, mitä ortodoksiset serbit olivat muslimien käsissä joutuneet kestämään.
Tämä on varmaan joku toinen vitsi. Bosnialaisilla muslimeilla nyt ei ollut Ottomaanien hallinnon kanssa mitään tekemistä. Mitenköhän muuten on sitten selitettävissä esimerkiksi kroaattien suorittama Krajinan putsaus serbeistä? Varmaan sekin on jollain tapaa islamin vika, koska kaikkihan on, eiks je?
miheikki kirjoitti:
Entäpä sitten se kristinuskon suvaitsemattomuus - miten se näkyy arkipäivässä? Oikea vastaus on, että ei mitenkään. Kun lähdetään tutkimaan suhtautumista naisiin, vähemmistöryhmiin, vammaisiin jne, kristinusko on kyllä sieltä suvaitsevaisimmasta päästä uskontoja. Yksi kristinuskon vastenmielisimpiä piirteitä on juuri tuo ällömäinen yltiösuvaitsevaisuus - anything goes. Tosiasia on, että jos kaikkien kukkien annetaan kukkia, ennemmin tai myöhemmin rikkaruohot valtaavat koko kukkapenkin. "
Tähän voisi jotain heittää viime kuukausien tapahtumien perusteella, muttei taida viitsiä...