Laittomat pakolaiset uhkaavat Euroopan turvallisuutta
Julkaistu: 09-05-2012
Afganistanin hallituksen entinen virkamies: “Olen itse pakolainen, mutta olen huolissani siitä, että monet Ruotsista turvapaikkaa hakevat tekevät sen tekaistuin perustein”.
Tätä kirjoittaessani tuhannet tulijat ylittävät Euroopan rajan laittomasti jotta pääsisivät hakemaan täältä turvapaikkaa. Nämä laittomat tulijat ovat yleensä Afganistanista, Pakistanista, Somaliasta, lukuisista muista arabimaista ja joskus jostain muualtakin. Yksi asia minua huolettaa: Kuinka monella heistä on puhtaat jauhot pussissaan? Tällä tarkoitan sitä, että he kertovat tarinansa todenmukaisesti ilman satuja ja että heidän esittämät henkilöllisyyspaperit ovat aidot eikä väärennetyt – ja tulevatko he ylipäätään siitä maasta mistä väittävät. Jos tänne otetaan porukkaa summamutikassa, voi se johtaa valtaviin ongelmiin Euroopassa.
Olen itse pakolainen ja mielestäni jokaisen ihmisoikeus on saada hakea turvapaikkaa ja saada sellainen, mikäli tulijan kertomukset ovat totta ja hänen suojeluntarpeensa perustuu lakiin ja sopimuksiin. Kun itse hain turvapaikkaa Ruotsista vuonna 2010, kerroin viranomaisille suoraan hakemukseni syyn ja vahvistin oman henkilöyteni. Maahanmuuttovirasto kirjasti tapaukseni ylös ja viittä kuukautta myöhemmin minulle myönnettiin oleskelulupa ja turvapaikka, mistä olen syvästi kiitollinen.
Mikä minua huolettaa on se, että monet Ruotsista turvapaikkaa hakevat tekevät sen tekaistuin perustein. He kertoilevat satuja ja henkilöpaperit ovat väärennettyjä, ja siltikin heille myönnetään turvapaikkoja ja oleskelulupia. Ystäväni kertoi minulle, että eräs maahanmuuttaja kauppaa täydellisiä nyyhkykertomuksia 300 eurolla, millä hän tienaa mukavat taskurahat. Pääasiallinen huoleni on se, millaisia vaikutuksia näillä kaikilla “pakolaisilla” on – ja tulee olemaan – Ruotsin ja muiden EU-maiden taloudelle, työmarkkoinoille, koulutusjärjestelmälle ja yhteiskunnalle.
Ennustukseni on, että edessä on katastrofi, ellei tekopakolaisten tulolle pistetä stoppia. Erittäin ikävä juttu on sekin, että turvapaikkaa hakevien joukossa on monia ääri-islamisteja, jotka käyttävät hyväkseen pottunokkien hölmöyttä, perustavat tänne omia sulkeutuneita yhteisöjään, joista käsin he levittävät vihaideologiaansa. Myös järjestäynyt rikollisuus leviää ja nuorkaisjengien puuhastelu lisääntyy kautta Euroopan. Huimausaineista riippuvaiset, terrorismi ja laittomat maahanmuuttajat (ei siis pakolaiset) ovat asioita joista rajojaan apposen auki pitävien tulee olla huolissaan. Jos tätä ei ymmärretä ajoissa, niin olkaa huoleti, aivan varmasti se ei tule jäämään keneltäkään huomaamatta kun riskit realisoituvat.
Lokakuussa 2005 mahtava huumekuningas Baaz Mohammed jäi kiinni amerikkalaisjoukkojen ja Afganistanin viranomaisten yhteisoperaatiossa ja hänet luovutettiin Yhdysvaltoihin. Vuodesta 1990 lähtien Muhis oli pyörittänyt kansainvälistä heroiinin salakuljetusrengasta, joka tuotti huimausainetta Afganistanissa ja Pakistanissa miljoonien dollareiden edestä. Järjestö työstekenteli yhdessä talibanien kanssa ja tuki myös terroristien toimintaa luovuttamalla osan vuosien 1994 – 2000 välisenä aikana Amerikasta saaduista myyntituloista talibaneille. Vastapalveluksi tuestaan terroristit suojelivat huimausaineviljelmiä, heroiinilaboratorioita, kuljetuksia ja huimausainevyyhtiin sekaantuneita ihmisiä.
Vuonna 1990 Baaz Mohammed keskusteli heroiinin salakuljetuksesta rikoskumppaniensa kanssa asunnossaan Karachissa Pakistanissa. Häne kertoi, että heroiinin myyminen Amerikkaan on jihadia, koska salakuljettajat saavat rahaa amerikkailaisilta ja kaupanpäällisinä amerikkalaiset kuolevat heroiiniin. Lokakuussa 2007 Baaz Mohammed tuomittiin 16 vuodeksi vankilaan New Yorkissa.
Baaz Mohammedin kaltaisia huumeparoneita on lukuisia ja kuten myös ihmissalakuljettajia, joilla on keskenään hyvät suhteet. Näin on varsinkin lähinnä Karachissa ja Lahoressa Pakistanissa, tuossa kulttuurin kehdossa. Mafian ja näiden Pakistanissa notkuvien ryhmittymien katsotaan olevan mahtavampia kuin heidän kilpaveikkonsa Iranin puolella, varsinkin mitä tulee ihmisten – laittomien maahanmuuttajien – salakuljettamiseen. Pakistanin ihmissalakuljettajat ovat varsinaisia moniosaajia, sillä heidän kauttaan järjestyy väärennetyt passit ja muut matkustamiseen ja henkilöllisyyden toteamiseen vaadittavat asiapaperit. On suorastaan uskomatonta ja peräti pelottavaa, kuinka tehokkaasti he saavat tungettua porukkaa ulkomaanlennoille ja juksaamaan turvallisuusjärjestelmiä lähes kaikilla kansainvälisillä lentokentillä. Ja tulija pääsee aina siihen matkakohteeseen mihin on sovittu. Salakuljettajat myöntävät myös takuun, että matkaaja pääsee perille turvallisesti, mutta heille joutuu myös maksamaan kovemman hinnan kuin Iranissa.
Ihmissalakuljettajilla on läheiset suhteet huimausaineita rahtaavien kanssa, kuin myös kaikenkarvaisten Pakistanin turvallisuuspalvelu ISI:n suojassa toimivien islamististen ryhmittymien kanssa. Joulukuussa 1999 ISI punoi juonia saadakseen intialaisessa vankilassa terrorismista istuvan Mulana Masood Azharin vapaaksi. Tuolloin turvallisuuspalvelu kääntyi ihmissalakuljettajaverkoston puoleen ja joulukuussa 1999 viisi henkilöä kaappasi Nepalin Katmandusta New Delhiin matkalla olleen Indian Airlinesin lennon 814. Kone lensikin sitten Kandahariin Afganistaniin. Viikon kestäneen kaappausdraaman aikana kaappajat vapauttivat Dubaissa koneen 176:sta matkustajasta 27 ja puukottivat hengiltä monia. Kaappaus päättyi vasta kun Intian viranomaiset vapauttivat kolme islamistia vankiloistaan ja heidän joukossaan oli Mulana Masood Azhar.
Kyse on nyt siitä, kuinka monta näistä militanttijärjestöistä toimii meidän yhteiskunnassamme. En uskalla ajatella vastausta. Kun työskentelin vielä Kabulissa vuonna 2009, luin erään tiedusteluraportin, minkä mukaan Harkat-ul-Mujahideenin, Lashkar e-Taiban ja Al Badrin kaltaiset terroristijärjestöt yrittävät lähettää jäseniään eri puolille Eurooppaa turvapaikanhakijoina. Heidän tarkoituksensa on värvätä täältä lisää terroristeja ja levittää väkivaltaisia ideologioitaan.
Ei kovin kauaa sitten, joulukuussa 2010 Tukholmassa tapahtui itsemurhaisku. Ja mitä tapahtuikaan Madridissa vuonna 2004 ja Lontoossa vuotta myöhemmin? Jos he pystyvät vaivattomasti kuljettamaan satoja tonneja huimausaineita Eurooppaan, muutaman tonnin räjähdysainelastin kuskaamisen luulisi olevan lasten leikkiä.
Kysymys siis kuuluu: Kuinka turvassa me olemme Euroopassa? Tämä on suuri ja tärkeä kysymys, mikä meidän on otettava tosissamme.
Zulmay Afzali
