Eurabia ??

[miheikki]

Kansantajuinen tiivistelmä Euvostoliiton ja länsimaiden taloudesta. Maahanmuuton "tarpeellisuuskin" selitetty.

http://ebolakani.blogspot.com/2012/05/yllatys.html

https://docs.google.com/file/d/0B9TMDnzhBdvRa1hfMHlsTVE4RWs/edit

 

[baikal]

Ei kehtaa erikseen avata ketjua tästä aiheesta. Sopii hyvin tämän jatkeeksi.

Olen seurannut piruuttain Vihreiden eutanasia-keskustelua. En ota kantaa itse päätökseen sinällään, mutta kyllä minua suoraan sanoen puistattaa tämän Uskonnon eräiden edustajien kannanotot ja perustelut. Kun sitä sovittaa heidän muihin ajamiinsa dogmeihin ja asioihin niin entistä enemmän nousevat villat pystyyn.

Voisi aivan perusteella paiskata eräällä kortilla, joka tuli kuuluisaksi melkoisten herrojen tempuista ihmiskunnan lähihistoriassa. Minua puistelee kuinka viileän analyyttisesti voidaan suhtautua tiettyihin asioihin. Oikeasti Persujen bloggaajat ovat heppoisia lallattajia näiden Aatteen ihmisten rinnalla.

 

[miheikki]

http://www.saarakkala.fi/blogi/2012/05/03/246

Kirjallinen kysymys Yleisradion monikulttuurisuustehtävästä

Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen muutosesitykset lakiin Yleisradio Oy:stä (1380/1993) on tuotu kevätistuntokaudella eduskunnan käsittelyyn. Vanhasta tv-lupamaksujärjestelmästä luovutaan ja Yleisradion toiminta on jatkossa tarkoitus turvata kaikkia yli 18-vuotiaita kansalaisia sitovalla Yle-verolla. Veron suuruus määräytyy tulojen mukaan, mutta jo 22 000 euron vuosittaisilla ansiotuloilla, tulee veronmaksajalle ylin mahdollinen 140 euron Yle-vero maksettavaksi. Valtion tavoitteena on kerätä vuosittain kansalaisilta noin puoli miljardia euroa Yle-veron muodossa. Hallitus on myös luvannut kustannusten pitämiseksi kurissa valvoa, että Yleisradio keskittyy vain sille määriteltyjen julkisten palveluiden tuottamiseen.
Yleisradiolain 7 §:ssä mainitaan Ylen ohjelmatoiminnan tehtäväksi monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden tukeminen samoin kuin huolehtiminen vähemmistö- ja erityisryhmien ohjelmatarjonnasta. Niin ikään Ylen tehtäväksi säädetään kulttuurien vuorovaikutuksen edistäminen.
Kun Ylen rahoitustapaa ollaan muuttamassa erittäin merkittävällä, periaatteellisesti jopa vallankumouksellisella tavalla, syntyy siitä paineita tarkastella entistä tarkemmin myös Ylen ohjelmatoiminnan tehtäviä. Tarvittaessa on kyettävä ohjelmatoiminnan tehtävien ennakkoluulottomaan arviointiin puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi monikulttuurisuus, joka eri ilmenemismuodoissaan on kansalaisia yhä enenevässä määrin puhuttava tekijä, on syytä kyetä määrittelemään ja rajaamaan sisällöllisesti hyvin tarkkaan, jos Yleä aletaan rahoittaa verovaroin ja monikulttuurisuuden tukeminen pidetään jatkossakin Ylen tehtävänä. Lisäksi on syytä käydä kattavasti läpi ohjelmatoiminnan tehtäviä kokonaisuudessaan ja keskustella Ylen eri ohjelmatoiminnan tehtävien välisistä suhteista toisiinsa.
Monien mielestä esimerkiksi monikulttuurisuuden edistäminen saattaa käsitteen sisällöstä riippuen asettaa vaakalaudalle kaikkia täysi-ikäisiä Suomen kansalaisia koskevan Yle-veron uskottavuuden ja yleisen hyväksyttävyyden. Monikulttuurisuus voidaan ymmärtää esimerkiksi siten, että jos sen tavoitteena on lisätä erilaisten kulttuurien hyväksyttävyyttä, voidaan kansalaisille ajatella kerrottavan eri kulttuureista vain hyviä asioita, mikä ikään kuin näennäisesti lisäisi myös Ylen ohjelmatoiminnan toisen periaatteen eli kulttuurien vuorovaikutuksen edistämistä. Välttämättä kaikki monikulttuurisuuteen liittyvät seikat, kuten esimerkiksi se, etteivät muslimitaustaiset naiset kulttuurisista syistä johtuen juurikaan solmi avioliittoja kristittyjen miesten kanssa, eivät ole yhteiskunnallisen eheyden ja tasapainon kannalta sellaisia, joista pitäisi vaieta monikulttuurisuuden nimissä. Monelle suomalaiselle yhteiskunnallinen eheys ja yksilöiden välinen tasa-arvo ovat monikulttuurisuutta tärkeämpiä arvoja. Jos jonkin kulttuurin piirissä on sen kaltaisia piirteitä, ettei siinä tosiasiassa suvaita toisenlaista kulttuuria, vaikka kyseessä olisi tarve suvaita valtakulttuuria, tulee tämä piirre selkeästi tuoda ilmi kansalaisille, jotka sanomaa rahoittavat.
Jos esimerkiksi monikulttuurisuus yhteiskuntapoliittisena ideologiana tasa-arvoisuuden nimissä kieltää mahdollisuuden arvottaa eri kulttuureita, tarjoaa Yle mahdollisesti varsin arvoneutraalin, mutta samalla köyhän ja riskialttiin, jopa utopistisen, yhteiskunnallisen toimintahorisontin toiminnan rahoittajille. Tämän päivän kansainvälisessä maailmassa ja Suomessa korostuu pikemminkin tarve sille, että media pystyisi tarjoamaan kansalaisille tietoa kulttuurisista ristiriidoista ja haasteista kuin luoda kuvaa utopistisesta yhteiskunnasta, jossa monikulttuurisuus olisi toimiva yhteiskuntapolitiikan lähtökohta. Toisin sanoen siitä, että ihmiset liikkuvat yhä enemmän yli valtioiden rajojen, ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, jonka mukaan tätä ilmiötä tulisi tehdä kaikin tavoin entistä hyväksyttävämmäksi.
Edellä olevan perusteella herää myös kysymys, tarkoittaako Ylen tehtäviin niin ikään kuuluva kotimaisen kulttuurinen tuottaminen, luominen ja edistäminen vain sellaista kulttuurituotantoa, jonka katsotaan olevan sopusoinnussa monikulttuurisuuslähtökohdan kanssa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus uudessa tilanteessa, jossa Ylen rahoitus erillisen Yle-veron seurauksena siirretään verovaroin hoidettavaksi, perustelee Ylen ohjelmatoiminnan tehtäviä ja onko hallitus tarvittaessa valmis esittämään muutosta Yleisradiolain 7 §:ään, jossa mainitaan mm. monikulttuurisuuden tukeminen?

Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012

http://hommaforum.org/index.php/topic,70346.30.html

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru on vastannut 23.5.2012 Saarakkalan kirjalliseen kysymykseen seuraavaa:

Lainaus käyttäjältä: Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Yleisradio Oy:n toiminnasta säädetään Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä. Pykälä koostuu 1 momentissa säädetystä julkisen palvelun määrittelyn peruslähtökohdasta, jota täydentävät 2 momentissa säädetyt erityiset tehtävät.

Laissa säädetyt julkisen palvelun tehtävät perustuvat parlamentaariseen valmisteluun. Tehtävät toteuttavat yleisradiotoiminnan yleisiä periaatteita, jotka on kirjattu muun muassa Euroopan unionin perustamissopimukseen liitetyn niin sanottuun Amsterdamin pöytäkirjaan. Sen mukaan yleisradiotoiminnan tarkoituksena on viestinnän moniarvoisuuden edistäminen sekä yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuurisen tarpeiden tyydyttäminen. Kansallisessa lainsäädännössä tarkennetaan näistä tavoitteista lähtevän julkisen palvelun sisältö noudattaen perustuslaissa säädettyä sananvapauden periaatetta ja muita perusoikeuksia.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on säännöllisesti keskustellut julkisen palvelun sisällöllisistä kysymyksistä käsitellessään Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston eduskunnalle antamia kertomuksia tarjotusta julkisesta palvelusta. Valiokunta on mietinnöissään painottanut sitä, että yhtiön ohjelmisto on kattavaa, laadukasta sekä monipuolista ja monimuotoista. Yhtiön tehtävässä painottuvat toisaalta suurten kansalaisryhmien palvelu ja toisaalta kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteesta johtuva eritysryhmien tarpeiden huomioonottaminen.

Vastuu Yleisradio Oy:n toiminnasta ja sen ohjaamisesta ei ole valtioneuvostolla, vaan siitä vastaavat Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaisesti yhtiön hallintoelimet, jotka toimivat suoraan eduskunnan vastuulla ja valvonnassa. Viime kädessä eduskunnan valitseman Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. Hallintoneuvosto huolehtii ohjaus- ja valvontatehtävässään julkisen palvelun asianmukaisesta tarjonnasta ja painotuksista.

Vaikka Yleisradio Oy on parlamentaarisesti valvottu ja ohjattu yhtiö, tulee sen sananvapauden turvaamisen näkökulmasta olla journalistisesti ja toimituksellisesti riippumaton. On tärkeää, että Yleisradio Oy voi toteuttaa sille laissa säädettyä tehtävää riippumattomasti, luotettavasti ja monipuolisesti. Yhtiö noudattaa ohjelmatoiminnassaan journalistin ohjeita sekä hallintoneuvosto päättämää ohjelmatoiminnon säännöstöä. Yleisradio Oy:n mukaan sen keskeisenä journalistisena periaatteena on esitellä ohjelmissaan ja sisällöissään monipuolisesti mielipiteitä, arvostuksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Asioita käsitellään tasapuolisesti joko yksittäisissä ohjelmissa tai samankaltaisissa ohjelmissa kohtuullisen ajan kuluessa. Ohjelmilla pyritään edistämään moniarvoista yhteiskunnallista keskustelua ja tämä edellyttää erilaisten näkemysten tarjoamista.

Hallitus edistää julkisen palvelun toteutumista turvaamalla omalta osaltaan Yleisradio Oy:n toimintaedellytykset kehittämällä lainsäädäntöä ja varmistamalla julkisen palvelun rahoituksen. Eduskunnan käsiteltävänä ovat parhaillaan hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 28/2012 vp) sekä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain ja valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta (HE 29/2012 vp). Esityksissä ehdotetaan muutettavaksi julkisen palvelun rahoitusmalli, täydennetään julkisen palvelun määrittelyä sekä vahvistetaan julkisen palvelun ohjausta ja valvontaa. Hallituksen esitykset perustuvat asunto- ja viestintäministeri Kiurun sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajien 16.12.2011 yhdessä antamaan julkilausuman ja sellaisena vastaavat parlamentaarista näkemystä julkisen palvelun sisällöstä ja kehittämisestä.

Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2012

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

 

[adam7]

Ja mitä tekemistä tälläkin on salaliittoteoria eurabian kanssa - pitäskö topicci muuttaa persukanavaksi?

 

[miheikki]

http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2012/06/polarisaatio-lisaa-etnisten-konflktien.html?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed:+blogspot/Ipsas+(Professorin+ajatuksia)
http://www.sciencemag.org/content/336/6083/858.abstract

Polarisaatio lisää etnisten konflktien riskiä
TIISTAI, 26. KESÄKUUTA 2012

Tarjoilen edellisen krijoitukseni tapaan myös tänään Science-lehden satoa: luin nimittäin yhteenvetoartikkeliin, jossa pohditaan etnisten konfliktien syitä.

Vuoden 2010 aikana maailmassa oli käynnissä 30 sisällissotaa. Toisen maailmansodan jälkeen niitä on ollut 240 kappaletta. Kuolleita näihin liittyvissä taisteluissa on ollut 5-10 miljoonaa + 25 miljoona tapettua siviiliä. Lisäksi sisällissotien uhreihin on laskettava noin 100 miljoonaa sodan muihin seurauksiin kuten nälkään ja sairauksiin kuollutta ihmistä. Kysymys kuuluukin: mikä on aiheuttanut kaiken tämän kärsimyksen?

Yleensä on totuttu ajattelmaan, että konfliktit syntyvät taloudellisesta epätasa-arvosta, kuten Suomessa vuonna 1918. Niin järkevältä kuin tämä kuulostaakin, ei taloudellisen epätasa-arvoisuuden keskeiselle asemalle konfliktien synnyssä ole juurikaan löytynyt perusteita tosimaailmasta. Yhtenä selityksenä tälle saattaa olla se, että vaikka köyhyys ruokkiikin tyytymättömyyttä, se samalla estää menestyksellisen kapinan rahoituksen.

Merkillepantavaa onkin, että viime aikoina ideologisesti (marxilaisittain) motivoitujen sisällissotien määrä on laskenut kun taas etnisiin ja etnis-uskonnollisiin syihin perustuvat sodat ovat lisääntyneet. Niitä tarkastellessa on huomattava, että etnisesti tai etnis-uskonnollisesti jakautuneessa valtiossa yleensä molemmissa etnisissä ryhmissä on sekä köyhiä että rikkaita. Näistä köyhät voivat toimia kapinan "työhevosina" ja rikkaat rahoittajina. Näin se etninen ryhmä jonka tulonjako on mahdollisimman epätasainen näyttäisi olevan herkin ja tehokkain kapinan aikaansaaja.

Vanhastaan on ajateltu, että koska etnisesti jakautuneessa yhteiskunnassa on yleensä vanhoja kaunoja ja epäluuloja, jotka saattavat helposti johtaa konflikteihin. Tämän perinteisen käsityksen rinnalle on viime aikoina on noussut etnisten ryhmien käyttö jonkun tietyn ryhmän keinona saavuttaa itselleen taloudellisia tai poliittisia etuja. Ilmiöt eivät ole irrallisia, vaan etnisten ryhmien välineellinen käyttö on helpointa silloin kun taustalla on myös etnisiä epäluuloja.

Lisäväriä asetelmalle tuo se, että etnisesti jakautuneessa valtiossa on myös vaikea saavuttaa demokraattista konsensusta, tai mikäli sellainen saavutetaan, on se usein hauras. Siten hallinto jää heikoksi, eikä pysty tuottamaan runsaasti jaettavaa tai korkeatasoisia palveluja väestölle. Tämänkin voi ajatella lisäävän riskiä väkivaltaisen konfliktin syntymiselle.

Entä miten mitataan jonkin valtion etnistä jakautumista? Perinteisesti sitä on mitattu sillä todennäköisyydellä, millä kaksi satunnaisesti valittua henkilöä jostain tietystä joukosta edustaa eri etnisiä ryhmiä. Tällöin puhutaan fraktionalisaatiosta, joka saavuttaa maksiminsa jos jokainen yhteisön jäsen edustaa eri etnistä ryhmää.

Fraktionaalisuus-tarkastelussa ei huomioida lainkaan eri ryhmien välisten erojen suuruutta. Siksi etnistä jakautumista mittaamaan on kehitetty toinenkin tapa, jossa mitataan eri etnisen ryhmien välistä polarisoituneisuutta, johon vaikuttavat toisaalta eri ryhmien välisestä keskinäisten epäluulojen voimakkuus ja toisaalta oman ryhmän merkitys ihmisten identifioitumisessa. Polaarisaatio, toisin kuin fraktionalisaatio, saavuttaa maksiminsa, mikäli yhteiskunnassa on kaksi ja vain kaksi toisilleen vierasta mutta sisäisesti tiivistä etnistä ryhmää.

Tämän jutun pohjana olleessa tutkimusraportissa mallinnettiin etnisten konfliktien syitä tarkemmin kuin koskaan ennen. Tätä kautta löydettiin paljon mielenkiintoisia, ja osin aiempien tutkimusten kanssa ristiriitaisia, asioita.

Ensinnäkin sekä polarisaatio että fraktionalisaatio liittyivät molemmat etnisen konfliktin riskiin, toisin kuin aiemmin oli ajateltu. Tämä vaikutus tapahtui kuitenkin ainoastaan yhteisvaikutuksessa kapinan avulla saavutettavaan etnisen ryhmän yhteiseen hyvään liittyen. Toisin sanoen pyrkimyksellä hakea esimerkiksi etnisen ryhmän poliittisen vaikutusvallan kasvua. Tämä tarkoittaa sitä, että eri etnisten ryhmien vanhat kaunat eivät sinänsä näytä johtavan etnisiin konfliteihin. Eikä siihen johda myöskään ihmisten oman edun tavoittelu.

Työnsä lopuksi tutkijat toteavat, että heidän työnsä jälkeen seuraava suuri kysymys on taloudellisten ja etnisten konfliktinsyiden yhteensovittaminen.

* * *

Luettuani tutkimuksen jäin miettimään muutamaa ajatusta.

Ensinnäkin tutkimus vahvisti käsitystäni siitä, että suomenruotsalaisen vähemmistömme poikkeuksellisen hyvä kohtelu on selvästi ollut maan kehitykselle hyväksi. Meillä ei etnisten ryhmien välillä ole kovin vahvoja jännitteitä, vaan molemmat ryhmät tulevat toimeen toistensa kanssa. Mutta jatkossa on huolehdittava siitä, etteivät suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten näkemykset maamme tulevaisuudesta ja elämänarvoista eriydy.

Toiseksi jäin pohtimaan mitä johtopäätöksiä tästä tutkimuksesta voi tehdä suomalaisen maahanmuuttopolitiikan suhteen?

Jos meille ajan myötä syntyy suuri islamilainen etnis-uskonnollinen vähemmistö, on se kulttuurisesti niin poikkeava, että tämän ja kanstaväestön välille saatta hyvin todennäköisesti syntyä voimakkaasti polarisoitunut jännite, joka jollain aikavälillä saattaa johtaa konfliktiin. Tämä riski olisi ehdottomasti huomioitava maahanmuuttopolitiikassa.

Tutkimuksen perusteella voitaisiin ryhtyä ainakin kahteen toimenpiteeseen. Ensinnäkin pitäisi pyrkiä mahdollisimman heterogeeniseen maahanmuuttajaväestöön. Toisin sanoen välttää suurten etnis-uskonnollisesti yhtenäisten maahanmuuttajaryhmien muodostuminen.

Lisäksi pitäisi aktiivisesti ryhtyä vaikuttamaan maahanmuuttajien tapoihin ja uskonnollisiin pyhiin arvoihin siten, että ne poikkeaisivat mahdollisimman vähän kantaväestön asenteista. Tämä tarkoittaa maahanmuuttajien omien perinteiden ja arvojen aktiivista muokkaamista kohti suomalaista maailmankatsomusta.

Suoraan sanoen klassinen monikulttuurisen yhteiskunnan malli, jossa erilaiset kulttuurisetniset ryhmät luovat väriä yhteiskuntaan on ilmiselvä riski ja sellaisena kelvoton malli tulevaisuuden Suomelle. Onneksi etniselle konfliktille altis yhteiskunnan eri ryhmien tapojen ja arvojen polarisaatio voidaan välttää oikeanlaisella maahanmuuttopolitiikalla. Tämä on tärkeää jo siksikin, että myös lastemme tulevaisuus rauhanomaisissa olosuhteissa olisi taattu.

 

[miheikki]

Sillä välin suuressa maailmassa.

EU should 'undermine national homogeneity' says UN migration chief
21 June 2012 Last updated at 09:19 GMT

http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-18519395

 

[Mosuri]

Vaasan yökerhossa tapeltiin -

Kaksi poliisia sairaalaan

Sunnuntai 1.7.2012 klo 11.14

Vaasan keskustassa sijaitsevassa yökerhossa tapeltiin sunnuntaina kello kahden ja kolmen välillä aamuyöllä.

Paikalle meni poliisipartio rauhoittamaan tilannetta.

Tilanteessa ulkomaalaistaustainen mies potkaisi järjestyksenvalvojaa päähän. Toista järjestyksenvalvojaa oli lyöty kasvoihin niin, että häneltä katkesi hammas.

Myös yksi poliisimies sai potkun päähänsä, ja joutui sairaalaan tarkistuttamaan vammansa. Toinen loukkasi olkapäänsä rimpuilevan asiakkaan kanssa, ja kävi niin ikään sairaalassa.

Poliisi otti yökerhosta kiinni kymmenkunta nuorta maahanmuuttajaa rikoksista tai häiriöistä epäiltyinä.

IL

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012070115786757_uu.shtml

-----------------------------------------------------------------------------------------------

 

[baikal]

Voe, ei oo pojille riittänyt enää koiratanssit vaihevuotisten suominaisten kanssa...on pitänyt ryhtyä vähän flaidaamaankin.

 

[Mosuri]

Voe, ei oo pojille riittänyt enää koiratanssit vaihevuotisten suominaisten kanssa...on pitänyt ryhtyä vähän flaidaamaankin.

Älä hulluja höpäjä viis- tai kuuskymppinen on vielä nuorikko noilla markkinoilla!

[[/img]

Eiköhän sovita, että vaan valkoinen heteromies on sika kun raahaa Aasiasta nuorikkoa Suomeen. Olisiko lehdistö kuvaillut esim. keski-ikäisen ministerin vihkiäisiä "romanttiseksi ja vaikuttavaksi tilaisuudeksi" jos kyseessä olisi ollut viiskymppinen kansanedustaja + 19 vee thai tai khmer nuorikko? Pekan ihastus kehitysmaan suklaasilmään oli toki puhdasta rakkautta ensi tapaamisesta?

 

[Tvälups]

Eläs nyt, kaksinaismoralismia kaiken tämän suvaitsevaisuuden taustalla? Ei Kait?

 

[baikal]

Mosurissa ei ole mitään modernia, on oikea kärsäkäs. Pitää ymmärtää näitä vivahteita ja sitä värinää, mikä tässä syntyy, kun kulttuurit kohtaavat Rakkauden alttarilla eivätkä suinkaan miekka kädessä. Niin herttaista.

 

[Merten sheriffi]

Nyt on Iltalehti poistanut värinän pienen pienestä uutisestaan. Ellen aivan sokea ollut, niin Vaasan päivälehti Pohjalainen ei uutisoinut sattumuksesta rivilläkään.
Jos tästä pitää jotain positiivistä kaivaa esiin, niin onneksi kunnallisvaalit ovat tulossa.
Lienee Vaasan suunnalla jytky olla aika varma, vaikka muualla Suomessa sitä puolueen sisältä ollaankin sabotoimassa. Meinaan kaikki typerät sisäiset riidat jne.

 

[Merten sheriffi]

Oli Pohjalaisessa juttu sattumuksesta sittenkin.

 

[Mosuri]

Monikulttuurisuutta Espoon kirjastoissa!

"Kirjastopalveluiden aluejohtaja Sunniva Drake kertoo Espoon kaupunginkirjaston arvosta "sivistys"."

:lanssi::lanssi::lanssi::lanssi::lanssi::lanssi::lanssi::lanssi::lanssi:

--------------------------------------------------------------------------------------------

Ei jumalauta- parodia on mahdotonta ne tekevät sen itse!

 

[Mosuri]

Joukkoraiskaus

torstai, 19. heinäkuuta 2012


Joukkoraiskaus ja raskaaksitulo

Facebook-ystäväni vinkkasi minulle tiedoksi seuraavan aineiston, JOTA EI MEDIA OLE UUTISOINUT SUOMALAISILLE OLLENKAAN.

Joukkoraiskaus


Helsingin käräjäoikeus on antanut tuomion 24.4.2012, julkinen versio, asianomistajan henkilöllisyys salassapidettävä 7.12.2071 asti.

Vastaajat (tekijät) Elmi Abdikadar Mohamed, ja Elmi Liibaan Mohamed

Vastaajat raiskasivat tekohetkellä 16-vuotiaan suomalaistytön. Tyttö tuli toiselle raiskaajista raskaaksi.

Uhrin nuori ikä ja raskaaksi tulo toiselle joukkoraiskaajista ylittäisivät uutiskynnyksen - kaikkialla muualla mutta ei Suomessa tänä aikana.

Tilannetta on hankala verrata suomalaisessa rikoshistoriassa, koska a) etnisesti suomalaisten miesten rikosprofiiliin ei kuulu joukkoraiskaaminen, ja b) koska emme tiedä kuinka moni raiskauksen uhri lopulta tulee raskaaksi raiskaajalleen.

Mutta uhrin nuori ikä, maahanmuuttajarikollisten rikosprofiiliin yleisesti istuva joukkoraiskaaminen (kuten tässäkin tapauksessa on käynyt), ja tämä vielä yhdistettynä uhrin raskaaksituloon toiselle raiskaajalle, mietityttää. Miksi media ei uutisoi näistä ja vastaavista tapauksista?

Medialla on maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaiseen kulttuuriin suuri rooli, etten jopa sanoisi median luonteen vuoksi, että suuri vastuu. Mutta uussuomettumisen poliittisesti korrektissa ilmapiirissä tätä ei ymmärretä. Poliittinen korrektius jyrää journalismin etiikan. Lehtimiesten kuuluisi sensuurista vapaassa, humanistisessa yhteiskunnassa kertoa totuus. Ainoastaan fasisitiset diktatuurit käyttävät äärimmilleen viritettyä poliittista korrektiutta ja muunneltua tai peiteltyä totuutta matkalippuna omiin päämäärinsä.

Esimerkki: toisen(kin) polven maahanmuuttajat elävät vielä kulttuurien murroksessa, vähintään. Oman lähtömaan tavat ja oma kulttuuriasennoituminen ei ole liuennut Suomen kansalaisuuden saamisella tai muutaman vuosikymmenen maassaoleskelulla mihinkään. Kulttuuriset sukupuolikäsitykset ja -roolit, mitkä näissä raiskaustapauksissa liittyvät Afrikan ja Lähi-Idän maista tulevien maahanmuuttajamiesten kohdalla raiskausväkivallan käyttöön ja näkyvät muutenkin heidän suhtautumisessaan naissukupuoleen, ovat aina syväänrakennettuja koodeja ihmisessä, joita ei kyseenalaisteta, vaikka ympäristö ja maantieteellinen alue vaihtuisivat.

Tämän vuoksi on älyttömän kohtalokasta, että a) meille haalataan naisiin länsimaisesta, hyvinvointi-oikeusvaltiovinkkelistä katsottuna, vihamielisesti suhtautuvaa kulttuuriainesta, ja b) että kun meille nyt kuitenkin tätä ainesta tosiasiassa haalataan, niin että suomalaisille naisille ja erityisesti nuorille naisille ja tytöille ei kerrota totuutta näistä kulttuuripiireistä.

Tässä tulee median kohtalokas rooli toteen ja uussuomettuminen todelliseksi. Mikäli media uutisoisi näistä tapauksista avoimesti, naiset oppisivat varomaan.

Uussuomettuminen on tänä päivänä sitä, että kaikkea ei kerrota, totuus on valikoivaa, ja pahimmassa tapauksessa totuutta ei löydä, koska se on piilotettu.

Uussuomettuminen näkyy nyt siinä, että naiset ja tytöt käyttäytyvät totuudelllisen ja rehellisen tiedon puuttuessa varomattomasti ja naiivisti tietyiltä kulttuurialueilta tulevien maahanmuuttajamiesten seurassa.

Naisille ja tytöille pitää kertoa, että maahanmuuttajamies ei ole sama kuin oman kotoisan kulttuuripiirin mies - naiset subjektina huomioivassa yhteiskunnassa kasvanut ja naiset tasaveroisena kumppanina huomioiva pohjoismainen mies.

Koska näin ei nyt tehdä, voidaan odottaa raiskausten jatkuvan ja laajenevan, kuten Ruotsissa ja Norjassa on käynyt. Poliittisesti korrekti yhteiskunta lyö tasa-arvoon kasvatettuja naisiamme röyhkeästi vasten kasvoja
Tässä oikeuden pöytäkirja tapauksesta http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=5&t=13243&start=30#p493142


http://anupalosaari.blogspot.fi/2012/07/joukkoraiskaus-ja-raskaaksitulo.html?spref=fb

 

[Hejsan]

Merkinnällä Salainen 611 tapausta...( Nelosen uutiset selvitys seksuaalirikoksista ) tarkoitaa että tekijä on?

TAPAUSSELOSTUKSET
käräjäoikeuksissa 1.10.2007 – 30.8.2008
päättyneistä seksuaalirikosjutuista

http://www.nelonen.fi/pdf/tapausselostukset.pdf

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=767509

 

[setämies]

Ymmärrän kyllä miksi tapaus halutaan nostaa tapetille, MUTTA se ei ole yleinen salaliitto jos lehdet eivät kirjoita jokaisesta raiskauksesta, kolarista, snägäritappelusta, murhasta ja taposta.

 

[adam7]

Onhan tosta jutusta ollut jo uutisia, kun se ekaks meni tapetille. Käsittääkseni toi oli se Malminkartanon juttu, josta oli paljonkin juttua.

---

Viitattu blogaaja on kyllä aika epäsuomalaisen näköinen. Tumma tukka ja itämaiset kasvonpiirteet. Blogi taitaa olla false flag operaatio. Taitaa vaan tuolta Uraalin takaa yrittää tehdä itsensä tykö. Oisko Finnish Defence Leaguen fiftari-Mimosalla duunia? ... oi, sori, sillähän on musta tukka eikä ole herrarodun näköinen muutenkaan.

 

[Mosuri]

Onhan tosta jutusta ollut jo uutisia, kun se ekaks meni tapetille. Käsittääkseni toi oli se Malminkartanon juttu, josta oli paljonkin juttua.

No ei ikävä kyllä ole sama juttu.

Mitäs ihmettä meneekö sulla yksittäistapaukset sekaisin???

 

[adam7]

Sekaisin. On sana joka kuvaa ihan muuta.

Rikollisille rangaistus. Käsittääkseni ei raiskauksia niin hirveästi repostella, paitsi nyt tarkoitushakoisesti.