Euro - onko järkee vai ei?

Renessanssimies Siljander kirjoittaa.

 
Renesanssimies Siljander kirjoittaa.


Kas. Taloustietelijät alkavat uskaltautua ihan julkisestikin sanoa sen, mikä on tiedetty kaiken aikaa.

Paradigma alkaa pikku hiljaa muuttua. Nyt aletaan uskaltaa puhua asioista, joiden sanominen 5 vuotta sitten olisi taannut sen, että sanoja ei saa ensimmäistäkään apurahaa ikinä.

10-15 vuotta eteenpäin joku saa Nobelin todistaessaan euron toimimattomuuden ekonometrisesti ja 30-50 vuotta eteenpäin taloustieteen perusoppikirjoissa euroa käytetään esimerkkinä järjettömästä kokeilusta.

Ja kaikki ongelmat ja syyt väistämättömään epäonnistumiseen on tiedetty ja sanottukkin jo etukäteen. Mutta taloudessa aina lyhyen aikavälin etu ohittaa pitkän aikavälin edut.
 
Perustele. Maan koko ei näytä olevan erityisen tärkeä tekijä; jos olisi, niin euro-Italialla menisi kruunu-Ruotsia paremmin.
Ehkä painolastinani on 90-luvun laman muistot, enkä missään nimessä ole taloustieteilijä, mutta uskon että yhdessä muiden Euro-maiden kanssa valuutta on vakaampi, tämä on kai taloustieteilijöilläkin yhteinen käsitys. Toki tämä tuo ongelman, että niissä turbulensseissa olemme samassa jamassa, Ruotsi selvisi toki paremmin viimeisestä, mutta en _usko_ että Suomi olisi. Toki myönnän että läheisteni ahdinko markka- ja lama-aikana voi näytellä näkyvää tekijää ajatuksissani.
 
Kyllähän tässä voi ruveta taas linkittämään päinvastaisiakin mielipiteitä, koska tästä ei ole mitään konsensusta päässyt muodostumaan. Ei se että yksi asiantuntija on jotain mieltä tarkoita vielä mitään. :)
 
Kas. Taloustietelijät alkavat uskaltautua ihan julkisestikin sanoa sen, mikä on tiedetty kaiken aikaa.

Paradigma alkaa pikku hiljaa muuttua. Nyt aletaan uskaltaa puhua asioista, joiden sanominen 5 vuotta sitten olisi taannut sen, että sanoja ei saa ensimmäistäkään apurahaa ikinä.

10-15 vuotta eteenpäin joku saa Nobelin todistaessaan euron toimimattomuuden ekonometrisesti ja 30-50 vuotta eteenpäin taloustieteen perusoppikirjoissa euroa käytetään esimerkkinä järjettömästä kokeilusta.

Ja kaikki ongelmat ja syyt väistämättömään epäonnistumiseen on tiedetty ja sanottukkin jo etukäteen. Mutta taloudessa aina lyhyen aikavälin etu ohittaa pitkän aikavälin edut.
Makrotaloustieteilijät suhtautuvat euroon huomattavasti kriittisemmin kuin muu kansa; tästä esimerkkinä tämä HS:n oikein hyvä juttu. Jutun otsikko tiivistää sisällön.


@Peiper 90-luvun lamaan viittaaminen menee osin ohi maalin, sillä vaikka valuutan nimi olikin markka, se ei ole se sama markka jossa Suomi olisi euroalueen ulkopuolella. 90-luvun lamaan vaikuttaneena virheenä oli vahva markka; se on eri asia kuin kelluva markka. Valuutan vakauskaan ei ole yksinomaan positiivinen asia, sillä valuutta on kansantalouden keskeinen joustomekanismi. Valuutan tulisikin reagoida maan talouskehitykseen. Mutta ei tästä nyt sen enempää.
 
@Peiper 90-luvun lamaan viittaaminen menee osin ohi maalin, sillä vaikka valuutan nimi olikin markka, se ei ole se sama markka jossa Suomi olisi euroalueen ulkopuolella. 90-luvun lamaan vaikuttaneena virheenä oli vahva markka; se on eri asia kuin kelluva markka.

Siis kirjoitin vain tuon ajan kokemuksistani ja sen mahdollisista vaikutuksista omiin mielipiteisiini, ja haluun uskoa juuri sitä vastakkaista, eli Euro-myönteistä blokkia. Se ei siis ollut suoranainen vertaus.

Valuutan vakauskaan ei ole yksinomaan positiivinen asia, sillä valuutta on kansantalouden keskeinen joustomekanismi. Valuutan tulisikin reagoida maan talouskehitykseen.
Tätä yritin selittää sillä kun sanoin että" Toki tämä tuo ongelman, että niissä turbulensseissa olemme samassa jamassa, Ruotsi selvisi toki paremmin viimeisestä,"Olisi varmaan pitänyt lisätä "samassa jamassa muiden Euro-maiden kanssa" :)

(sori, tässä on tilaisuuden tullut livahtanut kurkusta alas olut jos toinenkin.)
 
Kelluvassa markassa olisi 1990-luvulla ollut helppo pysyä pelkästään Ruotsin mallia seuraten. Mutta ei. Euroon liityttiin varoituksista piittaamatta.

Suomen Pankissa ja poliittisessa johdossa ei ollutkaan helppo kelluttaa markkaa. Piti päästä sitomaan se kiinteään kurssiin kuten aina aikaisemminkin. Vanha koira ei opi uusia temppuja.

Mutta kun siirretään katse peruutuspeilistä tuulilasiin ja tulevaisuuteen, mitä näkyy edessä? Miten pitäisi toimia nyt? Entä tulevaisuudessa? Siitä päätetään osittain jo muualla.
 
Kelluvassa markassa olisi 1990-luvulla ollut helppo pysyä pelkästään Ruotsin mallia seuraten. Mutta ei. Euroon liityttiin varoituksista piittaamatta.

Suomen Pankissa ja poliittisessa johdossa ei ollutkaan helppo kelluttaa markkaa. Piti päästä sitomaan se kiinteään kurssiin kuten aina aikaisemminkin. Vanha koira ei opi uusia temppuja.

Mutta kun siirretään katse peruutuspeilistä tuulilasiin ja tulevaisuuteen, mitä näkyy edessä? Miten pitäisi toimia nyt? Entä tulevaisuudessa? Siitä päätetään osittain jo muualla.

Jos positiivisesti ajattelee, tapahtuisi seuraavaa:

Euroopan tasolla pitäisi tapahtua sisäinen revalvaatio saksassa. Eli palkkojen nopea nostaminen ja kotimaisen kysynnän voimakas kasvattaminen. Sama muihinkin kauppataseen ylijäämän omaaviin maihin. Lisäksi Kiinan ja kaukoidän tuonnin voimakas rajoittaminen laadullisin kriteerein. Eli vaatimus siitä, että Kiinassa tehdyn tuotteen pitää olla tuotettu samoin periaattein kuin EU:n alueella tuotetun. Näin tuotantoa siirtyy takaisin eurooppaan ja saksa toimisi kasvavana kysyntäveturina. Vähenevän teollisuuden merkitys saksassa korvautuisi palvelualoje työpaikoilla ja saksassa tehtäisiin sama rakennemuutos kuin muualla on ollut jo aiemmin. Lisäksi veronkierron estäminen EU:n sisällä ja ulkoisten siirtojen kieltäminen.

Käytännössä näin ei tule tapahtumaan. Vaan:

Saksa tulee roikkumaan loppuun saakka vientivetoisuudessaan ja puolusta euroa viimeiseen asti. Kysyntää yritetään ylläpitää keinotekoisesti tukipaketeilla lainaamalla milloin minkin kriisin nimissä. Nyt EU itsessään alkaa lainaamaan ja tätä käyttäen koneesta saadaan irti vielä muutama kierros. Eurovaluutta estää tasapainottumisen ja sementoi nykytilan. Jossain vaiheessa joku isompi maa toteaa että nyt riitti ja irtoaa eurosta sekä mahdollisesti defaulttaa velkansa joko suoraan tai painamalla omaa valuuttaa mikä on käytännössä sama asia. Tällöin euro alkaa hajoamaan. Seurauksena on Saksan (ja Suomen) talouden romahdus. 90-luvun lamaa tulee siinä vaiheessa ikävä.

Jos puhutaan vain suomesta, euroero nyt heti olisi ainoa järkevä teko. Joskin sillä on myös hintansa. Näin ei tulla toimimaan, vaan roikumme jälleen kerran Saksan takinliepeessä sen kaatumiseen saakka kuten aina ennenkin. 30 vuotta myöhemmin alamme taas saman syklin ja alamme liehitellä Saksaa ja haluamme sen alusmaaksi. MIkään ei siis sinänsä muutu:).
 
Kuten kaikilla muilla mailla niin Suomellakin pitää olla jokin valuutta (=vaihtoväline) käytössään jo ylipäätään haluamme että yhteiskunta toimii nykyaikaisella tavalla. Euro on ollut erittän vakaa ja luotettava vaihdantaväline koko olemassaolonsa ajan. Tuskinpa se siitä miksikään muuttuu tulevien vuosikymmenien aikana. Mutta se jää nähtäväksi..
- olisi aika vaikea uskoa Euro yhtäkkiä menettäisi huomattavalla tavalla suhteellista arvoaa muihin valuuttoihin nähden.
- ja vaikka menettäisi niin tuskinpa siitä olisi tavalliselle kansalaisella kovin suurta haittaa. Ei ainakaan suurempaa kuin siinä tapauksessa että siirtyisimme käyttämään omaan markkaa (tai mikä valuutan nimenä sitten olisikaan). Euroopan (ja koko maailman) suurin sisämarkkina-alue pehmentää talouden heilahteluita.

Käytännössä vapaasti kelluvan euron suhteellinen arvo seuraa koko euroalueen tuotantotalouden kilpailukykyä globaalimarkkinoilla. Suomen tulee kyetä sopeuttamaan oma kansallinen kilpailukykykynsä sellaiseksi että pärjäämme oman talousalueemme (=euroalue) keskinäisessä kilpailussa.
- tähän suomalainen vientiteollisuus toki kykenee..esimerkkejä löytyy vaikka kuinka.
- valitettavasti kotimaamme julkishallinto on jo reilut kymmenen vuotta "syönyt enemmän kuin tienaa". Toki samalla tavalla lisääntyvän velan varassa on eletty myös muualla..

Julkishallinnon talousongelmiin koituisi etua siitä että oman valuutan voisi antaa devalvoitua vapaasti, aiheuttaa inflaatiota, nostaa korkotasoa jne.
- se olisi omiaan vähentämään palkansaajien, eläkeläisten ja sosiaaliturvan varassa elävien ostovoimaa (=julkishallinnon keskeisimmät kuluerät).
- kotimaan kauppa, teollisuus ja yritykset voisivat helposti kompensoida suhteelliseta rahanarvon heikentymisestä aiheutuvaa kustannusnousua omassa kuluttajahinnoittelussaan.
- palkkojen ja erilaisten sosiaalietuuksien ja eläkkeiden kompesaatio tapahtuu aina jälkijättöisesti..
- kilpailijamaihin verrattuna suhteellisesti pienemmät (=alenevat) palkkakustannukset parantaisivat samalla entisestään vientiteollisuuden kilpailukykyä.
- toisaalta varsinkin vientiteollisuudessa työllisyys varmasti lisääntyisi jne. Mikä toki samalla helpottaisi myös julkishallinnon taloutta.
- mahdolliseen tilapäiseen hyötyyn nähden valuutan arvolla keinotteleminen sisältää pitkässä juoksussa enemmän huonoja vaikutuksia..

Edellä mainittujen ohella ne kansalaiset jotka saavat tuloja ulkomailta ja joilla on monenlaista reaaliomaisuutta varmasti hyötyisivät heikosta omasta valuutasta.
- eli entuudestaan ns. hyväosaiset parantaisivat asemaansa ja toisaalta pienituloiset, eläkeläiset, tulonsiirtojen varassa elävät jne. menettäisivät..

Mutta, summa summarum:

Pitkässä juoksussa kaikki valtiot ja kansat hyötyvät rauhanajan kehityksestä, suuresta yhtenäisestä talousalueesta sekä vapaasti kelluvasta mutta samalla vakaasta ja suhteellisen arvonsa hyvin (muihin suuriin valuuttoihin nähden) säilyttävästä valuutasta.
- niin kauan kuin tällainen valuutta on käytettävissä ei tavallisen kansalaisen näkökulmasta ole minkäänlaista tarvetta muuttaa talouden vaihdantavälinettä huonommaksi..
- sitäkin voi miettiä, kuka ja ketkä mahdollisesti hyötyisivät talouden epävarmuudesta sekä ennustamattomasta ja negatiivisesta kehityksestä jne.
 
Viimeksi muokattu:
Nihkeää on talouden kasvu ollut.

Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi viime vuonna 1,1 prosenttia. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu olisi ollut 1,0 prosenttia. Bruttokansantuote, eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 241 miljardia euroa.

Vuonna 2018 bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,5 prosenttia.

Viennin arvo, 96 miljardia euroa, kasvoi viime vuonna 7,2 prosenttia.

https://www.verkkouutiset.fi/bkt-kasvoi-viime-vuonna-11-prosenttia/#d7166c24

Ja kuluva vuosi vie tuhkatkin pesästä.
 
Jos positiivisesti ajattelee, tapahtuisi seuraavaa:

Euroopan tasolla pitäisi tapahtua sisäinen revalvaatio saksassa. Eli palkkojen nopea nostaminen ja kotimaisen kysynnän voimakas kasvattaminen. Sama muihinkin kauppataseen ylijäämän omaaviin maihin. Lisäksi Kiinan ja kaukoidän tuonnin voimakas rajoittaminen laadullisin kriteerein. Eli vaatimus siitä, että Kiinassa tehdyn tuotteen pitää olla tuotettu samoin periaattein kuin EU:n alueella tuotetun. Näin tuotantoa siirtyy takaisin eurooppaan ja saksa toimisi kasvavana kysyntäveturina. Vähenevän teollisuuden merkitys saksassa korvautuisi palvelualoje työpaikoilla ja saksassa tehtäisiin sama rakennemuutos kuin muualla on ollut jo aiemmin. Lisäksi veronkierron estäminen EU:n sisällä ja ulkoisten siirtojen kieltäminen.

Käytännössä näin ei tule tapahtumaan. Vaan:

Saksa tulee roikkumaan loppuun saakka vientivetoisuudessaan ja puolusta euroa viimeiseen asti. Kysyntää yritetään ylläpitää keinotekoisesti tukipaketeilla lainaamalla milloin minkin kriisin nimissä. Nyt EU itsessään alkaa lainaamaan ja tätä käyttäen koneesta saadaan irti vielä muutama kierros. Eurovaluutta estää tasapainottumisen ja sementoi nykytilan. Jossain vaiheessa joku isompi maa toteaa että nyt riitti ja irtoaa eurosta sekä mahdollisesti defaulttaa velkansa joko suoraan tai painamalla omaa valuuttaa mikä on käytännössä sama asia. Tällöin euro alkaa hajoamaan. Seurauksena on Saksan (ja Suomen) talouden romahdus. 90-luvun lamaa tulee siinä vaiheessa ikävä.

Jos puhutaan vain suomesta, euroero nyt heti olisi ainoa järkevä teko. Joskin sillä on myös hintansa. Näin ei tulla toimimaan, vaan roikumme jälleen kerran Saksan takinliepeessä sen kaatumiseen saakka kuten aina ennenkin. 30 vuotta myöhemmin alamme taas saman syklin ja alamme liehitellä Saksaa ja haluamme sen alusmaaksi. MIkään ei siis sinänsä muutu:).

Euroon syntyi valuvikoja, kun se valettiin kiireessä. Liian moni liittyi valuuttaliittoon liian aikaisin.

Yhteinen valuutta vaatii valtion tai liittovaltion (instituutiot). Nyt instituutioita rakennetaan kriisi kriisiltä.

Velkajärjestelymekanismi ja mahdollisuus irrottautua eurosta esim. loistavat poissaolollaan.
 
Tavallisen ihmisen kannalta vaihdantaväline (=raha,valuutta) on hyvä silloin kun sen arvo säilyy vakaana ja ennustettavana.
- ainakin toistaiseksi euro on täyttänyt hyvin tämän edellytyksen.
- käytännössä euro on toiminut vaihdantavälineenä aivan yhtä hyvin kuin esim. dollari.

Suomen ja suomalaisten kannalta ajatellan euro on ollut huomattavasti turvallisempi kuin entinen oma valuutta=markka.
- rahan arvo suhteessa muihin valuuttoihin on säilynyt vakaana, inflaatio on pysynyt pienenä, korot alhaisina jne.
- käytännössä myös palkkojen ostovoima on kehittynyt viimeisten 20 vuoden aikana positiivisesti. Jopa huomattavasti kohonneen verotuksenkin huomioiden.

Olisi mielenkiintoista kuulla mitä esim. tavalliselta palkansaajalta on omasta mielestään jäänyt puuttumaan vakaana pysyneen valuutanarvon vuoksi?
- kuvitteleeko joku että esim. devalvaatio ja sitä seuraava inflaatio olisi mahdollisesti helpottanut asuntolainojen kuolettamista? (mutta unohtuiko siinä tapauksessa korkotaso?)
- minun on vaikea kuvitella että esim. palkansaajat olisivan hyötyneet valuutan arvon heilunnan (sekä inflaatiosta ja korkeista korkoista) ja jopa valuuttakeinottelun myötä.

Mutta miettiköön jokainen omalta kohdaltaan mitä hyötyä koituisi pienen Suomen omasta valuutasta?
- olisiko siinä vain hyviä puolisia? eikö siitä aiheutuisi mitään haittoja?
- ja sitäkin sopii ajatella ketä ja keitä pienen ja pääomaköyhän maan oma valuutta hyödyttäisi?
 
Joitakin unionitason instituutioita on jo olemassa. Tunnetuimmat lienevät Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto (“parlamentin ala- ja ylähuone”) sekä Euroopan komissio (virkamiehistö).

Yhteinen valuutta tarvitsisi luultavasti instituutiot ainakin yhteiseen rahapolitiikkaan (EKP), yhtenäiseen finanssipolitiikkaan (EU:n budjetti) ja kaiketi myös rakenteellisiin uudistuksiin (Euroopan valuuttarahasto).
 
Suomen ja suomalaisten kannalta ajatellan euro on ollut huomattavasti turvallisempi kuin entinen oma valuutta=markka.
- rahan arvo suhteessa muihin valuuttoihin on säilynyt vakaana, inflaatio on pysynyt pienenä, korot alhaisina jne.
- käytännössä myös palkkojen ostovoima on kehittynyt viimeisten 20 vuoden aikana positiivisesti. Jopa huomattavasti kohonneen verotuksenkin huomioiden.

Olisi mielenkiintoista kuulla mitä esim. tavalliselta palkansaajalta on omasta mielestään jäänyt puuttumaan vakaana pysyneen valuutanarvon vuoksi?
- kuvitteleeko joku että esim. devalvaatio ja sitä seuraava inflaatio olisi mahdollisesti helpottanut asuntolainojen kuolettamista? (mutta unohtuiko siinä tapauksessa korkotaso?)
- minun on vaikea kuvitella että esim. palkansaajat olisivan hyötyneet valuutan arvon heilunnan (sekä inflaatiosta ja korkeista korkoista) ja jopa valuuttakeinottelun myötä.

Eikös se pieni inflaatio ole ihan tavoiteltava asia. Kuulemma joku EKP haluaa sen olevan joku 2%. Ei ole ihan toteutunut viime aikoina ja ollaampa sitä deflaatiossakin oltu... Sitä se on kun tukipaketit menevät pörssiin eivätkä kansalaiset sitä näe...

Palkkojen ostovoima ei ihan taida kompensoida kasvaneiden kulujen kanssa.. Tai no, jos nyt rehellisesti sanotaan, niin verojahan niistä kuluista on aikas paljon.. kurkkaa vaikka sähkön siirtomaksua...

Kuinkahan paljon matalat korot ovat nostaneet asuntojen hintoja?.. Meinaan vaan että markka-aikana ei yksiöstä tarvinnut pulittaa miljoonaa...
 
Eikös se pieni inflaatio ole ihan tavoiteltava asia. Kuulemma joku EKP haluaa sen olevan joku 2%. Ei ole ihan toteutunut viime aikoina ja ollaampa sitä deflaatiossakin oltu... Sitä se on kun tukipaketit menevät pörssiin eivätkä kansalaiset sitä näe...
Juuri näin..
Pieni, muutaman prosentin, inflaatio olisi hyväksi talouskehitykselle. Jää nähtäväksi lähtisiko Euroopan kone käyntiin tulossa olevasta rahanjaosta..se lienee myös yhtenä tavoitteena.
 
Eikös se pieni inflaatio ole ihan tavoiteltava asia. Kuulemma joku EKP haluaa sen olevan joku 2%. Ei ole ihan toteutunut viime aikoina ja ollaampa sitä deflaatiossakin oltu...
EKP itse ennustaa inflaation olevan tänä vuonna 0,3%, ensi vuonna 0,8% ja 1,3% 2022, eli jäävän selvästi tavoiteestaan (lähellä 2% mutta alle). Toisaalta eipä Ruotsissakaan kruunun devalvoitumisesta huolimatta inflaatio tai korot ole korkealla, kuten tietysti aiheeseen perehtynyt lukija tietää.

Screenshot_9.png
 
Euroon syntyi valuvikoja, kun se valettiin kiireessä. Liian moni liittyi valuuttaliittoon liian aikaisin.

Yhteinen valuutta vaatii valtion tai liittovaltion (instituutiot). Nyt instituutioita rakennetaan kriisi kriisiltä.

Velkajärjestelymekanismi ja mahdollisuus irrottautua eurosta esim. loistavat poissaolollaan.

Totta tuokin. Toisaalta tämä oli väistämätöntä. Jos olisi vaadittu kriteerien tarkkaa noudattamista euroa ei olisi ikinä saatu aikaan. Mikä toki olisi ollut hyvä asia pitkässä juoksussa kaikkien kannalta mutta lyhyen aikavälin edut voittivat kuten aina käy.

Isompi kysymys on, sopiiko yksi valuutta euroopan kokoiselle alueelle yleensäkkään. Itse en siihen usko. Ongelmia voidaan subventoida tulonsiirroilla mutta onko järkevää rakentaa keinotekoinen tulonsiirtounioni on toinen kysymys. Sillä varmistetaan se, että taloudellinen tilanne sementoituu pysyväksi eikä heikommilla alueilla on mitään käytännön mahdollisuuksia nousta suosta. Liittovaltion rakentaminen toki mahdollistaa tuen jakamisen, mutta kuinka kestävä sellainen tilanne on varsinkin ilman mitään aitoa yhteistä taustaa.

Jos USA:n osavaltiot olisivat nyt itsenäisiä, dollari ei ikinä sopisi sinnekkään yhtään paremmin. Liian iso alue ja erilaiset taloudet.
 
Totta tuokin. Toisaalta tämä oli väistämätöntä. Jos olisi vaadittu kriteerien tarkkaa noudattamista euroa ei olisi ikinä saatu aikaan. Mikä toki olisi ollut hyvä asia pitkässä juoksussa kaikkien kannalta mutta lyhyen aikavälin edut voittivat kuten aina käy.

Isompi kysymys on, sopiiko yksi valuutta euroopan kokoiselle alueelle yleensäkkään. Itse en siihen usko. Ongelmia voidaan subventoida tulonsiirroilla mutta onko järkevää rakentaa keinotekoinen tulonsiirtounioni on toinen kysymys. Sillä varmistetaan se, että taloudellinen tilanne sementoituu pysyväksi eikä heikommilla alueilla on mitään käytännön mahdollisuuksia nousta suosta. Liittovaltion rakentaminen toki mahdollistaa tuen jakamisen, mutta kuinka kestävä sellainen tilanne on varsinkin ilman mitään aitoa yhteistä taustaa.

Jos USA:n osavaltiot olisivat nyt itsenäisiä, dollari ei ikinä sopisi sinnekkään yhtään paremmin. Liian iso alue ja erilaiset taloudet.

Niin. Euroalue olisi jäänyt pieneksi, jos vain Saksa, Itävalta, Luxemburg ja Alankomaat (tms.) olisivat ottaneet käyttöön yhteisen valuutan. Sen jälkeen alue olisi laajentunut todennäköisesti hitaasti.

Optimaalisia valuutta-alueita ei epätäydellisessä maailmassa taida olla lainkaan. USA, Venäjän federaatio, Kiina, Intia, Brasilia, Indonesia…

Rikkaimmat maat (BKT per capita PPP, pl. öljyntuottajamaat) ovat Liechtenstein, Monaco, Macao, Luxemburg, Falkland-saaret, Singapore, Bermuda, Man-saari ja Irlanti. Pieniä “kaupunkivaltioita” tai veroparatiiseja, joilla ei kaikilla ole edes omaa valuuttaa. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita
 
Back
Top