Eurofighter Typhoon

Ja mikä parasta: koska niillä ei tarvitse oikeasti lentää, ei niitä tarvitse oikeasti myöskään maksaa!
Virtuaalikoneet siis myös maksetaan virtuaalisesti. :p:D:cool:

Ja kun houkutellaan Nallepankki Ruotsista takaisin Suomeen, voidaan maksaa sen kautta ostos ja verottaa rahavirrasta siivunsa käärivää Nallea! Jälkimmäistä ei sitten enää tehdäkään virtuaalisesti... :p:D:cool:

Edit:
---OT STOP---
Typhoonilla on vahvuuksia, joiden vuoksi se on varteenotettava kilpailija. Ei se muuten olisi tarjokkaana HX-kilpailussa.

IMG_2284.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Ja kun houkutellaan Nallepankki Ruotsista takaisin Suomeen, voidaan maksaa sen kautta ostos ja verottaa rahavirrasta siivunsa käärivää Nallea! Jälkimmäistä ei sitten enää tehdäkään virtuaalisesti... :p:D:cool:

Edit:
---OT STOP---
Typhoonilla on vahvuuksia, joiden vuoksi se on varteenotettava kilpailija. Ei se muuten olisi tarjokkaana HX-kilpailussa.

Katso liite: 14610

Toivottavasti on vahvuuksia, ettei käy kuten kopteri kaupassa kävi, että hylättiin paras ja koeteltu väline, valittiin raakile, jolle piti olla eniten integraatioa ja parhaat käyttömahdollisuudet, loppu on historiaa.
Jos otettaisiin sellainen tuote, jonka valmistajalla on riittävä efortti taata lentävä ja eniten aseita kantava vaihtoehto, sekä kone joka on sulautettavissa taistelukentälle.
Onko eurofighter tätä???
 
Toivottavasti on vahvuuksia, ettei käy kuten kopteri kaupassa kävi, että hylättiin paras ja koeteltu väline, valittiin raakile, jolle piti olla eniten integraatioa ja parhaat käyttömahdollisuudet, loppu on historiaa.
Jos otettaisiin sellainen tuote, jonka valmistajalla on riittävä efortti taata lentävä ja eniten aseita kantava vaihtoehto, sekä kone joka on sulautettavissa taistelukentälle.
Onko eurofighter tätä???

Maallikon on vaikea sanoa, onko Typhoon se oikea vai ei. Raakaa tehoa siinä ainakin on.
Paras ja koeteltu, mikä se lienee? Rafale, SuperHornet ja Typhoon ovat taittaneet eniten tiimaa. Aseiden määrästä; paljonko meillä on koneisiin laittaa ja millaisia aseita? Lukumäärä ja massa, valikoiman monipuolisuus? Oletettavasti tai ainakin toivottavasti suurin osa koneen käytöstä tapahtuu olosuhteissa, jotka @baikal taisi listata aiemmin tähän tai toiseen ketjuun. Se ei poissulje koneen käytettävyysvaatimusta myös sodan ajan oloissa.
 
Ottaen huomioon, että AIM-9X:n tutkapoikkipinta-ala on etusektorista korkeintaankin tuo 0,1 m^2 ja luultavasti paljon vähemmän, niin en pitäisi lähelle 0,1 m^2 pääsemistä mitenkään mahdottomana alhaisimman RCS:n eurocanardeille. Mistä kulmasta koneen RCS muuten yleensä mitataan ja onko se ohjuksella pienin suoraan edestä, kuten oletan?
Kyllä, uskoisin että ohjuksen heräte on pienin suoraan edestä. Suoraan lennettäessä siivestä roikkuva ohjus ei kuitenkaan yleensä osoita suoraan eteen. (Jostain minulle mystisistä aerodynaamisista syistä, kenties joku foorumin insinörteistä osaa kertoa sinulle lisää)
Tässä kuva josta asiaa voi hahmottaa:
IMG_0244.JPG
Sidewinderin (ja mm. noiden meritorjuntaohjuksia koskevien) lukujen perusteella keskikantaman ilmataisteluohjuksenkaan heräte ei voi olla järin suuri. Ihan realistista IMHO pyrkiä sinne 0,1-0,2 m^2 luokkaan kohtalaisessa ilmataisteluaseistuksessakin.
Lets agree to disagree.
 
Kyllä, uskoisin että ohjuksen heräte on pienin suoraan edestä. Suoraan lennettäessä siivestä roikkuva ohjus ei kuitenkaan yleensä osoita suoraan eteen. (Jostain minulle mystisistä aerodynaamisista syistä, kenties joku foorumin insinörteistä osaa kertoa sinulle lisää)
Tässä kuva josta asiaa voi hahmottaa:
Katso liite: 14619
Lets agree to disagree.

Tuo kuva ei välttämättä ole kaikista selkein. Mutta tarkoitat ilmeisesti, että kuorma sojottaa alaviistoon?

Todellisuudessa kuorma nimenomaan osoittaa eteenpäin.

Lentokone lentää (pysyy ilmassa) sen ansiosta että se ohjaa ilmavirtauksen alaspäin. Tämä tapahtuu siten, että kun kone lentää suoraan, ovat sekä runko että erityisesti siivet vähän yläviistossa.

Tällöin alaviistoon oleva ulkoinen kuorma asettuukin luonnollisesti sitten vaakasuoraan.
 
Laitetaan vielä muutamia kuvia selkeyttämään asiaa. Mannekiinina F-16

North-Korea-denounces-US-ambassador-for-F-16-flight.jpg


f-16-runway.jpg


f16_100709-f-1851b-0515.jpg
 
Tuo kuva ei välttämättä ole selkein. Mutta tarkoitat ilmeisesti, että kuorma sojottaa alaviistoon?

Todellisuudessa kuorma nimenomaan osoittaa eteenpäin.

Lentokone lentää (pysyy ilmassa) sen ansiosta että se ohjaa ilmavirtauksen alaspäin. Tämä tapahtuu siten, että kun kone lentää suoraan, ovat sekä runko että erityisesti siivet vähän yläviistossa.

Tällöin alaviistoon oleva ulkoinen kuorma asettuukin luonnollisesti sitten vaakasuoraan.
Tässä kohti lentävässä koneessa nuo siipiripustimissa olevat asraamit näyttävät myös osoittavan alaviistoon.
IMG_0245.JPG
Noh, kenties tuo on sitten optinen harha.
 
Tässä kohti lentävässä koneessa nuo siipiripustimissa olevat asraamit näyttävät myös osoittavan alaviistoon.
Katso liite: 14620
Noh, kenties tuo on sitten optinen harha.

Ei se ole optinen harha. Ne sojottavat alaviistoon. Mutta, en ole varma, ymmärsitkö asiaa.

Pointti nimittäin on, että tuon kuvassa olevan koneen lentosuunnan vektori ei hyvin todennäköisesti ole kohti kuvaajaa, vaan se on ohjusten suuntainen.
 
Ei se ole optinen harha. Ne sojottavat alaviistoon. Mutta, en ole varma, ymmärsitkö asiaa.

Pointti nimittäin on, että tuon kuvassa olevan koneen lentosuunnan vektori ei hyvin todennäköisesti ole kohti kuvaajaa, vaan se on ohjusten suuntainen.
Juu ymmärsin. Katsoitko mistä tuossa @Huhta kanssa jutustelimme. Pointtini oli että tuon tuon ohjuksen RCS tuskin on se minimi-arvo, vaan hieman suurempi.
 
Juu ymmärsin. Katsoitko mistä tuossa @Huhta kanssa jutustelimme. Pointtini oli että tuon tuon ohjuksen RCS tuskin on se minimi-arvo, vaan hieman suurempi.

Jos ohjuksen tutkaheijasteen minimiarvo oli suoraan edestäpäin ja ohjus osoittaa suoraan eteenpäin, niin silloin RCS on tietysti se minimiarvo.
 
Jos ohjuksen tutkaheijasteen minimiarvo oli suoraan edestäpäin ja ohjus osoittaa suoraan eteenpäin, niin silloin RCS on tietysti se minimiarvo.
Kyllä, mutta koneen ei. Jos taas puhutaan koneen minimiarvosta, niin silloin ohjuksen rcs ei ole minimiarvo. Juuri tuota yritin viestilläni sanoa. Vai olenko ihan väärässä ja olisi jo syytä mennä nukkumaan? :)
Edit. Eli edestäpäin mittavaan tutkaan sekä ohjuksen että koneen rcs eivät voi molemmat olla minimiarvoja koska ne eivät ole tutkaan nähden samassa kulmassa?
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, mutta koneen ei. Jos taas puhutaan koneen minimiarvosta, niin silloin ohjuksen rcs ei ole minimiarvo. Juuri tuota yritin viestilläni sanoa. Vai olenko ihan väärässä ja olisi jo syytä mennä nukkumaan? :)

Olisi luontevaa kuvitella, että hävittäjän "suoraan edestä" rcs tarkoittaa normaalia vaakasuoraa lento-asentoa, jolloin koneen asentovektori osoittaa siis yläviistoon.

Toisekseen, ei koneen rungolla ja kuormalla suurta kulmaeroa ole. Ehkä max viisi astetta?

Mieti vaikka lyijykynää. Mikä sen rcs on suoraan edestä? Entä mikä sen rcs on viisi astetta viistossa? Eroa ei ole juuri pätkän vertaa.

Se oleellinen ero tulee ennen kaikkea alasivuilta. Sieltä se RCS helposti varmaan satakertaistuu (oliko teillä jossain lukujakin?) kun interaktiot koneen kanssa huomioidaan. Big nono stealth-rynnäkkökoneelle, jolla on tarkoitus mennä syvälle vastustajan ilmatorjunnan sisälle. Siksi asekuilut.
 
Olisi luontevaa kuvitella, että hävittäjän "suoraan edestä" rcs tarkoittaa normaalia vaakasuoraa lento-asentoa, jolloin koneen asentovektori osoittaa siis yläviistoon.
Ehkä, minimiluku se ei siinä tapauksessa sitten kuitenkaan ole, mutta kuten sanoit, ero on varmaankin marginaalinen.
Se oleellinen ero tulee ennen kaikkea alasivuilta. Sieltä se RCS helposti varmaan satakertaistuu (oliko teillä jossain lukujakin?) kun interaktiot koneen kanssa huomioidaan. Big nono stealth-rynnäkkökoneelle, jolla on tarkoitus mennä syvälle vastustajan ilmatorjunnan sisälle. Siksi asekuilut.
Varmasti näin. Big nono tuntuu olevan kuitenkin ihan kaikille häivekoneille kun niihin on kerran kuilut ängetty mukaan. Nehän lisäävät koneen kokoa ja painoa (lue hintaa) aika reilusti, luulisi että olisi jätetty pois mikäli niitä ei nähtäisi välttämättömänä.
Ihan mielenkiinnosta, miten itse arvioisit tuon Typhoonin RCS:n kuuden/kahdeksan ohjuksen kuormassa kahdella lisätankilla? (Kyseinen konfiguraatio on kait "standari" eurofighterille esim balttien ilmapartiossa)
Onko foorumin Typhoonmies @arcanine98 :llä näkemystä/tietoa asiasta?
 
Kuvassa kone lentää hitaalla nopeudella eli nokka pystyssä.

Jep; tässä pari havainnekuvaa, missä kohtauskulmassa näitä ilmaotoksia yleensä tehdään; varsinkin avonaisen lastausaukon otoksissa nopeutta tuskin kahtasataa solmua. Yleensä taistekukoneiden runko on optimiasennossaan M0.85:n kieppeillä, siitä alaspäin alkaa kohtauskulma käydä asteittain hyvin korkeaksi, vaikka koneissa onkin hyvin tehokkaat etusolakot sun muut muuttamassa profiilia nopeuden mukaan.

Aerodynaamisista ominaisuuksista kiinnostuneena koetan aina tällaisista kuvista ensimmäiseksi hahmottaa koneen kulman suhteessa horisonttiin.
6389414621_59eee0ba15_o.jpg


Imagem-2-Rafale-Qatar.jpg

maxresdefault.jpg
 
Jep; tässä pari havainnekuvaa, missä kohtauskulmassa näitä ilmaotoksia yleensä tehdään; varsinkin avonaisen lastausaukon otoksissa nopeutta tuskin kahtasataa solmua. Yleensä taistekukoneiden runko on optimiasennossaan M0.85:n kieppeillä, siitä alaspäin alkaa kohtauskulma käydä asteittain hyvin korkeaksi, vaikka koneissa onkin hyvin tehokkaat etusolakot sun muut muuttamassa profiilia nopeuden mukaan.

Aerodynaamisista ominaisuuksista kiinnostuneena koetan aina tällaisista kuvista ensimmäiseksi hahmottaa koneen kulman suhteessa horisonttiin.

Jep. Siinä Gylliksen postaamassa Typhoon-kuvassa ei koneen asentoa pystynyt kuvasta kovin luotettavasti arvioimaan, koska horisonttia ei näkynyt. Mutta nimenomaan etureunasolakot (niiden asento) kielivät lentoasennosta. Mikä näkyy hyvin myös noissa ylläolevissa kuvissa, joissa horisontti on mukana.

Muille foorumilaisille:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Etureunasolakko

airplane%2Bslots.png



300px-Slats.png
 
Ehkä, minimiluku se ei siinä tapauksessa sitten kuitenkaan ole, mutta kuten sanoit, ero on varmaankin marginaalinen.

Varmasti näin. Big nono tuntuu olevan kuitenkin ihan kaikille häivekoneille kun niihin on kerran kuilut ängetty mukaan. Nehän lisäävät koneen kokoa ja painoa (lue hintaa) aika reilusti, luulisi että olisi jätetty pois mikäli niitä ei nähtäisi välttämättömänä.
Ihan mielenkiinnosta, miten itse arvioisit tuon Typhoonin RCS:n kuuden/kahdeksan ohjuksen kuormassa kahdella lisätankilla? (Kyseinen konfiguraatio on kait "standari" eurofighterille esim balttien ilmapartiossa)
Onko foorumin Typhoonmies @arcanine98 :llä näkemystä/tietoa asiasta?

Kiitos paljon kysymästä ja pahoittelut, että vastaus viipyi. Olin supermallien kanssa rantalomalla ja netti toimii huonosti tyynenmeren paratiisisaarilta.

Mutta itse tuohon kysymykseen on pakko sanoa että your guess is as good as mine. En osaa edes sanoa, mikä itse koneen tutkaheijaste on. Tai edes loppujen lopuksi mitä tutkaheijasteella yleensäkään tarkoitetaan. Mutta on mukava spekuloida, joten alla minun kaksi senttiäni.

Olen nähnyt arvioita välillä 0,05 m2 ja 1,5 m2, yleensä arvioissa kai liikutaan välillä 0,1-0,5 m2. Minulla on vahva, mutta perustelematon perstuntuma, että ulkoinen asekuorma nostaa tuota merkittävästi ja voi jopa moninkertaistaa tutkaheijasteen. Jos pitäisi veikata, niin sanoisin Typhoonin tutkaheijasteen olevan tuollaisen kuvaamasi tyypillisen A2A-kuorman (6+2 ohjusta, 2 lisätankkia) kanssa balttiarallaa 0,8-1,0 m2. Lähes satavarmasti olen väärässä, mutta näin veikkaisin. Muilla asekuormilla voi olla isompikin, etenkin metallisten pommien kanssa. Typhoonissa tutkavastetta kuorman kanssa pienentää se, että neljä AMRAAM/Meteor-ohjusta on uppotettu puoliksi runkoon, mutta silti uskon, että nuo muut ohjukset, ripustimet, laukaisimet ja lisätankit aiheuttavat runsaati heijasteita. Uskon, että stealth-koneiden sisäiset asekuilut ovat se kaikista tärkein yksittäinen asia tutkaheijasteen pienentämisessä.

Veikkaan, että Gyllis tämä seuraava on sinulle jo tuttua tavaraa, mutta on tärkeää muistaa, että koneen, ripustimien ja asejärjestelmien tutkaheijaste eivät ole erillisiä asioita, vaan tutkaheijaste tulee niiden muodostamasta kokonaisuudesta, joka todennäköisesti sisältää heijasteita, interferenssejä ja sen semmoisia. Esimerkiksi vaikka F-35:n tutkaheijaste on häviävän pieni, niin jos teippaisi kaksi F-35:ttä päällekkäin, niin tällaisen monsterdoubledeckerin tutkaheijaste olisi selvästi suurempi kun kahden yksittäisen koneen yhteensä, kun singaalit pääsevät poukkoilemaan, siroutumaan ja hejastumaan pintojen välillä.

Ainakin minulle ymmärrettävimmässä muodossa tästä oli juttua tutulla pakistanilaisella senssipalstalla (näin kaikista luotettavinta lähdettä lainatakseni) https://defence.pk/pdf/threads/external-load-rcs-is-it-that-bad-why.117976/#post-1910717. Näitä kuvia taitaa olla jo lainattu erinäisissä ketjuissa täällä.

Here is the FIRST thing you should understand about radar cross section (RCS): That EVERYTHING is a contributor to the final RCS value. Meaning every individual component, from a surface scratch that you can barely feel with the most sensitive skin area -- your palm -- to those large flight control surfaces, each item has its own RCS value.

The second thing you should understand is that an aircraft is a complex body. In radar detection, the only simple body in existence is the sphere. We can eliminate the sphere from our discussion.

The third thing you should understand is that in a complex body, reflected and diffracted signals interact with each other in ways that we have only barely begun to model and predict. When I say 'barely' I mean post F-117. In many ways, the F-117 has more fortune working for its low RCS than the B-2, F-22, and F-35.
[...]

DO NOT be misled by individual RCS values. Item three as I stated above can CUMULATIVELY make all the missiles, the bombs, the external fuel tanks, and the pylons that carries them as large an RCS value as the aircraft itself. Perhaps even greater.

Se mistä tutkaheijaste loppujen lopuksi muodostuu on todella kompleksi yhtälö, jota ei voi edes ratkaista kauhean tarkasti ilman mittauksia, koska tutka-aallot myös interferoivat keskenään. Suurimmat ongelmat ovat käsittääkseni kohtisuorat pinnat (eli käytännössä joissain koneissa tutka, jota ei ole kallistettu ylöspäin) ja 90-asteen kulmat, jotka heijastavat tutkasäteitä takaisin samalla tavalla kuin kohtisuorat pinnat. Metallit heijastavat myös selvästi pahemmin kuin komposiitit. Esim. Eurofihgterissa käsittääkseni suurin tai ainakin yksi suurimmista heijastusten lähteistä on sivuvakaaja, jossa on metallinen reuna (ikivanha kuva, ei mitään hajua onko jotain kohtia pinnoitettu myöhemmissä tuotantoversioissa ja onko eri mailla erilaisia pinnotteita käytössä).

rcs%20scatter.jpg


Tuossa samaisessa postissa oli mielestäni havainnollinen kuva siitä, mistä kaikesta heijasteita voi muodostua. Heijasteita muodostuu toisaalta makrotasolla koneen tai kokonaisuuden muodosta ja toisaalta mikrotasolla pinnan epätaisuuksista ja materiaalista. Tuokaan ei varmaan ole kattava kuva, mutta ainakin sen näyttää, että heijasteita voi tulla vaikka mistä.

radar_return_mechs.jpg


specular_diffuse_reflect.png



ps. Tuosta Baltian ilmavalvonnan vakiovarustuksesta vielä. Tuo 6+2 ohjusta ja kaksi lisätankkia on normaali A2A-varustus, mutta rauhan ajan Baltian ilmavalvontatehtävissä koneet voivat lentää paljon pienemmälläkin aseistuksella. Polttoainetta on kyydissä yleensä aina kaksi tankkia, mutta puikkoja voi olla vähemmän. Britit lentävät käsittääkseni 4+4 ohjusta + 2 lisätankkia, joka on varmaan ainakin aika lähellä tositilanteen varustusta. Muilla sitten muita aselasteja, saksalaisilla voi olla ohjuksia kyydissä todella vähänkin, tyyliin kaksi puikkoa. Tämä lähinnä kai siksi, että hampaisiin asti aseistautunut kone vaikuttaa uhkaavalta, etenkin kun lennetään kovalla vauhdilla, lähellä ja joskus myös pimeässä. Varsinkin jos valaistaan tutkalla.
 
Nostetaanpa tämäkin, ajankohtaista uutisointia.

Helsingissä tänään esiintyvä Eurofighter Typhoon painaa kovaa ja korkealla
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...ter-typhoon-painaa-kovaa-ja-korkealla/762195/
Kaivopuiston lentonäytöksessä Helsingissä tänä iltana esiintyvä Eurofighter Typhoon -hävittäjä on puhtaalla suorituskyvyllä ja voimalla mitattuna vähintäänkin kovemmasta päästä esiintyjäkaartia.

Typhoon on yksi Suomen ilmavoimien kandidaateista nykyisen Hornet-kaluston korvaajaksi.

Hävittäjien todellinen suorituskyky on tarkkaan varjeltua tietoa, mutta Eurofighter-konsortioon kuuluvan brittiläisen BAE Systemsin Helsingissäkin kertoman julkisen tiedon mukaan Typhoon yltää kaksinkertaiseen äänennopeuteen (lentokorkeudesta riippuen noin 2200 km/h) ja sen maksimilentokorkeus on yli 16 kilometriä.

Aivan näitä suoritusarvoja ei Helsingissä nähdä, sillä järjestäjien mukaan esiintyjät noudattavat 600 solmun (1100 km/h) huippunopeutta. Esityksen sallittu alaraja on noin 150 metriä ja yläraja kolme kilometriä.

Lentoonlähdössä Typhoon kiihdyttää paikaltaan ilmaan kahdeksassa sekunnissa, ja puolen minuutin kuluttua se on saavuttanut yliäänennopeuden. Kahden ja puolen minuutin jälkeen se lentää yli kymmenessä kilometrissä 1.6-kertaisella äänennopeudella. Vertailun vuoksi, tavallinen matkustajakone nousee kymmenen kilometrin tienoille noin 20-30 minuutissa.

Kylmän sodan torjuntahävittäjillä tosin oli vielä nykyisiä hävittäjiäkin kovempi nopeus- ja korkeussuorituskyky. Esimerkiksi Suomen ilmavoimien pitkäaikainen koelentäjä, insinöörieverstiluutnantti evp Jyrki Laukkanen kertoo käyneensä neuvostovalmisteisella MiG-21:llä yli 21 kilometrin korkeudessa.

- Ilmaherruushävittäjien tapauksessa mitä nopeammin ja korkeammalla lentää, sitä paremmassa asemassa on vastustajaan nähden, kertoo marsalkka (Air Chief Marshal, vastaa kenraalia) evp Sir Glenn Torpy Lännen Medialle.

Ison-Britannian kuninkaallisia ilmavoimia (RAF) vuosina 2006-09 komentanut Torpy siirtyi sotilasuransa jälkeen neuvonantajaksi BAE:lle, kuinkas muuten. Helsingin tapahtuman markkinointipanostuksista kertoo, että F-35:n valmistaja Lockheed Martin toi paikalle Gary Northin, entisen USA:n ilmavoimien neljän tähden kenraalin.

Torpyn mukaan myös liikehtimiskyvyllä on merkitystä, vaikka nykymaailmassa ilmataistelut käydäänkin tyypillisesti näköetäisyyden ulottumattomista.

- Heti, kun hävittäjä ampuu ohjuksen, sen pitää pystyä siirtymään nopeasti pois sijainnistaan, tai muuten vastustaja ampuu koneen alas.

Torpy vakuuttaa (kuinkas muuten), että Typhoon on vielä lähellä lakikorkeuttaan erittäin liikehtimiskykyinen. Epävirallistenkin asiantuntija-arvioiden mukaan näin onkin, jos kohta ranskalainen Rafale, joka on ehdolla Suomeenkin, on monessa suhteessa samaa luokkaa tai parempikin.

Operatiiviseen käyttään vuonna 2003 otetun Typhoonin valmistajat tarjoavat Suomelle luonnollisesti koneen päivitettyä versiota.

- Avainasemassa on uusittu tutkajärjestelmä. Elektronisen sodankäyntiin on luvassa paljon parannuksia, ja otamme käyttöön uuden [ilmasta-maahan, kantama noin 100 km] Spear-ohjuksen, Torpy kertoo.

Samoin Typhoonin ohjaamoon on luvassa yksittäinen, suuri näyttö kuten F-35:ssa sekä tulevassa Gripen E:ssä. Myös Boeing testaa vastaavaa teknologiaa Super Hornetin päivitystä varten.

- Lentäjän tilannetietoisuuden parantamiseksi kypärän visiiriin heijastettavat tiedot ovat tärkeitä, ja olemme lisäämässä kypärään entistä enemmän ominaisuuksia, Torpy kertoo.

Typhooninkin ohjaamossa nykyisin käytettävä HUD-heijastusnäyttö on siis todennäköisesti poistumassa koneesta jossakin vaiheessa.

- Koulutuksessa simulaattorien käyttö on entistä tärkeämpää. Kun hävittäjäkoneet harjoittelevat oikeassa elämässä, moni silmäpari seuraa tarkasti, mihin koneet oikein pystyvät.

Suomelle tarjottavan version hintatietoja BAE:n edustajat eivät kommentoineet.

Suomen ilmavoimien edustajat tekevät Typhoonin evaluointia Isossa-Britanniassa juuri näillä viikoilla. Vastaavanlainen arviointikierros tehdään kaikelle viidelle konekandidaatille.

Typhoon-koneen virallinen käyttöikä on 6000 lentotuntia, mutta Torpyn mukaan niin on ollut RAF:n Tornado-koneissakin (joita Torpy aikanaan lensi), ja senkin käyttöikää on helposti voitu pidentää.

Sensorifuusio - hävittäjän eri havaintolaitteiden ja muiden lentokoneiden, sekä maa- ja merivoimien tilannetiedon yhdistäminen ja esittäminen lentäjälle yhtenä, eheänä kokonaisuutena - on valmistajapiirien avaintermejä, ja niin on Eurofighterinkin tapauksessa.

- Lentokoneista tulee entistä monimutkaisempia kehittyneiden tutkien sekä elektronisen sodankäynnin myötä. Tarvitaan entistä enemmän tietokoneiden laskentatehoa ja sähkötehoa, Torpy painottaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että koneet tarvitsevat entistä enemmän generaattoritehoa, ja laitteistoja pitää jäähdyttää paremmin. Myös elektroniikan lämpösäteily näkyy vihulaisen infrapunakameroissa ja vähentää koneiden häiveominaisuuksia. Torpyn mukaan tilanteesta, koneen asennosta havaitsijaan nähden sekä sääolosuhteista riippuen infrapunakamerat voivat olla tehokkaampia havaintolaitteita kuin perinteiset tutkat, jotka toki myös voivat paljastaa etsijän oman sijainnin.

Jo Typhoonin nykyisissä kehitysversioissa generaattoreita ja jäähdytyslaitteita on lisätty. Torpyn mukaan tämä ei suuremmin rasita koneen moottoreita (toki tämä on myyntipuhetta). Myös ulkoista aselastia voi olla melkoisen paljon ilman, että koneen aerodynaaminen suorituskyky juuri kärsisi.

- Jos Typhoonissa jotakin on runsaasti, niin tehoa.

Ilmailumuseon organisoima , Suomi 100 -tapahtumiin kuuluva. Kaivopuiston ilmainen lentonäytös lennetään Helsingissä perjantaina klo 16-21. Tapahtuma-alue on vierailijoille avoinna aamukymmenestä lähtien. Jos sinulla on korvatulpat, tuo ne ehdottomasti mukaasi, joskin järjestäjät myös jakavat niitä katsojille.
 
Oli miten oli, niin HN pisti kyllä Typhoonia ja etenkin Gripeniä pataan soolossa. Tiedä sitten, kuinka rajoilla Typhoonia luukutetiin, mutta maasta katsoen, ei Typhoonin Hornetia väitetysti parempi liikehtimiskyky ollut millään lailla nähtävissä. Gripen soolo oli huono vitsi, niin kuin aina. :D

Mitä ääniin tulee, niin joko aika kultaa muistot, mutta kyllähän vanha kunnon MG taitaisi vieläkin korjata potin soundelitaan?
 
Back
Top