Euroopan energiakriisi

[Asto]

edit: sinänsä mulla ei ole mitään ropelivoimaa vastaan mutta perusvoimana se vaatii suunnilleen 100% säätövoimaa. Inkoon 1000MW hiilivoimala olisi pitänyt muuttaa hakkeelle mutta hakehan on vihreille saatanasta, vaikka se olisi pelkkää varavoimaa joka olisi hiljaa kun ropelit pyörii. Jos vihreä uskoo että ropeli pyörii lähes aina niin hake säätövoimana ei pitäisi olla ongelma. Mutta vihreällä logiikalla kaikki järkevät ratkaisut ovat aina ongelmia.

Luulen, että vihreillä ei tässä mitään tekemistä. Syy on logististiikassa ja hakkeen saatavuudessa. Kivihiilivoimalat on rakennettu rannikolle, koska kivihiiltä voidaan tuoda laivoilla. Haketta on saatavilla siellä missä on metsää ja sitä käyttävää teollisuutta eli käytännössä sisämaassa. Haketta tarvitaan tilavuudeltaan kymmenen kertaa enemmän kuin kivihiiltä. Kivihiiltä voidaan varastoida aumassa voimalaitoksen lähellä pitkiäkin aikoja, mutta haketta ei voi säilyttää suuria määriä, koska hake alkaa kuumentua ja voi jopa syttyä itsestään.

Esimerkiksi Hanasaaren voimalaitos tuottaa parhaimmillaan n. 240 MW sähköä ja tarvitsee sitä varten n. 800 000 tonnia kivihiiltä. Jos tämä korvattaisiin hakkeella tarvittaisiin kahdeksan miljoonaa tonnia haketta. Vaikka Inkoon voimalaitoksen käyttöaste olisikin esim. 10 %, vaatisi tuhannen megawatin voimalaitos täydellä teholla minuuttiaikataulun rekoille ja todennäköisesti vielä pahimpaan talviaikaan.

 

[tommi]

Kelien puolesta paras keli Länsi Eurooppaan olisi leuto ja sateinen syksy Skandinaviaan.
Vesivoima on toki pisara meressä Suomen osalta mutta paremmin säädettävä kuin propellipäiden tuulivoima.
Tuolla parissa länsinaapurissa vesivoima kovin merkittävässä roolissa ja on turvallisinta heti Ydinvoima jälkeen.

Vaikuttaako siltä asiantuntija piireissä että saksan natsit pärjäävät talven ylitse.
Vittu ne osaa olla taitavia nuukia kuin talvioravat . Toisen maailmansodan jälkeen meinaan germaanit oli pommitettu maantasalla
ja 10 vuoden päästä oltiin jo tavallaan uudelleen Euroopan omistajia.
Bmw on muuten teki aikoinaan 1950 luvulla kattiloita ettäs tiedoksi ihan poikasille.
Mitähän Urkki tekisi nykyhetkessä maan päämiehenä mikäli ajatusta voi upseeristasolla kehittää hyödylliseen suuntaan nykyhetkeen?

Ja tekihän BMW uuninluukkujakin 50-luvulla, löytyy lähipiiristäni, ja ties mitä muuta tarvekalua silloin. Mutta omassa päässäni menee oikosulkuun, kun yritän hahmottaa tuota sähkön hinnan muodostumista EU-markkinoilla. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin viimeisen hinnan yksittäiselle kuluttajalle kuitenkin määrää jossain päin Euvostoliittoa tuotettu kallein tuotantomuoto, vaikka täällä tuulimyllyt pyörisivät miten vinhasti

 

[Asto]

Vesivoiman tuottaminen on kuitenkin helvetin kallista (ja hidasta) jos mietitään lisärakentamista. Suomen vesivoima on rakennettu jo yli 50 vuotta sitten ja 50 vuoden takaisiin tarpeisiin ja enempää ei ole luvassa vaikka tarvetta olisi. -60 luvun jälkeen on rakennettu YKSI yli 100MW vesivoimala ja yhteensä viimeisen 50 vuoden aikana on rakennettu ehkä 300MW verran vesivoimaa.

Verrokkina viime kesänä rakennettiin yhtä paljon tuulivoimaa kuin 50 vuoden aikana vesivoimaa.
Jossain välissä tarttis ehkä "tehrä jotain" myös säätövoiman kanssa mutta se vaatinee valtiovallan tukiaislupauksia. Markkinalähtöistä rakentamista tuskin tullaan hetkeen näkemään kun Ruotsin ja Venäjän yhteyksien palautuminen joskus tulevaisuudessa voi taas tiputtaa säätösähkön hinnan senverran alas ettei lisärakentaminen kannata.

Ongelmana on, että tuulivoima on liian edullista rakentajalle, verrattuna muihin energiamuotoihin. Sitä on nopea rakentaa ja investointikustannukset pieniä. Koska tuulivoiman tuotantoa ohjaa säät eikä tarve, tarvitaan muita enegiamuotoja täydentämään sitä. Ratkaisu voisi olla vaatimus jokaista rakennettavaa tuulivoimalaitosta kohti säätövoimaa tietty prosentti. Wärtsilällä on hyviä vaihtoehtoja kuten voimalaitos-moottoreita, joihin voidaan polttoaineena syöttää suurin piirtein kaikkea mikä saadaan suuttimista läpi. Heillä on myös isoja akkuratkaisuja, jotka on suunniteltu juuri tuulivoimaloiden kaveriksi.

 

[Asto]

Näitä valtion tukitoimia olen ihmetellyt.
Itse suorassa sähköstä valitettavasti ja ilmalämpöpumpun vuoden vaihteessa päättyvän määräaikaisen sähkösopimuksen sopimuksen päättymisen kunniaksi hankin.

No se kyllä näissä toimissa ihmetyttää ettei tälläiseen ole kohdennettu tukia (tosin tämä venäjän paska tuli puskista).
Itselle ei investointi ongelma asuntolainat on jo maksettu kauan sitten, sitä tässä en esille tuo.

Vaan jos joku henkilö on kiikun laskun voiko tehdä investoinnin, niin se vaikka 500 euroa voi olla ratkaiseva tekijä tulevaisuuden sähkön säästöön suuntautuvaa investointiin.

Kokonaisuuden kannalta tällä ei isossa kuvassa ole juuri merkitystä. Mutta yksittäisen ihmisen sähkölaskun ja mahdollisesti sen valtion takaisin maksu osuudessa pienessä mittakaavassa kyllä.

Ja mikäli vaikka 100 000 Ilmalämpöpumppua enempi nyt äkkiä tällä olisi saatu, korvaisi se pientä siivua Pienen ihmisen sähkölaskussa vuosia eteenpäin.

Ja kyllä se vain 20 pinnaa sähkön kulutusta näyttää vähentävän tällä kelillä.

Ymmärrän toki, jotta nyt on ihmisiä Suomen maassa joilla on raha tiukassa ja tarvitsevat tämän sähkölaskun maksuun huojennusta.

Vuositasolla ilmalämpöpumppu on edullinen ratkaisu, mutta kylmät talvikuukaudet ja spotti-hintaista sähköä käyttävä taatusti itkee sähkölaskua maksaessa. Juuri silloin kun sähkö hinta on tapissa hyöty lämpöpumpusta on pienin.

Näinä aikoina paras ratkaisu mielestäni on (ja on energia-alaa opiskelleena olen aina pitänyt parhaana) vesi-ilmalämpöpumppu ja öljykattila. Käytät ilmalämpöpumppu silloin kun siitä saa eniten hyötyä ja öljyä silloin kun se on edullisinta. Tämä ohjaisi energian kulutusta kulutushuippujen kannalta oikeaan suuntaan. Lämmitys ei ole marginaalinen sähkön käyttökohde.

 

[vilval]

Vestas, tanskalainen tuulivoimajätti pystyttää yhden propellin 2 päivässä aivan kaiken mennessä putkeen.
Laiva ajetaan oikeaan kohtaan millimetrien tarkkuudella. Liian kovassa tuiskussa ei homma edisty.
Apuna laiva jossa on 6 pystytysjalkaa. Tuulivoiman tehokkuus on kasvanut koska "propellit ovat isoja".

Ukot jotka näitä pystyttävät ovat 28 päivää putkeen hommissa.

Mielenkiintoinen ja jakamisen arvoinen video.

 

[Norsu]

Ongelmana on, että tuulivoima on liian edullista rakentajalle, verrattuna muihin energiamuotoihin. Sitä on nopea rakentaa ja investointikustannukset pieniä. Koska tuulivoiman tuotantoa ohjaa säät eikä tarve, tarvitaan muita enegiamuotoja täydentämään sitä. Ratkaisu voisi olla vaatimus jokaista rakennettavaa tuulivoimalaitosta kohti säätövoimaa tietty prosentti. Wärtsilällä on hyviä vaihtoehtoja kuten voimalaitos-moottoreita, joihin voidaan polttoaineena syöttää suurin piirtein kaikkea mikä saadaan suuttimista läpi. Heillä on myös isoja akkuratkaisuja, jotka on suunniteltu juuri tuulivoimaloiden kaveriksi.

Valitettavasti nämä ratkaisut ovat tällä hetkellä pahasti myöhässä. Ehkä 10v sisällä tuulivoimasta on tehokkaan säätelyvoiman kanssa vuositasolla muutakin kuin hetkellistä hyötyä.

Noh, vihreä siirtymä sattuu eniten meidän sukupolveemme, joka putoaa isojen lainojen kanssa välikauteen, jossa ei ole enää halpaa energiaa.

 

[miheikki]

Tulevaisuuden säätövoimaa ovat tuuli- ja aurinkosähköllä tuotetut polttoaineet kuten vety, metaani ja ammoniakki sekä muutkin energiavarastot: akustot, lämpövarastot, pumppuvoimalat.

Tässä mennään perse edellä puuhun. Varastot pitäisi olla kunnossa ennen tuotannon lisäystä.

 

[Asto]

Ja tekihän BMW uuninluukkujakin 50-luvulla, löytyy lähipiiristäni, ja ties mitä muuta tarvekalua silloin. Mutta omassa päässäni menee oikosulkuun, kun yritän hahmottaa tuota sähkön hinnan muodostumista EU-markkinoilla. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin viimeisen hinnan yksittäiselle kuluttajalle kuitenkin määrää jossain päin Euvostoliittoa tuotettu kallein tuotantomuoto, vaikka täällä tuulimyllyt pyörisivät miten vinhasti

Jotenkin näin. Tottakai myydään tuotetta oli se sähköä tai muuta sille joka maksaa siitä eniten, jos ei muita sopimuksia tehty. Ainoa rajoite on eri alueiden väliset siirtoyhteydet. Jos siirtoyhteydet olisivat rajattomat, koko Euroopan alueella olisi periaatteessa sama sähkön hinta, mutta todellisuudessa esim. Suomesta voidaan siirtää sähköä meille tai muualle rajoitetusti. Esimerkiksi jos Olkiluoto kolmonen putoaa verkosta niin tuontisähköllä voidaan korvata kapasiteetti juuri ja juuri. Jos tällöin muutenkin meidän sähkötarve olisi suuri, emme voisi tuoda Ruotsista halpaa vesisähköä tämän enempää vaikka he ilmaiseksi antaisivat. Toisaalta jos Keski-euroopassa oli tarvetta ja halukkuutta maksaa sähköstä älyttömiä hintoja Ruotsin ja Viron kautta ei voi siirtää heille määräänsä enempää ja siten suojaa tavallaan meidän hintatasoa.

Nyt on melkein kaikki mikä voi mennä pieleen on mennyt pieleen. Hiljattain avattiin Ruotsista ja Norjasta uuden siirtoyhteydet manner-Eurooppaan. Sodan takia venäläiseen kaasuun rakastuneet eurooppalaiset kärsivät puutteesta ja samalla myös siirtoyhteys Suomen ja Venäjän välillä suljettiin. Tämän vuoksi ruotsalaiset ja norjalaiset saavat myytyä enemmän manner-Eurooppaan kuin aikaisemmin mikä nostaa hintoja pohjoismaissa ja Suomen joustovara sähkökapasiteetissa pieneni sodan vuoksi. Ensi talvi on mielenkiintoinen, koska jos lasketaan koko Suomen sähköntuotanto ja sähkönsiirtokapasiteetti Suomeen meiltä puuttuu 200 MW mahdollisesta tehopiikistä.

 

[vilval]

Minusta Kekkonen ei olisi lämpeneväinen tuulivoimalle muuta kuin korkeintaan Helsingin vihreiden asuinalueille sinne Ruotsin laivojen edustalle.
Saattaisi toki olla myöntyväinen uuteen ydinvoimalaan alle 10 vuoden todellisella toimitusajalla.
Vetyhommista en osaa ottaa kantaa Kekkosen puolesta ajatellen.

Eu:n suuntaan Urho Kaleva Kekkonen voisi näyttää mistä päin kana paskoo.
Todennäköisesti tulisi hyvin juttuun tämän Eu:n päägynekologin kanssa.

 

[tommi]

Jotenkin näin. Tottakai myydään tuotetta oli se sähköä tai muuta sille joka maksaa siitä eniten, jos ei muita sopimuksia tehty. Ainoa rajoite on eri alueiden väliset siirtoyhteydet. Jos siirtoyhteydet olisivat rajattomat, koko Euroopan alueella olisi periaatteessa sama sähkön hinta, mutta todellisuudessa esim. Suomesta voidaan siirtää sähköä meille tai muualle rajoitetusti. Esimerkiksi jos Olkiluoto kolmonen putoaa verkosta niin tuontisähköllä voidaan korvata kapasiteetti juuri ja juuri. Jos tällöin muutenkin meidän sähkötarve olisi suuri, emme voisi tuoda Ruotsista halpaa vesisähköä tämän enempää vaikka he ilmaiseksi antaisivat. Toisaalta jos Keski-euroopassa oli tarvetta ja halukkuutta maksaa sähköstä älyttömiä hintoja Ruotsin ja Viron kautta ei voi siirtää heille määräänsä enempää ja siten suojaa tavallaan meidän hintatasoa.

Nyt on melkein kaikki mikä voi mennä pieleen on mennyt pieleen. Hiljattain avattiin Ruotsista ja Norjasta uuden siirtoyhteydet manner-Eurooppaan. Sodan takia venäläiseen kaasuun rakastuneet eurooppalaiset kärsivät puutteesta ja samalla myös siirtoyhteys Suomen ja Venäjän välillä suljettiin. Tämän vuoksi ruotsalaiset ja norjalaiset saavat myytyä enemmän manner-Eurooppaan kuin aikaisemmin mikä nostaa hintoja pohjoismaissa ja Suomen joustovara sähkökapasiteetissa pieneni sodan vuoksi. Ensi talvi on mielenkiintoinen, koska jos lasketaan koko Suomen sähköntuotanto ja sähkönsiirtokapasiteetti Suomeen meiltä puuttuu 200 MW mahdollisesta tehopiikistä.

Thanks, ja lisää twistiä: Norja ei ole EU-maa, silti usein meille selitetään, että koska Norjassa on satanut liikaa tai liian vähän, "olemme suuresti pahoitellen pakotettuja korottamaan sähkönne hintaa"

 

[MSH]

Tulevaisuuden säätövoimaa ovat tuuli- ja aurinkosähköllä tuotetut polttoaineet kuten vety, metaani ja ammoniakki sekä muutkin energiavarastot: akustot, lämpövarastot, pumppuvoimalat.

Noissa on hyötysuhde todella huono. Joten mahdetaanko säätövoimana käyttää enemmänkin pakotusta pörssihinnoitteluun ja sähköjen katkomista. Se kun tuntuu oikeasti toimivan tuotannon rakentaminen olevan poliittisesti niin kovin hankalaa nykyään...

 

[Asto]

Tässä mennään perse edellä puuhun. Varastot pitäisi olla kunnossa ennen tuotannon lisäystä.

No ei välttämättä mennä. Kyse on siitä oliko muna ennen kanaa. Varastojen tarve ja uudet polttoaineet riippuvat toisistaan. Se kuinka kovaa energiatuotannon muutos iskee riippuu kunnianhimosta ja siitä mitä juuri nyt tapahtuu euroopassa. Ikävä kyllä Venäjä aiheutti energiakriisin, joka peittää kaiken muun alleen. Tällä hetkellä ei ole mielekästä keskustella, ollaanko oltu liian kunnianhimoisia vai ei. Oltaisiin tehty mitä vain niin tässä itkettäisiin energian puutteesta tai sen hinnasta.

 

[Mili]

Ja tekihän BMW uuninluukkujakin 50-luvulla, löytyy lähipiiristäni,

Liekö:

Porin Konepaja – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[FinnNSF]

Luulen, että vihreillä ei tässä mitään tekemistä. Syy on logististiikassa ja hakkeen saatavuudessa. Kivihiilivoimalat on rakennettu rannikolle, koska kivihiiltä voidaan tuoda laivoilla. Haketta on saatavilla siellä missä on metsää ja sitä käyttävää teollisuutta eli käytännössä sisämaassa. Haketta tarvitaan tilavuudeltaan kymmenen kertaa enemmän kuin kivihiiltä. Kivihiiltä voidaan varastoida aumassa voimalaitoksen lähellä pitkiäkin aikoja, mutta haketta ei voi säilyttää suuria määriä, koska hake alkaa kuumentua ja voi jopa syttyä itsestään.

Esimerkiksi Hanasaaren voimalaitos tuottaa parhaimmillaan n. 240 MW sähköä ja tarvitsee sitä varten n. 800 000 tonnia kivihiiltä. Jos tämä korvattaisiin hakkeella tarvittaisiin kahdeksan miljoonaa tonnia haketta. Vaikka Inkoon voimalaitoksen käyttöaste olisikin esim. 10 %, vaatisi tuhannen megawatin voimalaitos täydellä teholla minuuttiaikataulun rekoille ja todennäköisesti vielä pahimpaan talviaikaan.

Sulla menee tonnit ja kuutiot sekaisin. Haketta ei voi kasata niin isoiksi vuoriksi kuin kivihiiltä mutta sitä voi kuitenkin kasata. Inkoonkin ympärillä on välittömässä läheisyydessä 50ha varastoaluetta. Osassa siitä näkyy nytkin puulaania. Inkoo käyttäisi täydellä teholla arviolta 1000t haketta tunnissa. Viikon puskurivarasto olisi 560000m2. Eli reilun metrin kerros. Ei itsesyty. Mikään ei estäisi myös varastoimasta tavaraa lahotukkina ja risupaalina, hakettaa vasta paikanpäällä. Tavaran rahtaaminen ja minuuttiaikataulut eivät ole mikään ongelma herran vuonna 2022. Isoihin sellutehtaisiin viedään minuuttiaikatauluilla paljon isompiakin tavaramääriä.

Mutta uudet voimalat kannattaisi varmaan hajauttaa maakuntiin ja pienentää kokoa.

 

[Torstoi]

Vuositasolla ilmalämpöpumppu on edullinen ratkaisu, mutta kylmät talvikuukaudet ja spotti-hintaista sähköä käyttävä taatusti itkee sähkölaskua maksaessa. Juuri silloin kun sähkö hinta on tapissa hyöty lämpöpumpusta on pienin.

Näinä aikoina paras ratkaisu mielestäni on (ja on energia-alaa opiskelleena olen aina pitänyt parhaana) vesi-ilmalämpöpumppu ja öljykattila. Käytät ilmalämpöpumppu silloin kun siitä saa eniten hyötyä ja öljyä silloin kun se on edullisinta. Tämä ohjaisi energian kulutusta kulutushuippujen kannalta oikeaan suuntaan. Lämmitys ei ole marginaalinen sähkön käyttökohde.

10TWh/12% Suomen sähkön kulutuksesta menee asuntojen lämmitykseen.
Älykkäät sähköverkot ja kulutusjoustot tulee olemaan isona apuna tuulivoiman säätövoimaongelmaan.
Heitän hatusta että 2030 Suomessa on pelkästään sähköautoissa 40000MWh akkukapasiteetti josta yli 50 prosenttia voisi käyttää sähkön kulutuksen tasapainotukseen.

Myös talotekniikassa ollaan varsin alkeellisella tasolla. Esimerkiksi käyttövedenlämmittimissä ei vielä ole juurikaan älykkäitä laitteita tarjolla. Tekniikka on periaatteiltaan samaa mitä 50-vuotta sittenkin. 3-4TWh menee sähköä käyttöveden lämmitykseen, joka voitaisiin lämmittää periaatteessa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

 

[Maajotti]

Ongelmana on, että tuulivoima on liian edullista rakentajalle, verrattuna muihin energiamuotoihin. Sitä on nopea rakentaa ja investointikustannukset pieniä. Koska tuulivoiman tuotantoa ohjaa säät eikä tarve, tarvitaan muita enegiamuotoja täydentämään sitä. Ratkaisu voisi olla vaatimus jokaista rakennettavaa tuulivoimalaitosta kohti säätövoimaa tietty prosentti. Wärtsilällä on hyviä vaihtoehtoja kuten voimalaitos-moottoreita, joihin voidaan polttoaineena syöttää suurin piirtein kaikkea mikä saadaan suuttimista läpi. Heillä on myös isoja akkuratkaisuja, jotka on suunniteltu juuri tuulivoimaloiden kaveriksi.

Joku haittasähkövero noille tuulivoimaloille pitäs kohta saada. Harmi kun suomi on tälläinen pannukakku, Norjalaisilla on melkein OL3 tehon verran pumppuvoimaloita. Akkuihin verrattuna halpaa tekniikkkaa joka skaalautuu norjan kaltaisessa maassa todella isoihin tarpeisiinkin.
Norjalla olisi helvetinmoinen potentiaali sähkön varastointiin pumppuvoimaloilla ja se on ehkä yksi tulevaisuuden suuntaus.

 

[Asto]

Sulla menee tonnit ja kuutiot sekaisin. Haketta ei voi kasata niin isoiksi vuoriksi kuin kivihiiltä mutta sitä voi kuitenkin kasata. Inkoonkin ympärillä on välittömässä läheisyydessä 50ha varastoaluetta. Osassa siitä näkyy nytkin puulaania. Inkoo käyttäisi täydellä teholla arviolta 1000t haketta tunnissa. Viikon puskurivarasto olisi 560000m2. Eli reilun metrin kerros. Ei itsesyty. Mikään ei estäisi myös varastoimasta tavaraa lahotukkina ja risupaalina, hakettaa vasta paikanpäällä. Tavaran rahtaaminen ja minuuttiaikataulut eivät ole mikään ongelma herran vuonna 2022. Isoihin sellutehtaisiin viedään minuuttiaikatauluilla paljon isompiakin tavaramääriä.

Mutta uudet voimalat kannattaisi varmaan hajauttaa maakuntiin ja pienentää kokoa.

Pointti ei ollut onko se mahdollista vaan se, että syytettiin yksioikoisesti s--tanan vihreitä. Halusin tuoda esiin, että näihin asioihin vaikuttaa myös muut asiat kuin mielipiteet. Jees oikaisin tonneissa ja kuutioissa 20 % ero. Suuruusluokka oikea. Lisäksi haakkeen sekaan yleensä laitetaan paremmin palaa polttoainetta esimm. turvetta, jotta polton hyötysuhde on parempi.

PS. Olin turvetyömaalla aikoinaan. Siellä oli turveaumoja, jotka olivat 2 - 3 m korkeita ja kyllä ne itsekseen syttyivät, jos oli liian kosteana aumattu. Tuotantokauden päätteeksi aumat aina suojattiin muovilla, ettei sade tuo lisäkosteutta. En tiedä miten herkkä hake on itsesyttymiselle, uskon sen olevan mahdollista pitemmässä varastoinnissa.

 

[Asto]

10TWh/12% Suomen sähkön kulutuksesta menee asuntojen lämmitykseen.
Älykkäät sähköverkot ja kulutusjoustot tulee olemaan isona apuna tuulivoiman säätövoimaongelmaan.
Heitän hatusta että 2030 Suomessa on pelkästään sähköautoissa 40000MWh akkukapasiteetti josta yli 50 prosenttia voisi käyttää sähkön kulutuksen tasapainotukseen.

Myös talotekniikassa ollaan varsin alkeellisella tasolla. Esimerkiksi käyttövedenlämmittimissä ei vielä ole juurikaan älykkäitä laitteita tarjolla. Tekniikka on periaatteiltaan samaa mitä 50-vuotta sittenkin. 3-4TWh menee sähköä käyttöveden lämmitykseen, joka voitaisiin lämmittää periaatteessa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Tämän päivän ongelmiin ei säätövoima auta eikä ehkä älykkäät verkot. Talotekniikalla saadaan nopein vaikutus. Itselläni on suora sähkölämmitys. Se on ongelmallinen, koska vaihtoehdot on vähissä. Ajattelin tänä talvena kokeilla nk. älykkäitä pattereita, jotka pystyvät ottamaan huomioon pörssisähkön hintavaikutuksen ja leikkaamaan tehoa kalliin hinnan aikana. Vuorokaudessa on kuitenkin vain muutama tunti, jolloin tarvitaan "mukavuuslämpötila". Eivät ole kuin pari kymppiä kalliimpia kuin normaalit patterit.

 

[vilval]

Ja tekihän BMW uuninluukkujakin 50-luvulla, löytyy lähipiiristäni, ja ties mitä muuta tarvekalua silloin. Mutta omassa päässäni menee oikosulkuun, kun yritän hahmottaa tuota sähkön hinnan muodostumista EU-markkinoilla. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin viimeisen hinnan yksittäiselle kuluttajalle kuitenkin määrää jossain päin Euvostoliittoa tuotettu kallein tuotantomuoto, vaikka täällä tuulimyllyt pyörisivät miten vinhasti

Heh heh perkele, Bemarin uuninluukkuja tarvii etsiä-

 

[vilval]

Ja tekihän BMW uuninluukkujakin 50-luvulla, löytyy lähipiiristäni, ja ties mitä muuta tarvekalua silloin. Mutta omassa päässäni menee oikosulkuun, kun yritän hahmottaa tuota sähkön hinnan muodostumista EU-markkinoilla. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin viimeisen hinnan yksittäiselle kuluttajalle kuitenkin määrää jossain päin Euvostoliittoa tuotettu kallein tuotantomuoto, vaikka täällä tuulimyllyt pyörisivät miten vinhasti

Ketkäs ne oli foorumin sähköhinta asiantuntija euvostoliiton tasolla?