Euroopan energiakriisi

Tämän päivän ongelmiin ei säätövoima auta eikä ehkä älykkäät verkot. Talotekniikalla saadaan nopein vaikutus. Itselläni on suora sähkölämmitys. Se on ongelmallinen, koska vaihtoehdot on vähissä. Ajattelin tänä talvena kokeilla nk. älykkäitä pattereita, jotka pystyvät ottamaan huomioon pörssisähkön hintavaikutuksen ja leikkaamaan tehoa kalliin hinnan aikana. Vuorokaudessa on kuitenkin vain muutama tunti, jolloin tarvitaan "mukavuuslämpötila". Eivät ole kuin pari kymppiä kalliimpia kuin normaalit patterit.
Suosittelen myös vesivaraajalle tarkkaa ajastinta, jolla voi asettaa lämmityksen vaikkapa klo 01.00 - 05.00 eli yleisimpään halvimpaan aikaan. Lattialämmitykselle saa mm. Themolta pörssihintaa seuraavan termostaatin. Vielä kun saisi jostain ilpeille luotettavan wifi-ohjauksen.
 
Tulevaisuuden säätövoimaa ovat tuuli- ja aurinkosähköllä tuotetut polttoaineet kuten vety, metaani ja ammoniakki sekä muutkin energiavarastot: akustot, lämpövarastot, pumppuvoimalat.
Niinkö?

Mistäs kaivat akustoihin metallit, mikä on sen prosessin miljardien kivitonnien ilmasto- ja ympäristövaikutus?

Hyötysuhde muissa prosesseissa on onneton. Käytetään 3mwh energiaa tuottamaan 1mwh toista energiaa. Ja tämäkin on olevinaan ympäristöystävällistä kun rakennetaan hirveitä laitos- ja voimalaverkostoja pyörittämään energiaa muodosta toiseen.

Kaikki nämä suunnitelmat edellyttävät järkyttävän ylikapasiteetin rakentamisen ja tähtää energian kulutuksen moninkertaistumiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Niinkö?

Mistäs kaivat akustoihin metallit, mikä on sen prosessin miljardien kivitonnien ilmasto- ja ympäristövaikutus?

Hyötysuhde muissa prosesseissa on onneton. Käytetään 3mwh energiaa tuottamaan 1mwh toista energiaa. Ja tämäkin on olevinaan ympäristöystävällistä kun rakennetaan hirveitä laitos- ja voimalaverkostoja pyörittämään energiaa muodosta toiseen.

Kaikki nämä suunnitelmat edellyttävät järkyttävän ylikapasiteetin rakentamisen ja tähtää energian kulutuksen moninkertaistumiseen.
Ei pumppuvoimalaitos kovin paha ole energian varastointiin, edestakas-hyötysuhde pyörii 80% kieppeillä ja parhaillaan yli 85%

Edellyttää vaan norjalaista topografiaa.
 
On ollut kans juttua ydinvoimaloiden jäähdytysveden hyödyntämisestä huushollien lämmitykseen. Ei kuulemma onnistu mitenkään, +13 celsiusasteisen veden käyttö siihen, vaikka ilmalämpöpumppu onnistuu taikomaan lämpöä jopa n. -20 asteisesta ilmasta. Mutta niinhän se on, että artisti maksaa
 
On ollut kans juttua ydinvoimaloiden jäähdytysveden hyödyntämisestä huushollien lämmitykseen. Ei kuulemma onnistu mitenkään, +13 celsiusasteisen veden käyttö siihen, vaikka ilmalämpöpumppu onnistuu taikomaan lämpöä jopa n. -20 asteisesta ilmasta. Mutta niinhän se on, että artisti maksaa
Kyllähän maalämpöpiirejä voi tehdä myös mereen/järveen, en ymmärrä miksi lämmön talteenotto ei toimisi +13C lauhdevedestä. Ei ilmeisesti ole taloudellisesti kiinnostavaa.
 
Kyllähän maalämpöpiirejä voi tehdä myös mereen/järveen, en ymmärrä miksi lämmön talteenotto ei toimisi +13C lauhdevedestä. Ei ilmeisesti ole taloudellisesti kiinnostavaa.
Kaukolämpöä ei kannata pumpata kovin pitkiä matkoja ja nuo suomen ydinvoimalat on rakennettu kauas kaikesta.
Jos ydinvoimalat olisivat lähempänä niin ei niitä kannattaisi merivedellä jäähdyttää vaan rakentaa ne vastapainevoimalaitoksiksi jolloin sähköntuoton hyötysuhde tippuisi jonkun prosentin mutta kaukolämpöä saataisiin yhtä paljon kuin sähköä ja kokonaishyötysuhde olisi 40% sijaan 80%
 
Kaukolämpöä ei kannata pumpata kovin pitkiä matkoja ja nuo suomen ydinvoimalat on rakennettu kauas kaikesta.
Jos ydinvoimalat olisivat lähempänä niin ei niitä kannattaisi merivedellä jäähdyttää vaan rakentaa ne vastapainevoimalaitoksiksi jolloin sähköntuoton hyötysuhde tippuisi jonkun prosentin mutta kaukolämpöä saataisiin yhtä paljon kuin sähköä ja kokonaishyötysuhde olisi 40% sijaan 80%
Tässä tapauksessa ne pienydinvoimalat ovat mielenkiintoinen ajatus, täällä Tampereella on tontitkin katsottu valmiikksi, tai ainakin joskus asiaa sillä silmällä tutkailtu.
 
Jos tuulivoimaa alkaa olla jo liiankin kanssa, ehkä nämä eri kaasugeneraattorit olisivat kuitenkin ihan hyvä ratkaisu energian säilömiseen. Hyötysuhde ei tietysti ole valtavan hyvä kuten ylempänä mainittiin, mutta jos yhä useammin on paljon energiaa jota täällä ei itse tarvita, eikä mene hyvään hintaan kaupaksikaan, niin täyttää sitten säiliöitä talvea varten.

Kuitenkin joku 60-80% hyötysuhde näyttäisi olevan mahdollinen, riippuen siitä mitä kaasua ja millä tekniikalla tehdään: https://en.wikipedia.org/wiki/Power-to-gas

Vetyä on kai hankalampi varastoida kaasuna pitkäksi aikaa koska molekyyli on pieni ja karkaa helposti putkistoista, mutta metaanille (=maakaasulle) infraa kyllä löytyy. Ehkä vetykin toimii jos sen voi hyödyntää suht nopeasti.
 
Jos tuulivoimaa alkaa olla jo liiankin kanssa, ehkä nämä eri kaasugeneraattorit olisivat kuitenkin ihan hyvä ratkaisu energian säilömiseen. Hyötysuhde ei tietysti ole valtavan hyvä kuten ylempänä mainittiin, mutta jos yhä useammin on paljon energiaa jota täällä ei itse tarvita, eikä mene hyvään hintaan kaupaksikaan, niin täyttää sitten säiliöitä talvea varten.

Kuitenkin joku 60-80% hyötysuhde näyttäisi olevan mahdollinen, riippuen siitä mitä kaasua ja millä tekniikalla tehdään: https://en.wikipedia.org/wiki/Power-to-gas

Vetyä on kai hankalampi varastoida kaasuna pitkäksi aikaa koska molekyyli on pieni ja karkaa helposti putkistoista, mutta metaanille (=maakaasulle) infraa kyllä löytyy. Ehkä vetykin toimii jos sen voi hyödyntää suht nopeasti.
Ei se vety ihan niin hankalaa ole varastoida mitä jossain annetaan ymmärtää, pysyy kyllä teräspullossa vuosikausia/vuosikymmeniä.
Suurimpana ongelmana on surkea tiheys, 5 kilon vetymäärän vetävä terästankki painaa 100kg

Ja nuo "mahdolliset" hyötysuhteet ovat samassa mielessä mahdollisia kuten fuusiovoimakin on mahdollista. Käytännön toteutukset pyörivät siellä 40% luokassa.
 
Niin, tekniikkaa tietysti kehitetään sitä intensiivisemmin mitä enemmän sille on tarvetta. Ei kaasua ole ollut suurta tarvetta valmistaa synteettisesti kun sitä on voinut ostaa halvalla Venäjältä. Mutta ei 40% hyötysuhdekaan ole onneton jos "raaka-aineena" käytettävä sähkö on liki ilmaista ja menisi muuten hukkaan. Tietysti kannattaa miettiä onko jotain muuta, Suomen oloihin sopivampaa tapaa kerätä ylimääräinen sähkö varastoon. Tuo Wikin artikkeli on melko saksalaisesta näkökulmasta kirjoitettu ja siellähän kaasun varastointikapasiteetti on ihan omaa luokkaansa meihin nähden, eli infraa piisaa valmiiksi.
 
Paitsi kun ei tuule kunnolla.

Ja sitä varten pitää olla varavoimaa, joka käy vain kun ei tuule ja on jäätävän kallista. Hinnat heiluu kuin hullun mlku säiden mukaan, kapasiteettia pitää varata yli tarpeen kaikilla osa-alueilla, että edes normipäivänä riittää sähköä. Kaikki käy keskimäärin puolella teholla. Olevinaan halpaa ja pääomat kiinni laitoksissa, joista mikään ei käy täysillä. Kyllä kuulostaa tehokkaalta, varsinkin maassa jossa aina valitetaan kun ei ole pääomia investointeihin…

Kuka näitä järjettömyyksiä oikeasti ajaa ja miksi?
Tässä vähän järjen ääntä ilmeisesti ainoalta kansalliselta puolueelta:

 
Suosittelen myös vesivaraajalle tarkkaa ajastinta, jolla voi asettaa lämmityksen vaikkapa klo 01.00 - 05.00 eli yleisimpään halvimpaan aikaan. Lattialämmitykselle saa mm. Themolta pörssihintaa seuraavan termostaatin. Vielä kun saisi jostain ilpeille luotettavan wifi-ohjauksen.
Esimerkiksi 16 € maksavalle Shelly 1 plus wifi releelle saa yksinkertaisen koodin Javascriptillä joka mahdollistaa ohjauksen pörssisähkön hinnan mukaan.
Koodiesimerkin saa tuolta:
https://lampopumput.info/foorumi/threads/wifi-shelly-rele-ohjaamaan-vanhahkoa-boileria.34026/page-2

Raspberry Pi:lla saa ohjattua tämän sivuston:
https://fissio.fi/
kautta lämmitystä monipuolisemmin.

Molemmat vaihtoehdot ovat riippuvaisia pilven/sivuston toiminnasta mikä ei ole luotettavuuden kannalta ihan paras asia.
 
Pessimisti minussa ajattelee tässä kohtaa, että alan toimijat haistaa tässä vielä hyvät rahat ja bisnesmahdollisuudet
Valitettavasti näinhän se menee, nytkin ilmalämpöpumppu firmoista osa taitaa tuputtaa halpaa lainaa.

Vähän kuin muutama vuosi sitten autoliikkeet ne. 0% korkoa.
Jossa tosin käsittelykulut ja kuukausimaksut olisivat olleet huomattavia. Maksukyky jos loppui, niin auton arvokin meni pakkolunastuksessa hurjasti alaspäin.

Parempi tämä valtion apu, kuin nämä pikavipit.
 
Valitettavasti näinhän se menee, nytkin ilmalämpöpumppu firmoista osa taitaa tuputtaa halpaa lainaa.

Vähän kuin muutama vuosi sitten autoliikkeet ne. 0% korkoa.
Jossa tosin käsittelykulut ja kuukausimaksut olisivat olleet huomattavia. Maksukyky jos loppui, niin auton arvokin meni pakkolunastuksessa hurjasti alaspäin.

Parempi tämä valtion apu, kuin nämä pikavipit.
Itse mietin tässä energian hintakriisissä erilaisia valtion tukia tai avustuksia rahvaalle, eli miten ne mahtaa oikeasti ehtiä tai kohdistua oikein? Jos rahat ei riitä sähkölaskuun talvella niin miten auttaa kotitalousvähennyksen kaltainen järjestelmä esimerkiksi? Ja miten muut EU-maat hoitavat näitä ongelmia? Saksa taitaa jakaa rahaa 200 mrd euroa kansalaisilleen?
 
Lisä apuja pienelle ihmiselle miettivät.

Melko edesvastuutonta on hallitukselta lähteä syöttämään lainaa sellaisille jotka sitä eivät muuten saisi johonkin aurinkopaneelien ostamiseen. Monella ne eivät tule koskaan maksamaan itseään takaisin.

Ohisalolta voisi kysyä vaikkapa: "Millä tavalla aurinkopaneeli auttaa lämmityksessä 25 asteen pakkasessa välillä joulu - helmikuu?"
Järkevää vastausta lienee turha odottaa.

Tämänhetkisessä tilanteessa myös lämpöpumput ovat hiukan arveluttavia tuotteita vähintään kylmimpään vuodenaikaan. Jos käytössä on markkinahintainen sähkö, vain palamiseen perustuvilla lämmitysmuodoilla on mahdollista saada kohtuullisia lämmön kWh -hintoja. Pitäisikö hallituksen lähteä edistämään esim öljylämmitysjärjestelmiä?
 
Back
Top