F-35 Lightning II

Löytyi jännä video, joka dokumentoi JSF:n valintaa Boeingin ja LM:n välillä.
Linkki vie pätkään, jolla LM yllätti viime hetkellä. Nousu 150 metrin kiidosta, supercruiseen ja pystysuora lasku. Nousu ei enää onnistunut. Boeingin vastaava ei kyennyt ylittämään äänennopeutta. Aloita kohdasta 1.45.30.
 
Viimeksi muokattu:
Tuolta löysin viimein mitä IOC oikeastaan tarkoittaa:

IOC
"The first attainment of the capability to employ effectively a weapon, item of equipment, or system of approved specific characteristics that is manned or operated by an adequately trained, equipped, and supported military unit or force"
http://www.dtic.mil/get-tr-doc/pdf?AD=ADA488114
 
Ööö, mainittiinko siinä datalinkkejä ollenkaan? Sveitsin evaluaatio tehtiin 2009.

Mielenkiintoista on ettei Boeing, tutustuttuaan sveitsiläisten kriteereihin, uskaltanut lähettää Super Hornettia kisaan ollenkaan.

Mainittiin millainen CNI-järjestelmä eli Communication, Navigation and Identification järjestelmät koneilla on. Tuo sisältää myös datalinkit. Gripen NG arvioitiin yhtä hyväksi kuin sveitsiläisten silloinen Hornet. Voihan teoriassa olla, että ruotsalaiset lennosta kehittelevät uusia datalinkkejä tuosta vain ja asentavat koneisiin, mutta mitään tuota tukevaa faktaa en ole edelleenkään sinulta tai muualta asiasta nähnyt.

Boeing vetäytyi tuosta kisasta, mutta syystä ei ole mitään tietoa. Tuskin oli uskalluksesta kiinni kun Super Hornet on ollut paljon kovemmissakin kisoissa mukana.

Ja edelleen, pointti on se että sinä väität DASsin pystyvän korvaamaan IRST-järjestelmät optiikalla joka on monta kertaa heikkotehoisempi. Terveen järjenkin pitäisi kertoa miksi DAS ei siihen pysty. Todennäköisesti PIRATEn mikä tahansa suurennosaste päihittää efektiivisessä kantamassa DASsin kevyesti. Skyward vielä selkeämmin.

Tietysti DAS pystyy sitten tekemään paljon muuta sellaista mihin ei perinteisellä IRSTillä tai IP-säiliöllä pysty, mutta siitä ei tässä ollutkaan kysymys, vaan siitä onko DAS efektiivinen ilmataistelusensori siinä mielessä että sillä voisi yrittää etsiä kohteita kantamalta jolla on taktista merkitystä - vastaus on selkeästi ei. Ei kukaan tekisi IRST-järjestelmiä suurentavalla optiikalla jos samaan suorituskykyyn voisi päästä kiinteällä laajakulmalinssillä.

Taas yrität laittaa sanoja suuhuni. Missä olen sanonut että DAS kykenee korvaamaan IRST-järjestelmät?

Eihän se F-35:kään sitä korvaa vaan DAS-sensorit tukevat varsinaista IRST-sensoria (EOTS) ja antavat aivan uusia ominaisuuksia joita ei perinteisissä IRST-järjestelmissä ole (kuten MLD/MAWS-toiminnallisuus, ohjuslaukaisujen lähtöpisteen esitys ja näkökyky koko koneen ympäri). Lyhyemmillä etäisyyksillä se toki myös kykenee toimimaan IRST-sensorina. EOTS sitten efektiivisessä kantamassa voittaa Piraten ja Skyward-G:t aivan ylivoimaisesti paljon tehokkaammalla optiikallaan. Minun argumenttini on ollut että F-35:n IR-kyky on aivan omaa luokkaansa koska se yhdistää erittäin tehokkaalla optiikalla varustetun IRST:n (EOTS) täysin ympärinäkevän järjestelmän (DAS) kanssa.

Eikä se F-35 -fanien mainostama Falcon-video kerro yhtään mitään siitä mikä on järjestelmän tehokas taktinen kantama. Optisella järjestelmällä voi nähdä suuren kontrastin kohteita hyvinkin kaukaa. Jalkapallon kokoinen satelliitti maapallon kiertoradalla on öisin nähtävissä ihmissilmin. Mikään hävittäjätutka ei pystyisi likikään samaan kantamaan. Kertooko tämä siitä että hävittäjätutkat ovat turhia?
Kyllä se kertoo sen, että ohjuksien ja rakettien laukaisut se kykenee näkemään valtavan kaukaa, paljon kauempaa kuin kyetään näkemään paljaalla silmällä tai muilla mahdollisilla hävittäjään mahtuvilla ohjusvaroitussensoreilla. Tehokas taktinen kantama riippuu tietysti mitä järjestelmällä katsotaan ja tietysti myös olosuhtista. Et ole edelleenkään kertonut mikä muu sensori kykenisi havaitsemaan, luokittelemaan ja seuraamaan Falcon 9 v.1.0 2-vaiheen lentoa yli 1300 km päästä tai mihinkään lähellekään vastaavaan. Sitten voit kertoa, mikä muu sensori kykenee tekemään niin 360 astetta koneen ympäri….

Analogiasi hävittäjätutkan ja paljaan silmän käytöstä jää kyllä ”hivenen” hämäräksi tässä yhteydessä. Missä olen esim. sanonut että DAS tekee jonkun muun sensorin turhaksi? Ehkä voisi sanoa, että silmä on joissain tilanteissa kohteen havaitsemiseen parempi sensori kuin hävittäjätutka. DAS on samalla tavalla paljon parempi sensori ohjusten tai rakettien (tai muiden korkean lämpötilan kohteiden) havaitsemiseen kuin tutka tai edes paljas silmä. Tutka taas on paljon parempi sensori havaitsemaan lämpötilaltaan alhaiset kohteet kun ne ovat sen näkemäalueella.

No kerrot varmaan missä väitin UV-pohjaisen varoitusjärjestelmän olevan ylivoimainen?

No koko ajanhan olet väittänyt että UV on parempi. Alkuperäinen väitteesi:

fulcrum kirjoitti:
UV-pohjaista MAWSia pidetään kai yleisesti parempana: UV läpäisee pilvet, sumun ja sateen paljon paremmin kuin infrapuna tai näkyvä valo. Parasta olisi tietysti molemmat mutta tämä voi olla aika vaikea toteuttaa.

Totesin vain, että nykyiset infrapunajärjestelmät ovat käytännössä aina parempia tai paljon parempia ja aloit sitten vänkäämään vastaan.

Lisäksi tuo alkuperäinen väitteesi on tässä yhteydessä väärä, että UV-MAWS:ssa käytetään UV-C –alueen sensoreita koska muuten auringon UV-säteily sokaisisi järjestelmät päiväaikaan. UV-C ei läpäise oikeastaan mitään paremmin kuin infrapuna. Esim. koko auringon UV-C –säteily absorpoituu ilmakehän otsonin vaikutuksesta noin parikymmenen kilometrin matkalla yläilmakehässä. Tuskinpa millään ohjuksella tai raketilla on suurempi UV-jälki kuin auringolla…

504px-Ozone_altitude_UV_graph.svg.png


Lähteitä ohjusten moottorien UV-säteilymääristä

http://dspace.dsto.defence.gov.au/dspace/bitstream/1947/4256/1/DSTO-TR-0002 PR.pdf

http://publications.tno.nl/publication/34607514/4ThnOV/neele-2003-electro.pdf

Kuten näistä havaitaan, modernien ohjusten moottorien UV-säteily on pientä ja voi olla havaittavissa vain joidenkin satojen metrien päästä. Voimakkaasti savuttavien alumiinilla ryyditettyjen vanhempien ohjusten havaittavuus on paljon parempi, mutta siltikin puhutaan vain joidenkin kilometrien havaintoetäisyyksistä.

The current generation of missile warning systems will not be sufficient to ensure aircraft self protection; infared systems, that have a potentially much longer detection range will then be needed to counter the low-visibility threat.

Eli UV-perustaiset järjestelmät kehitettiin ensin ja IP-perustaiset ovat paljon suorituskykyisempiä. Tämän vuoksihan F-22:ssa ja Dassault Rafalessa on IR-perustainen ohjusvaroitinjärjestelmä ja Eurofighteriin sellaista pyrittiin saamaan. Kyllä niissäkin olisi valittu UV-pohjainen jos se oikeasti olisi parempi tai edes yhtä hyvä. Olisihan UV-pohjaisia järjestelmiä ollut jo valmiiksi olemassa useilta valmistajilta. F-35:ssä on kokonaisuutena tämän hetken paras MAWS/MLD järjestelmä ja parempaa ei ole näköpiirissä ihan heti.

Selexillä luonnollisesti on käytössään saman tasoinen teknologia, joten eräiden väitteet siitä että Skyward on varmasti huonompi, tuntuvat aika ihmeellisiltä...

Onko tosiaan? Laita vaikka linkkiä minkälaisia detektoreita Selexillä on tarjolla. Tällä hetkellä kyllä USA on edellä kaikkia muita maita parhaimmissa ja kalleimmissa infrapunadetektoreissa. EU-maat (erit. Ranska, Iso-Britannia ja Saksa), Japani yms. tulevat sitten perässä.

Yksinkertaisesti. Skyward on paljon pienempi ja kevyempi järjestelmä kuin EOTS. Jos teknologia on samalla tasolla, niin ei huomattavasti pienemmästä järjestelmästä saada yhtä suorituskykyistä sitten millään.

Juu ei - toisaalta etenkin pilvisessä säässä 'sammuneen' ohjuksen näkeminen voi olla ip-sensorillekin vaikeaa. Lämpöjälki on kuitenkin paljon pienempi kuin esimerkiksi lentokoneen.

Riippuu toki ohjuksesta. Jonkun ison ilmatorjuntaohjuksen lämpöjälki on paljon suurempi kuin lentokoneen johtuen ohjuksen lämpiämisestä suuren nopeuden ja ilmanvastuksen vaikutuksesta. Pienenkin ohjuksen lämpötila nousee samoista syistä ja lämpöjälki on hyvinkin havaittavissa ihan riittäviltä etäisyyksiltä, jotta vastatoimiin voi vielä ryhtyä.

Tietenkin aina voidaan keksiä olosuhteita, joissa mikään varoitusjärjestelmä ei toimi. Infrapuna toimii useimmissa olosuhteissa hyvin ja kohtalaisen hyvissä olosuhteissa erinomaisesti. Kaikilla järjestelmillä on rajoituksensa, mutta infrapunalla saadaan paras kokonaisuus verrattuna muihin mahdollisuuksiin (UV tai tutka). Tietysti paras olisi yhdistää kaikki mahdolliset sähkömagneettisen spektrin aallonpituudet, mutta käytännössä tämä ei ihan vielä ole järkevää.

PAK-FAhan tulee ainakin aluksi muuten uv-pohjainen ohjusvaroitusjärjestelmä. Tätä voi tietenkin joku pitää vain osoituksena venäläisteknologian primitiivisyydestä, toisaalta ehkä PAK-FAn sivututkat pystyvät myös toimimaan tässä roolissa.

Tämä on kyllä tosiaan osoitus venäläisteknologian jälkeenjääneisyydestä. Siellähän ei vieläkään ole edes perustason lämpökameraa omasta takaa vaan kokoavat lisenssillä ja ranskalaisilla komponenteilla ranskalaisia lämpökameroita omaan käyttöönsä. Noita ei voi käyttää tässä yhteydessä koska ne on tarkoitettu aivan erilaiseen käyttöön. Venäläisillä itsellään ei ole teknologiaa tuottaa tässä vaadittavia kuvantavia infrapunadetektoreita. Itse epäilen, että sivututkista ei ole juuri apua ohjusten havaitsemiseen.

Juu, ymmärrän mitä tarkoitat, en vain edelleenkään ymmärrä miksi tämä vaatii juuri keskustietokoneratkaisun? Mikäänhän ei tunnu estävän sensoreita lähettämässä myös "potentiaalisia" havaintoja keskustietokoneelle joka voi sitten yhdistellä niitä mielensä mukaan. Eikä F-35:ssä muutenkaan nyt niin monta relevanttia sensoria ole.

F-35:ssä on 7 IP-sensoria (6xDAS ja EOTS), tutka, ELSO-järjestelmä ja kolme datalinkkiä (MADL, Link 16 ja SATCOM) joista dataa saadaan eli kyllä lähteitä datalle on aika paljon. Erityisesti kun huomioidaan, että MADL:n kautta saadaan saman parven muiden F-35:n kaikkien sensorien tekemät havainnot. Lisäksi dataa tuotetaan esim. navigointijärjestelmästä ja IFF-järjestelmästä. Et voi etukäteen tietää mistä lähteestä dataa saadaan.

Oleellista keskitetyssä ratkaisussa on, että kaikki data käsitellään yhdessä paikassa. Tällöin järjestelmä tietää millä perusteilla, millaisesta datasta ja millaisilla parametreilla se on tullut johonkin päätökseen. Jos sensorit tekevät itsenäisiä päätöksiä havainnoista ja seurannoista, niin tuo tieto häviää ja samalla häviää suorituskykyä. Lisäksi järjestelmä voi koko ajan verrata eri lähteiden tuottamaa dataa toisiinsa ja esim. uhkakirjastoihin. Jos sensorit lähettävät havaintoja, niin aika nopeasti tullaan tilanteeseen, jossa tiedonsiirtomäärä on niin iso, että voidaan samalla käsitellä kaikki data keskitetysti. Keskitetysti voidaan fuusiointivaiheessa käsitellä myös dataa, joka ei ole seurantoja tai havaintoja kuten nuo uhkakirjastot, navigointijärjestelmän tiedot, säätutkan tiedot yms. Tuolloin esim. uhkakirjastojen tietoja voidaan verrata epätäydellisiin havaintotietoihin ja päätellä nopeammin ja aikaisemmin havaintotietojen uhkaavuutta.

Kyse on siitä, että tällä järjestelmällä saadaan etua (ajallisesti ja laadullisesti) verrattuna seurantojen yhdistelyyn ja samalla helpotetaan pilottien työmäärää. Seurantojen yhdistelyllä taas saadaan samoja etuja verrattuna yhdistelemättömään dataan. Kääntöpuolena on toki vaativa ja kallis toteutus. Tulevaisuudessa fuusiointi viedään varmasti vielä pidemmälle.

Käytännössä häivemaalin havainnointi fuusioidulla datalla tapahtuu luultavasti pelkästään koneen oman ja ulkopuolisen tutkan havainnointeja yhdistämällä. Joissakin tilanteissa myös passiivinen EM voisi olla merkityksellistä. IP-sensori on useimmissa tilanteissa luultavasti aika vähämerkityksellinen koska jos kone näkyy infrapunassa, se näkyisi varmasti myös tutkassa.

Olettamuksesi ovat aika kummallisia. Näkyykö esim. tuo Falcon 9 tai vaikka ilmatorjuntaohjuksen laukaisu tutkassa satojen tai tuhansien kilometrien päästä? On paljon maaleja jotka näkyvät usein paljon kauempaa IP-sensoreissa (ohjukset ja raketit) kuin tutkassa. Toki päinvastaisia on eli kylmät kohteet kuten lennokit tai monessa tilanteessa lentokoneet näkyvät tutkassa puolestaan usein kauempaa. Toisaalta taas lentokoneet voidaan usein nähdä hyvin kaukaa eli kymmenien tai satojen kilometrien päästä tilanteesta ja kohteesta riippuen. Et tosiaan voi etukäteen tietää mistä lähteestä tulevaa dataa täytyisi fuusioida.

Otetaan esimerkiksi vaikka vastapuolen hävittäjäkone. Siitä saadaan F-35:n tapauksessa todennäköisesti tietoa koneen omalta tutkalta, EOTS:lta, Link 16:lta (vaikka AWACS tai maatutka), ELSO-järjestelmältä (vastapuoleen koneen tutkasta, datalinkeistä ja puheradiosta esim). Lisäksi dataa tulee IFF-järjestelmästä (eli vastapuolen kone ei vastaa) ja muista lähteistä kuten navigointijärjestelmästä. Jos kone ampuu ohjuksen, mukaan tulee vielä DAS-järjestelmästä 1-3 sensoria riippuen onko kone sensorien yhteisellä näkemäalueella vai ei. Tasan yhdestä koneesta tulee siis dataa helpostikin 5-10 lähteestä ja ehkä useammastakin jos parven muut koneet näkevät saman maalin sensoreillaan. Mitäs sitten kun kohteita on kymmeniä tai jopa satoja ja eri sensorit näkevät erilaisia asioita eri puolella konetta.

Minulle jää taas epäselväksi miksi automaattinen sensorien ohjaus puuttuisi? Tainnut olla muodossa tai toisessa aika peruskauraa hävittäjissä jo viimeistään 1980-luvulla.

Automaattista sensorien ohjausta ja taskitusta ei ole missään muussa koneessa kuin F-35:ssä ja todennäköisesti F-22:ssa. Voit osoittaa tämän väitteen vääräksi jollakin pätevällä lähteellä helposti jos se on väärä.

...eli se ei siis ole ollenkaan samaa tasoa kuin F-35:ssä, mikä on täysin päinvastainen kanta siihen mitä Boeing itse sanoo? Mutta Boeing ei kuitenkaan valehtele? Hyvin hämmentävää.

Olen myös aika yllättynyt siitä miten Lockheed-Martin tuntuu olevan ainoa lafka joka ei mainospuheissaan liioittele.

Ensinnäkin tuon väitteen esitti Boeingin myyntitykki eikä ole mikään Boeingin virallinen kanta. Myyntitykkien työ on myydä tuotteita ja he voivat väittää käytännössä mitä tahansa. Kuka heitä siitä pistää mihinkään vastuuseen? Lisäksi myyntitykki sanoi, että hänen mielestään kahden koneen suorituskykyjen välillä ei ole merkittävää eroa. Tuonhan voi taas tulkita tarkoittavan melkein mitä tahansa, mikä on hyvin tyypillistä myyntipuheille. Mainospuheissa liioittelevat tai kaunistelevat kaikki, se on selvä.

Joka tapauksessa Super Hornetien käyttäjät eli USA:n merivoimat ja Australian ilmavoimat ovat kovasti eri mieltä näiden koneiden suorituskyvystä. Jos Super Hornet olisi edes likipitäen yhtä hyvä kuin F-35, niin eiköhän nämä olisi ostaneet Super Horneteja vain lisää, eivätkä vaivautuisi F-35:n kanssa.
 
"The more they overthink the plumbing, the easier it is to stop the drain", voisi tuohon sanoa. Monimutkainen on aina monimutkaista. Koneen kehittelyyn on käytetty järjettömän suuri summa rahaa mutta tulokset viivästyvät tavan takaa. Paljonko nyt ollaan jäljessä? Projektin todennäköisesti jatkuessa kone tullee kyllä aikanaan ihan oikeasti kokonaan valmiiksi, mutta milloin se tapahtuu?

F-35:n softan toimivuus on koneen sotilaskäytön kannalta kriittinen tekijä. Sillä, että kone "lentää" ei ole operatiivisen käytön kannalta merkitystä; koneen tulee pystyä täysipainoisesti taistelutoimintaan jotta sillä olisi sotilaallista merkitystä muualla kuin paperilla. Osittainen toimintakyky ei kovassa tilanteessa lämmitä.

Meidän nykynäkökulmastamme Hornetin korvaajan tulee ensisijaisesti kyetä ilmataisteluun ja sillä tulee olla myös ilmasta maahan -kykyä sellaisella aseistuksella, jota meillä on 2020 -luvulla ja sen jälkeen. BVR -ominaisuuksissa F-35 vaikuttaa tällä hetkellä lupaavalta pääosin etusektorin häiveensä ja kehittyneen AESA -tutkansa ansiosta, WVR -taistelu on sen sijaan ennakoitu jo tässä vaiheessa useissa lähteissä F-35:lle haasteelliseksi ympäristöksi.

Monipaikkatutkien yms. kehittäminen saattaa vähentää häiveen vaikutusta jopa merkittävästi, joten tulevaisuuden hävittäjäkoneen olisi syytä olla kova rassi muussakin kuin pelkässä häiveessä. F-35:n lähtökohdat eivät tässä suhteessa koneen suunnittelun kompromissiluonteesta johtuen ole optimaalisia vaikka koneessa onkin lukuisa joukko potentiaalisesti erittäin hyviä ominaisuuksia.

Toivottavasti kehittynyt kypärä-kamerajärjestelmä saadaan toimimaan luotettavasti toivotulla tavalla. Vielä se ei taida ihan toimia? (Vastaavia järjestelmiä tulevat myös muut kehittämään. Nyt muilla käytössä olevat kypärätähtäimet eivät kykene katsomaan "koneen läpi". Tulevaisuudessa asia on toisin.)

Häiveestä on hyötyä silloin kun konetta ei voi vielä havaita näköaistilla tai IRST -laitteilla. Tällä hetkellä asekuiluissa kuljetettava ohjusvarustus on köykäisen oloinen, mutta suunnitelmssa on ollut lisätä AMRAAMien määrää kuiluissa ja kehittelyn alla on pienikokoinen ohjus, joita voitaisiin sijoittaa useampia yhden AMRAAMin vaatimaan tilaan ja käyttää lähitaistelussa toisia koneita ja kohti tulevia ohjuksia vastaan. Se, milloin nämä ovat oikeasti totta ja käytössä, jää vielä nähtäväksi.

F-35:n kehittelyyn on tosiaan käytetty järjettömän suuri summa rahaa. Tällä rahalla toki kehitetään kolme eri versiota ja koneessa on valtavan paljon ominaisuuksia verrattuna kilpailijoihin. Projekti itsessään ei ole myöhästynyt yhtään sen enempää kuin vaikka JAS Gripen, Dassault Rafale, EF Typhoon, Su-27 tai Su-35. Näistähän kaikki olivat vuosia ja vuosia myöhässä ja lopuksi tulivat palveluskäyttöön reilusti suunniteltua heikommilla tai puuttuvilla ominaisuuksilla.

Kaikkien etäisesti nykyaikaisten koneiden osalta softan toimivuus on kriittinen tekijä. F-35:ssä softaa on enemmän kuin muissa, mutta samalla tavalla softasta ovat kaikki koneet riippuvaisia.

BVR-ominaisuuksissa F-35 vaikuttaa erittäin lupaavalta monien asioiden vuoksi. Häiveominaisuudet eivät ole mitenkään rajoittuneet etusektoriin vaan kone on selvästi suunniteltu häivekoneeksi joka suunnasta. Tutka on varmasti paras F-22:n tutkan jälkeen ilmasta-ilmaan taistelussa ja varmasti paras ilmasta-maahan ominaisuuksissa. Sisäänrakennettu IRST/FLIR –järjestelmä hyvin suurella suurennoksella kykenee tunnistamaan kohteet jo erittäin kaukaa (olosuhteista riippuen toki). Muutenkin sensorijärjestelmä ja viestijärjestelmä näyttävät olevan parhaita mitä rahalla saa.

WVR-ominaisuuksien osalta F-35:ssä on paljon erittäin hyviä ominaisuuksia tuota varten. Kypäränäyttö + täysin koneen ympäri jatkuvasti kaikissa valaistusolosuhteissa näkevät ja maaleja automaattisesti seuraavat sensorit (DAS) antaa aika ison edun. Erityisesti kun noilla sensoreilla voidaan maalittaa vastapuolen koneita ilman fyysisiä rajoitteita. Lisäksi kone pystyy lentämään erinomaisesti korkeilla kohtauskulmilla eli kone kykenee nopeasti kääntämään nokkansa ohjuslaukaisun mahdollistamiseksi. Konetta lentäneet pilotit pitävät sitä muutenkin varsin suorituskykyisenä ja hyvin liikehtivänä koneena. En ole vielä nähnyt mitään faktaa, miksi F-35 olisi jotenkin huono kone kaartotaisteluissa.

Monipaikkatutka on teoriassa ihan hyvä ennakkovaroitustutkissa käytettäväksi, mutta niiden avulla ei yleensä ole mahdollista ohjata aseita. Monipaikkatutka kun ei kykene kertomaan tarkkaa maalin paikkaa ellei useampi monipaikkatutka kykene tismalleen yhtä aikaa näkemään maalia. Toinen ongelma on, että monipaikkatutka näkee vain kohteet jotka lentävät jo reippaasti omassa ilmatilassa. Ne eivät kykene näkemään esim. vastapuolen ilmatilaan tai edes neutraaliin ilmatilaan. Käytännössä monipaikkatutka tai vaikkapa matalataajuustutka eivät ole mitään ihmelaitteita häivekoneita vastaan, vaikka voivatkin toimia otollisissa olosuhteissa perinteisiä tutkia paremmin.

Kypärätähtäin toimii tiettävästi nyt erittäin hyvin, eikä ongelmia ole enää ollut. Kerro muuten mihin toiseen koneeseen on tulossa vastaava kypärätähtäin? Entä mihin toiseen koneeseen on tulossa DAS:n kaltainen järjestelmä? Itse en ainakaan tiedä yhtään toista konetta joihin tuollaisia kykyjä olisi tosissaan suunnitteilla.

Häiveestä on hyötyä vaikka kone nähtäisiin IRST:ssä tai näköaistilla. Kummallakaan kun ei voi kertoa tarkkaa etäisyyttä kohteeseen. Laserilla onnistuu mutta yleensä vain hyvin rajoitetulla etäisyydellä. Tutka on hyvin oleellinen sensori ja sitä käytetään kovasti myös ihan lähietäisyyksiltä. Sen vuoksi hyvin monissa tutkissa on myös erityinen lähitaistelumoodi.
 
Häiveominaisuudet eivät ole mitenkään rajoittuneet etusektoriin vaan kone on selvästi suunniteltu häivekoneeksi joka suunnasta.

Tästä on tietysti vaikea löytää kunnollista tietoa, mutta esim. Karlo Copp on analysoinut tilannetta ja päätynyt aavistuksen erilaiseen johtopäätökseen. (disclaimer, kaikki tietävät että hän fanittaa F-22:sta).

Kysehän ei ylipäänsä ole näissä asioissa ihan mustavalkoisista jutuista, vaan kyse on todennäköisyyksistä ja etäisyyksistä. F-35 ei todennäköisesti esim. takaapäin ole yhtä hyvä kuin F-22, mutta varmasti selvästi parempi kuin Hornet.

http://www.ausairpower.net/APA-2009-01.html

JSF-RCS-Qualitative-A-XLVHF.png


Conclusions
The Joint Strike Fighter is demonstrably not a true stealth aircraft in the sense of designs like the F-117A, B-2A and F-22A, as its stealth performance varies much more strongly with aspect and threat radar operating frequency band.

The degradation of the initially intended Joint Strike Fighter stealth performance occurred during the SDD program when a series of design changes made to the lower fuselage of the aircraft resulted in fundamental shaping changes in comparison with the X-35 Dev/Val prototype aircraft. The Joint Strike Fighter SDD design departs strongly from key stealth shaping rules employed in the development of the F-117A, B-2A, and F-22A, or the never built YF-23A and A-12A designs.

---

Ohessa myös kreikkalaisten pohdiskelua asiasta vähän laajemmin. Hyvä kooste ja analyysi asiasta kiinnostuneille.

http://www.scienpress.com/download.asp?ID=1040

Low Observable Principles, Stealth Aircraft and Anti-Stealth Technologies

Journal of Computations & Modelling, vol.4, no.1, 2014, 129-165
ISSN: 1792-7625 (print), 1792-8850 (online)

Ote F-35:destä.

The results from Table 2 confirm the argument that the average RCS increases as the frequency gets lower. However, they also confirm that the F-35 RCS is really low, at least as far as the fuselage is concerned. Especially in the X-band, the calculated (average) RCS is even lower than the one revealed by USAF and the decrease in detection range with respect to the “standard target” is dramatic. For example, the APG68 of the F-16 is expected to “see” the F-35 at a distance of roughly 5 NM. The expected decrease of the detection range for the F-35 with respect to conventional aircraft depicted in Table 3 indicates that the F-35 will be a real danger, and not only as a first strike weapon. In the following sections, certain systems that are believed to exhibit anti-stealth capabilities will be presented.
 
F-35:n kehittelyyn on tosiaan käytetty järjettömän suuri summa rahaa. Tällä rahalla toki kehitetään kolme eri versiota ja koneessa on valtavan paljon ominaisuuksia verrattuna kilpailijoihin. Projekti itsessään ei ole myöhästynyt yhtään sen enempää kuin vaikka JAS Gripen, Dassault Rafale, EF Typhoon, Su-27 tai Su-35. Näistähän kaikki olivat vuosia ja vuosia myöhässä ja lopuksi tulivat palveluskäyttöön reilusti suunniteltua heikommilla tai puuttuvilla ominaisuuksilla.

Kaikkien etäisesti nykyaikaisten koneiden osalta softan toimivuus on kriittinen tekijä. F-35:ssä softaa on enemmän kuin muissa, mutta samalla tavalla softasta ovat kaikki koneet riippuvaisia.

BVR-ominaisuuksissa F-35 vaikuttaa erittäin lupaavalta monien asioiden vuoksi. Häiveominaisuudet eivät ole mitenkään rajoittuneet etusektoriin vaan kone on selvästi suunniteltu häivekoneeksi joka suunnasta. Tutka on varmasti paras F-22:n tutkan jälkeen ilmasta-ilmaan taistelussa ja varmasti paras ilmasta-maahan ominaisuuksissa. Sisäänrakennettu IRST/FLIR –järjestelmä hyvin suurella suurennoksella kykenee tunnistamaan kohteet jo erittäin kaukaa (olosuhteista riippuen toki). Muutenkin sensorijärjestelmä ja viestijärjestelmä näyttävät olevan parhaita mitä rahalla saa.

WVR-ominaisuuksien osalta F-35:ssä on paljon erittäin hyviä ominaisuuksia tuota varten. Kypäränäyttö + täysin koneen ympäri jatkuvasti kaikissa valaistusolosuhteissa näkevät ja maaleja automaattisesti seuraavat sensorit (DAS) antaa aika ison edun. Erityisesti kun noilla sensoreilla voidaan maalittaa vastapuolen koneita ilman fyysisiä rajoitteita. Lisäksi kone pystyy lentämään erinomaisesti korkeilla kohtauskulmilla eli kone kykenee nopeasti kääntämään nokkansa ohjuslaukaisun mahdollistamiseksi. Konetta lentäneet pilotit pitävät sitä muutenkin varsin suorituskykyisenä ja hyvin liikehtivänä koneena. En ole vielä nähnyt mitään faktaa, miksi F-35 olisi jotenkin huono kone kaartotaisteluissa.

Monipaikkatutka on teoriassa ihan hyvä ennakkovaroitustutkissa käytettäväksi, mutta niiden avulla ei yleensä ole mahdollista ohjata aseita. Monipaikkatutka kun ei kykene kertomaan tarkkaa maalin paikkaa ellei useampi monipaikkatutka kykene tismalleen yhtä aikaa näkemään maalia. Toinen ongelma on, että monipaikkatutka näkee vain kohteet jotka lentävät jo reippaasti omassa ilmatilassa. Ne eivät kykene näkemään esim. vastapuolen ilmatilaan tai edes neutraaliin ilmatilaan. Käytännössä monipaikkatutka tai vaikkapa matalataajuustutka eivät ole mitään ihmelaitteita häivekoneita vastaan, vaikka voivatkin toimia otollisissa olosuhteissa perinteisiä tutkia paremmin.

Kypärätähtäin toimii tiettävästi nyt erittäin hyvin, eikä ongelmia ole enää ollut. Kerro muuten mihin toiseen koneeseen on tulossa vastaava kypärätähtäin? Entä mihin toiseen koneeseen on tulossa DAS:n kaltainen järjestelmä? Itse en ainakaan tiedä yhtään toista konetta joihin tuollaisia kykyjä olisi tosissaan suunnitteilla.

Häiveestä on hyötyä vaikka kone nähtäisiin IRST:ssä tai näköaistilla. Kummallakaan kun ei voi kertoa tarkkaa etäisyyttä kohteeseen. Laserilla onnistuu mutta yleensä vain hyvin rajoitetulla etäisyydellä. Tutka on hyvin oleellinen sensori ja sitä käytetään kovasti myös ihan lähietäisyyksiltä. Sen vuoksi hyvin monissa tutkissa on myös erityinen lähitaistelumoodi.

Hmm. Vähän vedätyksen makua, mutta lähdetään hetkeksi kelkkaan.

F-35:n kehittämisen hintaan vaikuttavat uuden teknologian kehittäminen ja käyttöön ottaminen sekä hyvin suurelta osin koneen suunnitellun tehtäväprofiilin poikkeuksellinen laajuus (jälkimmäinen on asia, joka on herättänyt eniten keskustelua tehtäväkirjon moninaisten vaatimusten koneeseen aiheuttamien kompromissien vuoksi). Suuren palan haukkaaminen vaatii pitkähkön pureskeluajan. Muihin projekteihin en tätä verrannut.

Paljon softaa, paljon työtä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Työ on vielä kesken. Jos bitti on vinossa, data ei kulje.

Koneen tutka on voimakas, nykyaikainen (myös jatkossa päivitysten myötä) ja kaikin puolin ilmeisen hyvä. Entäpä jos siinä olisi esim. myös sivulle ja osin taakse keilaamisen mahdollistava antenni? OP, rohkenen väittää.

Koneen häiveominaisuuksista on tuossa aiemmin @Mustaruuti kirjoittanut laajemmin. Häive toimii F-35:ssa mitä ilmeisimmin parhaiten etusektorissa. Häiveestä on selvää hyötyä, joten erilaisia vastatekniikoita kehitellään jatkuvasti. Monipaikkatutka on vain esimerkki.

Kypärätähtäin. Asettelen sanani toisin, @jokuvaan ehti jo postailla tämän kypärävirityksen aikataulua koskevia asioita joten siitä ei sen enempää tässä. Muiden samanlaisten järjestelmien kehittämisestä en tiedä sen enempää kuin muutkaan foorumilla kirjoittavat "Huuhaa-Innaset", mutta virtuaalisesta pullakahvista veikat, että F-35:n järjestelmä ei jää ainokaiseksi. Sama juttu on tapahtunut aiemmin kypärätähtäinten kohdalla eikä nyt kehitteillä olevan järjestelmän kanssa ole kyse muusta kuin kypärätähtäimen evoluutiosta. Joku tekee ensin ja toiset perässä. Valmistajat eivät luonnollisesti kerro meille uteliaille Uunoille kaikkea sitä, mitä verstaalla puuhataan.

Sensoreita voidaan päivittää ja tämäkin kone saa parempia "silmiä" sensoriteknologian kehittyessä. F-35:ssa sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa? Toisessa ketjussa oli mielenkiintoinen linkki näihin IRST -asioihin liittyen:
https://defenseissues.wordpress.com/2015/06/16/airborne-irst-properties-and-performance/
 

Olikohan tuo peräti ensimmäinen? Ainakaan itse en muista aikaisempaa.

Harmi, että pari laakeaa kierrosta lentokentän ympäri eivät hirveästi vielä kertoneet lento-ominaisuuksista.
 
Olikohan tuo peräti ensimmäinen? Ainakaan itse en muista aikaisempaa.

Harmi, että pari laakeaa kierrosta lentokentän ympäri eivät hirveästi vielä kertoneet lento-ominaisuuksista.

Ei ole eka kerta. Tässä viimevuotinen esiintyminen.


Tuo esiintyminen on MCAS (Marine Corps Air Station) Yuman vuotuisesta näytöksestä, ja noissa esiintyneet F-35B koneet ovat tuolla majapaikkaansa pitävän VMFA-121 laivueen koneita. Tuo laivue on se laivue joka saavuttaa ekaksi IOC valmiuden tuolla kalustolla, ehkä jo ensi kuun puolessa välissä. Kone ei siis ole mikään demopilotin lentämä demokone vaan yksi niistä koneista joka on kohta operatiivisessa valmiudessa tarvittaessa jopa valmiina sotimaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/VMFA-121
 
http://www.israeldefense.co.il/en/c...flight-range-f-35-be-extended-israeli-version

"According to current knowledge, Israel is seeking to implement improvements in the aircraft, which is also exported to many countries around the world. Sources who are involved in the matter said that the aircraft will feature advanced Israeli systems. "Israel will significantly improve the aircraft as it once did with the F-15 and F-16", sources said.

One of the topics discussed, and exposed here for the first time, is the possibility of extending the flight range of the aircraft using additional fuel tanks."
 
Combat Aircraft Monthly lehden tämän kuun numerossa ollut juttu VMFA-121 laivueen valmistautumisesta F-35B koneen operatiiviseen käyttöön:
 

Liitteet

  • VMFA-121 IOC Combat Aircraft Monthly July 2015 pp4.pdf
    785.6 KB · Luettu: 9
"Friday’s F-35B ski-jump was a great success for the joint ski-jump team,” says Peter Wilson, BAE Systems test pilot and ski-jump project lead.

“As expected, aircraft BF-04 performed well and I can’t wait until we’re conducting F35 ski-jumps from the deck of the Queen Elizabeth carrier. Until then, the de-risking that we’re able to achieve now during phase I of our ski jump testing will equip us with valuable data we’ll use to fuel our phase II efforts.”

This follows a test on 12 June during which Royal Air Force test pilot Sqn Ldr Andy Edgell released two inert Raytheon Paveway IV precision-guided bombs from F-35B test aircraft BF-03.

The 500lb dual mode weapons were dropped over the Atlantic Test Ranges at Pax River, marking the first weapons separation test of the Paveway by the ITF. The passive bombs safely separated from an internal weapons bay within the F-35B, Lockheed Martin says, and maintained the stealth characteristics of the aircraft throughout.
http://www.flightglobal.com/news/articles/f-35b-demonstrates-short-take-off-capability-413986/
 
Next generation fighter technologies tested during Alaska military exercise

https://www.dvidshub.net/news/16802...-during-alaska-military-exercise#.VYvjaPmqpBc

JOINT BASE ELMENDORF-RICHARDSON, Alaska – The past meets the future when a distinctive looking aircraft with the nose and electronics of an F-35 Lightning II stealth fighter and the body of a 1960’s passenger jet participates in one of the U.S. military’s largest electronic warfare exercises.

A modified BAC 1-11 serves as a flying test platform for the F-35’s AN/APG-81 active electronically scanned array radar (AESA) and its AN/AAQ-37 distributed aperture system (DAS) which provides F-35 pilots with 360-degree spherical situational awareness and target tracking capabilities.

“Northern Edge offers an excellent opportunity to observe some of the F-35’s electronics in a robust and joint environment," said Air Force Major Scott Fann, F-35 Joint Program Current Capabilities Lead. “During this U.S. Pacific Command exercise, we are focused on some of the advanced capabilities of the distributed aperture system and the jet’s electronic counter measures.”

While flying over the skies of Alaska, the F-35’s radar demonstrated robust electronic protection, electronic attack, passive maritime and experimental modes, and data-linked air and surface tracks to improve legacy fighter situational awareness. It also searched the more than 50,000 square mile exercise area for surface vessels, and accurately detected and tracked them in minimal time.

The F-35’s AESA radar and DAS are produced by Northrop Grumman Electronic Systems and work together to simultaneously detect and track air and ground targets within the battlespace. The system enables pilots to see in all weather conditions, day or night. It automatically warns pilots about incoming threats and then pinpoints the location of the threat for tactical maneuvering.

“Having the F-35’s flying test platform participate in this joint exercise helps us confirm the maturity and utility of key capabilities,” said Fann. “It also helps us identify areas that might need refinement before we enter formal operational testing.”

Northern Edge 2015 gathered more than 6,000 active duty, National Guard and Reserve component Army, Navy, Marine Corps, Air Force, and Coast Guard military participants the opportunity to train together in Alaska's vast Joint Pacific Alaska Range Complex, including the Gulf of Alaska maritime training area.
 
Viimeksi muokattu:
Tammikuussa suoritettiin ehkäpä ensimmäinen koskaan kaartotaistelu-testi F-16 hävittäjää vastaan, war-is-boring on saanut haltuunsa ei-julkisen dokumentin koskien kyseistä tapausta.
https://medium.com/war-is-boring/test-pilot-admits-the-f-35-can-t-dogfight-cdb9d11a875

Yhteenvetona, F-35 on "dead meat", jos vihollinen pääsee lähelle.

Tiukkaa tekstiä koelentäjältä.

The F-35 pilot came right out and said it — if you’re flying a JSF, there’s no point in trying to get into a sustained, close turning battle with another fighter. “There were not compelling reasons to fight in this region.” God help you if the enemy surprises you and you have no choice but to turn.
 
Tammikuussa suoritettiin ehkäpä ensimmäinen koskaan kaartotaistelu-testi F-16 hävittäjää vastaan, war-is-boring on saanut haltuunsa ei-julkisen dokumentin koskien kyseistä tapausta.
https://medium.com/war-is-boring/test-pilot-admits-the-f-35-can-t-dogfight-cdb9d11a875

Hmm. Täytyypä toivoa, että kyseinen dokumentti jossain vaiheessa vuotaa nettiin asti. Sinänsä, noin siinä kuvittelisikin käyvän. Toisaalta, F-35 ei ole tarkoitettukaan tykkitappeluun. Ehkä se ei siihen koskaan joudukaan?
 
Back
Top