Suomen puolustusteollisuudella on edessään hyvät ajat, jos Suomi päätyy ostamaan reilut 60 uutta hävittäjää Ilmavoimille. Vaikka konemalli valitaan vasta kolmen vuoden päästä, teollisuus on saanut neuvottelut vauhtiin kaikkien konevalmistajien kanssa.
– Olemme olleet jatkuvasti yhteydessä kaikkiin konevalmistajiin jo kolmisen vuotta, sanoo Patria Aviationin liiketoimintajohtaja Martti Wallin. Wallin vastaa Patriassa HX-kokonaisuudesta eli hävittäjähankinnasta.
Patria Aviationin liiketoimintaan kuuluvat muun muassa lentokaluston tukipalvelut. Lisäksi Patrian Aerostructures-liiketoiminta valmistaa komposiittisia lentokoneiden osia.
Wallin uskoo, että nyt on mahdollisuudet yhtä merkittävään teollisuusyhteistyöhön kuin Hornet-kaupassa yhdeksänkymmentäluvulla. Hän korostaa kuitenkin, että uusien koneiden ylläpitoon, huoltoon ja päivityksiin tulee erilainen ratkaisu kuin Horneteille.
Oma kysymyksensä on koneiden osien valmistus ja koneiden kokoonpano. Tähän mennessä koneiden valmistajat ovat kertoneet hyvin erilaisista yhteistyösuunnitelmista Suomen teollisuuden kanssa. Esimerkiksi Super Hornetia valmistava Boeing pitää
kokoonpanoa(siirryt toiseen palveluun) Suomessa täysin mahdollisena, mutta Suomessa toivotaan varmasti paljon muutakin.
– Jonkinlaisesta osavalmistuksesta olisi varmasti hyötyä, jos ajatellaan kykyä huoltaa ja korjata koneita, sanoo Patria Aviationin liiketoimintajohtaja Martti Wallin.
Wallinin mukaan keskeistä on se, että koneet voidaan pitää toimintakykyisinä Suomessa kaikissa tilanteissa. Osa konevalmistajista saattaa tukeutua kansainväliseen verkostoon, osa suomalaiseen, Wallin arvioi.
Suomen teollisuus odottaa yhteistyöhankkeita, jotka ovat arvoltaan vähintään kolmannes koneiden hankintahinnasta. Hankintahinta on seitsemästä kymmeneen miljardiin euroa
eollinen yhteistyö jaetaan suoraan ja epäsuoraan yhteistyöhön. Suora yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi valittavan järjestelmän huoltoa ja ylläpitoa. Epäsuora yhteistyö tarkoittaa hankkeita, joilla on merkitystä valtion turvallisuudelle. Näitä voivat olla esimerkiksi kyberturvallisuus ja tekoäly.
Epäsuora yhteistyö voi liittyä myös alihankkijoihin, jotka valmistavat valittavaan järjestelmään osia tai asejärjestelmiä.
– Me olemme käyneet jokaisen kandidaatin sekä heidän keskeisten kumppaneittensa kanssa vähintään yhden neuvottelukierroksen, joidenkin kanssa enemmänkin usean vuoden aikana, sanoo Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.
Tai tottakai elinkaarikustannukset sitten erikseen, mutta niistä ei voi varmasti sanoa yhdenkään koneen kohdalla että mitä tulee olemaan. Toki voi veikata että "hävittäjällä x ne tulee olemaan selvästi suurimmat".
