F-35 Lightning II

Muistan jonkin pilotin lausumasta - siis sitaatti artikkelissa - että ulkoiset ripustimet on nekin mietitty tutkaheijasteen osalta ja lisäävät heijastetta vain vähän.

Saa nähdä koska ripustimet kehitetään kokonaan tiputettaviksi.
Edestäpäin ne eivät paljoa varmaankaan tee, mutta all-aspect heijastetta ne lisäävät alta ja sivusta katsottuna aika paljon. Voipi olla että F-35 ei lennä niiden + ohjusten kanssa enää niin lähelle tutkia. Ripustinten pudottaminen tarvittaessa pelastaa sitten paljon, mutta toisaalta kun miettii sen tarvetta. AIM-9 on VVR ase ja sitä käytetään lähipuolustukseen + sitä tarvitaan harvoin jos on uskominen eetteriä. Usein ne puikot voivat jäädä siipiin tarpeettomina, joten hukkaan menisivät ohjukset ja kannakkeet jos niitä jouduttaisiin pudottelemaan. Sekin tulee kalliiksi pidemmän päälle...

Jos CUDA tulee niin sitten ehkä AIM-9X rooli vähenee?
 
Olisi mielenkiintoista tietää että kuinka paljon uloimmat siipiripustimet ja AIM-9X:t lisäävät koneen heijastetta. Ilmeisesti vain AIM-120 voidaan laukaista rungon sisältä tällä hetkellä ja paikkoja on vain 4 (optio 6:lle kylläkin).

Nuo ripustimet suunniteltiin jossain vaiheessa projektia uudestaan pienemmän tutkaherätteen aikaansaamiseksi, kun vaatimukset A2A-tehtävän selviytymiskyvystä muuttuivat. Muistaakseni tuo vaatimus tuli joko USMC:n tai RAF:n puolelta, kun kiskolaukaistavan ohjuksen integrointi asekuiluihin osoittautui turhan työlääksi. Lainaus AIAA Aviationin paperista, jota ei enää löydy netistä:
The rail launcher used at the base of the pylon was originally designated as a non-low observable LAU-148 and LAU-149. The only difference between the two was that only the LAU-149 contained a gas generation system. This was needed to provide continuous cryogenic cooling to the AIM-132 Advanced Short Range Air-to-Air Missile (ASRAAM) seeker head. By contrast, the LAU-148 contains ballast. Either launcher can be used with an AIM-9X®. The fact that the LAU-148 used ballast was done to create similarity between the two launchers such that extensive flutter and loads testing would not need to be repeated. As the F-35 program matured, the desire for improved low observability (LO) of the air-to-air mission evolved. This new requirement resulted in the design of the LAU-151 and LAU-152 rail launchers and an associated upgrade to the air-to-air pylon (now designated as a SUU-96).

fetch

Myös uusimmassa Aim-9X Block II+-versiossa on vähennetty tutkaherätettä:
FY 2018 continues procurement of AIM-9X Block II and the second year of AIM-9X Block II+ missiles, which incorporates specialized external materials to enhance aircraft platform survivability.
http://www.secnav.navy.mil/fmc/fmb/Docu ... s_book.pdf

Tämä siis antaa ymmärtää, että IP-ohjusten kantaminen on ollut vaatimus A2A-tehtävien suorittamiseksi, ja niiden aiheuttamaa tutkaherätettä on pienennetty jotta se mahdollistettaisiin. Siispä voisi olettaa, että näiden käyttäminen kuuluu ainakin joidenkin käyttäjämaiden operatiivisiin suunnitelmiin, eikä niiden aiheuttama tutkaheräte ole suuri ongelma.

Mitä tulee tuolla Rafale-ketjussa mainittuihin muihin ulkoisiin ripustimiin, niin niiden käyttämisen yhteydessä on aina puhuttu Day Two-skenaariosta, eli tilanteesta jolloin ilmaherruus on saavutettu eikä ilmasta-maahan uhkaa enää ole. Silloin koneen selviytymiskyvyllä ei ole hirveästi merkitystä, ja onkin epäselvää pystytäänkö tai kannattaako muita ulkoisia ripustimia käyttää jos näin ei ole, ainakaan muissa kuin stand-off skenaarioissa. Muut koneet joutuvat kantamaan ulkoisia ripustimia aina, joten niiden selviytymiskyky on suunniteltu sen mukaan, esim. häirintäkyvyn ja doktriinin suhteen.
 
Mitä tulee tuolla Rafale-ketjussa mainittuihin muihin ulkoisiin ripustimiin, niin niiden käyttämisen yhteydessä on aina puhuttu Day Two-skenaariosta, eli tilanteesta jolloin ilmaherruus on saavutettu eikä ilmasta-maahan uhkaa enää ole.
Tästä puhuu vain USA. Mitä se tarkoittaa meidän tilanteessamme? Ollaan siis varmaan samaa mieltä että me käymme defensiivistä sotaa myös ilmassa ja emme hyökkää täysin integroitua ilampuolustusta vastaan lamauttaakseme sen.

Eri asia on sitten että kuka uskoo tuohon suunnitelmaan että edes USA kykenisi tuhoamaan niinkin kehittyneen vastapuolen kuin Kiinan tai Venäjän ilmapuolustuksen ensimmäisenä sotapäivänä. Uskoo ken haluaa. Luulen että se kestäisi hieman kauemmin ja tulisi maksamaan kohtalaisesti. Eri asia sitten on hyökätä Iranin kaltaisiin maihin.
 
Tästä puhuu vain USA. Mitä se tarkoittaa meidän tilanteessamme? Ollaan siis varmaan samaa mieltä että me käymme defensiivistä sotaa myös ilmassa ja emme hyökkää täysin integroitua ilampuolustusta vastaan lamauttaakseme sen.

Eri asia on sitten että kuka uskoo tuohon suunnitelmaan että edes USA kykenisi tuhoamaan niinkin kehittyneen vastapuolen kuin Kiinan tai Venäjän ilmapuolustuksen ensimmäisenä sotapäivänä. Uskoo ken haluaa. Luulen että se kestäisi hieman kauemmin ja tulisi maksamaan kohtalaisesti. Eri asia sitten on hyökätä Iranin kaltaisiin maihin.

Ilmavoimien taistelu on etupäässä puolustuksellista taistelua, mutta ei täysin, kuten on selvinnyt tämänkin hankkeen vaatimuksista. Se myös tapahtuu käytännössä aina vahvan ja ulottuvan ilmatorjuntauhan läheisyydessä ja kaukovalvontatutkien kantaman sisällä. Selviytymiskyky on yhtälailla tärkeää myös puolustuksellisessa ilmataistelussa ja ilmasta-ilmaan toiminnassa. F-35:n selviytymiskyky perustuu pieneen tutkaherätteeseen, mikä kaikkien lausuntojen mukaan menetetään jos kannetaan merkittävää ulkoista asekuormaa. Tietyissä tilanteissa se ei välttämättä haittaa, kuten stand-off ohjuksia käytettäessä.

Kukaan ei ole tainnut puhua Venäjästä tai Kiinasta, vaan kyse on varmaankin enemmän Libyan ja Irakin kaltaisista skenaarioista. Yhdysvalloilla on myös merkittävästi tukevia lavetteja, kuten ilmaherruushävittäjiä ja elso-koneilla, mitä monella muulla maalla ei ole.
 
Edestäpäin ne eivät paljoa varmaankaan tee, mutta all-aspect heijastetta ne lisäävät alta ja sivusta katsottuna aika paljon. Voipi olla että F-35 ei lennä niiden + ohjusten kanssa enää niin lähelle tutkia. Ripustinten pudottaminen tarvittaessa pelastaa sitten paljon, mutta toisaalta kun miettii sen tarvetta.

F-35:n ripustimet ei taida olla irtilaukaistavia (niinkuin F-22:ssa), ainakin niiden kiinnitys siipeen näyttää melko tavalliselta minun silmään. Ripustimissa olevan kuorman saa toki laukaistua irti niinkuin Nato-ripustimelle tyypillistä on. En tiedä, luulen vain.
 
F-35:n ripustimet ei taida olla irtilaukaistavia (niinkuin F-22:ssa), ainakin niiden kiinnitys siipeen näyttää melko tavalliselta minun silmään. Ripustimissa olevan kuorman saa toki laukaistua irti niinkuin Nato-ripustimelle tyypillistä on. En tiedä, luulen vain.
Luulet oikein. Ripustimia ei pysty irroittamaan kesken lennon F-35:sta.

Joskus vuosia sitten puhuttiin, että iipot kehittävät koneeseen lisätankkeja jotka heivataan ripustimineen päivineen kuten Raptorissa.
 
F-35:n selviytymiskyky perustuu pieneen tutkaherätteeseen, mikä kaikkien lausuntojen mukaan menetetään jos kannetaan merkittävää ulkoista asekuormaa.

F-35 selviytymiskyky perustuu moneen muuhunkin asiaan kuten ELSO, tilannetietoisuus, verkottuminen ja sensorifuusio. Häive on vain yksi osatekijä. Tutkaheräte väistämättä kasvaa ulkoisella asekuormalla, mutta vain lisättyjen aseiden verran. Koneen kokonaisheräte on silloinkin pienempi kuin edellisen sukupolven koneilla.

Miettikää sellainen skenaario, jossa kärjessä lentää parvi pelkästään sisäisillä aseilla ja tuhoaa pahimmat uhat pois käyttämällä hyväksi maksimaalista häivettä. Sen takana tulee toinen parvi, jolla on ulkoiset ripustimet täynnä tavaraa sisäisten lisäksi ja suorittaa varsinaisen kohteen tuhoamisen samalla kun ensimmäinen parvi tukee elsolla ja tilannekuvalla. Takana tulleet eivät tarvitse maksimi häivettä, koska edellä menneet ovat jo hoidelleet ne ilkeimmät uhkatekijät.
 
Kukaan ei ole tainnut puhua Venäjästä tai Kiinasta, vaan kyse on varmaankin enemmän Libyan ja Irakin kaltaisista skenaarioista.
Minä puhuin. Peilaan HX-kandidaatteja pääosin suomen näkökulmaan, koska se on tässä vaiheessa minun mielestäni olennaisinta. Kehitysmaasodat on asia erikseen.
F-35 selviytymiskyky perustuu moneen muuhunkin asiaan kuten ELSO, tilannetietoisuus, verkottuminen ja sensorifuusio. Häive on vain yksi osatekijä. Tutkaheräte väistämättä kasvaa ulkoisella asekuormalla, mutta vain lisättyjen aseiden verran. Koneen kokonaisheräte on silloinkin pienempi kuin edellisen sukupolven koneilla.

Miettikää sellainen skenaario, jossa kärjessä lentää parvi pelkästään sisäisillä aseilla ja tuhoaa pahimmat uhat pois käyttämällä hyväksi maksimaalista häivettä. Sen takana tulee toinen parvi, jolla on ulkoiset ripustimet täynnä tavaraa sisäisten lisäksi ja suorittaa varsinaisen kohteen tuhoamisen samalla kun ensimmäinen parvi tukee elsolla ja tilannekuvalla. Takana tulleet eivät tarvitse maksimi häivettä, koska edellä menneet ovat jo hoidelleet ne ilkeimmät uhkatekijät.
Näin se todennäköisesti on suunniteltu ainakin isossa maailmassa. Ripustimiin liittyvä keskustelu lähti yksittäisen koneen käyttämistä, ulkoisten ripustinten tutkapinta-alasta.

Sanoin ja sanon edelleen että mikään näkemäni tai lukemani F-35:ä ei tue sitä että koneen ulkoiset ripustimet eivät vaikuttaisi olennaisesti sen selviytymiskykyyn. Ne vaikuttavat myös toimintasäteeseen aseiden painon ja vastuksen vuoksi. Siksi niitä ei todennäköisesti käytettäisi korkean riskin alueilla heti. Toinen seikka on sitten vastapuolen kyvyt, jotka sanelevat sen miten konetta voidaan käyttää.

Pelkistetysti siitä golfpallon kokoisesta maalista tutkassa voi tulla tennispallo, tai jopa jalkapallo tietyssä kulmassa aseiden ja ripustinten vuoksi. Modernit X-aaltotutkat (AESA) havaitsevat silloin F-35:n selvästi kauempaa.
 
F-35 selviytymiskyky perustuu moneen muuhunkin asiaan kuten ELSO, tilannetietoisuus, verkottuminen ja sensorifuusio. Häive on vain yksi osatekijä. Tutkaheräte väistämättä kasvaa ulkoisella asekuormalla, mutta vain lisättyjen aseiden verran. Koneen kokonaisheräte on silloinkin pienempi kuin edellisen sukupolven koneilla.

Varmasti on pienempi jos edellisen sukupolven kone kantaa samoja ripustimia, mutta kuten sanoit, selviytymiskyky perustuu moneen asiaan. Se tarkoittaa käytännössä vastustajan F2T2EA-ketjun kiistämistä tai viivyttämistä suoritettavan tehtävän aikana. Häive on yksi ja merkittävin keino vaikuttaa tähän, muita ovat mainitsemiesi lisäksi esim. nopeus, tehtäväsuunnittelu, reittivalinnat sekä aseiden ja sensorien kantama. Kaikkia näitä ominaisuuksia on mietitty kaikissa nykyaikaisissa hävittäjissä asejärjestelminä, mutta vaatimukset, painotukset ja etenkin resurssit ovat olleet erilaisia, kuten tuolla Rafale-vitjassa on keskusteltu.

Verrattuna muihin koneeseen, F-35:ssä on panostettu selkeästi eniten häiveeseen, varmaankin siksi koska se on paras tapa lisätä selviytymiskykyä, ja valmistajalla on ollut siihen kykyä ja rahoitusta. Muiden koneiden kanssa on tehty toisenlaisia suunnitteluratkaisuja, ja ne asejärjestelminä nojaavat enemmän muihin ominaisuuksiin, esim. elso-kykyyn.

Sen takia Growleria kaupataan SH:n kanssa ja Saab kehitää häirintäsäiliöitä sekä puhuu kaksipaikkaisesta elso-versiosta. Rafalen vaatimuksiin kuuluu myös tunkeutumiskyky, se perustuu enemmän laajan spektrin häirintäkykyyn sekä tilannetietoisuuteen ja matalalentokykyyn nojaavaan tehtäväsuunnitteluun ja siihen suunniteltuun aseistukseen. Eurofighter on panostanut kinemaattisiin ominaisuuksiin, isoon tutkaan, ja Rafalen ja Gripenin kaltaiseen laajaan häirintäkykyyn.

F-35:llä on myös joitain näitä ominaisuuksia, mutta ei kaikkia. Se on ihan yhtä lailla kompromissi suunnittelubudjetin, tilan, ristiriitaisten vaatimusten, riskienhallinnan, elinkaarihinnan ym. välillä kuin kaikki muutkin koneet. Ei se välttämättä tarkoita, että nämä muut koneet olisivat yhtä selviytymiskykyisiä kuin F-35 tai suoriutuisivat yhtä hyvin samoista tehtävistä, mutta ei myöskään sitä, että F-35 pystyisi kaikkeen mihin muutkin ulkoisen asekuorman kanssa.

Ja miksi pitäisikään? Koneeseen saa sen suunniteltuihin tehtäviin nähden riittävän asekuorman sisäisesti, jos ei saisi, niin siihen olisi varmaankin suunniteltu häiveominaisuuksia muihinkin kuin uloimpiin ripustimiin tai suunniteltu F-22:n tapaan tiputettavia ripustimia ja konseptoitu ulkoisia häiveaseita. Pienempien ja monipuolisempien aseiden, kuten esim. SACM ja SPEAR 3, kehittäminen on kustannustehokkaampaa.

Miettikää sellainen skenaario, jossa kärjessä lentää parvi pelkästään sisäisillä aseilla ja tuhoaa pahimmat uhat pois käyttämällä hyväksi maksimaalista häivettä. Sen takana tulee toinen parvi, jolla on ulkoiset ripustimet täynnä tavaraa sisäisten lisäksi ja suorittaa varsinaisen kohteen tuhoamisen samalla kun ensimmäinen parvi tukee elsolla ja tilannekuvalla. Takana tulleet eivät tarvitse maksimi häivettä, koska edellä menneet ovat jo hoidelleet ne ilkeimmät uhkatekijät.

Tämä on juuri sellainen stand off-skenario jota tarkoitin. Jos F-35 on ainoa käytössä oleva kone, niin kyllä se siihen soveltuu. Silloin se ei kuitenkaan taistele vahvuuksillaan eikä se ole parasta mahdollista käyttöä sille. Tämänkin takia sekä Yhdysvalloissa että Israelissa katsellaan F-15:n (ja SH:n) perään, erinäiset eurooppalaiset FCAS-hankkeet sisältävät myös olemassaolevien koneiden päivityksiä ja erinäisiä arsenaalikoneita ja häivelennokkeja suunnitellaan. Kun taistelu on verkottunutta ja tilannekuva jaettua, ei lavettien yksittäiset ominaisuudet ole se kaikkein tärkein asia, vaan niiden kaikkien kertoimena saatava kokonaissuorituskyky ja kustannushyöty.
 
Parin vuoden takaisesta Red Flagista voidaan päätellä aika hyvin miten F-35+muut koneet toimisivat vihamielisen maan ilmapuolustuksen läpäisyssä.
The recently revealed reports suggest that large-scale F-35A strikes were conducted in a highly contested/denied aerial environment. Air Force F-35As penetrated denied airspace and directed standoff weapons from B-1B heavy bombers flying outside the denied airspace. Those strikes destroyed simulated surface to air weapons systems. This suggests some of the exercises were an example of a “first day of war” scenario where Air Force F-35As spearheaded an attack on a heavily defended target set both in the air and on the ground. The F-35As entered the denied airspace and engaged both aerial and ground targets, not only with weapons they carried but also with weapons launched from other platforms such as the B-1Bs as they loitered just outside the threat environment acting as “bomb trucks.”
https://theaviationist.com/2017/02/...nce-with-a-201-kill-ratio-u-s-air-force-says/


Eli USAF tämänhetkinen "pommirekka" on B-1B Lancer, johon on integroitu lähes kaikki modernit pommit ja ohjukset, mukaanlukien JASSM/JASSM-ER ja LRASM. Saa nähdä toimiiko B-21 Raider samassa roolissa astuessaan palvelukseen.

USN käyttää Super Hornettia mm. aselavettina F-35C koneilleen. Tosin F-18 E/F on monesti toistettu olevan "complementary" eikä korvaava, johtuen varmastikin SH:n monipuolisuudesta. F-35 ei kanna vielä JASSMia tai LRASMia, eikä se voi tankata muita koneita. Stingray lisännee jonkin verran SH:n käyttöastetta tuki/iskutehtäviin.
 
Häiveestä johtuen F-35:lla on ylivoimaisesti paras EW tehokkuus sillä tutkapokkipinta-alan pienentäminen on tehokas tapa lisätä härinnnän tehokkuutta ja F-35:n tutkapoikkipinta-ala on 1/100 - 1/1000 kilpailijoista.
Juuri tuommoisia asioita tulee mieleeni, kun kerrotaan Growlerissa olevan F-35:ttä tehokkaampi EW-kyky. F-35 ei tarvitse niin tehokasta, sillä on tehokas häive. No joo, jos parven mukana liikkuu muita koneita, sitten siitä olisi hyötyä.
 
Häiveestä johtuen F-35:lla on ylivoimaisesti paras EW tehokkuus sillä tutkapokkipinta-alan pienentäminen on tehokas tapa lisätä härinnnän tehokkuutta ja F-35:n tutkapoikkipinta-ala on 1/100 - 1/1000 kilpailijoista.

Niin, tämähän on juuri se pointti, että F-35 hyötyy pienestä tutkaherätteestä, johon sen selviytymiskyky pohjautuu. Jos se kasvaa ripustimien käytön myötä, se menettää suuren osan edustaan.

Juuri tuommoisia asioita tulee mieleeni, kun kerrotaan Growlerissa olevan F-35:ttä tehokkaampi EW-kyky. F-35 ei tarvitse niin tehokasta, sillä on tehokas häive. No joo, jos parven mukana liikkuu muita koneita, sitten siitä olisi hyötyä.

Ei tarvitsekaan. Kyseessä on ihan eri käyttötarkoituksen koneet, F-35:n EW-häirintäkyky on pääasiassa APG-81:n kautta tuotettua tulenjohtotutkien ja ohjusten hakupäiden häirintää ja sen tarkoituksena on etupäässä suojata konetta itseään, varmasti se pystyy tätä kautta myös parven muita koneita suojaamaan.

Growlerin tehtävänä EA-koneena on tukea muiden taistelua ja se vaikuttaa paljon laajemmalla spektrillä, esim. viestintäyhteyksien ja kaukovalvontatutkien V/UHF-taajuuksilla. Tämä tehtävä vaatii enemmän ja laajemmalle alueelle ulottuvaa säteilytehoa, ja onhan se aika selvää että Growlerissa 3-5 ympärisäteilevellä, erillisella generaattorilla varustetulla GaN-häirintäsäiliöllä (+ APG-79) on enemmän EW-kykyä.
 
Viimeksi muokattu:

"Other aircraft like bombers, tankers, helicopters, and twin engine fighters have been doing ‘hot crew swaps’ for some time. Until now, it hasn’t been safe to do with a single engine fighter, but the F-35’s maintenance-friendly design provided Airmen here an opportunity to develop this capability," said Col. Michael Miles, 388th Maintenance Group commander.

During a rapid crew swap, a pilot takes off, completes his mission, lands and takes on fuel while another pilot takes over the cockpit of the same fighter.

This cuts down on the number of required maintenance actions and reduces the time it takes to generate a new sortie by up to two hours, said 1st Lt. Ryan Naluai, 421st Aircraft Maintenance Unit assistant officer in charge.

“The jet’s systems report on the health of the aircraft as it is flying and after it lands. So, under these conditions, we can confidently put it back up in the air again immediately without doing a full post-operation inspection,” Naluai said. “It’s a testament to the reliability of the F-35 and the proficiency of our maintainers.”

"During home-station flying, rapid crew swaps will allow for more sorties in a condensed period of time, which will become increasingly important as three full squadrons begin flying here," said Maj. Caleb Guthmann, 388th Fighter Wing director of staff and 34th Fighter Squadron F-35 pilot.

During wartime, it allows aircraft to continually rotate into the fight, providing combat flexibility.

“Flying more sorties with less down-time proves the capability of the F-35 to fly sustained combat operations,” Guthmann said. “It gives us more time in the air to target bad guys and protect friendlies.”

Toisaalta, voisi miettiä että mitä tapahtuu jos olisi Growlereita tukemassa F-35:ia.

Ainakin lompakko kevenee.
 
Niin, tämähän on juuri se pointti, että F-35 hyötyy pienestä tutkaherätteestä, johon sen selviytymiskyky pohjautuu. Jos se kasvaa ripustimien käytön myötä, se menettää suuren osan edustaan.

.....................

Itseasiassa suuri osa kyvystä tulee integroidusta sensorijärjestelmästä.

Häive on passiivinen asia ja omasuoja, nuo muut ovat aktiivisempaa kamaa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
To build the Air Force we need, we need capacity. And our analysis shows that needs to be 72 fighters per year to be able to drive average age down, to be able to recapitalize in the right mix [according to] the analysis we did on the fight against a peer competitor. If an adversary ever sees the F-35, I want them to have something show up on all their screen savers that says, “We’re here” — not “I’m here,” but “We’re here.” If they ever do see an F-35, which is highly unlikely, it will never be alone. We’re going be there in space — we’ve been there for a while; we’re going to be there with high altitude, ISR; we’re going be there with the B-21. It’s about to wreak havoc, and there’s nothing they can do about it. And there’s one weapon system that we’ve designed to quarterback, to call the audibles inside enemy airspace, and that’s the F-35. It fuses information, it fuses data. For me, we are not going to integrate the F-35 into the joint team, we are going to integrate the penetrating joint team into the F-35.

...we looked at different force elements and different force sizes, different kinds of weapon systems working together. It became clear to us that we need capacity. Of those four weapons systems that we need to fly into the 2030s, as we build up size of the F-35 fleet, one of them is not going to make it, and that’s the F-15C. A-10s are going to fly in the 2030s, F-15 Eagles will fly in the 2030s, F-16 will fly in the 2030s. All our analysis says the F-15C’s not going make it. ... if we’re refreshing the F-15C fleet as we build the F-35 fleet, this is not about any kind of a trade. First and foremost we have got to keep the F-35 on track. ... One plus one, fourth-gen plus fifth-gen, actually equals three [fighters] if they’re used correctly because they each make each other better.

What we can’t afford to do is slow down our procurement of the F-35. We want to drive aircraft age down to about 15 years, as opposed to 28 years, which is where we are at now. To do that, you’ve got to buy 72 aircraft a year. If we had the money, those would be 72 F-35s, but we’ve got to look at this from a cross-business case. The F-15 will never be the F-35. But I need an asset.
https://www.defensenews.com/intervi...and-improved-f-15-and-future-of-light-attack/
 
Back
Top