F-35 Lightning II

.
 

Niin @46800 ? Vastasin tähän @Einomies1 :n pohdintaan: "Tuo vahvisti olettamukseni että Suomelle hinta ei ole sama kuin US-ilmavoimille." Eli vielä kerran: hinta on sama kuin USA:lla lisättynä FMS-maksulla... Lisäksi pitäisi hankkia aseet, joita Puolan kaupassa ei mainittu lainkaan. Suunnitellut ase- ja sensorihankinnat sisältyvät Hornetin seuraajahankinnan arvioituun kokonaishintaan.
 
Totta kai varusteet, sensorit ja aseet sisältyvät hankinnan kokonaishintaan. Lähinnä vastasin @Einomies1 kysykseen koneiden hinnoista. Eli: Suomi maksaa koneista saman kuin USA + FMS-maksu päälle. Tietysti sellaiset komponentit, joita USA:lla ei ole käytössä, eivät mene tämän hinnoittelun mukaan.

Totta kai varusteet, sensorit ja aseet sisältyvät hankinnan kokonaishintaan.
Ymmärtääkseni Suomessa noin, Puolassa kokonaisuudessaan ei.
 
Niin @46800 ? Vastasin tähän @Einomies1 :n pohdintaan: "Tuo vahvisti olettamukseni että Suomelle hinta ei ole sama kuin US-ilmavoimille." Eli vielä kerran: hinta on sama kuin USA:lla lisättynä FMS-maksulla... Lisäksi pitäisi hankkia aseet, joita Puolan kaupassa ei mainittu lainkaan. Suunnitellut ase- ja sensorihankinnat sisältyvät Hornetin seuraajahankinnan arvioituun kokonaishintaan.
Aivan.
Suurinpiirtein noin.
Eli Puolan kaupan koneitten julkistettu yksikköhinta ei ole sinällään täysin vertailukelpoinen HX-kaupassa.
 
Olisiko koneiden varustuseroilla mitään tekemistä hintalapun kanssa? Kuten Puolan uutisesta luit, Puola maksaa jarruvarjoista 6 miljoonaa ja nämä eivät tule käyttöön USAF:lla. Kuinkahan monta kertaa pitää toistaa, että peruskoneen hinta on sama kuin USA:lla + FMS-maksu. Puolan osalta FMS oli 5 miljoonaa taatelia.
Mitä tarkoitat? F-35 kohdalla ei valita sensoripodeja tai muita järjestelmiä, koska kaikki on naitettu toimimaan keskenään alusta saakka. Ainoastaan aseintegraatiot maksetaan tukipalvelujen ja itse aseiden kanssa. Eri juttu on muiden kohdalla, joihin voidaan valita eri toimittajien laitteita. Eihän F-35 edes tarvitse periaatteessa mitään ylimääräistä aseiden lisäksi. Näinhän konetta on markkinoitu.

Montako kertaa pitää toistaa että starttipaketti ei ole se mitä koneiden ylläpito maksaa jatkossa. Ekat vuodet mennään tällä rahalla, mutta siitä eteenpäin ylläpito maksaa sitten mitä maksaa. Etkö näe tässä mitään ongelmaa tai epävarmuutta? Lentotuntihinta on US-hinnassa erittäin korkea ja sitä yritetään laskea n. 25 % vuoteen 2025 mennessä, mutta siitä ei ole takeita.
Kauppaan ei kuulu aseita vaan niistä sovitaan myöhemmin. Myöskin koneiden lopulliset käyttö- ja ylläpitokustannukset määritellään vasta sitten, kun konekauppaan kuuluva aloituspaketti loppuu vuonna 2030.

Toinen seikka, mitä korostan: Puola oli toivonut itse F-35-hävittäjän huoltoa tai osavalmistusta. Sitä ei Puolaan saatu, koska maa ei kuulunut koneen kehitysohjelmaan alun perin.
https://yle.fi/uutiset/3-11198622

Eli se mitä olen sanonut jo vuosia, vahvistuu: kumppanuusohjelmassa olevat maat ovat jakaneet jo potin ja depotit on päätetty. Emme saisi varmaankaan edes kokoonpanoa teollisuudelle. Huoltokysymykset ovat auki, kun ei tiedetä tarjousta. Miten omavaraisuus mahdollistetaan?

Lähtökohtaisesti tuo Puolan tapaus ei ole hyvä asia meidän kannaltamme, koska alusta saakka pv on korostanut hyvin vahvaa omavaraisuutta huoltaa ja korjata koneita kotimaassa. Ero on heti kättelyssä melkoinen Rafaleen ja Gripeniin, jotka lupasivat laajan teknologian siirron ja vapauden kehittää konetta mielinmäärin Suomessa. Myös Bojoing ja Eurofighter-konsortio lupaavat enemmän.
 
Laitetaan vielä tämä ameriikaksi:
“Without being a member of the F-35 programme it would be much more difficult for Poland to acquire any production or maintenance capabilities for this aircraft,” it adds.
https://www.flightglobal.com/defence/poland-signs-f-35-contract-worth-46bn/136476.article

F-35 ALIS open deficiencies grow to 4,700 over past two years
By Garrett Reim17 March 2020

Lockheed Martin has made several improvements to the F-35’s Autonomic Logistics Information System (ALIS), but the technology remains plagued by about 4,700 deficiencies.
A new Government Accountability Office (GOA) review of ALIS, the F-35’s ground-based software support system, outlines the scope of problems still affecting the technology, which has long been plagued by issues.

The report says 66% of outstanding deficiencies came to light in the last two years, and 22% are “Category 1’ or “Category 2” problems.
“Category 1 deficiencies are considered critical and could jeopardise safety, security or another requirement,” says the GAO’s report. “Category 2 deficiencies are those that could impede or constrain successful mission accomplishment.”

The report does break out numbers of Category 1 versus Category 2 deficiencies.

ALIS’ 4,700 open deficiencies are atop 873 deficiencies with the F-35, problems which were recently outlined in the US Department of Defense’s (DoD) Office of the Director of Operational Test & Evaluation. The report was released to the US Congress on 30 January.

In the same way that a large number of ALIS deficiencies were found recently, personnel responsible for fixing the F-35 aircraft are also regularly discovering new problems. “Although the programme is working to fix deficiencies, new discoveries are still being made, resulting in only a minor decrease in the overall number of deficiencies,” says that report.

Despite a myriad of problems, some small improvements are being made to ALIS, according to a GAO survey of five sites which host the system.

“According to pilots, maintainers, supply personnel and contractors at five US F-35 locations, ALIS is generally performing better than it was 5 years ago,” says GAO. “Specifically, users at all five locations stated that data processing, downloading of information and screen navigation were generally faster than previous years.”

That progress continues to be outweighed by a large amount of problems with ALIS.

While users at all five F-35 locations we visited said that ALIS is performing better than it was 5 years ago, they also stated that the system still posed significant challenges to day-to-day F-35 operations,” says GAO.

The government agency’s survey of facilities found seven major groups of problems remain: inaccurate or missing data, challenges deploying the system, a need for more personell than anticipated, an inefficient issue resolution process, poor user experience, immature applications and ineffective training.

In the long run, Lockheed Martin and the F-35 Joint Program Office (JPO) plan to scrap ALIS and replace it with the Operational Data Integrated Network (ODIN), a cloud-based system which they claim will not have the same problems and will be ready by December 2022.

For its part, Lockheed Martin emphasises recent improvements and declines to comment on when ALIS issues will be fixed.

“Lockheed Martin is working closely with the F-35 JPO on ALIS enhancements and we remain committed to improving speed, reducing labor and enhancing the user experience as we transition to the government-led Operational Data and Integrated Network,” says the company.

Ultimately, the GAO is concerned the Pentagon and Lockheed Martin do not have a sufficient plan for fixing ALIS in the short term.

“The Department of Defense has not developed a performance measurement process for ALIS, which GAO recommended in 2014, or determined how ALIS issues affect F-35 fleet readiness,” says the agency. “Without efforts in these areas, DoD will be hindered in addressing ALIS challenges and improving aircraft readiness.”
https://www.flightglobal.com/fixed-...es-grow-to-4700-over-two-years/137345.article


Viimeinen (lihavoitu)kuullostaa varsin uskomattomalta. DoD ei ole saanut 6 vuoteen aikaan arviontiprosessia, jolla ALIS-järjestelmän suorituskykyä ja kehittymistä voitaisiin seurata!
Puolalle myytiin kuitenkin ALIS, huolimatta että se on täysin susi järjestelmä! Puola saa koneensa 2024 jenkeissä ja ekat lennetään tänne 2026 (IOC) ja ODIN ei tule kenttäkäyttöön edes teoriassa 2020-luvulla kuin korkeintaan joissain yksiköissä.

Vaikka ODIN olisi valmis kokeisiin 2022 loppuvuodesta (mitä epäilen suuresti), sen kenttätestaus koulutusyksiköissä kestää pari-kolme vuotta hyvinkin, jonka jälkeen sitä voidaan alkaa ehkä jakamaan. Luulen että 2030-luvun alussa uusi järjestelmä voi olla laajemmin saatavilla maailmalla. Siihen saakka mennään ALISilla.

Listatut ongelmat linkatulla sivustolla ovat vakavia, kuten se että järjestelmä väittää että konetta ei voi lentää, vaikka siinä ei näytä olevan vikaa. Sitten ilmavoimat yrittää miettiä että voidaanko lentää turvallisesti vai ei. Osa järjestelmän tiedoista vain katoaa ja osa on väärin. Kyse on kuitenkin huollon ja tehtäväsuunnittelun ongelmista, joka vaikuttaa suoraan hävittäjän taistelukykyyn ja lento-operaatioihin.
 
Kyllä hinnat ovat aina tapauskohtaisia. Katetta riittää joten pelivaraakin on. Uskon vahvasti, että USA tarjoaa meille koneet hyvillä ehdoilla joskin ei asiaa julkisuudessa avaten. Kaikki viittaa siihen (panostus, vaivannäkö ja hallinnon lausunnot).
Toisaalta jos olisi OIKEIN tosissaan haluttu panostaa ja nähdä vaivaa niin ne neljä konetta olisi ollut Suomessa, vaikka sitten mutteri kerrallaan tuotuna. Koska murikassa ja LM:lä se ei jää kuulemma resursseista kiinni.
 
Toisaalta jos olisi OIKEIN tosissaan haluttu panostaa ja nähdä vaivaa niin ne neljä konetta olisi ollut Suomessa, vaikka sitten mutteri kerrallaan tuotuna. Koska murikassa ja LM:lä se ei jää kuulemma resursseista kiinni.
Kun panostetaan, ja nähdään vähän vaivaa:
Joo.
Kolmannessa osassa kun valmistauduttiin lentämään neljä konetta Amerikoista Isoon Britaniaan, niin hommaan varattiin ymmärtääkseni kuusi konetta.
Neljä, joilla yritettiin lähteä + yksi varakone kentällä? +kakkosvarakone kuljetuskoneessa vietynä, jos varakonekaan ei olisi pystynyt toimimaan.
 
Air Force Fighter Pilot Joins Navy Marine Corps Team
18 Mar 2020 Seaman Jonathan Berlier USS America (LHA 6)

"“When I get into the cockpit, it’s like the world shuts off around me and the only thing that matters is the mission,” said Air Force Capt. Melanie Ziebart, a pilot assigned to Yokota Air Force Base. “Being a single-seat fighter pilot is incredibly rewarding and confidence-building because it’s only you in that jet and you’re trusted to figure it out when things go wrong.”

Becoming a fighter pilot in the United States Air Force has been something of a family tradition. It was Ziebart’s parents who inspired her from a very young age, both of whom were fighter pilots. Her father was an F-16 pilot with the 35th Fighter Squadron at Kunsan Air Base, Korea. Her mother was in the first graduating class of women at the Air Force Academy; an essential asset to paving the way for women in military aviation. After pilot training, she became an instructor for the T-37 and later went on to fly the KC-135.

“I absolutely look up to her,” said Ziebart. “She never let the attitude of men-thinking-women-didn’t-belong-as-pilots deter her. Her positive outlook and determination inspired me throughout my Air Force journey and her experiences taught me that gender doesn’t matter in the cockpit.”

Her parents took her to an Air Force Academy football game where she first watched the Thunderbirds fly over the stadium, that moment would become a significant memory and helped fuel her passion for flying which, combined with inspiration from her parents, cemented her decision to become a pilot.

“Before college I was really dedicated to school and sports,” said Ziebart. “I always knew I wanted to be a fighter pilot, so I worked really hard to set myself up for that goal. My parents both taught me that I could be and do anything that I wanted if I worked hard enough. I always knew that I wanted to serve my country in some way and based on their stories, flying jets didn’t seem like a bad way to do it.”

As she grew older, Ziebart continued towards her childhood goal. During her time at the University of Southern California, she joined the ROTC program. She became Detachment 060’s Air Force ROTC Distinguished Graduate and Cadet of the Year, to kick-start her career as a pilot.

After graduating, Ziebart was chosen for the Euro-NATO Joint Jet pilot training program at Sheppard Air Force Base, Texas. There, she was officially selected as a fighter pilot and chosen to fly the F-16 Viper, the same aircraft her father flew. She went on to fly the F-16C with the 80th Fighter Squadron at Kunsan Air Base, Korea. Ziebart said it was a special moment receiving her first orders to the same fighter assignment in Korea her father had 30 years before her and she remembered the moment when she found her father’s name-tag on display at Kunsan.

“I was able to go over there and put my name-tag next to his and get a picture,” said Ziebart. “That was a pretty cool experience.” Her fighter pilot dreams would take her much farther than she realized. Ziebart is now an Air Force exchange pilot flying with the 31st Marine Expeditionary Unit (MEU) Marine Fighter Attack Squadron (VMFA) 121 Green Knights, reinforcing Marine Medium Tiltrotor Squadron (VMM) 265, aboard the amphibious assault ship USS America (LHA 6).

She now flies the F-35B Lightning II aircraft aboard the ship, making her an essential asset to three branches of the U.S. military. “I’m lucky to be surrounded by passionate, dedicated, and talented people,” said Ziebart. “Being in the military has afforded me more opportunities than I ever imagined and flying jets is the best job in the world!”

There are currently six Air Force pilots flying the F-35B in Marine squadrons as a way to disseminate inter-service tactics and strengthen joint-force capabilities. She is the only one among them to deploy with an embarked squadron.

“Because of my assignment with the Green Knights in Iwakuni, I’m the first one lucky enough to deploy on a Navy ship and get the full experience of being an amphibious war-fighter,” said Ziebart.

Switching to the F-35B was completely different for Ziebart. She explained how the jet gives her access to more situational awareness of surface and air threats than the F-16, making her a more efficient fighter pilot. She also enjoys the cutting-edge technology found in the F-35B. Although some of the flying experiences are very different, Ziebart’s fundamental skills of dogfighting and tactically maneuvering a jet transferred quickly to the F-35B.

“The F-35B’s advancement in technology is truly impressive and the amount of information that we get on our giant display is game-changing,” said Ziebart. “It’s such a surreal feeling to take-off, fly at the speed of sound, simulate shooting a missile at an adversary, then drop a bomb and watch it explode on a screen in my jet, and call that my job.”
Her passion for flying is driven by gratifying experiences in the air. She said the most enjoyable part is the unique challenge that comes from flying a new aircraft in a new environment.

“It’s been challenging and humbling to throw myself into an environment that I knew absolutely nothing about,” said Ziebart. “Luckily every Sailor and Marine has been quick to teach me boat-life and keep me from getting lost in the passageways.”

Ziebart’s inter-service experience has been eye-opening. She said she has been involved in planning missions she never knew existed and learned the incredible capabilities of the Navy and Marine Corps team. “Each ‘first’ is making me a more rounded and confident pilot,” said Ziebart. “I welcome each challenge that Navy-life brings and I’m enjoying the process of learning more about our missions and capabilities here.”

After her exchange with the Marines, she will return to an Air Force squadron and her goal is to teach and mentor young fighter pilots as an instructor. “I’ve been inspired by the dedication and passion of so many instructors and I would love to contribute back to our community in that way.”
https://www.dvidshub.net/news/365416/air-force-fighter-pilot-joins-navy-marine-corps-team

1000w_q95.jpg
Photo: "200307-N-BT681-1041 GULF OF THAILAND (March 7, 2020) United States Air Force pilot Capt. Melanie Ziebart poses for a photo on the flight deck of amphibious assault ship USS America (LHA 6). America, flagship of the America Expeditionary Strike group 31st MEU team, is operating in the 7th Fleet area of operations to enhance interoperability with allies and partners and serve as a ready response force to defend peace and stability in the Indo-Pacific region. (U.S. Navy photo by Mass Communication Specialist Seaman Jonathan Berlier.
 
Dutch Lightning leader
April 2020 Bob Fischer

"Last October, a first Dutch F-35A to be permanently stationed at Leeuwarden arrived at the base in the north of the country. At the controls was Lt Col Ian ‘Gladys’ Knight, who talked to Bob Fischer about Dutch F-35 numbers and dogfighting in the stealth warplane....

...Fighters compared
Knight considers flying the F-35 even easier than the F-16. “Of course, looking at the flight controls, the fighter is more advanced. But the simplicity of flying gives the pilot more time for the ‘real’ job – the use of the F-35 as a weapon-and-sensor platform. The turbofan engine is more powerful and able to accelerate faster, which can be proved during dogfights and basic fighter manoeuvres [BFM]. When looking at dogfighting capabilities, the F-35 is in between the F-16 and the F/A-18. Another difference is that the F-35 is equipped with an auto-throttle, which functions as a kind of a cruise control. G-forces will be the same as with the F-16 – around 9G.

“Navigation maps are shown on a display on the instrument panel, but paper maps are still used in the cockpit,” Knight added. The pilots use a military variant of the standard civilian approach plates – the printed charts used to fly instrument approaches. “The back-up contains several layers – it looks like GPS or INS [inertial navigation system] and is comparable with the F-16, but it’s more advanced. Pilots’ checklists will also see a digital variant introduced in the future, but today’s version is still paper.”...

...In terms of pilot training, four full-mission simulators are at the base. More will be provided at Volkel Air Base, and these will all ultimately be linked together. No other procedure trainers have been acquired for the F-35...."

Source: Air Forces Monthly Magazine April 2020 No. 385
http://www.f-16.net/forum/download/file.php?id=32622 (pdf, 2 sivua)
 
Näyttää vähän rekkalesbolta. Tuskin haluaa esitellä itseään bikineissä MP.netin ruutiukoille.
Nooh! Hyi sentään sinua! :)

Oletko edes nähnyt koskaan todellista rekkista?
Tässä sinulle:

maxresdefault.jpg
 
Mitä tarkoitat? F-35 kohdalla ei valita sensoripodeja tai muita järjestelmiä, koska kaikki on naitettu toimimaan keskenään alusta saakka. Ainoastaan aseintegraatiot maksetaan tukipalvelujen ja itse aseiden kanssa. Eri juttu on muiden kohdalla, joihin voidaan valita eri toimittajien laitteita. Eihän F-35 edes tarvitse periaatteessa mitään ylimääräistä aseiden lisäksi. Näinhän konetta on markkinoitu.

Montako kertaa pitää toistaa että starttipaketti ei ole se mitä koneiden ylläpito maksaa jatkossa. Ekat vuodet mennään tällä rahalla, mutta siitä eteenpäin ylläpito maksaa sitten mitä maksaa. Etkö näe tässä mitään ongelmaa tai epävarmuutta? Lentotuntihinta on US-hinnassa erittäin korkea ja sitä yritetään laskea n. 25 % vuoteen 2025 mennessä, mutta siitä ei ole takeita.
Kauppaan ei kuulu aseita vaan niistä sovitaan myöhemmin. Myöskin koneiden lopulliset käyttö- ja ylläpitokustannukset määritellään vasta sitten, kun konekauppaan kuuluva aloituspaketti loppuu vuonna 2030.

Toinen seikka, mitä korostan: Puola oli toivonut itse F-35-hävittäjän huoltoa tai osavalmistusta. Sitä ei Puolaan saatu, koska maa ei kuulunut koneen kehitysohjelmaan alun perin.
https://yle.fi/uutiset/3-11198622

Eli se mitä olen sanonut jo vuosia, vahvistuu: kumppanuusohjelmassa olevat maat ovat jakaneet jo potin ja depotit on päätetty. Emme saisi varmaankaan edes kokoonpanoa teollisuudelle. Huoltokysymykset ovat auki, kun ei tiedetä tarjousta. Miten omavaraisuus mahdollistetaan?

Lähtökohtaisesti tuo Puolan tapaus ei ole hyvä asia meidän kannaltamme, koska alusta saakka pv on korostanut hyvin vahvaa omavaraisuutta huoltaa ja korjata koneita kotimaassa. Ero on heti kättelyssä melkoinen Rafaleen ja Gripeniin, jotka lupasivat laajan teknologian siirron ja vapauden kehittää konetta mielinmäärin Suomessa. Myös Bojoing ja Eurofighter-konsortio lupaavat enemmän.

Jos otetaan ykköskriteeriksi se, että emme saa vuonna 2060 olla HX:n ainoa käyttäjä, niin F-35:n jälkeen varmaankin Rafale on varmimmin vielä silloin muidenkin maiden käytössä.
 
Tämä on tavallaan ajankulun kannalta järkyttävää, mutta minulta löytyy omasta vaatimattomasta leikekirjasta Turun Sanomien artikkeli 1980-luvulta, jossa spekuloidaan silloisen hävittäjäkaluston korvaamista. Ja siinä vilahti myös Ranskan tulevaisuuden hävittäjä: RAFALE. Tämän jälkeen minusta on pikkuhiljaa tullut ranskalaisen vaihtoehdon suuri suosija, väheksymättä yhtään USA:n vaihtoehtoja.

Eläkkeellä olevaa jännittää aluksi meneillään olevaa ns kriisi, eli kelle nalli napsahtaa, ja toisaalta odottaa mahd ensi vuoden HX-päätöstä...o_O
 
Mitä tarkoitat? F-35 kohdalla ei valita sensoripodeja tai muita järjestelmiä, koska kaikki on naitettu toimimaan keskenään alusta saakka. Ainoastaan aseintegraatiot maksetaan tukipalvelujen ja itse aseiden kanssa. Eri juttu on muiden kohdalla, joihin voidaan valita eri toimittajien laitteita. Eihän F-35 edes tarvitse periaatteessa mitään ylimääräistä aseiden lisäksi. Näinhän konetta on markkinoitu.

Montako kertaa pitää toistaa että starttipaketti ei ole se mitä koneiden ylläpito maksaa jatkossa. Ekat vuodet mennään tällä rahalla, mutta siitä eteenpäin ylläpito maksaa sitten mitä maksaa. Etkö näe tässä mitään ongelmaa tai epävarmuutta? Lentotuntihinta on US-hinnassa erittäin korkea ja sitä yritetään laskea n. 25 % vuoteen 2025 mennessä, mutta siitä ei ole takeita.
Kauppaan ei kuulu aseita vaan niistä sovitaan myöhemmin. Myöskin koneiden lopulliset käyttö- ja ylläpitokustannukset määritellään vasta sitten, kun konekauppaan kuuluva aloituspaketti loppuu vuonna 2030.

Toinen seikka, mitä korostan: Puola oli toivonut itse F-35-hävittäjän huoltoa tai osavalmistusta. Sitä ei Puolaan saatu, koska maa ei kuulunut koneen kehitysohjelmaan alun perin.
https://yle.fi/uutiset/3-11198622

Eli se mitä olen sanonut jo vuosia, vahvistuu: kumppanuusohjelmassa olevat maat ovat jakaneet jo potin ja depotit on päätetty. Emme saisi varmaankaan edes kokoonpanoa teollisuudelle. Huoltokysymykset ovat auki, kun ei tiedetä tarjousta. Miten omavaraisuus mahdollistetaan?

Lähtökohtaisesti tuo Puolan tapaus ei ole hyvä asia meidän kannaltamme, koska alusta saakka pv on korostanut hyvin vahvaa omavaraisuutta huoltaa ja korjata koneita kotimaassa. Ero on heti kättelyssä melkoinen Rafaleen ja Gripeniin, jotka lupasivat laajan teknologian siirron ja vapauden kehittää konetta mielinmäärin Suomessa. Myös Bojoing ja Eurofighter-konsortio lupaavat enemmän.

Japani ei ole partnerimaa, mutta kokosi itse omia koneitaan. Ei ehkä paras verrokki Suomelle, mutta jonkinlainen ennakkotapaus kuitenkin.
 


Edustajainhuoneen ryhmä: Yhdysvaltojen tilattava ensi vuonna lisää F-35 -hävittäjäkalustoa, sillä myös maan vihollisten kyvykkyys kasvaa
Mikko Pulliainen 20.3.202012:15
Määrän lisäystä perustellaan myös talous- ja työllisyysvaikutuksilla.


Joukko Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen edustajia on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vuoden 2021 puolustusbudjettiin vaaditaan lisää määrärahoja Lockheed Martinin valmistaman F-35 Lightning II Joint Strike Fighter (JSF) -monitoimihävittäjän tuotantoon.
Asiasta kertoo Defensenews.
Yhteensä 130 edustajainhuoneen 435 edustajasta osallistuu vetoomukseen, jossa todetaan Yhdysvaltain vihollisten kehittävän omia ohjuspuolustusjärjestelmiään sekä viidennen sukupolven hävittäjäkalustoaan. Vetoomusta on allekirjoitettu yli puoluerajojen.

”On ensiarvoisen tärkeää, että kasvatamme kansakuntamme ainoan viidennen sukupolven häivehävittäjän tuotantoa, jotta Yhdysvallat säilyttää ilmaherruutensa, ja jotta F-35 -ohjelman [yksikkö]kustannukset laskisivat”, vetoomuksessa todetaan.
Hankintamäärärahojen kasvattamista perustellaan myös sillä, että F-35 -ohjelmalla on merkittävä talousvaikutus: se ylläpitää Yhdysvalloissa 1 800 alihankkijan verkostoa ja työllistää suoraan tai epäsuorasti 254 000 ihmistä.
Puolustusministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä on varattu rahaa yhteensä 79 F-35 -koneelle, joista 48 on Suomellekin ehdolla olevaa ilmavoimien A-versiota, merijalkaväen B-versiota ja 21 laivaston C-versiota.

Allekirjoittajien mukaan tämä on 19 kappaletta vähemmän kuin kuluvalla budjettikaudella, mikä taas aiheuttaa maan sotilaalliselle kyvykkyydelle sellaisen vajeen, jota neljännen sukupolven koneilla ei voida ratkaista.
Allekirjoittajat vaativat ensi vuoden budjettiin varoja 98 koneelle, joista 60 olisi A-versiota, 12 B-versiota ja 26 C-versiota.
Samoin lisäresursseja tulisi allokoida koneen valmiuden kehittämiseen, erityisesti siihen että F-35 täyttäisi sille asetetun 80 prosentin käytettävyystavoitteen. Lisävaroja kaivataan myös muun muassa JASSM (Joint Air to Surface Standoff Missile) -ohjusintegroinnin nopeuttamiseen.
Vastaavankaltaisen vetoomuksen allekirjoitti viime vuonna 103 edustajaa.
 
UK Declared F-35 Operational Despite Issues, Auditors Say
March 19, 2020

LONDON—The UK declared the F-35 operational even though the fleet was suffering from availability, infrastructure, logistics and security issues, auditors have revealed.
The UK National Audit Office (NAO) found that the December 2018 initial operating capability (IOC) from land bases was granted with 67 exceptions, with almost one-third of those still yet to be resolved more than a year later.

It is not clear on how many criteria IOC (Land) was judged, but the process is common practice, officials say, noting that waiting for all issues to be fully addressed before declaring the aircraft operational would “needlessly withhold” the capability from the front-line.
In its report studying how new capabilities are delivered into front-line operations, the NAO reported that in the run-up to the milestone there had been delays in the provision of synthetic training facilities. This affected the availability of pilots and maintainers, while operational availability of the aircraft “hampered the ability to deliver training.”
The report appears to confirm the reasons behind a 34-day flying break by the UK-based fleet in the late summer of 2018 reported by Aerospace DAILY.
Plans to use simulators for training have been frustrated by “technical difficulties and delays in security vetting.”

The NAO said the UK Ministry of Defense is able to use exemptions when bringing a new capability into service. Capabilities that do not meet specifications but are deemed good enough would be given an exemption. The NAO also says that IOC acceptance criteria for the F-35 was not finalized “until several years” after business case approval in the second half of 2017.
Exemptions arose from “not being able to demonstrate deployability through a planned exercise,” because of aircraft availability, a reliance on contractors for mission support because of a lack of trained Royal Air Force personnel, and a lack of access to mission support training facilities in the U.S. Another challenge was an inability to program aircraft with UK mission data independently of the U.S. This has since been addressed with the opening of the Australian, Canadian and United Kingdom Reprogramming Laboratory (ACURL) at Eglin AFB, Florida, which was declared operational in February.

The NAO notes that 20 of the exemptions had still not been resolved as of February of this year, but also says the Royal Air Force and Royal Navy have made progress in the areas of training personnel and logistics. Aerospace Daily understands that of the 67 exemptions, only six now remain and will be resolved by year’s end.
The UK now has 15 F-35Bs based in the country flying with front-line unit 617 Sqdn. and with 207 Sqdn, a training unit. Since their arrival to the UK, the aircraft have been deployed to Cyprus and flown operational missions in the Middle East. They also recently took part in a Tier 1 Red Flag exercise with Five Eyes partners Australia and the U.S.

A spokesman for the UK MoD said, “We are grateful to the NAO for their report and acknowledge there is further to go. We will continue to improve through the Integrated Review and remain committed to ensuring new capabilities present the best value for money.”
A Lockheed Martin spokesman said that while it was for the customer to answer questions concerning IOC, “the F-35 program globally continues to mature, and Lockheed Martin has made significant steps in terms of reliability and aircraft availability, with the global fleet averaging greater than 65% mission-capable rates and operational units consistently performing near 75%.”
 
Back
Top