F-35 Lightning II

HX hankkeen tilaisuuksissa on koko ajana korostettu että tarjoukseen pitää sisältyä myös nämä tukeutumiseen tarvittavat investoinnit ja meidän hajautukseen perustuva doktriinimme, mielenkiinnolla odotan montako salamaa tarjoukseen saadaan mahtumaan.
Saisikohan juuri ja juuri tuon tasan 60.

60 F-35 olisi sellainen selkäranka ilmavoimille, että loisi ison pelotteen.
 
Menisikö se rauhanajan tukikohtien osalta niin, että Rissalassa pitää olla fasiliteetit majoittaa ja tukea samanaikaisesti 50% fleetistä, Roveniemellä myös 50% kapasiteetti. Olisiko Pirkkalassa sitten 25% kapasiteetti ja samoin 25% Tikkakoskella. Eli jos ostettaisiin 60 x F-35, niin Rissalassa olisi hangaarit parkkeerata 30 salamaa samaan aikaan, samoin Rollossa, ja Pirkkalaan pitäisi mahtua 15 kpl (koelennot ja päivystys) ja samoin Tikkakoskelle (taistelulentäjien koulutus). Tämä siis rauhan aikana ennen sodan ajan hajauttamista.

Itse asiassa ei liene kovin järkevää edes teoriassa pitää fleetistä puolet Rovaniemellä ja puolet Rissalassa koko ajan - olisivat aika herkullinen maali Iskanderilla suoritettavalle yllätyshyökkäykselle.
 
Menisikö se rauhanajan tukikohtien osalta niin, että Rissalassa pitää olla fasiliteetit majoittaa ja tukea samanaikaisesti 50% fleetistä, Roveniemellä myös 50% kapasiteetti. Olisiko Pirkkalassa sitten 25% kapasiteetti ja samoin 25% Tikkakoskella. Eli jos ostettaisiin 60 x F-35, niin Rissalassa olisi hangaarit parkkeerata 30 salamaa samaan aikaan, samoin Rollossa, ja Pirkkalaan pitäisi mahtua 15 kpl (koelennot ja päivystys) ja samoin Tikkakoskelle (taistelulentäjien koulutus). Tämä siis rauhan aikana ennen sodan ajan hajauttamista.

Itse asiassa ei liene kovin järkevää edes teoriassa pitää fleetistä puolet Rovaniemellä ja puolet Rissalassa koko ajan - olisivat aika herkullinen maali Iskanderilla suoritettavalle yllätyshyökkäykselle.

Ylläpitokulut saattavat vaikuttaa paljonkin koneiden rauhanajan sijoituspaikkoihin. Esimerkiksi Norja sijoittaa molemmat hävittäjälaivueensa F-35:n myötä yhteen tukikohtaan aikaisemman kahden sijasta.
 
HX hankkeen tilaisuuksissa on koko ajana korostettu että tarjoukseen pitää sisältyä myös nämä tukeutumiseen tarvittavat investoinnit ja meidän hajautukseen perustuva doktriinimme, mielenkiinnolla odotan montako salamaa tarjoukseen saadaan mahtumaan.
Yksi kysymys on että miten F-35:n kriittistä osaa eli häivepinnoitteen kykyä voidaan arvioida kenttähuollossa. Tarvitaanko siihen jotain erikoista, koska RAM-materiaali on kyllä kestävä, mutta ei kaikenkestävä. Se on tarkastettava joka lennon jälkeen silmämääräisesti ja tehtävä tarvittaessa korjauksia. Häiveominaisuuksia pitää pystyä arvioimaan, eikä meillä ole sellaista kammiota täällä, johon koneen voi ajattaa huollossa. En tiedä riittääkö Ylöjärvellä olevan lafkan kyky siihen, mutta ilmeisesti se on suunniteltu vain maa-ajoneuvoja varten eikä sensoreita kyetä siirtämään.

Rauhanaikana kone kyllä voidaan lennättää Norjaan, Britteihin, Alankomaihin tai Italiaan, jossa lienee mahdollisuuksia mitata säteilyn absorbointi jne. Rauhanaikana koneet lentäisivät täällä muutenkin Lunebergien kanssa, mutta se ei poista ylläpitokysymyksiä.
 
Heh, hyi helvetti, vaatii jo isoja kiveksiä tuollaiseen touhuun. Tulee mieleen jotkut Suhoit lähtemässä tukialukselta, rampin jälkeen kone saattaa kadota kokonaan näkyvistä ja katsotaan josko se sieltä vielä nousee ylöspäin vai dippasiko lätäkköön :D

Muoks:
Hyvin on kyllä jerkkua kolmevitosen puhaltimessa, kevyesti näytti nousevan ilman jälkipolttoa.
 
Itse ihmettelin kanss, miksi jälkipolttoa ei käytetä, ehkä haluttiin jättää koelentäjälle vähän pelivaraa. Voi myös olla, että F-35C tekee lentoonlöhdö aina ilman polttoa. Joillakin kaksimoottorikoneilla (HN)
moottorihäiriötilanteessa tarvittava pienin nopeus, jolla sivuperäsimet kykenevät säilyttämään suunnan (Vmca), on pienempi ilman jälkipolttoa kuin polton kanssa. Jos siis kuormaus ja olosuhteet mahdollistavat ilman polttoa lähdön, voidaan katapultti säätää pienemmälle loppunopeudelle, joka luonnollisesti rasittaa konetta vähemmän. Yksimoottorisella Vmca ei luonnollisesti ole määritelty, koska lentoa ei voida jatkaa kriittisen voimalähteen vikaantuessa.
 
Varmaan jälkipolttoa ei käytetty koska tuo oli testausta. Katsottiin millaisilla katapultin ja koneen tehoilla kone vielä nousee ilmaan.
 
Kannattaa muistaa, että varsinaisessa tukikohdassa ja maantietukikohdassa varaudutaan tekemään eri tasoisia hommia. Ainakin varaudutaan siihen, että esim. moottorin vaihtaminen vaatii enemmän sisua korpikuusen alla kuin kentän laidalla kahvion vieressä.
Mitä olet mieltä Rafalen moottorin huollettavuudesta ja sen eduista verrattuna muihin?
Lukemani mukaan Dassault ja Safran mainitsevat että M88 eri komponentteja voisi vaihtaa tilapäistukikohdassa ja kunnostettua moottoria ei tarvitsisi koekäyttää testipenkissä lainkaan ennen asennusta.
 
Mitä olet mieltä Rafalen moottorin huollettavuudesta ja sen eduista verrattuna muihin?
Lukemani mukaan Dassault ja Safran mainitsevat että M88 eri komponentteja voisi vaihtaa tilapäistukikohdassa ja kunnostettua moottoria ei tarvitsisi koekäyttää testipenkissä lainkaan ennen asennusta.
Samaa muistelen joskus lukeneeni. Myös F135:n rakenteessa sanotaan olevan jotain saman sukuista, kuten että ne komponentit jotka käyttäjä voi kentällä vaihtaa, lähtee 6:lla perustyökalulla.
Älyttömän hienoa!
 
"...While the RAAF still has a strong presence at Luke AFB, shifting the majority of its training to Williamtown earlier this year changed the centre of gravity for the force’s F-35A activities. All maintenance training is now undertaken in Australia, and the pilot conversion course has already produced new pilots..."

 
Yksi kysymys on että miten F-35:n kriittistä osaa eli häivepinnoitteen kykyä voidaan arvioida kenttähuollossa. Tarvitaanko siihen jotain erikoista, koska RAM-materiaali on kyllä kestävä, mutta ei kaikenkestävä. Se on tarkastettava joka lennon jälkeen silmämääräisesti ja tehtävä tarvittaessa korjauksia. Häiveominaisuuksia pitää pystyä arvioimaan, eikä meillä ole sellaista kammiota täällä, johon koneen voi ajattaa huollossa. En tiedä riittääkö Ylöjärvellä olevan lafkan kyky siihen, mutta ilmeisesti se on suunniteltu vain maa-ajoneuvoja varten eikä sensoreita kyetä siirtämään.

Rauhanaikana kone kyllä voidaan lennättää Norjaan, Britteihin, Alankomaihin tai Italiaan, jossa lienee mahdollisuuksia mitata säteilyn absorbointi jne. Rauhanaikana koneet lentäisivät täällä muutenkin Lunebergien kanssa, mutta se ei poista ylläpitokysymyksiä.
LM on edistynyt todella paljon häivemateriaalin ylläpidossa ja korjauksessa. Ensinnäkin 90% huoltotoimista voidaan tehdä ilman että häiveominaisuuksiin pitää vaikuttaa. Toisekseen rikkoutumiset voidaan paikata huomattavasti helpommin, parissa tunnissa. F-22:lla suuri osa huoltotöistä joissa avataan luukkuja vaatii tuntien työtä pintojen saamiseksi taas häivekuntoon. Korjaukset puolestaan ovat jopa vuorokausia vaativia.
 
Kongsberg awarded contract for air-to-air pylons for F-35

 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Nyt kun jenkit testaa miehitetyt hävittäjänsä uusia UCAV koneitaan vastaan kaksintaistelussa, niin mitä veikkaatte, kuinka pian ulistaan että miksi ostetaan hävittäjiä kun dronet tekee saman?
 
Nyt kun jenkit testaa miehitetyt hävittäjänsä uusia UCAV koneitaan vastaan kaksintaistelussa, niin mitä veikkaatte, kuinka pian ulistaan että miksi ostetaan hävittäjiä kun dronet tekee saman?

Odotetaan ensin testitaistelujen tuloksia. Eihän etukäteen tiedetä miten hyvin drone pärjää missäkin tehtävässä.
 
Back
Top