F-35 Lightning II

Tässä kerrotaan kuinka Japani saa ensimmäiset Kongsbergiltä tilaamansa JSM-ohjukset ensi Huhtikuussa.
Kaupan arvo 450 milj kruunua. Ensimmäinen JSM vientikauppa.
Tällä hetkellä ainoa risteilyohjus joka mahtuu F-35:n asekuiluun.
Ohjus on hyvin vaikeasti havaittavissa ja tämän lisäksi kulkee matalalla tutkan ulottumattomissa.
Huomatkaa kuvassa ohjuksen taitoksessa oleva siipi.
 
Raportti: F-35:n lentotunnin hinnan laskeminen 25 000 dollariin viidessä vuodessa ei todennäköisesti onnistu
Yhdysvaltain asevoimien tekemän kustannusanalyysin mukaan Lockheed Martinin valmistama F-35 Lightning II Joint Strike Fighter (JSF) -monitoimihävittäjä kärsii yhä kustannuspaineista.

Bloomberg-uutistoimiston haltuunsa saaman, kesäkuulle päivätyn raportin mukaan koneen hankinta-, kehitys-, operatiiviset ja huoltokulut seuraavalle viidelle tilivuodelle olisivat yhteensä 88 miljardia dollaria (noin 74 miljardia euroa), kun suunnitelmien mukaan tähän olisi varattu 78 miljardia (66 miljardia euroa).

Vastaavasti puolustusministeriön tavoite pudottaa hävittäjän lentotunnin hinta nykyisestä noin 35 000 dollarista (29 500 eurosta) 25 000:een dollariin (21 000 euroon) seuraavan viiden vuoden kuluessa ”on todennäköisesti saavuttamattomissa”, sillä tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yksilöity keinoja.

Koko F-35 -ohjelman kokonaiskustannuksiksi vuoteen 2077 asti arvioidaan noin 1,27 tuhatta miljardia dollaria. Toisaalta raportin mukaan pidemmän ajan kustannustasosta on edelleen epävarmuutta, sillä koko F-35-laivasto on tähän mennessä lentänyt vain noin kaksi prosenttia koko ohjelman elinkaaren arvioidusta lentotuntimäärästä.

F-35:n ilmavoimakäyttöön tarkoitettu A-variantti on ehdolla Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi ilmavoimien HX-hankkeessa.
 
Jahas, tässä vähän kylmää vettä fanipoikien niskaan. Sinänsä huvittavaa, että Puolan kukkaro kesti mutta Suomen ei.
Sinun aikaisemman viestisi mukaan Puola on täysi itäblokin kehitysmaa. Tämä ei pidä paikkansa kuten ei pidä myöskään se, ettei Suomen rahkeet kestäisi F35-operointia.
 
Kyllä Suomenkin rahkeet kestäisi kolmefemman operoinnin, kysymys onkin että missä määrin. Jos tavoite on samoissa kuin nykyisen HN-kaluston kanssa niin edessä olisi tod.näk. aikamoinen hävittäjämäärän pudotus mikäli lasketut operointikustannukset ovat lähelle sitä mitä julkisuudessa tiedetään.
 
Sinun aikaisemman viestisi mukaan Puola on täysi itäblokin kehitysmaa. Tämä ei pidä paikkansa kuten ei pidä myöskään se, ettei Suomen rahkeet kestäisi F35-operointia.
Onhan Puola tietyltä osin kehitysmaa. Terveydenhuolto esimerkiksi umpisurkeaa. Palkoista puhumattakaan. En ota kantaa Suomen rahkeisiin kun en tiedä. Mutta hullulta kuulostaa jos polakki kykenee mutta Suomi ei. Jännä seurata..
 
Kyllä Suomenkin rahkeet kestäisi kolmefemman operoinnin, kysymys onkin että missä määrin. Jos tavoite on samoissa kuin nykyisen HN-kaluston kanssa niin edessä olisi tod.näk. aikamoinen hävittäjämäärän pudotus mikäli lasketut operointikustannukset ovat lähelle sitä mitä julkisuudessa tiedetään.
Tämä operointikustannus on kestoaihe, josta kukaan foorumilla ei tiedä totuutta ja varsinkaan julkisuudessa aihetta ei ole avattu. Lehdistö revittelee otsikoita, kun toimittajia aihe ei oikeasti kiinnosta ja osalla puolestaan agandana on koko hankkeen mustamaalaaminen.
  • Onko USAFin operointikulut laskettu samalle tuotantoversiolle kuin mikä Suomelle tulisi?
  • Onko USAFin luvuissa mukana kehitysversioiden operointikulut, jotka varmasti ovat suuremmat kuin tuotantokoneille?
  • Ydinkysymys: mitä USAF laskee sisään operointikuluihin ja vastaako tämä ollenkaan suomalaista tapaa laskea kulut?
  • Kuinka paljon kulut laskevat, kun kone tulee FOC-käyttöön laajassa mittakaavassa?
  • Kuinka paljon Suomessa voidaan arvioida saatavan kuluja alas tehokkaammalla toiminnalla (mm. Hornetissa tämä onnistui erittäin hyvin)?
  • Kuinka paljon fyysisiä lentotunteja voidaan korvata simulaattorilentämisellä?
  • Saadaanko kansainvälisestä yhteistyöstä aikaan säästöjä?
  • Jos kulut ovat kaikkien yllä olevien kohtien jälkeen huomattavasti korkeammat kuin Hornetilla, onko tarpeen muuttaa puolustusvoimien sisällä budjetin kohdennusta?
 
Jahas, tässä vähän kylmää vettä fanipoikien niskaan. Sinänsä huvittavaa, että Puolan kukkaro kesti mutta Suomen ei.

Tuossa suomalaisessa uutisessa ei puhuttu Usan ilmavoimista vaan usan F35 koneen käytöstä ja ilmeisesti Pentagonin raportista. Lopussa oli vain maininta että ilmavoimien käyttämä A malli tulisi suomeen. Yritin katsoa sen alkuperäisen englanninkielisen uutisen,mutta ilmaisartikkelit jo käytetty. Lähinnä vain yritän hahmottaa sitä miten se peilautuu suomeen jos uutisessa onkin kyse laivastosta ja ilmavoimista yhteensä. Tukialuskäyttö, ilmavoimat, kaikki jenkkien aseet ja integraatiot ja ne päivitykset jotka ehditään tekemään ennen kuin kun Suomi saa koneensa
 
Tämä operointikustannus on kestoaihe, josta kukaan foorumilla ei tiedä totuutta ja varsinkaan julkisuudessa aihetta ei ole avattu. Lehdistö revittelee otsikoita, kun toimittajia aihe ei oikeasti kiinnosta ja osalla puolestaan agandana on koko hankkeen mustamaalaaminen.
  • Onko USAFin operointikulut laskettu samalle tuotantoversiolle kuin mikä Suomelle tulisi?
  • Onko USAFin luvuissa mukana kehitysversioiden operointikulut, jotka varmasti ovat suuremmat kuin tuotantokoneille?
  • Ydinkysymys: mitä USAF laskee sisään operointikuluihin ja vastaako tämä ollenkaan suomalaista tapaa laskea kulut?
  • Kuinka paljon kulut laskevat, kun kone tulee FOC-käyttöön laajassa mittakaavassa?
  • Kuinka paljon Suomessa voidaan arvioida saatavan kuluja alas tehokkaammalla toiminnalla (mm. Hornetissa tämä onnistui erittäin hyvin)?
  • Kuinka paljon fyysisiä lentotunteja voidaan korvata simulaattorilentämisellä?
  • Saadaanko kansainvälisestä yhteistyöstä aikaan säästöjä?
  • Jos kulut ovat kaikkien yllä olevien kohtien jälkeen huomattavasti korkeammat kuin Hornetilla, onko tarpeen muuttaa puolustusvoimien sisällä budjetin kohdennusta?

Nyt sitten odotellaan, että taas viikon parin päästä joku saa miljoonannen kerran tämän saman paniikin että "ei h*elvetti, ei meillä oo tommoseen varaa!".

Vaikka väännät tämän kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan rautalangasta että näitä ei voi vertailla jos ei ole tarkkaa tietoa lasku ja käyttötavasta niin se unontuu muutamassa päivässä.
 
Yritin katsoa sen alkuperäisen englanninkielisen uutisen,mutta ilmaisartikkelit jo käytetty. Lähinnä vain yritän hahmottaa sitä miten se peilautuu suomeen jos uutisessa onkin kyse laivastosta ja ilmavoimista yhteensä. Tukialuskäyttö, ilmavoimat, kaikki jenkkien aseet ja integraatiot ja ne päivitykset jotka ehditään tekemään ennen kuin kun Suomi saa koneensa


The Pentagon’s five-year budget plan for the F-35 falls short by as much as $10 billion, the military’s independent cost analysis unit has concluded, a new indication that the complex fighter jet may be too costly to operate and maintain.


The Defense Department’s blueprint for the next five fiscal years calls for requesting $78 billion for research and development, jet procurement, operations and maintenance and military construction dedicated to the F-35 built by Lockheed Martin Corp. But the cost analysis unit estimates $88 billion will be needed.



The estimated shortfall was set out in a four-page review dated June 17 and marked “For Official Use Only.” The document, obtained by Bloomberg News, provides the first comprehensive estimate through 2077 for the Pentagon’s costliest weapons program since it underwent a major reorganization in 2012.


Flying Supercomputer
The F-35’s total “life cycle” cost is estimated at $1.727 trillion in current dollars. Of that, $1.266 trillion is for operations and support of the advanced plane that’s a flying supercomputer.


“As the five-years numbers are estimates, we do not have a reaction,” said Brandi Schiff, a spokeswoman for the Defense Department’s F-35 program office.

The projected shortfall is “an issue to address” during preparation of the next five-year defense budget plan, Pentagon spokesman Chris Sherwood said in an email. “The department has a range of options regarding the F-35 program and will consider these issues.”
The shortfall “includes research and development, military construction, procurement and system operations and maintenance,” Sherwood said.
He added that the projected cost increase isn’t due to any expected major increase in the unit cost of the aircraft. In fact, the cost analysis office projects that the average procurement cost for an F-35, including its engines, is dropping from a planned $109 million to $101.3 million in 2012 dollars. By contrast, it found that estimated support costs once the planes are built have increased about 7% over a 2012 estimate.
Presidential Challenge
That will present a daunting budgeting challenge to the next president, whether Donald Trump is re-elected or Democrat Joe Biden defeats him.

The Pentagon anticipates a flat budget with virtually no growth at least through fiscal 2023. That’s at the same time it’s ramping up the costly modernization of nuclear weapons systems, stepped-up shipbuilding and moving the F-35 program into full-rate production next March. The current five-year plan calls for requesting funding for 96 jets by 2025, up from 79 requested for fiscal 2021.
The F-35 program “had a good stretch where it stayed within its revised cost estimates, but this shows that the programs costs are once again growing faster than expected,” said Todd Harrison, a defense budget analyst with the Center for Strategic and International Studies. He said it underscores “that DoD is facing some serious budget challenges over the next four years, regardless of who wins the White House.”
Byron Callan, a managing director and defense analyst with Capital Alpha Partners LLC, said “something will have to give. If the estimate is correct, DoD may have to find funding from other programs or cut its purchases of the F-35.”
Among other findings by the Pentagon cost analysis unit:
  • “There remains uncertainty” about the F-35’s long-term costs because so far the planes have flown only about 2% of the total flight hours called for over their life cycle.
  • The reasons that aircraft procurement costs have dropped “remarkably” since 2012 include inflation that has been less than expected, an increase in foreign sales of 138 planes, or 18%, and contractor fees to Lockheed that were less than projected.
  • The “government should take steps to correct” a lack of sufficient data to understand the sustainment costs for the plane’s Pratt & Whitney engines.
  • The Defense Department’s goal to reduce the F-35’s average cost per hour of flying to $25,000 by 2025 from the current estimate of $35,000 “is likely to prove unachievable” due to “a lack of defined actions” to reduce expenses.
 
Tuossa suomalaisessa uutisessa ei puhuttu Usan ilmavoimista vaan usan F35 koneen käytöstä ja ilmeisesti Pentagonin raportista. Lopussa oli vain maininta että ilmavoimien käyttämä A malli tulisi suomeen. Yritin katsoa sen alkuperäisen englanninkielisen uutisen,mutta ilmaisartikkelit jo käytetty. Lähinnä vain yritän hahmottaa sitä miten se peilautuu suomeen jos uutisessa onkin kyse laivastosta ja ilmavoimista yhteensä. Tukialuskäyttö, ilmavoimat, kaikki jenkkien aseet ja integraatiot ja ne päivitykset jotka ehditään tekemään ennen kuin kun Suomi saa koneensa
Niin, tämäkin vielä! Jos artikkelissa on käsitelty sekaisin A-, B- ja C-malleja, tiedoilla on vielä vähemmän yhtenevyyksiä Suomen tilanteeseen.
 
Tämä operointikustannus on kestoaihe, josta kukaan foorumilla ei tiedä totuutta ja varsinkaan julkisuudessa aihetta ei ole avattu. Lehdistö revittelee otsikoita, kun toimittajia aihe ei oikeasti kiinnosta ja osalla puolestaan agandana on koko hankkeen mustamaalaaminen.
  • Onko USAFin operointikulut laskettu samalle tuotantoversiolle kuin mikä Suomelle tulisi?
  • Onko USAFin luvuissa mukana kehitysversioiden operointikulut, jotka varmasti ovat suuremmat kuin tuotantokoneille?
  • Ydinkysymys: mitä USAF laskee sisään operointikuluihin ja vastaako tämä ollenkaan suomalaista tapaa laskea kulut?
  • Kuinka paljon kulut laskevat, kun kone tulee FOC-käyttöön laajassa mittakaavassa?
  • Kuinka paljon Suomessa voidaan arvioida saatavan kuluja alas tehokkaammalla toiminnalla (mm. Hornetissa tämä onnistui erittäin hyvin)?
  • Kuinka paljon fyysisiä lentotunteja voidaan korvata simulaattorilentämisellä?
  • Saadaanko kansainvälisestä yhteistyöstä aikaan säästöjä?
  • Jos kulut ovat kaikkien yllä olevien kohtien jälkeen huomattavasti korkeammat kuin Hornetilla, onko tarpeen muuttaa puolustusvoimien sisällä budjetin kohdennusta?
Onnistuit kiteyttämään hyvin ytimekkäästi juuri ne asiat joita olen yrittänyt pähkäillä ja joita en itse ole osannut kirjoituksen muotoon järkevästi vääntää (y)
 
Onhan tuo käyttökustannusten laskeminen lähes mahdotonta meidän tapauksessamme kun ilmavoimat eivät tarkkaan itsekkään tiedä sitä. Se tarkentuu ajan kanssa ja vain suuntaa antavan arvion voi tehdä. Riski on kuitenkin aina olemassa kaikilla tarjokkailla.

F-35 tapauksessa nuo uutiset eivät ole uutta, mutta asiaa on tarkasteltava laajemmassa kontekstissa siihen että USAF tai ainakin kongressin edustajat ovat kustannuksista huolissaan. He kuitenkin päättävät kansalaisten rahojen jaosta huippukalliille projektille historiallisesti. Kaikki tavoitteesta lipsumiset tai viivästykset eivät riemunkiljahduksia herätä kun hanke on ollut jo liian kallis sekä hidas.

Toistuvat ongelmat, hankkeen laahaaminen jäljessä ja konetta yhä vaivaavat ongelmat (uudet ja vanhat) sekä olemassa olevien koneiden tuleva päivittäminen block 4 versioon aiheuttavat huolta kaikissa käyttäjissä. Eteenpäin on menty mutta kovalla hinnalla ja suhteellisen hitaasti. Konetyypillä on jo yli 200 000 lentotuntia kasassa, jota pidetään yleisesti koeteltuna rajana. Silti ohjelmistojen kanssa on ongelmia huollossa ja ylläpidossa. ODIN / ALIS II ei saa epäonnistua tai hidastua enää. Varaosien saatavuuden turvaamiseksi on tehty töitä, mutta rahaakin palaa lisää jatkuvasti.

Myös USA:n kukkarolla on pohja ja nyörit tiukentuvat laman edetessä. Valtavat summat, joita USA ja kumppanit ovat hankkeeseen laittaneet ovat taanneet että F-35 on "too big to fail". Se ei ainakaan minussa herätä innostusta, koska epäilen että F-35 hankekustannuksia varmasti jyvitetään muillekin kuin partnereille. Suomen hinta ei varmasti tule olemaan sama alle 80 milj. USD kuin se on kumppaneille.

Hankkeen yllä leijuu edelleen epävarmuuden tuulet tulevina vuosinakin. NATO-kumppanit ovat hankkineet konetta toistaiseksi maltillisia määriä ja ylläpito lienee niidenkin varovaisuuden takana.
 
Onhan tuo käyttökustannusten laskeminen lähes mahdotonta meidän tapauksessamme kun ilmavoimat eivät tarkkaan itsekkään tiedä sitä. Se tarkentuu ajan kanssa ja vain suuntaa antavan arvion voi tehdä. Riski on kuitenkin aina olemassa kaikilla tarjokkailla.

F-35 tapauksessa nuo uutiset eivät ole uutta, mutta asiaa on tarkasteltava laajemmassa kontekstissa siihen että USAF tai ainakin kongressin edustajat ovat kustannuksista huolissaan. He kuitenkin päättävät kansalaisten rahojen jaosta huippukalliille projektille historiallisesti. Kaikki tavoitteesta lipsumiset tai viivästykset eivät riemunkiljahduksia herätä kun hanke on ollut jo liian kallis sekä hidas.

Toistuvat ongelmat, hankkeen laahaaminen jäljessä ja konetta yhä vaivaavat ongelmat (uudet ja vanhat) sekä olemassa olevien koneiden tuleva päivittäminen block 4 versioon aiheuttavat huolta kaikissa käyttäjissä. Eteenpäin on menty mutta kovalla hinnalla ja suhteellisen hitaasti. Konetyypillä on jo yli 200 000 lentotuntia kasassa, jota pidetään yleisesti koeteltuna rajana. Silti ohjelmistojen kanssa on ongelmia huollossa ja ylläpidossa. ODIN / ALIS II ei saa epäonnistua tai hidastua enää. Varaosien saatavuuden turvaamiseksi on tehty töitä, mutta rahaakin palaa lisää jatkuvasti.

Myös USA:n kukkarolla on pohja ja nyörit tiukentuvat laman edetessä. Valtavat summat, joita USA ja kumppanit ovat hankkeeseen laittaneet ovat taanneet että F-35 on "too big to fail". Se ei ainakaan minussa herätä innostusta, koska epäilen että F-35 hankekustannuksia varmasti jyvitetään muillekin kuin partnereille. Suomen hinta ei varmasti tule olemaan sama alle 80 milj. USD kuin se on kumppaneille.

Hankkeen yllä leijuu edelleen epävarmuuden tuulet tulevina vuosinakin. NATO-kumppanit ovat hankkineet konetta toistaiseksi maltillisia määriä ja ylläpito lienee niidenkin varovaisuuden takana.
Ja kun näitä asioita ajattelee näin syvällisesti, niin selkeää kyllä syyt sille miksi lehdistön "HX-hankkeen ennakkosuosikki on jo F-35 ja todellisuudessa se on jo etukäteen valittu." - otsikot ovat yhtä puuta heinää.

Kyllä Lämärillä taitaa olla kovat paikat mahduttaa se 55-64 (olettaen siis että Purasen puheet hieman 60 alle menemisestä ei ole vain kaupankäyntitaktikointia) F-35 10 miljardiin riittävän suurella asemäärällä, ja taata meille siihen 250-300 miljoonaan euroon vuodessa fleetin operointi Kipinässä esitetyllä 75-80 prosentin käytettävyysasteella.
 
Back
Top