F-35 Lightning II

Artikkelissa voivotellaan Pentagonin murheita, mutta meidän murheemme ovat paljon pienemmät. Pentagonin F-35 -ohjelma investoi voimakkaasti tuotekehitykseen mm. kahden uuden moottrivaihtoehdon, softan ja elektroniikan kehittämisen muodossa. Koulutuksen, harjoittelun ja ylläpion lisäksi.

Meidän kulunkimme kuitenkin muodostuvat koneiden käyttämisestä ja päivittämisestä. Ok, jälkimmäisella kustanname pieneltä osaltamme Pentagonin kehitysbudjettia. Luultavasti meille kuitenkin tarjotaan pakettia, joka on uusimman 2025+ -version mukainen.

Pienessä maassa pitäisi olla pienemmät murheet kuin suuressa, mutta meillä nyt sattuu olemaan murheenamme iso paha naapuri, joten paras järjestelmä olkoon siis edelleen ostoslistassa ylimpänä.
 
Artikkelissa voivotellaan Pentagonin murheita, mutta meidän murheemme ovat paljon pienemmät. Pentagonin F-35 -ohjelma investoi voimakkaasti tuotekehitykseen mm. kahden uuden moottrivaihtoehdon, softan ja elektroniikan kehittämisen muodossa. Koulutuksen, harjoittelun ja ylläpion lisäksi.

Meidän kulunkimme kuitenkin muodostuvat koneiden käyttämisestä ja päivittämisestä. Ok, jälkimmäisella kustanname pieneltä osaltamme Pentagonin kehitysbudjettia. Luultavasti meille kuitenkin tarjotaan pakettia, joka on uusimman 2025+ -version mukainen.

Pienessä maassa pitäisi olla pienemmät murheet kuin suuressa, mutta meillä nyt sattuu olemaan murheenamme iso paha naapuri, joten paras järjestelmä olkoon siis edelleen ostoslistassa ylimpänä.
Belgia oli toisaalta arvioinut 34 F-35:n elinkaarikustannuksiksi 40 vuodeksi 12,4 miljardia euroa, josta 4 miljardia on itse hankintaa.

Eli 8,4 miljardia euroa 40 vuodelle on 30 vuodessa 6,3 miljardia euroa.

Meillä taas on hankinnan lisäksi odotettavissa 9,5 miljardin euron elinkaarikustannus, eli puolitoistakertainen Belgiaan nähden. Itse pystyn uskomaan, että saisimme jonkun Norjan suuruusluokan (50-55) mahtumaan meidän käyttökustannuksiin. Ja jos meidän rahkeet riittävät max. n. 55 F-35:n ylläpitoon, niin on se silti kannattava valinta jos F-35 on sellainen peto, millaisena sitä on meille markkinoitu ja pienempi määrä sitä voi olla parempi kuin se 64 jotain muuta hävittäjää ihan sen takia, että se tulee taistelusta takaisin suuremmalle todennäköisyydellä ja täten säilyttää lukumääränsä paremmin.

Ja jos Venäjä saa noin 800 hävittäjästään tänne vaikka sen 300 kappaletta, niin emme tarvitse kuin 1:6 pudotussuhteen, jotta 55 koneella pudotetaan noi kaikki 300.
 
Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu asked President Donald Trump today for 12 Boeing V-22s, another squadron of F-35s to bring the total to 75, and the very early delivery of two Boeing KC-46As at the White House today.

The request was made during a day of extraordinary meetings as President Trump, the Prime Minister of Israel and the Foreign Ministers of Bahrain and the United Arab Emirates were to sign what are being called the Abraham Accords, meant to normalize relations between the Arab states and Israel.

The new weapons are meant to keep Israel’s qualitative edge after the U.S agreed to sell the F-35 to the UAE and Teheran rattles its homemade swords, furious about the new era between Israel and some Gulf states.
 
Ja jos Venäjä saa noin 800 hävittäjästään tänne vaikka sen 300 kappaletta, niin emme tarvitse kuin 1:6 pudotussuhteen, jotta 55 koneella pudotetaan noi kaikki 300.
Tuolla pudotussuhteella saa kyllä melko kestämättömät tappiot ja vähän vähemmälläkin. Tosin tuo suhde toteutuessaan tarkoittaisi että meiltä kaikki koneet on silloin ammuttu alas eikä ilmavoimia enää todellisuudessa ole. Vastapuolella olisi siis ilmaherruus tuon jälkeen.
 
Tuolla pudotussuhteella saa kyllä melko kestämättömät tappiot ja vähän vähemmälläkin. Tosin tuo suhde toteutuessaan tarkoittaisi että meiltä kaikki koneet on silloin ammuttu alas eikä ilmavoimia enää todellisuudessa ole. Vastapuolella olisi siis ilmaherruus tuon jälkeen.

Alla esimerkki, miten kävisi 30 lentokierroksen jälkeen. Lähtökohtaisesti hyökkääjällä on suuremmat tappiot, tappio-%:ja voi tietysti pyöritellä eri tavoin.
Nopealla laskelmallahan voi laskea, miltä voimasuhteet alkavat näyttää muutaman kymmenen lentokierroksen jälkeen. Hyökkäävälle osapuolelle aiheutuu joka tapauksessa korkeammat tappiot.

EDIT
No, samalla vaivalla pyöräytin m/Hanski-ilmasotasimulaattorissa tappiolaskelmat. Tämä on tehty niin, että hyökkääjällä on 2% tappiot per lentokierros ja puolustajalla 1%
Lentokierros
KoneitaTappio-%
1​
2​
3​
4​
5​
6​
7​
8​
9​
10​
11​
12​
13​
14​
15​
16​
17​
18​
19​
20​
21​
22​
23​
24​
25​
26​
27​
28​
29​
30​
Hyökkääjä300
2 %​
300​
294​
288​
282​
277​
271​
266​
260​
255​
250​
245​
240​
235​
231​
226​
222​
217​
213​
209​
204​
200​
196​
192​
189​
185​
181​
177​
174​
170​
167​
Puolustaja64
1 %​
64​
63​
63​
62​
61​
61​
60​
60​
59​
58​
58​
57​
57​
56​
56​
55​
54​
54​
53​
53​
52​
52​
51​
51​
50​
50​
49​
49​
48​
48​
 
Tuolla pudotussuhteella saa kyllä melko kestämättömät tappiot ja vähän vähemmälläkin. Tosin tuo suhde toteutuessaan tarkoittaisi että meiltä kaikki koneet on silloin ammuttu alas eikä ilmavoimia enää todellisuudessa ole. Vastapuolella olisi siis ilmaherruus tuon jälkeen.
Svea mamman ylpeydet (ainakin) sitten meidän koneiden päälle.
 
Alla esimerkki, miten kävisi 30 lentokierroksen jälkeen. Lähtökohtaisesti hyökkääjällä on suuremmat tappiot, tappio-%:ja voi tietysti pyöritellä eri tavoin.
Joo, mutta kaikella kunnioituksella tuo sinun prosenttisi on revitty hatusta eikä korreloi todennäköisesti reaalitilanteessa mitenkään. Kumman osapuolen lentokierroksen mukaan tuossa mennään?
Ilmavoimien tavoite on tehdä 5-6 lentokierrosta / vrk. Vastapuolella tietysti vähemmän, mutta jos tuo on suomi-lähtöinen kaava niin 5 päivässä olisimme menettäneet laivueen verran koneita. Mukaan pitää laskea stand-off iskuilla tuhotut koneet ja muistaa käytettävyysprosentit sodassa.

Meillä ei olisi siis tuota määrää koneita enää vajaan viikon jälkeen kunnon rähinässä, vaan vähemmän. Sama koskee tietysti vastapuolta, mutta tappioita voidaan siellä korvata pelkästään kaluston siirroilla muualta jossain määrin.
 
Tässä muistutuksena Tanskalaisten ammattilaisten näkemys eri konetyyppien selviytymiskyvyistä suhteessa uhkatason kasvuun:
Danish 1_zpsr8a2xkvx.jpg

Parin viikon sotasimulaation jälkeen saattaa näkyä aika isojakin eroja ehjänä olevien koneiden lukumäärissä.
 
59.30 kohdassa Etelä-Suomen ilmapuolustusseminaaria Lämärin ukko löi tiskiin melkoisen kelmun esimerkkinä DASin käyttökohteista. :unsure:
Katso liite: 43836
Pystyykö Maapallosilmä eli Globaleye samaan? Eli havaitsemaan ja seuraamaan ballistisia ohjuksia? Entä nämä hypersooniset ihmeaseet, jotka ovat kuumaa hottia propagandassa? Tarina ei tainnut tuossa kertoa, millaisilta etäisyyksiltä Salaman Das+AESA -havainnointi onnistuu. Jossain aiemmin julkaistussa jutussa siitä saattoi olla joitain arvioita?

Nojatuoliasiantuntemuksen syvällä rintaäänellä voisi sanoa, että kyky saada varhainen ennakkovaroitus tulossa olevasta ohjusiskusta olisi hyvä kyky. Toki vielä parempi, jos siihen liittyisi myös kyky torjua sellaisia edes osittain. Jälkimmäiseen ei meillä taida ikävä kyllä olla tässä vaiheessa olla mittavasti rahkeita.
 
Pystyykö Maapallosilmä eli Globaleye samaan? Eli havaitsemaan ja seuraamaan ballistisia ohjuksia? Entä nämä hypersooniset ihmeaseet, jotka ovat kuumaa hottia propagandassa? Tarina ei tainnut tuossa kertoa, millaisilta etäisyyksiltä Salaman Das+AESA -havainnointi onnistuu. Jossain aiemmin julkaistussa jutussa siitä saattoi olla joitain arvioita?

Nojatuoliasiantuntemuksen syvällä rintaäänellä voisi sanoa, että kyky saada varhainen ennakkovaroitus tulossa olevasta ohjusiskusta olisi hyvä kyky. Toki vielä parempi, jos siihen liittyisi myös kyky torjua sellaisia edes osittain. Jälkimmäiseen ei meillä taida ikävä kyllä olla tässä vaiheessa olla mittavasti rahkeita.
Tutkalla luulisi homman onnistuvan, mutta TBM-laukaisun havaitseminen ei paljon auta kun ei tiedetä sen kohdetta eikä sitä voi torjua. Nuo varsinaiset ohjusvalvontatutkat kuten ELTA Green Pine, ovat senluokan järeitä systeemejä että ne haravoivat stratosfääriä tietyssä kulmassa ja suunnassa maasta käsin. Lentokoneesta tuskin noin korkealla ja nopeasti lentäviä maaleja voidaan seurata koko lennon ajan ja sellaista tutkaa ei saada mahtumaan kyytiin. Tarvitaan satelliitteja riippuen ohjuksen kantamasta myös.

Seurantatutkan lisäksi tarvitaan myös tj-tutka lähellä suojattavaa kohdetta ja vähintään loppuvaiheen torjunta-ohjusjärjestelmä. Sekään ei takaa onnistunutta torjuntaa Iskanderin ollessa kyseessä, koska se voi muutella lentorataansa, ei ole täysin ballistinen.

Kannattaa huomata että DAS:n kyky havaita ohjuslaukaisu kaukaa riippuu säästä hyvin paljon. Jos taivas on pilvessä, ei infrapuna näe kosteuden läpi. Se ei siis ole mikään varsinainen TBM-sensori, vaikka onkin hyvin herkkä ja suorituskykyinen.
 
Tarina ei tainnut tuossa kertoa, millaisilta etäisyyksiltä Salaman Das+AESA -havainnointi onnistuu.
Kertoi että 1000 mailin etäisyydeltä on nähty ballistinen laukaisu DASin läpi.
Eihän tuosta ole Suomelle niin paljoa etua kuin se tieto olisi muiden F-35 käyttäjämaiden saada, jolloin voisivat aktiivisia torjuntakeinoja harkita.
Tuo on kuitenkin yksi esimerkki tiedoista, joita se imuroi jatkuvalla syötöllä ja jakaa sekunnin päästä parven kesken ja laajemmin johtamisjärjestelmään. Vähän isommalla määrällä sensoreita vakiona ja MADL vs. L16 isommalla kaistalla. Tietoa on joka valinnan myötä entistä enemmän, se pitäisi vain osata käyttää fiksusti. Analyysikykyä täytyy rakentaa maahan melkoisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Kertoi että 1000 mailin etäisyydeltä on nähty ballistinen laukaisu DASin läpi.
Eihän tuosta ole Suomelle niin paljoa etua kuin se tieto olisi muiden F-35 käyttäjämaiden saada, jolloin voisivat aktiivisia torjuntakeinoja harkita.

Tuo on kuitenkin yksi esimerkki tiedoista, joita se imuroi jatkuvalla syötöllä ja jakaa sekunnin päästä parven kesken ja laajemmin johtamisjärjestelmään. Vähän isommalla määrällä sensoreita vakiona ja MADL vs. L16 isommalla kaistalla. Tietoa on joka valinnan myötä entistä enemmän, se pitäisi vain osata käyttää fiksusti. Analyysikykyä täytyy rakentaa maahan melkoisesti.

Auttaahan tuo meilläkin ilmasuojelussa.
 
Olisiko tämä tapaus? 800 mailin päästä...


Tämäkin on vaikuttava:

 
Kertoi että 1000 mailin etäisyydeltä on nähty ballistinen laukaisu DASin läpi.

Näkyyhän se hyvissä olosuhteissa. Varmaan lentäjä itsekin näkee jos on oikein hyvä näkyvyys. En tiedä onko siitä ihmeempää iloa, jos ohjuksen lentoa ei voida seurata, etäisyyttä ei tiedetä, ei tietoa minne se lentää...
 
Näkyyhän se hyvissä olosuhteissa. Varmaan lentäjä itsekin näkee jos on oikein hyvä näkyvyys. En tiedä onko siitä ihmeempää iloa, jos ohjuksen lentoa ei voida seurata, etäisyyttä ei tiedetä, ei tietoa minne se lentää...
Sehän nimenomaan havaitsee ja seuraa automaattisesti sekä passaa tiedon sekunnnissa eteenpäin parvelle ja jojään.
 
Sehän nimenomaan havaitsee ja seuraa automaattisesti sekä passaa tiedon sekunnnissa eteenpäin parvelle ja jojään.

Niin, seuraa niin kauan kuin näkyy - mikä ei välttämättä ole kovin pitkään - etäisyyttä tai suuntaa ei tiedetä koska kyseessä on passiivinen sensori. Jos useampi kone näkee niin etäisyyttä voi ehkä jotenkin yrittää trianguloida. Aika harvoin tullee tilanne missä tästä olisi todellista hyötyä esim kohteen ennakkovaroitusta silmälläpitäen.
 
Back
Top