F-35 Lightning II

275/2= 137,5 miljoonaa euroa per tukikohta.

Mitäköhän maksaisi maantietukikohta, jossa sitten operoidaan suuruusluokkaa (n. 32 vs 4) pienempää määrää?

20 miljoonaa euroa?

15 maantietukikohtaa kaiken kaikkiaan 300 milliä. Hyvä arvio?


Quoting CitationJet (Reply 3):
STL just finished last month a new 9,000 ft x 150 ft wide runway that cost
$1.1 Billion.

That is kind of an exception to the rule, I am assuming - that runway cost more than $1000/sq.ft. I've been told that the average price to build a runway is more in the line of $200-$500/sq.ft., depending on how much the land is to purchase, how much earthmoving is necessary, etc.

Jos tuosta extrapoloi, niin esim. 3000 metriä pitkä ja 50 metriä leveä kiitotie taitaa nousta satoihin miljooniin euroihin...
 
Tässä eduskunnan sivuilta löytyvässä dokumentissa tosin arvioidaan, että Tikkakosken varalaskupaikan rakentaminen nostaa tieprojektin hintaa n. 12 miljoonaa euroa.

 
Mikä tuosta tykin tarkkuuden fiksaamisesta voi tehdä niin vaikeaa?

Muistelisin lukeneeni jostain että tykki on tarkka, mutta kun se ei ole koneen keskilinjalla niin rekyyli kääntää konetta hitusen. Se heikentää tykin osamatarkkuutta. Tätä korjataan muistini mukaan koneen asennon korjailuin. Siinä saatu jotain aikaan, mutta ei kai tarpeeksi.

Tämä on epävarmaa ulkomuistihömppää jostain kursorisesti selatusta jutusta jota en ymmärtänyt kunnolla joten kannattaa tarkistaa eikä luottaa muistiini.
 
Mietin tätä tänään, että kuinka merkityksellinen tuo matka on. Ero paperilla 450m ja 2400m välillä on huomattavan suuri. Norjan jarruvarjomodaus osaltaan vahvistaa, että F35 todellakin vaatii tuntuvan pysähtymismatkan myös käytännössä.

Norjalaisilla kentät ovat kuitenkin vuorien ympäröimiä, meillä taas varalaskupaikat ainakin pääsääntöisesti tasamaalla metsien ja/tai peltojen ympäröimässä maastossa.

Kuinka suuri kustannus 10 miljardin hävittäjähankinnassa on maantietukikohtien jatkaminen siellä missä tarvetta on? Kilometri per tukikohta (15) tekee 15km uutta tiepohjaa ja asvalttia parin kaistan leveydeltä, mikä on aika pientä siihen nähden, että Suomessa on kestopäällystettyjä teitä yli 10.000km.

Kannattaako meidän lukkiutua nykyisten tukikohtien mittoihin niin tiukasti, että joku tienpätkä Hämeessä määrittelee lopullisen hävittäjävalinnan?

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että mitä todennäköisimmin tuo 2400m on rauhanajan vaatimus turvalliselle operoinnille. Täyteen lastattu kone pitää saada myös pysähtymään jos lentoonlähdössä iskee moottorihäiriö. Tämän takia tarvitaan ylimääräistä mistä todennäköisesti tuo sangen pitkältä kuulostava kiitotievaatimus. Kyllä se ilmaan loikkaa huomattavasti lyhyemmältäkin pätkältä.
 
Rattijuopot ne on ennenkin lentokenttiä väsännyt, säästäisi kustannuksissa.


Terveisiä Seutulasta
Irwin Goodman
1

TERVEISIÄ SEUTULASTA LYRICS
Saapas painuu lentokentän liejuun pehmeään
Rautakanki raskas hien otsaan saa
Haravellen jostain kaukaa laskeutuvan nään
Kovaa lapioida on tää kotimaa raikas ilma
Prommilletkin saa jo haihtumaan
Krapulasta pelkkä muisto jälkeen jää
Työtahti ripeä saa kunnon nousemaan
Pamput innolla kun työhön yllyttää

Terveiset nyt sieltä rattijuopon tieltä
Seuraavalle rautakanki rakot hiertää
Urakka kun hiellä mutta riemu miellä ohi on
Ja viimeinkin muut sinne töihin jää (töihin jää)

Nokallakin käyty on se paikka tunnetaan kalterit
Ja monta miestä hämärää sinne kyllä ikävöi
En sitten ollenkaan enkä sure vaikken heitä enään nää
Turistina lentokenttää käytän enään vaan
Vartijoille voin mä vaikka irvistää sinne päin
En mä tee enään tarpeitanikaan
Noh sen verran voin mä sentään pidättää
 
Massa vaikuttaa aina ja suoraan kaikilla koneilla, kyllä. Siitä on suoraan taulukot lentokäsikirjassa valmiina, samoin kuin lämpötilasta ja paineesta (tiheyskorkeus) sekä kiitotien pinnan laadusta.

Suomessa on suuri joukko 2400m kiitoteitä, sekä lentokentillä että varalaskupaikkoina. Se on tärkeämpi syy monien kenttien olemassaoloon kuin matkustajaliikenne. Näitä PV:n käyttämiä varalaskupaikkoja on aika vähän loppujen lopuksi; niiden pääfunktio on varmaan enempi koulutus kuin operatiivinen käyttö. Ongelma tulee sitten, jos tukikohdan pitäminen nykyisissä 2,5km paikoissa käy hankalaksi ja pitäisi löytää uusia. Lisäksi lyhyt laskukiito on vaikkapa Helsinki-Vantaan kohdalla kiva siitä, että laskeutumispaikkoja löytyy yhdeltä alueelta ristikkäin tusina tai pari.

Katselin jossain välissä Wikipedian tms. listausta varalaskupaikoista ja yllätyin että Helsinki-Vantaan kupeessakin on yksi. Eipä ole aiemmin silmä hahmottanut vaikka on siitä eestaas ajellut.
 
Mikä tuosta tykin tarkkuuden fiksaamisesta voi tehdä niin vaikeaa?

Tykin tähtäin on kypärässä eikä perinteisessä heads-up-display näytössä. Paljon enemmän muuttujia, kun ei välttämättä aina katsota suoraan samaan suuntaan. Pään sijainti, katselukulma ja liikkeet täytyy ottaa tarkasti huomioon tähtäinkuvion projisoinnissa kypäränäytölle ja viivettäkään ei saisi olla. Lisäksi polttopisteen tulisi olla joko äärettömässä tai tähdättävän tasalla. Kun tätä lähestymistapaa miettii vähän aikaa, ei enää ihmettele niin paljoa miksi F35 kypärä maksaa niin paljon kuin se maksaa. Nämä siis sen perinteisen ennakon ja ammusten lentoradan laskemisen lisäksi.

Sen lisäksi tykki on täysin uusi. Huhupuheiden mukaan sen kiinnityksessä ja hajonnassa olisi toivomisen varaa.
 
Viimeksi muokattu:
Katselin jossain välissä Wikipedian tms. listausta varalaskupaikoista ja yllätyin että Helsinki-Vantaan kupeessakin on yksi. Eipä ole aiemmin silmä hahmottanut vaikka on siitä eestaas ajellut.
Tuosta Hki-Vantaan viereisestä varalaskupaikasta olen kyllä sitä mieltä, että Wikipedia ei ole tuon osalta ajantasalla. Kyseinen kadunpätkä on suoralta osuudeltaan lyhyt ja siihen olisi vaikea kuvitella varalaskupaikkaa.
 
Tuosta Hki-Vantaan viereisestä varalaskupaikasta olen kyllä sitä mieltä, että Wikipedia ei ole tuon osalta ajantasalla. Kyseinen kadunpätkä on suoralta osuudeltaan lyhyt ja siihen olisi vaikea kuvitella varalaskupaikkaa.
Eihän se varsinainen varalaskupaikka olekaan, se on kiitotieksi muotoiltu katurakenne. Siinä on 1400m suora, jonka päissä kääntölevikkeet, ja rullaustieksi kelpaava asvaltointi lentoaseman platalle. Nämä on kaikki passiivisia, koska tällä Katriinantien suoralla on keskikaiteet ja lyhtypylväät. Rullaustie on katkaistu kiinteällä lentoaseman panssariaidalla.

Katriinantien idea lienee, että poikkeustilanteessa se raivataan varakiitotieksi sotilaskäyttöön. Luultavasti lähinnä nousutieksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta Hki-Vantaan viereisestä varalaskupaikasta olen kyllä sitä mieltä, että Wikipedia ei ole tuon osalta ajantasalla. Kyseinen kadunpätkä on suoralta osuudeltaan lyhyt ja siihen olisi vaikea kuvitella varalaskupaikkaa.

En ole suoraa mittaillut joten voit hyvin olla oikeassa. On siinä jonkun matkaa toista kilometriä suoraa baanaa joka tapauksessa. Paikkana näyttää joka tapauksessa sille että se on tarvittaessa nopeasti raivattavissa. ( sikäli kuin kaiteiden betonimöykkyjä ei ole ankkuroitu maahan ) Ja suoran päissä on leveämmät alueet ikään kuin kääntöpaikaksi.
 
Vastaan tuohon boldattuun.

Se muuttuu, siksi MLU. Kaikkia koneita voi tekohengittää rahalla.
MLU ei tarkoita välttämättä koneen rakenteiden muokkaamista niin että elinikä pitenee. Eihän niin tehty Hornetinkaan kohdalla. Keskirungot ja muuta rakenteellista vahvistamista tehtiin sen vuoksi että varmistetaan HN-laivaston suunnitellun eliniän toteutuminen. Ei se ole lähellekkään sama kuin vaikkapa Super Hornetin SLEP, jossa koneet puretaan aikalailla palasiksi ja tehdään uudelleen.

Koneita voi tekohengittää kyllä rahalla, mutta onko sitä tarpeeksi ja kannattaako se? Hornetin tapauksessa on sanottu varsin suoraan että käyttö 2030 jälkeen ei ole kannattavaa Suomelle, koska ylläpito on niin kallista ja lentotuntien lisääminen kuluneeseen rankaan vaatisi varmaankin SH:n tyyppisen modifikaation. Siihen ei ole rahaa. HN MLU-ohjelma keskittyi ennenkaikkea ohjelmistojen ja ilmasta-maahan kyvyn rakentamiseen, muun elektroniikkapäivityksen lisäksi. Sillä ei tavoiteltukaan lisätunteja.

F-35 on uusi konetyyppi ja sen runko on erityinen. Koneen siipikuorma on tunnetusti korkea, joten ei voida etukäteen päätellä että konetyyppiä kannattaisi parannella enää 8000 käyttötunnin jälkeen. Hornetin kulumisesta päätellen ja tulevasta käytöstä riippuen, jokaiseen konetyyppiin voidaan joutua tekemään rakennekorjauksia eliniän varmistamiseksi.
 
Jokos tämä oli jo linkattu?

Kiitos linkistä. Uutta tietoa, kuten, että probleemien määrä on pudonnut alle 900:n. Pieniä, toki.

Tykki on siis muuten hyvä, mutta vaatii hankalaa säätöä ennen käyttöä + käytön jälkeen on kiinnikkeet rikki. Korjaus ohjeistuksella: älkää käyttäkö.
Toiminee vuonna 2025, mutta miten käynee Pirkkalan testeissä?
@Quixote : miten tähtäin sitten täriseekin, laukaisee kone vasta sitten, kun rosvo on hollilla. Tekniikka on tiemmä vakiokamaa nykykoneissa.

Se ALIS:han laitataan lihoiksi, kuten kaikki tietänevät. Lihankappaleet ommellaan yhteen luultavasti komponentteina ja mikropalveluina, lisätään puuttuva koodi ja joku uusi nimikin on annettu.

ALIS myös haiskahtaa täysin siviililaitteiden IoT-pohjaiselta kunnossapitojärjestelmältä. Sopisi vaikka paperitehtaaseen. Samoin kuin hajautettu osavalmistus. Selvästi ollut asiantuntija asialla ;-)
 
Katselin jossain välissä Wikipedian tms. listausta varalaskupaikoista ja yllätyin että Helsinki-Vantaan kupeessakin on yksi. Eipä ole aiemmin silmä hahmottanut vaikka on siitä eestaas ajellut.

@Hanski

Kyseessä on nousutie. Eli suunnittelupituus on se n. 1500 m. Nousutiet voi olla osa tavallista lentokenttää tai maantietukikohtaa.

@tutka tuossa kuvailikin paikkaa ja tosiaan siellä on ajoradan ja kevyenliikenteenväylän välillä kaide, mutta ei ihan tavanomaisimmasta päästä
 
Eihän se varsinainen varalaskupaikka olekaan, se on kiitotieksi muotoiltu katurakenne. Siinä on 1400m suora, jonka päissä kääntölevikkeet, ja rullaustieksi kelpaava asvaltointi lentoaseman platalle. Nämä on kaikki passiivisia, koska tällä Katriinantien suoralla on keskikaiteet ja lyhtypylväät. Rullaustie on katkaistu kiinteällä lentoaseman panssariaidalla.

Katriinantien idea lienee, että poikkeustilanteessa se raivataan varakiitotieksi sotilaskäyttöön. Luultavasti lähinnä nousutieksi.

Satelliittikuvasta tuo kokonaisuus vasta kunnolla avautui. Paikalta sitä ei huomaa.
 
Satelliittikuvasta tuo kokonaisuus vasta kunnolla avautui. Paikalta sitä ei huomaa.
Totta, satelliittikuva paljastaa, että suora osuus jatkuu pidemmälle kuin tie. Tuolla jatkolla se varmaan alkaa olla nousutieksi sopiva.
 

  • Delivery of the first examples to Poland (6) is planned to happen between 2024 and 2025. 32 examples would be delivered by 2030. The first six aircraft would be staying in the US for the sake of training for the Polish Air Force. This most probably refers to the Luke AFB. Poland will get a single spare engine.

  • Poland is acquiring the F-35 in the Block 4 variant, and the agreement also includes a modernization package that would involve subsequent upgrades introduced by Lockheed Martin.
  • Polish F-35 aircraft will be fitted with a drogue chute, similar to the one used by the Norwegians.
  • Extras that come with the Polish aircraft include ground support equipment, integrated training centre and 8 Full Mission Simulators, logistics support within the GSS system (until 2030) and training of 24 pilots (up to the instructur level), along with 90 members of the ground crew.

  • Pricetag of the Polish F-35 deal is defined as 4.6B US dollars with unit price of 87.3M dollars (net), engine included – according to the Armament Inspectorate of the Polish MoD.
  • The agreement also includes a modernization package that envisages that upgrades introduced later on would be implemented on the aircraft delivered before those upgrades.
 
Back
Top