F-35: häivekone, kehityspotentiaalia on. Riskit käytön itsenäisyyden osalta (ALIS, mission data files) eivät tiedossa, mutta toistaiseksi molempia hallitaan USA:sta, ellei toisin kerrota. Suomi ei siis hallitse koneita itsenäisesti. Kantanee 2000+ kg pommikuorman pitemmälle.
ALIS ja F-35 käyttökustannukset sekä ylläpito suomessa, sodassa ratkaisevat eniten. Jos nuo toimivat niin homma on selvä. Jos ei niin joku muu vaihtoehto voi olla parempi.
Gripen: Lentotehtävien tuotantokyky, huollettavuus. Teknologiasiirto varmasti saatavissa. Maantiekäyttö. Meteor. Elsokykyjä kehutaan. IRST. Pitkä toiminta-aika kevyellä asekuormalla. Kehityspotentiaali omiin tarpeisiin avioniikan modulaarisen rakenteen ja valitun sertifiointiprosessin ansiosta.
Jos lupaukset pitävät paikkansa, ensin mainitsemasi operatiivinen käyttö+huolto sekä teknologiasiirto lienevät Gripenin vahvuudet. Myös maantiekäyttö on ruotsalaisille tuttua joten se on hyvä, mutta ei sulje muita konetyyppejä pois koska onhan myös HN hyvin maantietoimintaan soveltuva.
Meteor ja ELSO-kyky eivät minua suuremmin vakuuta. Yksi asejärjestelmä kokonaisuudessa ei tee kesää 30-vuoden aikavälillä. Konetyypissä tulee olemaan useita asejärjestelmiä ja kehitystyyppejä tänä aikana ja tärkeintä on että kone pystyy sulattamaan uutta teknologiaa itseensä helposti.
USA tuskin tulee tyytymään AIM-120D ohjukseen lopun maailman ajaksi joten kyllä sieltä uutta puikkoa puskee vielä, viimeistään 2020-luvulla. Esimerkiksi AIM-9x Block 2 lienee tällä hetkellä kehityskaaressa paras länsimainen ir-ohjus joten USA ei ole jäämässä euroopalle aseteknologian kehityksessä.
ELSO-kyky tuskin on Gripenissä olennaisesti parempi kuin F-35 koneessa eikä Gripenin taistelujärjestelmä ole varmasti yhtä kehittynyt kuin kilpailijassaan. Sen kertoo jo F-35 huikea 8 miljoonan tavun koodijono. Järjestelmänä F-35 on kehittyneempi, siitä ei pääse mihinkään. Konetyyppi on kunnianhimoisempi ja yksinkertaisesti kykenee vastaamaan kehittyneitä uhkia vastaan paremmin.
Jos suunnitelmat pitävät, F-35:ä lentää ensi vuoden lopulla lähes 600 kpl maailmassa. Siis jos projektia ei peruuteta 500 koneen jälkeen kuten Pierre Sprey ennusti ponnekkaasti....
.
http://www.defense-aerospace.com/ar...eed-50-maintenance-hours-per-flight-hour.html
Gripenin ensilento on n. 1 vuoden myöhässä ja siten voidaan olettaa että suunniteltu laivuekäyttö Ruotsissa v.2021 siirtyy eteenpäin JOS muita ongelmia ei tule. Kysymys ei ole Ruotsalaisten tahdosta tai osaamisesta, vaan rahasta ja sitä ei ole käytettävissä lähellekään samaa määrää kuin F-35 kehityksessä (joka on kyllä uskomattoman kallis).
Gripen E:n viivästys kertoo että Suomi ottaisi operatiivisen riskin ja mahdollisesti maksajan roolin Gripenin lastentautien kanssa eli riskihistoria aikaisempaan hävittäjävalintaan liittyen toistaisi itseään. Ruotsilla ei vaan ole fyrkkaa maksaa mahdollisia ongelmia itse, siihen ei kannata luottaa.
Toki Brasilia on jakamassa riskiä ja kustannuksia myös mutta ohjelma on nyt jo liian myöhässä eikä sitä voida kiriä rajoitetun kapasiteetin ja riskien vuoksi kiinni enempää kuin muitakaan projekteja. Kokemuksia Gripenin käytöstä ei saada tarpeeksi 2021 mennessä.
Syytä on varmaan huomauttaa että yksikin onnettomuus Gripenille koituisi sille kohtalokkaaksi ja toisi ikäviä kaiukuja menneisyydestä, joten konetyyppi ei kestäisi edes puolta siitä Via Dolorosasta mitä F-35.
