F-35A käyttöönotto Suomessa - ketju

Onko muutes tuo AMRAAM:in versio, joka on meille tarjottu (ja myyty) F-35A:n kanssa integroity myös Hornetiin? Tuli tässä mieleen, että nyt kun budjettia korotetaan ja USA:kin auttaa varastojen täyttämisessä, että olisiko mahdollisuuksia vaikka jo nyt parille sadalle AMRAAM:in hankinnalle + sitten se määrä, mitä alun perin oli F-35:n BAFO-papruissa. Ja samalla ostaa JDAM:iakin varastot täyteen (HX-budjetin ulkopuolisesti) ja kysyä perinteisen JASSM:in integrointia F-35A:han, ja kysyä USA:lta, jos olisivat valmiita vaikkapa huomattavalla alennuksella antamaan meille vanhempaa JASSM:ia. Tai sitten suoraan myymään meille HX-budjetin ulkopuolelta JASSM-ER:ää ja integroida se Hornetiin.

Näin saataisiin tässä täksi vuosikymmeneksi vielä korotettua Hornetin suorituskykyä sillä välin, kun odotamme F-35A:n toimitusta.

Ajattelusi on laitekeskeistä, vaikka olennaisempaa olisi puolustusjärjestelmäkeskeinen ajattelu. Puolustusjärjestelmän tasolla voi todeta, että F-35:n toimitukset Suomen maaperälle alkavat 2026 ja ensimmäisen laivueen pitäisi olla vahvuudessa 2028. Gabrielia ja K9 Moukaria sisäänajetaan järjestelmään parhaillaan, ja GMLRS-ER:ää odotellaan saapuvaksi v. 2025. Suorituskyky kohenee kaiken aikaa.

Mitään uutta ei Horneteihin ole enää tulossa. Mikä tahansa uusi nimike vaatii integraatiotyön, joka voi kestää "vuosia" (kuten JASSM:sta nähtiin). Parhaassa tapauksessa se voi toki tapahtua nopeastikin, jos sama työ on jo tehty jossakin muualla. Joskin suomalaisissa koneissa on nykyään eri tehtävätietokone kuin amerikkalaisissa, mikä luultavasti monimutkaistaa prosessia.

Mahdollisuutta täydentää nykyisten nimikkeiden lukumääräisiä puutteita nopealla aikataululla voi tietysti tiedustella. Tosin luulen, että näitä tiedusteluja on Washingtonin suuntaan esitetty jo monesta maasta eikä mitään välitöntä halua jakaa kaluja kaikille kyselijöille ole. Ei materiaalia ole niin paljoa Yhdysvalloissakaan, etteikö siitä luopuminen jossakin tuntuisi. Kannattaa pitää tavara omissa näpeissään, kyllä sitä ehtii jakaa tarpeen ollessa akuutimpi. Helpompi niin kuin soitella Suomeen ja Puolaan vuoden kuluttua: "Hei, meillä on pieni ongelma Formosansalmessa, ja nyt me tarvitsisimmekin ne teille lahjoitetut JASSM:t ja AMRAAM:t takaisin."
 
Palataanko kestoaiheeseen eli Hornetien realisointiin? Olettaen tietysti, että jotakin realisoitavaa on eikä kaikki makaa Sukhoin kärpäslätkien tonttiin litistämänä.

Marokko on siis ollut kiinnostunut Kuwaitin eläköityvien Hornetien ostamisesta. Myös USMC ja Malesia ovat osoittaneet kiinnostusta samoihin koneisiin. Kanada ei ole vieläkään saanut hävittäjähankintapäätöstä aikaiseksi. Yksityinen, amerikkalainen koulutusyritys osti Australian poistuvia koneita. Nyt uusin tieto on, että kansanäänestys voi viivyttää Sveitsin hankintaa myöhäisemmäksi kuin alkujaan oli tarkoitus.

Lisäksi Romania osti hiljattain käytettyjä F-16 -monitoimihävittäjiä Norjasta. Öljyvaroistaan tunnettu valtio nettosi yli 10 miljoonaa euroa rungolta - koneista, jotka ovat lentäneet yli 30 vuotta.

Saadaanko Suomen Hornetit kaupaksi, kun se on ajankohtaista joskus vuosikymmenen lopulla? Mikä on todennäköisin ostaja? Onko koneilla sama arvo kuin purkuautolla, eli tyyliin sadasosa ostohinnasta? Vai voisiko niillä olla todellinen käytetyn lentokoneen arvo, kuten Norjan koneilla?
 
PV:llä ei tule olemaan mitään halua myydä Horneteja jatkokäyttöön. Myynnistä saatavat rahat menisivät VM:n pohjattomaan kaivoon, ei PV:lle. Lisäksi sitä keskustelua julkisuudessa ei haluta käydä, että nyt käyttäjä X on lentänyt Ilmavoimien entisillä koneilla 10 vuotta, joten PV kusetti koneiden olevan lopussa ja uusien olevan välttämättömiä.

Hornettien komponentteja pystytään käytöstä poiston jälkeen myymisen lisäksi jossain määrin vaihtamaan Ilmavoimille tarpeellisiin varaosiin ja palveluihin.
 
Muutenkin C-Hornetin myynti käytettynä ei vaikuta kovin hedelmälliseltä. 10 v päästä tuotetukea ei ole enää saatavilla ja varaosienkin saanti alkaa olla jo vaikeaa, mutta F-16:een erittäin todennäköisesti on, joten kuvittelisi F-16:n olevan sitä kuuminta kamaa käytettyjen hävittäjien markkinoilla.

Norjan F-16-lauttaanhan oli tehty mittava peruskorjaus, jossa mm. siivet vaihdettiin. Jälleenmyynnillä ilmeisesti kuoletettiin tätä (varmasti aika hintavaa) investointia ja se osittain selittänee hyvän myyntihinnan.
 
PV:llä ei tule olemaan mitään halua myydä Horneteja jatkokäyttöön. Myynnistä saatavat rahat menisivät VM:n pohjattomaan kaivoon, ei PV:lle. Lisäksi sitä keskustelua julkisuudessa ei haluta käydä, että nyt käyttäjä X on lentänyt Ilmavoimien entisillä koneilla 10 vuotta, joten PV kusetti koneiden olevan lopussa ja uusien olevan välttämättömiä.
Rahat menisivät tosiaankin ihan muualle kuin PV:lle. Myynnistäkin toki taitaa loppukädessä päättää ministeritason porukka, jos niille kysyntää tuntuisi olevan. Parissa jutussakin on jo mainittu, että Hornetien käyttöajan jatkaminen vaatisi kalliin remontin (Center Barrel Replacement) eikä lisäisi suorituskykyä. Joten niiden myyminen jonnekin, missä on halua maksaa tuosta remontista olisi selitettävissä. Mutta hinta jäisi tietysti matalaksi.
 
Palataanko kestoaiheeseen eli Hornetien realisointiin? Olettaen tietysti, että jotakin realisoitavaa on eikä kaikki makaa Sukhoin kärpäslätkien tonttiin litistämänä.
Ei ole kestoaihe. Hornetien tai varaosien myynnin lupa tulisi jenkeistä. Toisekseen Hornetien elinkaari keskeisten rakenteiden ja lentotuntien osalta päättyy vuosikymmenen vaihteessa ja Suomi käyttää ne itse loppuun niin pitkälle kuin se on taloudellista.

Sen sijaan - itse olen aprikoinut. Muutama Hornet saattaa lennellä vielä yhtäaikaa F-35 laivueen kanssa kun ensimmäiset F-35set jos mahdollista säästävät niiden lentotunneissa.
 
Ei ole kestoaihe. Hornetien tai varaosien myynnin lupa tulisi jenkeistä. Toisekseen Hornetien elinkaari keskeisten rakenteiden ja lentotuntien osalta päättyy vuosikymmenen vaihteessa ja Suomi käyttää ne itse loppuun niin pitkälle kuin se on taloudellista.

Sen sijaan - itse olen aprikoinut. Muutama Hornet saattaa lennellä vielä yhtäaikaa F-35 laivueen kanssa kun ensimmäiset F-35set jos mahdollista säästävät niiden lentotunneissa.
Et kai tosissasi ole kuvitellut, että Hornetit paalataan heti, kun ensimmäinen F-35 saapuu maahan? Tai että edes joku olisi kuvitellut? Niiden hankkiminenkin kesti 5 vuotta, joista 3 lennettiin kolmella hävittäjätyypillä. Se on ihan avoimesti sanottu, että Hornetit eläköidään liukuvalla aikataululla joskus 2025-30.
 
Hornetien elinkaari keskeisten rakenteiden ja lentotuntien osalta päättyy vuosikymmenen vaihteessa
Tämähän ei pidä paikkaansa. Lentotuntimääriä on noissa Suomen koneissa paljon vähemmän, millä esim. US Navy lentää koneillaan ja ne koneet ovat kovemmassa käytössä (lentotukialuslaskut ja katapulttinousut) mitä Suomen. Suomi voisi kyllä lentää Horneteilla pidempään ja ainakin pitää koipussissa ohjus/pommituslavetteina pidempään. Lentäjätkin ovat olemassa. Hölmöä alkaa noita hävittämään.
 
Tukialuslaskut ja -nousut rasittavat konetta hyvin eri tavalla kuin liikehtely ilmassa. Molemmat kuluttavat enimmäkseen omaa "budjettiaan". Hornet on muistaakseni tositettu 6000 tukialuslaskulle ja -nousulle lentotunneista riippumatta.

Ilmassa US NAVY lentää enimmäkseen siirto- tai pommituslentoja, kuormitusmoninkertojen ylityksiä tulee huomattavasti vähemmän lentotuntia kohden kuin suomalaisessa hävittäjätoiminnan harjoittelussa. Ei ole miltään osin tosi sanoa, että US NAVY käyttää koneitaan kovemmin.
 
Tämähän ei pidä paikkaansa. Lentotuntimääriä on noissa Suomen koneissa paljon vähemmän, millä esim. US Navy lentää koneillaan ja ne koneet ovat kovemmassa käytössä (lentotukialuslaskut ja katapulttinousut) mitä Suomen. Suomi voisi kyllä lentää Horneteilla pidempään ja ainakin pitää koipussissa ohjus/pommituslavetteina pidempään. Lentäjätkin ovat olemassa. Hölmöä alkaa noita hävittämään.
USA:ssa tosin rauhan ajan toiminnassa G-voimarajoitus on koneiden avioniikkaohjelmistossa säädetty 7:ään koneiden runkojen säästämiseksi, kun Suomi lentää 9 G:n rajoituksella. Meillä myös siirtolennot ovat lyhyitä ja ilmasta ilmaan -taistelulla on suurempi osuus koulutuksessa ja harjoittelussa kuin amerikkalaisilla, joka lisää kuormitusta siipiin.

Meidän Hornettimme tarvitsisivat runkojen kunnostuksen (murtumien hiominen), jos niitä haluttaisiin ylläpitää, ja todennäköisesti USMC:n hankkimasta AESA-tutkasta olisi myös hyötyä. Olisi varmaankin mahdollista peruskunnostuksella ja tutkan ym. uusimisella (MLU 3) saada yksi laivue pidettyä vahvuuksissa kymmenkin vuotta (kaikkien koneiden runkojen kunnostus toisi 5 vuotta käyttöikää lisää täydellä käytöllä). En osaa sanoa olisiko tämä järkevää.
 
7,5G (+override 133% hätätilanteessa) on sekä meillä että USA:ssa koneen painosta riippuvan G-rajoittimen maksimi. Jotain huhuja Sveitsin 9G:n Horneteista on ollut.

Suomalaisten koneiden runkoja on edellisessä viestissä kuvatulla tavalla kunnostettu kattavasti, jotta saavutetaan edes Suomessa tavoitteena oleva n. 4500 tuntia. Kertonee omaa kieltään käytön raskaudesta, vaikka kattavan seurannan ja analyysin tuloksena koulutuksesta on poistettu kaikki turhat konetta erityisesti rasittavat manööveerit.
 
7,5G (+override 133% hätätilanteessa) on sekä meillä että USA:ssa koneen painosta riippuvan G-rajoittimen maksimi. Jotain huhuja Sveitsin 9G:n Horneteista on ollut.

Suomalaisten koneiden runkoja on edellisessä viestissä kuvatulla tavalla kunnostettu kattavasti, jotta saavutetaan edes Suomessa tavoitteena oleva n. 4500 tuntia. Kertonee omaa kieltään käytön raskaudesta, vaikka kattavan seurannan ja analyysin tuloksena koulutuksesta on poistettu kaikki turhat konetta erityisesti rasittavat manööveerit.
Siis 9 G:hän on koneen alkuperäinen maksimi, myös avioniikkaohjelmiston osalta. Todennäköisesti viimeistään jossain sotamoodeissa rajoitusta saa nostettua tuohon.
 
En tiedä kumpaa te pidettä suurempana riskinä sotatilanteessa, sitä, että
A) 6000 lentotuntia tukialuskäytössä kestävällä Suomen hornetilla onkin lennetty ehkä 5000 lentotuntia
B) Hornet lentää taistelutehtävän sotatilanteessa pommi/ohjuslastissa jonnekin kohteeseen X
:rolleyes::unsure::whistle:

Ihan vaan miettimään, että kun yksi Hornet voi kuskata jopa 10 keskipitkän/pitkän kantaman AAM:ia, niin eiköhän tuo ole aika kiva aselavettilisä, jota voidaan vaikka paimentaa sitten stealthinä pysyvästä F-35 käsin tms.
 
En tiedä kumpaa te pidettä suurempana riskinä sotatilanteessa, sitä, että
A) 6000 lentotuntia tukialuskäytössä kestävällä Suomen hornetilla onkin lennetty ehkä 5000 lentotuntia
B) Hornet lentää taistelutehtävän sotatilanteessa pommi/ohjuslastissa jonnekin kohteeseen X
:rolleyes::unsure::whistle:

Ihan vaan miettimään, että kun yksi Hornet voi kuskata jopa 10 keskipitkän/pitkän kantaman AAM:ia, niin eiköhän tuo ole aika kiva aselavettilisä, jota voidaan vaikka paimentaa sitten stealthinä pysyvästä F-35 käsin tms.

Niillä Horneteilla pitäisi lentääkin, jotta lentäjillä pysyisi taso yllä koneella operoimiseen. Rauhan aikana taas ei mielellään lennetä koneilla, jotka voivat hajota käsiin milloin hyvänsä. Toki lentäjällä on heittoistuin, mutta se ei välttämättä auta, jos esim. laskutelineet pettävät laskeutuessa. Ja vaikka siipi irtoaisi kaartotaisteluharjoituksessa ja lentäjä hyppäisi onnistuneesti, niin kukaan ei tiedä, minkä maatalon tai kesämökin päälle se loppukone putoaa.
 
USA:ssa tosin rauhan ajan toiminnassa G-voimarajoitus on koneiden avioniikkaohjelmistossa säädetty 7:ään koneiden runkojen säästämiseksi, kun Suomi lentää 9 G:n rajoituksella. Meillä myös siirtolennot ovat lyhyitä ja ilmasta ilmaan -taistelulla on suurempi osuus koulutuksessa ja harjoittelussa kuin amerikkalaisilla, joka lisää kuormitusta siipiin.

Meidän Hornettimme tarvitsisivat runkojen kunnostuksen (murtumien hiominen), jos niitä haluttaisiin ylläpitää, ja todennäköisesti USMC:n hankkimasta AESA-tutkasta olisi myös hyötyä. Olisi varmaankin mahdollista peruskunnostuksella ja tutkan ym. uusimisella (MLU 3) saada yksi laivue pidettyä vahvuuksissa kymmenkin vuotta (kaikkien koneiden runkojen kunnostus toisi 5 vuotta käyttöikää lisää täydellä käytöllä). En osaa sanoa olisiko tämä järkevää.

Tuossa "ehdotuksessa" on se ongelma, että tiettävästi kaikki koneet pyritään lentämään "loppuun". Ts. rasitusta ei ole kertynyt koneille epäsuhtaisesti, joten jos kunnostaisi yhden laivueen, niin yhtä hyvin voisi kunnostaa koko lautan. Tuntien puolestahan koko lautallekin saisi varmasti 10, tai jopa 20, vuotta lisää elinaikaa, sillä ovathan jenkit kunnostaneet omiaan ensin 6 000 --> 8 000 tuntiin ja sitten 8 000 --> 10 000 tuntiin.

Virallisessa "kunnostuksella korkeintaan 5 vuotta lisää elinaikaa" -tarinassa rajoittavat tekijät lienevät "suhteellinen suorituskyky uhkaympäristöön nähden", "valmistajan/pääkäyttäjän tuotetuki" ja "kustannukset". Teho ei olisi haluttavalla tasolla ja kustannukset olisivat liian suuret.
 
En tiedä kumpaa te pidettä suurempana riskinä sotatilanteessa, sitä, että
A) 6000 lentotuntia tukialuskäytössä kestävällä Suomen hornetilla onkin lennetty ehkä 5000 lentotuntia
B) Hornet lentää taistelutehtävän sotatilanteessa pommi/ohjuslastissa jonnekin kohteeseen X
:rolleyes::unsure::whistle:

Ihan vaan miettimään, että kun yksi Hornet voi kuskata jopa 10 keskipitkän/pitkän kantaman AAM:ia, niin eiköhän tuo ole aika kiva aselavettilisä, jota voidaan vaikka paimentaa sitten stealthinä pysyvästä F-35 käsin tms.
Kyllähän sodanajan riskinotto on huomattavan paljon suurempaa mutta kun lentäjää ja konetta ei voi ”pakastaa” sitä odottamaan.
 
Back
Top