F-35A käyttöönotto Suomessa - ketju

[Mazikaze]

Vaikuttaako kestosta myös Hornetin rooli Suomen "ykköspyssynä"? Kyseessä on kuitenkin puolustuksemme keihäänkärki, joka on pidettävä terävän ja jatkuvasti valmiudessa. Myöskään aseiden ja varaosien suhteen valmiuden on oltava jatkuvasti kunnossa. Voisiko koneita siis lentää kakkosketjussa taloudellisesti pidempään sen mukaan, miten maailmalta saadaan kannibalisoitua varaosia? En siis ehdota tätä toimintamalliksi, mutta selittäisi tavallaan myös sen, miksi osan mielestä Hornetit ovat menossa liuskaan liian aikaisin...?

 

[J0h1F]

Tuossa "ehdotuksessa" on se ongelma, että tiettävästi kaikki koneet pyritään lentämään "loppuun". Ts. rasitusta ei ole kertynyt koneille epäsuhtaisesti, joten jos kunnostaisi yhden laivueen, niin yhtä hyvin voisi kunnostaa koko lautan. Tuntien puolestahan koko lautallekin saisi varmasti 10, tai jopa 20, vuotta lisää elinaikaa, sillä ovathan jenkit kunnostaneet omiaan ensin 6 000 --> 8 000 tuntiin ja sitten 8 000 --> 10 000 tuntiin.

Virallisessa "kunnostuksella korkeintaan 5 vuotta lisää elinaikaa" -tarinassa rajoittavat tekijät lienevät "suhteellinen suorituskyky uhkaympäristöön nähden", "valmistajan/pääkäyttäjän tuotetuki" ja "kustannukset". Teho ei olisi haluttavalla tasolla ja kustannukset olisivat liian suuret.

Pointtini olikin, että järkevää (jos koko idea olisi järkevää ylipäätään) olisi kunnostaa kaikki, ja käyttää puolella intensiteetillä, eli siis kahden laivueen koneita yhden laivueen tarpeisiin, jolloin kokonaisuutena olisi se 10 vuotta käyttöikää rungoissa.

 

[Huhta]

Pointtini olikin, että järkevää (jos koko idea olisi järkevää ylipäätään) olisi kunnostaa kaikki, ja käyttää puolella intensiteetillä, eli siis kahden laivueen koneita yhden laivueen tarpeisiin, jolloin kokonaisuutena olisi se 10 vuotta käyttöikää rungoissa.

Mutta se Hornetin käyttöiän jatkamisen edellytyksenä oleva kalliihko keskirungon uusiminen (CBR+) nostaa tunnit joka tapauksessa 6 000 tunnista 8 000 tuntiin. Siis lentotunteja tulee kolmannes lisää suhteessa alkuperäiseen suunnitteluspeksiin, eli kun koneet nykyisellään kestävät 30 vuotta, niin keskirungon uusimisella lentotunteja tulee joka tapauksessa 10 vuotta lisää ilman mitään säästelemistä.

 

[Mikfin70]

Tuohon Hornet vatulointiin totean, että puolustusvoimissa on 70 ihmistä, joista suurimman osan koulutus on insinööri, todennut että koneilla voi lentää tietyn tuntimäärän kannattaa sitä uskoa. Ei tuota kalustosta luopumista huvikseen ole keksitty kyllä varaosatuki ja lentotunnit on lopussa silloin kun sanotaan.
Elävästi mieleen jäänyt tilanne "ilmailusta ammatti" kun Hornet veti omaa sooloa yhden liikkeen jälkeen kommentti "taas meni 10 normaalia lentotuntia".
Ilmavoimissa on yksi kone, joka lentää noin 1000 tuntia edellä muuta lauttaa ja ko koneessa on kiinni erilaisia antureita mittaamassa rasituksia jne. Tuolla koneella ilmavoimat saavat todella hyvän kuvan mitä hajoaa missäkin vaiheessa sen lisäksi mitä tietoa on US Navyltä.

 

[PSS]

Tämähän ei pidä paikkaansa. Lentotuntimääriä on noissa Suomen koneissa paljon vähemmän, millä esim. US Navy lentää koneillaan ja ne koneet ovat kovemmassa käytössä (lentotukialuslaskut ja katapulttinousut) mitä Suomen. Suomi voisi kyllä lentää Horneteilla pidempään ja ainakin pitää koipussissa ohjus/pommituslavetteina pidempään. Lentäjätkin ovat olemassa. Hölmöä alkaa noita hävittämään.

Ootko joskus mennyt sekä vuoristoradassa että moottoritiellä? Kumpi on kovempaa menoa? Ajaisitko vuoristoradassa Tampereelta Helsinkiin? Suomessa hävittäjien harjoitusalueet ovat tukikohtien lähellä, joten kevyttä siirtymälentoa ei tule. Ilmavoimat tarkkailee koneidensa rasituksia tiiviissä yhteistyössä niin Patrian kuin VTT:kin kanssa.

 

[TeLe]

Tuohon Hornet vatulointiin totean, että puolustusvoimissa on 70 ihmistä, joista suurimman osan koulutus on insinööri, todennut että koneilla voi lentää tietyn tuntimäärän kannattaa sitä uskoa. Ei tuota kalustosta luopumista huvikseen ole keksitty kyllä varaosatuki ja lentotunnit on lopussa silloin kun sanotaan.
Elävästi mieleen jäänyt tilanne "ilmailusta ammatti" kun Hornet veti omaa sooloa yhden liikkeen jälkeen kommentti "taas meni 10 normaalia lentotuntia".
Ilmavoimissa on yksi kone, joka lentää noin 1000 tuntia edellä muuta lauttaa ja ko koneessa on kiinni erilaisia antureita mittaamassa rasituksia jne. Tuolla koneella ilmavoimat saavat todella hyvän kuvan mitä hajoaa missäkin vaiheessa sen lisäksi mitä tietoa on US Navyltä.

Aivan oikein, mutta niitä koneita taisi olla kaksi. Usein myös käytetty/kulutettu näytöskoneena niitä. Huoltojen ja tarkistusten paremmalla ajoituksella ja kohdennuksella vähintään kymmenen miljoonan säästöt vuosittain, kun tietokone kertoo koneen lentotietojen (pohjalla siis koneiden lentotietojen, anturidatan ja huolto-/tarkistusdatan vertailut) perusteella mikä pitää seuraavaksi vaihtaa ja mikä tarkastus ei ole ihan vielä ajankohtainen. Taisi joku insinööriupseeri saada aiheesta kunniamerkin.

Edit. Nämä siis julkaistua tietoa.

 

[tiedotusosasto]

Tuohon Hornet vatulointiin totean, että puolustusvoimissa on 70 ihmistä, joista suurimman osan koulutus on insinööri, todennut että koneilla voi lentää tietyn tuntimäärän kannattaa sitä uskoa. Ei tuota kalustosta luopumista huvikseen ole keksitty kyllä varaosatuki ja lentotunnit on lopussa silloin kun sanotaan.
Elävästi mieleen jäänyt tilanne "ilmailusta ammatti" kun Hornet veti omaa sooloa yhden liikkeen jälkeen kommentti "taas meni 10 normaalia lentotuntia".
Ilmavoimissa on yksi kone, joka lentää noin 1000 tuntia edellä muuta lauttaa ja ko koneessa on kiinni erilaisia antureita mittaamassa rasituksia jne. Tuolla koneella ilmavoimat saavat todella hyvän kuvan mitä hajoaa missäkin vaiheessa sen lisäksi mitä tietoa on US Navyltä.

Kaiken lisäksi saattaa olla edessä jälkipoltolla lähtöjä tunnistustehtäviin tavanomaista enemmän.

 

[Huhta]

Kaiken lisäksi saattaa olla edessä jälkipoltolla lähtöjä tunnistustehtäviin tavanomaista enemmän.

Ainakin aikaisemmin operatiiviset tehtävät niistettiin harjoituslentotunneista. Siitä oli joskus ~2014 hieman valitustakin, että lentäjät ei tahdo pysyä kuranttina, kun lentoaikaa kuluu ilmapoliisina toimimiseen.

Vaikka toisaalta, luulisi yhden tunnin kovan keikan vastaavan moraalisesti useamman tunnin harjoittelua. Tietyn rajan jälkeen paukkupanoksista ei enää saa kiksejä, vaan pitää päästä kentälle kovat putkessa, vaikka sitten vain patsastelemaan.

 

[mmj]

Kyllähän sodanajan riskinotto on huomattavan paljon suurempaa mutta kun lentäjää ja konetta ei voi ”pakastaa” sitä odottamaan.

Ööh miksi ei voi? Lentäjät on koulutettu ja luultavasti siirtyvät reserviin kaluston myötä. Kalusto halliin/luolaan odottamaan, pieniä korjauksia ja käyttöjä tekemään. Reservin lentäjät vaikka muutama kertaa vuodessa lentämään simulla ja koneella niin pysyy jonkinsortin tuntuma.

Jotenkin ihmetyttää tämä ajatus, että sodan tullen lentäjät ja lentokoneet eivät käy, jos eivät ole priimaa? Tykistössä pitää tukeutua 60v vanhaan tykkiin ja toivoa, ettei putki hajoa kun ammutaan. Jalkaväen aseistuksesta en viitsi edes mainita. Niin ja sitä tykkiä ja jalkaväen aseita pitää käyttää tyyppien, jotka eivät ole 20v olleet missään kosketuksessa armeijaan ja kalustoonsa. Pitää ottaa riskikin, että pääsee hengestään siellä torjuntakomppaniassa kun keltaisen panssarijyrä jyrää. Mutta ilmavoimat? Ei käy. Ei voi. Ei pysty. Pitää olla priimakalusto, ei saa olla liian vanhaa ja reservistä ei saa vetää aseisiin, eikä varsinkaan kalustolla, jonka ehdottomasti varma ja turvallinen käyttöikä alkaa lähestyä loppuaan, puhumattakaan, että taistelutehtävään, jossa voi mennä henki. Ei. Pitää voida lentää uusimmalla laitteella nuorena kloppina kaukaa ja turvasta ilman vaaraa. Aha. Reilua?

 

[kimmo.j]

Ööh miksi ei voi? Lentäjät on koulutettu ja luultavasti siirtyvät reserviin kaluston myötä. Kalusto halliin/luolaan odottamaan, pieniä korjauksia ja käyttöjä tekemään. Reservin lentäjät vaikka muutama kertaa vuodessa lentämään simulla ja koneella niin pysyy jonkinsortin tuntuma.

Jotenkin ihmetyttää tämä ajatus, että sodan tullen lentäjät ja lentokoneet eivät käy, jos eivät ole priimaa? Tykistössä pitää tukeutua 60v vanhaan tykkiin ja toivoa, ettei putki hajoa kun ammutaan. Jalkaväen aseistuksesta en viitsi edes mainita. Niin ja sitä tykkiä ja jalkaväen aseita pitää käyttää tyyppien, jotka eivät ole 20v olleet missään kosketuksessa armeijaan ja kalustoonsa. Pitää ottaa riskikin, että pääsee hengestään siellä torjuntakomppaniassa kun keltaisen panssarijyrä jyrää. Mutta ilmavoimat? Ei käy. Ei voi. Ei pysty. Pitää olla priimakalusto, ei saa olla liian vanhaa ja reservistä ei saa vetää aseisiin, eikä varsinkaan kalustolla, jonka ehdottomasti varma ja turvallinen käyttöikä alkaa lähestyä loppuaan, puhumattakaan, että taistelutehtävään, jossa voi mennä henki. Ei. Pitää voida lentää uusimmalla laitteella nuorena kloppina kaukaa ja turvasta ilman vaaraa. Aha. Reilua?

Tämä asia on käyty läpi useammankin keraan foorumilla.
Kaikki tuo on mahdollista, mutta ei siten kuten sillä kenttätykillä.

Lentäjän lisäksi pitää olla kalustolle koulutettu huolto/tuki organisaatio ja molemmilla tulee olla jatkuvaa ylläpitävää koulutusta. Kaikki tämä maksaa ja syö resursseja.

 

[Huhta]

Ööh miksi ei voi? Lentäjät on koulutettu ja luultavasti siirtyvät reserviin kaluston myötä. Kalusto halliin/luolaan odottamaan, pieniä korjauksia ja käyttöjä tekemään. Reservin lentäjät vaikka muutama kertaa vuodessa lentämään simulla ja koneella niin pysyy jonkinsortin tuntuma.

Jotenkin ihmetyttää tämä ajatus, että sodan tullen lentäjät ja lentokoneet eivät käy, jos eivät ole priimaa? Tykistössä pitää tukeutua 60v vanhaan tykkiin ja toivoa, ettei putki hajoa kun ammutaan. Jalkaväen aseistuksesta en viitsi edes mainita. Niin ja sitä tykkiä ja jalkaväen aseita pitää käyttää tyyppien, jotka eivät ole 20v olleet missään kosketuksessa armeijaan ja kalustoonsa. Pitää ottaa riskikin, että pääsee hengestään siellä torjuntakomppaniassa kun keltaisen panssarijyrä jyrää. Mutta ilmavoimat? Ei käy. Ei voi. Ei pysty. Pitää olla priimakalusto, ei saa olla liian vanhaa ja reservistä ei saa vetää aseisiin, eikä varsinkaan kalustolla, jonka ehdottomasti varma ja turvallinen käyttöikä alkaa lähestyä loppuaan, puhumattakaan, että taistelutehtävään, jossa voi mennä henki. Ei. Pitää voida lentää uusimmalla laitteella nuorena kloppina kaukaa ja turvasta ilman vaaraa. Aha. Reilua?

Se varastointi ja minimitasolla ylläpitokaan ei ole ilmaista. Kulut per lentotunti kasvavat kaluston vanhetessa ja väsyessä, kun vikoja alkaa ilmaantua useammin. Mikäli samaan aikaan lentämisen määrä vielä vähenee roimasti, niin kustannukset per lentotunti kasvavat entisestään, kun kaikki toimenpiteet eivät ole sidoksissa lentotunteihin. Kannattaako vähiä resursseja uhrata sellaiseen?

Hornetin tapauksessa on vieläpä suht rajallisesti sellaisia kohteita, joiden huoltamisesta voisi säästää. Lähinnä mekaanisesta puolesta voi säästää, jos hyväksytään kohonneet riskit. "Kyllä tuolla moottorilla vielä lentää ja onhan niitä peräti kaksi", "Kyllä tuolla väsyneellä siivellä vielä lentää, kun ei tee yli 6 G vetoja", "Kyllä nuo jarrut vielä toimivat", "Kyllä tuo vuotava hydrauliletku vielä välttää".

Sen sijaan jos miettii, että vanha ja raihnainen Hornet lentäisi jossakin takalinjoilla torjuntalentoja, niin se vaatii aika monen elektroniikkajärjestelmän toimintaa. Ensinnäkin asejärjestelmistä vastaavan tietokoneen/tietokoneiden pitäisi toimia, jotta kone ymmärtäisi sen ripustimiin ladatun AMRAAM-ohjuksia ja jotta ohjus olisi mahdollista laukaista. Sitten ohjauksesta vastaavien tietokoneiden pitäisi toimia, jotta päästään ilmaan. Sitten radion pitäisi toimia, jotta taistelunjohto voisi ohjeistaa koneen kurssille kohti maalia. Sitten tutkan pitäisi toimia, jotta maali löydettäisiin näköetäisyyden ulkopuolelta. Sitten ainakin yhden monitoiminäytön pitäisi toimia, jotta saataisiin se tutkakuva lentäjän näkyville maalin valintaa ja ampumapäätöstä varten. (Toki myös esimerkiksi toimiva tutkavaroitin, toimiva omasuojahäirintäjärjestelmä, toimiva navigointijärjestelmä, toimiva HUD, toimiva kypärätähtäin ja toimiva omatunnistejärjestelmä olisivat kivoja, mutta tehdään nyt välttämättömyyksistä hyve.)

Mitä sitten tehdään, kun hyllyssä ei enää ole varaosia niihinkään laitteistoihin, jotka olisivat aivan välttämättömiä operoinnin kannalta, koska ne kulutettiin loppuun jo koneen taloudellisen elinkaaren aikana? Julkisesti tiedetään, että läheskään kaikkia ei enää valmisteta maailmallakaan. Mekaanisia osia voi tietysti tilata joltakin osavalmistajalta tai pienellä tuurilla jopa alkuperäisvalmistajalta, ja hyvällä tuurilla hinta on vain moninkertainen eikä monikymmenkertainen. Mutta entä elektroniikkaosat? Tilataanko jostakin mittatilaustyönä vai vaihdetaanko systeemi kokonaan uuteen, kummassakin tapauksessa älyttömällä hinnalla?

Lisäksi koneille pitäisi varata aseita, kun nykyiset vanhentuvat. Tai sitten toivoa, että kyllä tämä 40-vuotias AIM-120B AMRAAM vielä varmaan toimii, meinasivathan saksalaisetkin toimittaa homeisia ja rakettimoottorista jo 10 vuotta sitten halkeilleita Streloja Ukrainalle.

 

[mechanicus]

Mutta se Hornetin käyttöiän jatkamisen edellytyksenä oleva kalliihko keskirungon uusiminen (CBR+) nostaa tunnit joka tapauksessa 6 000 tunnista 8 000 tuntiin. Siis lentotunteja tulee kolmannes lisää suhteessa alkuperäiseen suunnitteluspeksiin, eli kun koneet nykyisellään kestävät 30 vuotta, niin keskirungon uusimisella lentotunteja tulee joka tapauksessa 10 vuotta lisää ilman mitään säästelemistä.

Tämä juna meni jo ajat sitten, tuon modin tuotantolinja on sulkeutunut ja sen uudelleen käynnistämisen hintaa tuskin kannattaa lähteä kyselemään. Sama koskee useita muitakin rakenneosia, joita pitää uusia käyttöiän jatkamiseksi. Se mikä oli mahdollista 15v sitten ei enää ole relevanttia 2022.

 

[Huhta]

Tämä juna meni jo ajat sitten, tuon modin tuotsntolinja on sulkeutunut ja sen uudelleen käynnistämisen hintaa tuskin kannattaa lähteä kyselemään. Sama koskee useita muitakin rakenneosai, joita pitää uusia käyttöiän jatkamiseksi. Se mikä oli mahdollista 15v sitten ei enää ole relevanttia 2022.

No, sehän on jo kotimaassa todettu ja F-35 -hankinnan myötä myös käytännössä taputeltu, ettei proseduuriin lähdetä, joten hakkaat kuollutta hevosta.

Toisaalta... ilmeisesti proseduureja oli kesken ainakin vielä viime kesäkuussa, eli ehkä kaikkia muotteja ja osaamista ei vielä ole heitetty romukoppaan. Jutussa käsiteltävä laitos on toinen kahdesta instanssista, joilla on (oli) oikeus tehdä CBR+:aa, ja jos noista lukumääristä päätellään, niin koneita ei ole vedetty modin läpi kuin muutamia satoja. Ts. "keskirungotuksen" uudelleenkäynnistys ei ehkä maksaisi aivan tolkuttomia, etenkään per kone, jos se tehtäisiin 62:lle Hornetille.

Aerospace manufacturer Northrop Grumman builds the center barrels, and corresponding kits contain about 12 components.

A staff of 49 artisans work in FRCSW’s CBR+ program. Disassembly and assembly phases are performed in Building 94 and 378, while the Center Barrel phases take place in Building 378.

“Many hours of work have gone in pushing through 135 CBR aircraft, and when RA52 is finished a total of 141 aircraft would have gone through Building 378, the birthplace of the CBR program,” Duran said.

Last F/A-18 for Center Barrel Replacement (CBR)

FRCSW Inducts last F/A-18 for Center Barrel Replacement (CBR) Program

frcsw.navair.navy.mil

 

[Huhta]

Huomattavasti enemmän on mielestäni syytä olla huolissaan niistä kaikista muista komponenteista kuin noista kahdestatoista keskirunkoon liittyvästä... Johan meillä on se anekdootti jenkeistä kopeloimassa museoitua A/B-Hornettia varaosan löytämisen toivossa - turhaan.

 

[mechanicus]

Siis 9 G:hän on koneen alkuperäinen maksimi, myös avioniikkaohjelmiston osalta. Todennäköisesti viimeistään jossain sotamoodeissa rajoitusta saa nostettua tuohon.

9 G tosiaankin esiintyy joissakin alkuperäisissä dokumenteissa ja olisi varmasti pienehkö muutos lennonhallinnan ohjelmistossa. Sille on kuitenkin hyvin vähän tarvetta. Hornetin G-rajoitus lasketaan reaaliaikaisesti koneen painon mukaan. Nykyinen 7,5 G ei ole sekään täysimääräisesti käytössä yhdellä lisäsäiliöllä ilman aseita harjoituslennolle lähdettäessä. 9 G:n tuoma lisä olisi siten käytettävissä ainoastaan hyvin kevyellä koneella.

Lisäksi Hornet kääntyy parhaiten (suurin jatkuva kulmanopeus) lennettäessä hitaammin ja isommalla kohtauskulmalla, jolloin G rajoitus rajoita Hornetin käyttöä sen vahvuusalueilla ilmataistelussa.

 

[strelailija]

En tiedä kumpaa te pidettä suurempana riskinä sotatilanteessa, sitä, että
A) 6000 lentotuntia tukialuskäytössä kestävällä Suomen hornetilla onkin lennetty ehkä 5000 lentotuntia
B) Hornet lentää taistelutehtävän sotatilanteessa pommi/ohjuslastissa jonnekin kohteeseen X


Ihan vaan miettimään, että kun yksi Hornet voi kuskata jopa 10 keskipitkän/pitkän kantaman AAM:ia, niin eiköhän tuo ole aika kiva aselavettilisä, jota voidaan vaikka paimentaa sitten stealthinä pysyvästä F-35 käsin tms.

Kyllähän tuo ajatus kieltämättä kutittelee. Jos nyt yhtään olen kartalla, niin Hornet-parvi kykenee lyhyessä ajassa toimittamaan hyökkäyskärjen niskaan aselastin, mikä vastaa suunnilleen K9-patterin kokonaista ammustäyttöä.

 

[magitsu]

Did Finland choose the right fighter jet? The high operating costs of F-35 fighter jets are causing concern in the US – but among pilots at the country's second largest air base, Finland's choice is celebrated: "I am enthusiastic for you"

Lieutenant Merrick Isley says he is in his dream job as an F-35 pilot and sends greetings to Finnish pilots: "I look forward to our collaboration."

Svenska Yle asks U.S. pilots in Utah to comment on the F-35 fighter jets – the same type of aircraft on which Finland will base its air defenses in the coming decades. But the high operating costs of the plan also provoke criticism in the domestic market.

Hill Air Base, Utah.

His eyes are fixed on Colonel Brad Bashore as he stands in green military uniform at one of the air base's total of 78 F-35 fighter jets.
He has over 500 flight hours on his neck with this fighter type.
I'm excited for you. The F-35 is the most advanced and technologically prominent fighter in the world.

Bashore has recently been asked what Finland can expect in itself in exchange for 10 billion.
This is the amount that Finland will pay when buying 64 F-35 fighter jets from the United States. The plan will replace the defense's current Hornet plane.

The sensors are part of the sophisticated technology that characterizes the F-35.
"The sensor system gives planes a better ability to gather information than any other fighter jet," Bashore said.
He goes on to praise the "network characteristics" of the F-35. This means that several fighters can effectively communicate with each other in the air.

"It can be compared to a group of iPhones that are all connected to the same network. If a plane wanders out of sight, it can share its position with other F-35s on the same network. So all the planes always know exactly where the other fighters are.

With the selection of the F-35s, Finland joins several other European countries – most of them nato member states – that have also bought or are about to buy the same type of plane from the US.

Germany recently said it would buy F-35s to bolster its defenses, and Canada is expected to follow suit.

Criticism over flaws in the features and runaway costs of the F-35
But in the home market in the US, the fighter jets have also sparked debate among experts.

An upgraded version of the software used by the fighter jets showed several shortcomings in a review that U.S. media reported on at the beginning of the year.
The shortcomings concerned both navigation and weapons functions, as well as communication capabilities and cybersecurity.
The technology on which the fighter is based requires constant updating. That's one reason why they risk becoming expensive in operation, which has drawn criticism even among U.S. congressmen.

The Pentagon recently said it plans to buy fewer F-35s this year than planned.
Critics have already pointed out the huge sums that the development work of the plan type has swallowed up over the years.
The cost issue is essential, not least for a small country like Finland with a limited defence budget.
But at the air base in northern Utah, you prefer not to talk about costs, but focus on capacity.

Other experts will have to decide on the costs. "From an operational perspective, I have only good things to say about the plan," Colonel Bashore said.
Is there a vulnerability in the F-35 fighter jets given that they are based on such sophisticated technology?
"I let our enemies sniff out any vulnerabilities. The only thing I can say is that there is no other fighter jet I would rather fight with than the F-35.

Ukraine war raises thoughts: "Dominance in airspace is extremely important"
Russia's war with Ukraine has stirred emotions even among the more than 26,000 soldiers working at the air base.
Our thoughts are with the people of Ukraine. "None of us want war, but we are ready to stand as part of a NATO effort if we are needed," Bashore said.

Bashore would not speculate further on what benefit Ukraine could have from the F-35 fighter jets if it had access to them in the defense war against Russia. But he emphasizes the importance of air defense.
"A look at history shows that dominance in the airspace is extremely important. Both from a defense and an attack perspective.
If you do not dominate the airspace, the ground troops are unprotected, but with an advantage in the air, it is easier for the ground troops to achieve their goals," bashore says.
"The air dominance acts as a protective umbrella that allows the other troops to do their job.

The F-35 pilot helmet can cost close to $400,000: "Not so bad when compared to what the fighter costs"
In the airbase's dressing room, young soldiers prepare for today's air exercise. 26-year-old pilot and lieutenant Merrick "Sparta" Isley claims to be in his dream job.
This is the best job in the world. Flying an $85 million jet with some of the world's best pilots as colleagues is an unprecedented experience.

Each pilot has their own custom-made pilot helmet.
"It is made of carbon fibre and has different visors that are shaped according to the pilot's needs. There are various cameras and other functions. This one cost $365,000. That's quite a lot, but not so dangerous compared to what the fighter plane costs.
Each pilot has his own booth in the locker room.
The booths are close to each other and they are equipped with the pilots' soldier names. Isley doesn't want to tell the story behind his own soldier's name, "Sparta," but says the names fulfill an important function.

They strengthen the sense of belonging. There is a unique community between the pilots. This is where we come just before and after the practice flights. Sometimes we play music to get in the right voice.
"Sparta" brings a greeting to the Finnish pilots who will be trained to maneuver the F-35s.
Welcome, this is the best fighter in the world. I look forward to working together and training with you and learning new things from you.
Then he leaves. Today's training flight awaits.

Valde Finland rätt jaktplan? F-35 jaktplanens höga driftskostnader väcker oro i USA – men bland piloter på landets näststörsta flygbas hyllas Finlands val: "Jag är ivrig för er skull" (Från 2022)

Svenska Yle besökte den amerikanska flygbasen i Utah.

svenska.yle.fi

Sekä tässä viideona.

Pilot Merrick Isley beskriver hur pekskärmen i förarkabinen används

Löjtnanten Merrick Isley beskriver hur en pilot använder pekskärmen i förarkabinen till ett F-35 -jaktplan. Isley är pilot på Hill flygbas i delstaten Utah i USA.

arenan.yle.fi

 

[magitsu]

Saa nähdä mihin tulee lupa siihen mennessä kun otetaan F-35 käyttöön. Nato-Suomelle entistä helpommin.

U.S. Air Force Wants To Export High-End Missiles More Easily​

March 03, 2022
ORLANDO, Florida—The U.S. Air Force wants to make it easier to export some of its highest-end air-to-air weapons to ensure close partner nations can have the most advanced missiles so that their F-35s, for example, can be effective. The U.S. military exports many of its air-to-air missiles, though... (maksumuuri)

U.S. Air Force Wants To Export High-End Missiles More Easily | Aviation Week Network

The U.S. Air Force wants to make it easier to export some of its highest-end air-to-air weapons to ensure close partner nations can have the most advanced missiles so that their F-35s, for example, can be effective.

aviationweek.com

 

[Kutale]

Suomen Kuvalehdellä sama levy pyörii vieläkin.. "F35 kallis"..
Eiköhän tämä hintojen nousu ja inflaatio nyt vaikuttaisi kaikkiin konetoimittajiin, eikä vain amerikkalaisiin?

JUURI nyt näyttää erittäin todennäköiseltä, että kymmenen miljardin euron arvio ylittyy ja selvästi ylittyykin. Syyt löytyvät makrotalouden puolelta. Kaikkien kolmen tekijän eli inflaation, valuuttakurssien ja pääomakustannusten suhteen tilanne näyttää ostajan kannalta huonolta.

Inflaatio mateli pitkään lähes nollassa, mutta on nyt lyhyessä ajassa kiihtynyt erittäin voimakkaasti. Viimeisin Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksin muutos julkaistiin tiistaina. Se kertoi hintojen nousseen maaliskuussa 8,5 prosentin vauhtia eli nopeimmin neljään vuosikymmeneen. Kallistuminen on vain kiihtynyt helmikuusta.

Euroopassa ollaan lähes samassa vauhdissa, mutta täällä asiantuntijat jaksavat vielä uskoa tai ainakin toivoa nousupiikin jäävän lyhytaikaiseksi. Näitä ennusteita on vaikea uskoa semminkin, kun samoilla asiantuntijoilla ei vielä pari vuotta sitten ollut aavistustakaan pitkään uinuneen inflaatiopeikon heräämisestä.

Yhdysvalloissa hintojen kallistuminen entisestään on Eurooppaa todennäköisempää, koska myös palkat ovat kovassa nousussa. Siellä on jo alkanut klassinen hinta-palkka-kierre, jonka kesyttäminen on erittäin vaikeaa. Presidentti Joe Bidenin ensi vuoden budjettiesityksessä esimerkiksi sotaväen palveluksessa olevien palkkaan esitetään 4,6 prosentin korotusta.

Analyysi: F-35-hävittäjien hintalappu uhkaa kasvaa merkittävästi

Inflaatiota yritetään suitsia korkoja nostamalla, mikä lisää valtion ottaman velan kustannuksia. Hävittäjät ostetaan lainarahalla.

suomenkuvalehti.fi

 

[magitsu]

Raivion levyn jumittaminen on nähty jo vuosia sitten HX-taipaleella.

Artikkelin paskuuden näkee jo siitä kun se aloitetaan isolla numerolla: "267 878 981,0 Yhdysvaltain dollaria."
Sitä sitten onkin luvassa koko jutun mitalta. Excel-larppausta kirjattuna tekstimuotoon.
Parempi olisi ollut ilman koko lukuja. Vain inflaatioprosentin arvio on järkevä laittaa numerona ja sitä voi käsitellä päässä lukiessa.

F-35 luulisi olleen aika hyvä valinta kun Suomesta yllättäen tulee Nato-maa ennen kuin niitä on edes toimitettu.