Suurin osa jutusta maksumuurin takana, mutta jotain lukee ilmaiseksikin
T&T:n tietojen mukaan Iceyelle on tarjolla merkittävä rooli Suomen F-35-hankinnan teollisessa yhteistyössä. Tavoitteena on kehittää Puolustusvoimien tiedustelu- ja tilannekuvatietoa. Kyseessä on sotien jälkeisen ajan suurin yksittäinen asejärjestelmän hankinta.
www.tekniikkatalous.fi
T&T:n tiedot: Puolustusvoimat ja satelliittiyritys Iceye liittoutuvat F-35-hankinnan myötä – Suomi valmistautuu taisteluun sähkömagneettisen spektrin hallinnasta
Matti Keränen16.6.202210:04|päivitetty16.6.202210:04
HX-HANKEASETEOLLISUUSILMAILUMAANPUOLUSTUSAVARUUS
T&T:n tietojen mukaan Iceyelle on tarjolla merkittävä rooli Suomen F-35-hankinnan teollisessa yhteistyössä. Tavoitteena on kehittää Puolustusvoimien tiedustelu- ja tilannekuvatietoa. Kyseessä on sotien jälkeisen ajan suurin yksittäinen asejärjestelmän hankinta.
Kriittistä teknologiaa. F-35-hankinnan teollisessa yhteistyössä kehitetään Suomen puolustukselle kriittistä teknologiaa. ANGEL DELCUETO
@
Iceye ja Puolustusvoimat liittoutuvat tiiviimmin F-35-hankinnan myötä. Tekniikka&Talouden tietojen mukaan Iceye on valittu johtamaan hävittäjähankintaan liittyvää teollisen yhteistyön projektia, jossa suomalaisyritykset kehittävät Suomen puolustusvoimien määrittelemiä kriittisten teknologioiden osaamista
Lockheed Martinin ja
Pratt&Whitneyn kanssa.
Iceyen johtamassa teollisen yhteistyön projektissa keskitytään Puolustusvoimien tiedustelukykyjen ja tilannekuvajärjestelmien kehitykseen. Kyseessä on maanpuolustuksen ja modernin sodankäynnin kannalta kriittinen teknologiakokonaisuus C5ISR. Sen avulla mahdollistetaan kaikkien aselajien yhteinen tilannekuva ja tilannekuvaan perustuvat voiman keskittämisen päätökset.
”Tämä on kokonaisuus, joka luo edellytykset sotien voittamiselle tulevaisuudessa. Ilman tunnistettua tilannekuvaa ja sen jakamista kaikille osapuolille ei ole mahdollista vaikuttaa vastustajaan. Johtamisnopeuden tulee olla vastustajaa parempi. Se on avain taisteluiden voittamiseen”, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen C5ISR-kehityksestä vastaava osastojohtaja insinöörieverstiluutnantti
Tero Solante kertoo.
F-35-hankintaan liittyvä teollinen yhteistyö avaa Puolustusvoimille mahdollisuuden kehittää myös avaruusosaamista. Se tarkoittaa esimerkiksi tiedustelusatelliittien, satelliittikommunikaation ja -tiedonsiirron kehittämistä. Suomella ei toistaiseksi ole omia sotilassatelliitteja.
Iceye on tutkateknologiallaan noussut nopeasti maailman johtavaksi kaupalliseksi sar-tutkadatan tuottajaksi. Iceyen tutkasatelliitit on huomioitu myös Yhdysvalloissa, jossa yritys tekee tiivistä yhteistyötä maan puolustushallinnon kanssa. Iceye muun muassa
kertoi aikaisemmin rakentavansa Yhdysvalloille oman satelliittiverkostonsa, joka ei ole kytköksissä yrityksen muihin lähes 20 satelliittiin.
Iceye on myynyt sar-satelliittejaan myös Brasilian armeijalle. Kaksi Iceyen satelliittia laukaistiin kiertoradalle toukokuussa. Sen sijaan Suomessa puolustushallinnon ja Iceyen yhteistyöstä ei ole julkisuudessa hiiskuttu. Miksi?
”Tämä on hyvä ja validi kysymys. Meillä kehittämisohjelma laaditaan 12 vuodeksi, eikä ehkä kaikkia potentiaalisia kykyjä osattu aikanaan tunnistaa. Varmasti Puolustusvoimien isompi yhteistyö Iceyen kanssa nähdään vielä tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa en voi kuitenkaan vielä julkisesti tarkemmin kertoa, minkälaiset kehitysohjelmat yrityksen kanssa käynnistyvät osana F-35-hankintaa”, Solante sanoo.
Puolustusvoimilla on avaruustiedustelun kehitykseen useita erilaisia vaihtoehtoja. Niistä todennäköisimpiä lienee kumppanuus Iceyen kanssa sekä tiedustelusatelliittien hankkiminen ja operoiminen jonkin kumppanivaltion kanssa.
On myös mahdollista, että osana F-35-hankinnan teollista yhteistyötä Puolustusvoimat demonstroi sar-tutkasatelliittien operoimista omilla satelliiteillaan tai yhteistyössä muiden suomalaisviranomaisten kanssa.
Todennäköistä on, että Suomessa seurataan Yhdysvaltojen esimerkkiä, jossa puolustushallinto pyrkii liittoutumaan uusien avaruusyritysten kanssa.
Nato-jäsenyys toisi lisää tiedustelutietoa
Täysin Puolustusvoimien hallussa olevan sotilassatelliittiverkoston kehittäminen ja operoiminen lienee Suomen resursseilla mahdotonta ja tulevaisuudessa avaruustiedustelussa etsitään sopivia kumppanimaita jakamaan kustannuksia. Mahdollinen Nato-jäsenyys avaa tähän uusia mahdollisuuksia ja lisää myös Puolustusvoimien avaruustiedustelutiedon saantimahdollisuuksia.
Solante on istunut teollisen yhteistyön suunnittelukokouksissa ja on hyvin perillä tulevista projekteista. Hän kertoo, että Suomessa Puolustusvoimien ja Iceyen yhteistyö tiivistyy.
”Iceye on erittäin kyvykäs yritys ja sen osaaminen on tunnistettu myös Yhdysvalloissa. Nähtäväksi jää, kumpi tässä sitten vie ja mihin suuntaan. Voi olla, että saamapuolella onkin lopulta USA, vaikka toki heilläkin on kovaa osaamista tässä kokonaisuudessa”, Solante sanoo.
”Kyseessä on sotien jälkeisen ajan suurin yksittäinen asejärjestelmän hankinta, mikä luo mahdollisuudet kehittää puolustuskykyä laaja-alaisesti. Siellä ei jätetä kiviä kääntämättä.”
TEOLLINEN YHTEISTYÖ
Lopullisiin tarjouspyyntöihin sisältyi hieman alle 40 teollisen yhteistyön projektia.
Projektit jakaantuvat puoliksi suoraan ja epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön.
Neuvotteluissa on mukana yhteensä noin 30 yritystä ja tutkimuslaitosta.
Teollisen yhteistyön tavoitteena on kehittää suomalaisen puolustusteollisuuden osaamista puolustusvoimien määrittelemissä kriittisissä teknologioissa.
Puolustushallinnon tavoitteena on kehittää koko teollista arvoketjua tutkimuksesta valmiiksi tuotteeksi, jolle löytyisi myös vientipotentiaalia.
Kaikilla F-35-hankinnan teollisen yhteistyön projekteilla on suora kytkös puolustusvoimien määrittelemiin kriittisiin teknologioihin. Niin sanotussa ”laivapaperissa”, eli Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisen nimellä kulkevassa raportissa määritellään ne kriittiset teknologiat, joiden puolustusvoimat katsoo olevan syytä olla kotimaisissa hyppysissä.
Raportissa ensimmäisenä listataan kirjain ja numeroyhdistelmä C4ISTAR, joka sittemmin on saanut muodon C5ISR (Command, Control, Cyber, Communications and Computers Intelligence, Surveillance, and Reconnaissance).
T&T:n tietojen mukaan kehitysprojektia veti alunperin
Insta, mutta huhtikuussa Instan tilalle projektin johtoon tuli Iceye. Iceyen johtavaa roolia projektissa perustelee se, että yritys operoi jo lähes 20:ta satelliittia, minkä ansiosta yritykselle on kertynyt osaamista tutkien tuottaman sensoridatan käsittelystä ja data-analyysin automaatiosta. Nyt yrityksen kaukokartoituksen ja data-analyysin osaaminen valjastetaan puolustusvoimien käyttöön.
”Teollinen yhteistyö antaa tähän merkittävän mahdollisuuden. Budjettimme ei ole rajaton, eikä meillä ole mahdollisuuksia kehittää kaikkia tarvittavia osa-alueita niin nopeasti kuin haluaisimme. Olemme joutuneet kohdentamaan rajalliset resurssit osa-alueisiin, jotka on tunnistettu kaikista tärkeimmiksi. Nyt meillä on mahdollisuus saada Yhdysvalloista teknologiasiirtona sellaista tietoa, johon resurssimme eivät ole riittäneet”, Solante sanoo.
Iceye ei halua kommentoida aihetta ja ohjaa kysymykset Puolustusvoimille ja puolustusministeriölle.
Neuvotteluissa loppurutistus
Tärkeimmät teollisen yhteistyön kehityskohteet liittyvät ennen kaikkea uuden hävittäjän ylläpitoon, huoltoon ja komponenttivalmistukseen sekä F-35:n tuottaman sensoritiedon integroimiseen osaksi Puolustusvoimien johtamisjärjestelmiä.
Teollisessa yhteistyössä kehitetään lisäksi kaikkien Suomen puolustusvoimien asejärjestelmien kykyä toimia yhteistyössä.
”Tärkeimmät projektit teollisessa yhteistyössä liittyvät korkean teknologian kehitykseen, jossa integroidaan eri asejärjestelmät keskenään. Se on kriittistä osaamista, jonka osaaminen on pidettävä Suomen omissa käsissä. Siihen tarvitaan mukaan suomalaista teollisuutta ja tutkimuslaitoksia. Tavoitteena on saada mukaan koko arvoketju tutkimuksesta valmiiseen tuotteeseen saakka”, puolustusministeriön erityisasiantuntija
Tom Lindén kertoo.
TEOLLINEN YHTEISTYÖ
F-35-hankinnan teollisen yhteistyön arvo on noin kolme miljardia euroa.
Tästä noin 2,5 miljardia euroa on suoraa teollista yhteistyötä.
Epäsuoran teollisen yhteistyön arvo on noin 500 miljoonaa euroa.
Vaikka puolustusvoimat on jo verrattain pitkällä johtamisjärjestelmiensä uudistamisessa Nato-standardein, digitalisaatio on jatkuvaa parantamista ja eri aikakausina käyttöön otettujen aselajikohtaisten järjestelmien yhteensovittamista ja siilojen purkamista. Tähän oman lisänsä tuo F-35-hävittäjä, jonka elektronisen sodankäynnin tekniikat ovat monipuoliset.
TEOLLINEN YHTEISTYÖ
Noin kolmannes F-35-hävittäjäkauppojen kustannuksista on varattu teolliselle yhteistyölle.
Suora teollinen yhteistyö liittyy hävittäjätekniikkaan, huoltoon ja koneen osien valmistukseen.
Suorassa teollisessa yhteistyössä tärkeimmät yritykset ovat Puolustusvoimien strategiset kumppanit
Patria ja
Insta.
Epäsuoran teollisen yhteistyön tavoite on tuoda Suomeen osaamista ja teknologiaa Yhdysvalloista, joka parantaa Puolustusvoimien toimintakykyä ja osaamista.
Samalla se on mahdollisuus suomalaisille yrityksille päästä yhteistyöhön Yhdysvaltalaisten aseteollisuusjättiläisten kanssa.
Epäsuoraa teollista yhteistyötä Suomi ostaa 500 miljoonan euron arvosta.
”F-35 on lentävä sensorilavetti, joka tuottaa sensoridataa maalta, mereltä ja ilmasta. Jotta tämä data saadaan välitettyä esimerkiksi maavoimien tykistölle tai raketinheitinyksikölle, pitää johtamisjärjestelmien olla kunnossa”, Solante arvioi.
Työtä riittää myös eri puolustushaarojen johtamisjärjestelmien yhteensovittamisessa ja kaikkien aselajien tuottaman sensoritiedon yhdistämisessä yhdeksi yhteiseksi tilannekuvaksi.
”C5ISR kokonaisuudessa haetaan ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön laajasti kaikissa puolustushaaroissa ja niiden kesken”, Solante kertoo.
Tiedustelua. Iceyen tutkasatelliitit ovat jo sotilaskäytössä Brasiliassa. Lisäksi yritys tekee yhteistyötä Yhdysvaltojen puolustushallinnon kanssa. Myös Suomi haluaa valjastaa yrityksen osaamisen käyttöönsä. ICEYE
Puolustusministeriössä ollaan niukkasanaisia tulevista teollisen yhteistyön projekteista, sillä projektien sopimusneuvottelut ovat vielä kesken. Puolustusministeriön mukaan tavoitteena on saada ensimmäiset projektisopimukset allekirjoitettua lokakuussa.
”Neuvotteluissa projekteihin osallistuvat suomalaiset yritykset, Lockheed Martin ja Pratt&Whitney solmivat keskenään kaupallisia sopimuksia, joihin sisältyvät muun muassa tiedonhallintaan, salaukseen, teknologiasiirtoihin ja aineettomiin oikeuksiin liittyviä ehtoja. Näistä muodostuu sitten kokonaisuus, josta hyötyy koko Suomen puolustusjärjestelmä”, Lindén sanoo.
Ensimmäisten teollisen yhteistyön projektien on määrä käynnistyä syksyn korvalla. Kyseessä ovat F-35-hävittäjän operoimiseen ja ylläpitoon liittyvät projektit, jotka on Lindénin mukaan saatava käyntiin, jotta hävittäjähankinta pysyy aikataulussaan.
”Toivon, että osapuolet työskentelevät ankarasti ainakin juhannukseen asti, jotta pysymme aikataulussa”, Lindén viestittää neuvotteluihin.
Oikotie tuotekehityksessä
Teollisen yhteistyön projektit ovat olleet keskeinen osa koko HX-hanketta. Suomalaiset yritykset ovat osallistuneet projektisuunnitteluun jo vuosien ajan. Matkan varrella erilaisia projektiehdotuksia on ollut satoja, mutta lopulliseen tarjouspyyntöön niitä kirjattiin vajaa 40. Projektit jakaantuvat tasan suoraan ja epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön. Tällä hetkellä neuvotteluissa on mukana yhteensä noin 30 suomalaista yritystä ja tutkimuslaitosta.
Suomessa kaukokartoituksen tutkimusta tekee esimerkiksi Maanmittauslaitos. Lisäksi
VTT:llä tutkitaan hyperspektrikuvauksen tekniikkaa, jota on hyödynnetty suomalaisen
Kuva Spacen satelliiteissa (Aiemmin Reaktor Space Lab).
KRIITTISET TEKNOLOGIAT
Puolustusvoimat on määritellyt maanpuolustuksen kannalta neljä kriittistä teknologiakokonaisuutta, joita kehitetään myös F-35-hankinnan teollisessa yhteistyössä.
1) Johtamisen ja verkostotoiminnan sekä tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen teknologiat (C5ISR)
• ohjelmistoteknologiat, mukaan lukien tiedon käsittelyn sovellusalueet, vaativa ohjelmistotuotanto sekä ohjelmistotuotannon turvallisuuden varmistaminen
• tietoliikenne, erityisesti radiotiedonsiirto sekä tietoliikenneverkkojen teknologiat
• tiedon salaukseen ja suojaukseen sekä kyber-toimintaympäristössä toimimiseen liittyvät teknologiat
• elektronisen vaikuttamisen järjestelmien teknologiat ja muut sähkömagneettisen spektrin käyttöön liittyvät teknologiat
• sensorijärjestelmien sekä sensoritiedon käsittelyn (signaalinkäsittely) ja yhdistämisenteknologiat.
2) Materiaali- ja rakenneteknologiat:
• häiveteknisen ja ballistisen suojan materiaaliteknologiat sekä herätteiden hallinnan teknologiat
• erikoismateriaalien teknologiat ja -materiaalien vauriokorjauskyky
• sotilaskäyttöön tarkoitettujen energeettisten materiaalien teknologiat
• Itämerellisen tai Suomen pohjoisen sijainnin erityisolosuhteiden materiaali- ja rakenneteknologiat
• rakenteiden mekaniikka ja niihin liittyvä mallinnus- ja simulointikyky.
3) Moniteknologisten järjestelmien ja järjestelmähallinnan teknologiat:
• laajojen järjestelmäkokonaisuuksien teknis-toiminnallisen määrittelyn, suunnittelun, integroinnin, ylläpidon ja elinjakson hallinnan tarvitsemat ja hallinnan liittyvät insinöörityön teknologiat ja menetelmät
• autonomisten ja autonomisia piirteitä sisältävien järjestelmien teknologiat.
4) Bio- ja kemian teknologiat:
• kemiallisten aseiden vaikutuksilta sekä biouhkalta suojautumisen sekä
suojelutiedustelun teknologiat
• energeettisten materiaalien teknologiat erityisesti ruuti-, räjähde- ja
ampumatarviketuotantoon ja räjähdeturvallisuuteen liittyen.
Lähde: Puolustusministeriö
”En voi ottaa kantaa kaukokartoitukseen liittyvään projektiin. Yleisellä tasolla voi todeta, että tilannetietoisuuteen, paikantamiseen ja johtamisjärjestelmiin liittyvät teknologiat ovat keskeisessä asemassa puolustusvoimien kehittämisohjelmassa. Suomi on siinä työssä pitkällä, mutta sitä kehitetään edelleen”, Lindén sanoo.
Lindén kuitenkin nostaa Iceyen kyvykkyyden esiin esimerkkinä suomalaisen teollisuuden uudesta osaamisesta, jonka kehitystä puolustusvoimisissa ja -ministeriössä on seurattu kiinnostuneena.
”Iceye on erittäin kyvykäs yritys, jolla on korkeatasoista teknologista osaamista. Suomen vahvuutena on, että meillä on pienenä maana Iceyen kaltaisten turvallisuusalaan liittyvien yritysten kanssa hyvä keskusteluyhteys koko puolustushallinnossa ministeriöstä puolustusvoimiin ja muihin turvallisuustoimijoihin. Tämä on näkynyt myös F-35-hankinnassa. Yritysten panos kaikkien viiden hävittäjäehdokkaan neuvotteluissa on ollut erittäin merkittävää.”
Hävittäjähankinnassa on siis kyse laajemmin suomalaisen puolustusteollisuuden kehittämisestä. Se tarjoaa tilaisuuden kehittää toimialaa valtiovetoisesti, sillä paikoin kotimaisella puolustusteollisuudella on vaikeuksia ylläpitää kannattavaa vientiin perustuvaa liiketoimintaa suurten aseteollisuusyhtiöiden puristuksessa. Se puolestaan heijastuu puolustusvoimiin, jonka olisi luotava korkeatasoinen kumppaniverkosto, joka tuottaa sille uusinta maanpuolustuksen kriittistä teknologiaa.
Teollisessa yhteistyössä tähän avautuu oikopolku.
”Se tarkoittaa sitä, että kotimaisen teollisuuden ei tarvitse käyttää kymmentä vuotta tutkimukseen ja kehittämiseen, vaan yritykset saavat Yhdysvalloista teknologisen pohjan, jonka päälle he pääsevät kehittämään suoraan omaa tuotettaan”, Solante sanoo.
Taistelu sähkömagneettisesta spektristä
Moderni sodankäynti tarjoaa yliotteen sille, joka hallitsee sähkömagneettista spektriä, eli kykenee keräämään taistelukentältä sensoreilla dataa laajalla spektrillä ja tekemään dataan perustuvia päätöksiä voiman keskittämisestä vastustajaa nopeammin ja laadukkaammin. Tämä näkyy myös puolustusvoimien määrittelemissä maanpuolustuksen kannalta kriittisissä teknologioissa.
C5ISR on eräänlainen sodankäynnin toiminnanohjausjärjestelmä, johon suodattuu kaikkien aselajien ja -järjestelmien sekä tiedustelusensorien tuottama data. Kokonaisuus sisältää myös kybersodankäynnin ulottuvuuden.
Aikaisemmin tilannekuvaksi katsottiin ajantasainen tieto omien ja vihollisen joukkojen sijainnista. Nykyisin tilannekuvan tehtävä tiivistyy ”any sensor to any shooter” -lauseeseen. Tämä tarkoittaa, että mikä tahansa sensori kykenee muodostamaan tilannekuvan, tekemään maalinosoituksen ja tämän perusteella mikä tahansa asejärjestelmä kykenee vaikuttamaan kohteeseen. Tämä vaatii sähkömagneettisen spektrin hallintaa niin hyvin, että kaikki taistelukentän eri sensorit kykenevät toimimaan yhteistyössä.
Ja kuten teollisuuden digitalisaatiossa, myös sodankäynnin digitalisaatiossa keskeinen tehtävä on purkaa siiloutumista, karsia epäolennainen data olennaisesta ja yhdistää relevantti datamassa päätöksentekoa tukevaan johtamisjärjestelmään.
Oman haasteensa järjestelmäkehitykseen tuo Nato. Natossa on meneillään suuri johtamisjärjestelmien yhteensovittaminen FMN-hankkeessa (Federated Mission Networking), johon myös Suomi osallistuu.
Eri aselajien johtamisjärjestelmien yhteensovittamista Naton kanssa on tehty Suomessa jo pitkään. Seuraava askel Suomessa on yhdistää kaikkien aselajien johtamisjärjestelmät yhdeksi järjestelmien järjestelmäksi. Työhön sisältyy Puolustusvoimien Leijona-järjestelmien (Maaleijona, Merileijona, Ilmaleijona) tuottaman tiedon yhdistäminen ja integroiminen.
C5ISR on luonteva osa hävittäjäkauppojen teollista yhteistyötä, sillä Suomi löytyy jo nyt Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvoston (Joint Chiefs of Staff) kumppanimaiden joukosta, joiden kesken tilannekuvan ja kyberosaamisen kokonaisuutta kehitetään. Kumppanimaiden listauksessa ovat Naton ja Suomen lisäksi Australia, Hollanti, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Puola, Saksa ja Tanska.
(Niin, epävirallinen mutta mukavasti kielen päältä pyörähtävä nimi.)
