F/A-18 E/F Super Hornet

Merten sheriffi kirjoitti:
Monesta suunnasta saa mielikuvan, että Growler olisi hyökkäyksellinen. Saadaanko näistä maksimaalinen hyöty?
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan panssarivaunukin hyökkäyksellinen ase, silti se on erittäin hyödyllinen myös meidän taistelutavassa. Growlerin todellisista kyvyistä ei julkisissa lähteissä hirveästi kirjoiteta, mutta valmistajien lausunnoista voidaan päätellä että se kykenee toimimaan sähkömagneettisella spektrillä VHF-metriaalloilta EHF-millimetriaaltoihin asti. Sen kykyihin kuuluu radioaaltoja käyttävien järjestelmien paikantaminen, tunnistaminen ja maalittaminen sekä niihin vaikuttaminen joko häirinnällä tai väärää tietoa syöttämällä. Ilmasodankäynnissä näitä voisivat olla ainakin:
  • Ilmavalvonta- ja johtokoneiden tutkat ja taistelunjohtoyhdeydet
  • Hävittäjien tutkat (ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, SAR, NCTR-kohteentunnistus), tutkavaroittimet, omasuojahäirintälähettimet, tutkapohjaiset ohjusvaroittimet ja viestiyhteydet
  • Omatunnistusjärjestelmät (IFF)
  • Satelliitinavigointiyhteydet (niin lentokoneiden kuin aseiden ja lennokkien)
  • Aktiivisten tutkahakuisten ohjusten, niin ilmasta kuin maasta laukaistavien, hakupäät ja datalinkit
  • Kaukovalvonta-, maalinosoitus-, valaisu- ja tulenjohtotutkat, ilmatorjunnan johtamisjärjestelmät, lavetit sekä niiden viestiyhteydet
  • Taistelu- ja kuljetushelikoptereiden navigointi ym. tutkat, häirintälähettimet ja viestiyhteydet
  • Lennokkien komento- ja datalinkit
Kun asiaa lähtee tarkastelemaan huomaa, että potentiaali vihollisen tilannekuvan kiistämiseen ja toiminnan häiritsemiseen ja estämiseen on suuri, kuin myös oman tilannekuvan rakentamiseen ja ilmataistelussa tärkeän ennakkovaroituksen saamiseen. Sitten kun kuvioon lisää HX-hankkeen muut osa-alueet, eli Maa- ja Merivoimien taistelun tukemisen sekä kaukovaikuttamisen listaan voi lisätä ainakin:
  • Aikakriittiset kohteet, kuten ohjus- ja ilmatorjuntajärjestelmien ajoneuvot, tykistöjärjestelmät, vastatykistötutkat ym.
  • Esikunnat, komentopaikat, viestikeskukset ja logistiikan solmukohdat, ammus- ja polttoainevarastot ym.
  • Joukkoryhmittymät, maahanlaskut, vihollisen erikoisjoukot ym.
  • Pinta-alukset, sukellusveneet, merivalvontakoneet ja -helikopterit, rannikko-ohjusjärjestelmät, meritorjuntaohjukset ym.
Näitä kaikkia voidaan joko havaita tai niihin voidaan vaikuttaa joko niiden toimintaa haitaten tai sen kokonaan estäen. Toisin sanoen elektronisen sodankäynnin erikoislavetin kuten Growlerin käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Ei se tietenkään kaikkea pysty tekemään eikä ainakaan samaan aikaan, ja osa vastaavasta suorituskyvyistä voidaan saavuttaa muilla laveteilla, mutta ei kaikkia, eivätkä muut lavetit pysty toimimaan lähes valtakunnanlaajuisesti minuuttien varoitusajalla.

Yksi asia on, että Growlerin käyttäjänä todennäköisesti pääsee sellaisiin huoneisiin ja saa pääsyn materiaaleihin mihin ei muuten olisi asiaa. Elektronisessa sodankäynnissä pitää olla paitsi kyky lähettää ja vastaanottaa signaaleja, kyky generoida ja suunnata niitä ja myös ymmärrystä siitä, mitä signaaleja generoi ja minkälaisia algoritmeja käyttää. Vähän niinkuin pelkkä Orangen vahvistimen ostaminen ei saa kuulostamaan Brian Maylta, pitää olla vielä oikea kitara jota soittaa ja taitoa käyttää sitä oikein ;)
 
Viimeksi muokattu:
gekados kirjoitti:
Onhan panssarivaunukin hyökkäyksellinen ase, silti se on erittäin hyödyllinen myös meidän taistelutavassa. Growlerin todellisista kyvyistä ei julkisissa lähteissä hirveästi kirjoiteta, mutta valmistajien lausunnoista voidaan päätellä että se kykenee toimimaan sähkömagneettisella spektrillä VHF-metriaalloilta EHF-millimetriaaltoihin asti. Sen kykyihin kuuluu radioaaltoja käyttävien järjestelmien paikantaminen, tunnistaminen ja maalittaminen sekä niihin vaikuttaminen joko häirinnällä tai väärää tietoa syöttämällä. Ilmasodankäynnissä näitä voisivat olla ainakin:
  • Ilmavalvonta- ja johtokoneiden tutkat ja taistelunjohtoyhdeydet
  • Hävittäjien tutkat (ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, SAR, NCTR-kohteentunnistus), tutkavaroittimet, omasuojahäirintälähettimet, tutkapohjaiset ohjusvaroittimet ja viestiyhteydet
  • Omasuojatunnistusjärjestelmät
  • Satelliitinavigointiyhteydet (niin lentokoneiden kuin aseiden ja lennokkien)
  • Aktiivisten tutkahakuisten ohjusten, niin ilmasta kuin maasta laukaistavien, hakupäät ja datalinkit
  • Kaukovalvonta-, maalinosoitus-, valaisu- ja tulenjohtotutkat, ilmatorjunnan johtamisjärjestelmät, lavetit sekä niiden viestiyhteydet
  • Taistelu- ja kuljetushelikoptereiden navigointi ym. tutkat, häirintälähettimet ja viestiyhteydet
  • Lennokkien komento- ja datalinkit
Kun asiaa lähtee tarkastelemaan huomaa, että potentiaali vihollisen tilannekuvan kiistämiseen ja toiminnan häiritsemiseen ja estämiseen on suuri, kuin myös oman tilannekuvan rakentamiseen ja ilmataistelussa tärkeän ennakkovaroituksen saamiseen. Sitten kun kuvioon lisää HX-hankkeen muut osa-alueet, eli Maa- ja Merivoimien taistelun tukemisen sekä kaukovaikuttamisen listaan voi lisätä ainakin:
  • Aikakriittiset kohteet, kuten ohjus- ja ilmatorjuntajärjestelmien ajoneuvot, tykistöjärjestelmät, vastatykistötutkat ym.
  • Esikunnat, komentopaikat, viestikeskukset ja logistiikan solmukohdat, ammus- ja polttoainevarastot ym.
  • Joukkoryhmittymät, maahanlaskut, vihollisen erikoisjoukot ym.
  • Pinta-alukset, sukellusveneet, merivalvontakoneet ja -helikopterit, rannikko-ohjusjärjestelmät, meritorjuntaohjukset ym.
Näitä kaikkia voidaan joko havaita tai niihin voidaan vaikuttaa joko niiden toimintaa haitaten tai sen kokonaan estäen. Toisin sanoen elektronisen sodankäynnin erikoislavetin kuten Growlerin käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Ei se tietenkään kaikkea pysty tekemään eikä ainakaan samaan aikaan, ja osa vastaavasta suorituskyvyistä voidaan saavuttaa muilla laveteilla, mutta ei kaikkia, eivätkä muut lavetit pysty toimimaan lähes valtakunnanlaajuisesti minuuttien varoitusajalla.

Yksi asia on, että Growlerin käyttäjänä todennäköisesti pääsee sellaisiin huoneisiin ja saa pääsyn materiaaleihin mihin ei muuten olisi asiaa. Elektronisessa sodankäynnissä pitää olla paitsi kyky lähettää ja vastaanottaa signaaleja, kyky generoida ja suunnata niitä ja myös ymmärrystä siitä, mitä signaaleja generoi ja minkälaisia algoritmeja käyttää. Vähän niinkuin pelkkä Orangen vahvistimen ostaminen ei saa kuulostamaan Brian Maylta, pitää olla vielä oikea kitara jota soittaa ja taitoa käyttää sitä oikein ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikki tuo Smartfighterissä yhdessä säiliössä siiven alla;)
 
gekados kirjoitti:
Lockheed kehitti samaan sensoriin pohjautuvaa AIRST-järjestelmää F-22:een 80- ja 90-luvulla, ja sen kehitystä jatkettiin senkin jälkeen kun se leikattiin kustannussyistä koneesta pois, koska myöhempi integrointi pidettiin yhtenä kehitysoptiona. Lockheedilla saman perheen IRST-sensoria on siis kehitetty jatkuvasti, joten Superin IRST:lla ei välttämättä ole enää hirveästi tekemistä vanhan AAR-42:n kanssa. Suorituskyvyssä on ilmeisesti tapahtunut aika suuri hyppäys Block I ja Block II välillä, kun sitä puitiin kongressissa asti. AIRST:n tavoitteena oli muistaakseni 160nm havaintoetäisyys takasektoriin tai jotain yhtä kreisiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuotahan on myyty ulkomaille F-15:een ja F-16:kin joten ei se koskaan ole ollut ihan pölyttymässä oleva projekti.
kcfi3thlbvcdkavfwnkc.jpg


Eli tuossa on LANTIRN ja IRST viritetty samaan, hiukan kömpelöön mutta varmaan tehokkaaseen pakettiin. Sensorin sijainti ei ole ehkä ihan ideaali ilmataistelusovelluksiin.

Korjaan itseäni sen verran että sisäinen IRST21 olisi Super Hornetissa korvannut tykin, mikä ei vissiin laivastolle kelvannut.
 
gekados kirjoitti:
Näin toimii yleinen ilmasodan doktriini tänäkin päivänä, ilma-alivoimainen osapuoli ei voi olla passiivinen ja vain reagoida vihollisen liikkeisiin, koska muuten käy huonosti. Aloitekykyä on pyrittävä ottamaan ja kiistettävä vihollisen vapaus valita taistelun aika ja paikka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos näin on asianlaita, puoltaa se vieläkin enemmän F-35:n valintaa
 
Patu kirjoitti:
Viimeiset pari sivua on vedetty offtopicia, joten jatketaan nyt yhden viestin verran.

Ei tuolla SU-34:n "pöntöllä" varmasti kukaan istu, oli kaartotaistelua tai ei.

tU95tls.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Jaha, ja tässä on nähtävästi kuvattu suristin n:o. 2? Näyttää siltä, että venäläinen perseensuristin ei vieläkään surise ja vaatii aika paljon vaseliinia mahtuakseen kakkoseen...
 
Sellaista on ollut tarjolla, mutta laivasto ei vissiin ole ollut erikoisen kiinnostunut koska polttoaineenkulutus nousisi. Sama juttu muissakin HX-ehdokkaissa. Snecma on tarjonnut M88:sta tehokkaampia versioita jo pitkään.
 
Käsittääkseni super hornet EPE aka. F414-400 on koko ajan luvattu tarjoavan pienempää polttoaineen kulutusta ja suurempaa tehoa. Block III:seen US NAVY otti parannetun moottorin, tehon pysyessä ennallaan, mutta moottorin eliniän kasvaessa. Valistunut arvaus siis on, että NAVY otti moottoreihin (osan) kehittyneemmistä kuuman pään osista, mutta ulosmittasi tämän moottorin kasvaneena elinikänä suuremman tehon ja hyötysuhteen sijaan.
 
Valmistajien lupaukset pienemmästä polttoainekulutuksesta saattavat tarkoittaa pienempää ominaiskulutusta (kulutus per työntövoimayksikkö) mutta sehän ei välttämättä tarkoita pienempää kokonaiskulutusta jos motissa on enemmän tehoja lentäjien päästellä.
 
Mahtaisiko Super Hornet olla relevantimpi verrattuna Rafaeliin ja Typhoonin jos siihen saisi reilusti potkua lisää? Sellaisella hypoteesilla että emme jäisi pääkäyttäjäksi.
 
Makkaramestari kirjoitti:
Mahtaisiko Super Hornet olla relevantimpi verrattuna Rafaeliin ja Typhoonin jos siihen saisi reilusti potkua lisää? Sellaisella hypoteesilla että emme jäisi pääkäyttäjäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos noita vertaillaan vain kinemaattisella performanssilla niin ei siitä lisätehosta haittaakaan ole. Omasta mielestäni SH kaipaisi kuitenkin enemmän tavaraa ihan puhtaasti teknologiapuolella kuin raakana tehona. Parempi omasuoja eli oma puolustuksellinen elso kuntoon ilman growleria, paremmat ohjusvaroittimet, myös IR ohjuksille, Paremmat IRST sensorit ja ennenkaikkea kaikkiin koneisiin eikä vain kouralliseen podeilla jne jne.
 
Growlerin osuus on Australian lukujen perusteella niin suuri, että sen ominaisuudet ja uskottavuus 2060 näkymällä tulee ratkaisemaan miten pitäisi suhtautua.
Suurin huoli näin amatöörille on miten 6 kappaletta max ilmassa kerrallla (Australian puolustusministerin arvio kymmenisen vuoden takaa) voi tuottaa niin paljon lisäarvoa, että 2 miljardia siihen (siis noin 12 kpl kokonaismäärään) on parempaa rahankäyttöä kuin lisää runkoja, aseita...
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top