F/A-18 E/F Super Hornet

Jääköhän Superit ja G ostamatta nyt kun USA heitti mädän tomaatin saksalaisten poliitikkojen pläsiin joukkosiirroilla Saksasta?
Ainakin Airbus ja teollisliitot saa uutta pontta vaatia rahoja Typhoon ECR:n kehittämiseen/lisäostoihin.
 
magitsu kirjoitti:
Jääköhän Superit ja G ostamatta nyt kun USA heitti mädän tomaatin saksalaisten poliitikkojen pläsiin joukkosiirroilla Saksasta?
Ainakin Airbus ja teollisliitot saa uutta pontta vaatia rahoja Typhoon ECR:n kehittämiseen/lisäostoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Monet saksalaispoliitikot ovat kauan halunneet että amerikkalaisten joukkojen määrä vähenisi. Nyt sitten ovat saamassa mitä pyysivät.
 
rty19 kirjoitti:
Eli IRST oli jo F-14:ssa aikoja sitten, sitten SHsta jätettiin pois ja nyt sitten lisätään jälkikäteen. Onko stealth-koneiden yleistyminen syy miksi nyt tälle sensorille löytyykin taas käyttöä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Osaksi varmaan, mutta tärkeämpi syy on kai se että teknologia on sillä rintamalla niin merkittävästi parantunut. 60/70-luvulla torjuntahävittäjiin laitettiin usein IRST siksi kun sen aikaiset tutkat oli vaan niin huonoja ja epäluotettavia. Tutka saattoi yksinkertaisesti hajota kesken lennon, tai sitten kohteena olevan pommikoneen häirintäjärjestelmä pisti sen tukkoon. Piti olla varajärjestelmä. Sitten kun tutkat paranivat merkittävästi niin IRST nähtiin usein tarpeettomaksi. F-14:ssä se pysyi tv-kameran ohessa, kun ao. konetyypillä oli vaatimuksena visuaalinen tunnistus BVR-matkoilta, jotta vältetään Vietnamin sodan tapaiset RoE-koomailut.

IP-sensoritekniikka on sitten 80-luvulta alkaen sen verran parantunut niin että parhaimmillaan päästään taktisesti merkittäviin havaintoetäisyyksiin. Ja mitä ei helposti tule ajateltua niin myös kuvaruututekniikka on parantunut, nykyään lentäjät toosastaan jotain näkevätkin. Tiemmä vanhoina huonoina aikoina oli tavallista etteivät esimerkiksi tst-kopterilentäjät nähneet kohdetta lennon aikana, mutta kun tehtävänpurussa katsottiin IP:n tallenne valkokankaalta tai telkkarista niin: duh! Siinähän se olisi ollut ihan nenän edessä.
 
fulcrum kirjoitti:
IP-sensoritekniikka on sitten 80-luvulta alkaen sen verran parantunut niin että parhaimmillaan päästään taktisesti merkittäviin havaintoetäisyyksiin. Ja mitä ei helposti tule ajateltua niin myös kuvaruututekniikka on parantunut, nykyään lentäjät toosastaan jotain näkevätkin. Tiemmä vanhoina huonoina aikoina oli tavallista etteivät esimerkiksi tst-kopterilentäjät nähneet kohdetta lennon aikana, mutta kun tehtävänpurussa katsottiin IP:n tallenne valkokankaalta tai telkkarista niin: duh! Siinähän se olisi ollut ihan nenän edessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja vielä: kun moderni sensoriteknologia ja optiikka yhdistetään keinoälyyn ja yhä kehittyneempiin tietokoneisiin pilotin ei edes tarvitse tähyillä sitä ruutua jatkuvasti vaan algorytmit osaavat hakea ja tunnistaa hahmoja itsekseen ja hälyyttää vieraista kohteista. Sitten kun vielä mennään eteenpäin IFF ja datalinkit fuusataan IP-sensorien kanssa samaan, niin tietoa jaetaan automaattisesti ja reaaliajassa sekä omat tunnistetaan vihulaisista.
 
Commander kirjoitti:
En kyllä viitannut, vaan tulenkäytössä etenkin pohjoiselle Itämerelle jokaisen maalin pitää olla tunnistettu!
Klikkaa laajentaaksesi...

Tietenkään ensimmäistä tutkakuvaan ilmestynyttä pistettä ei voi eikä pidä ampua, mutta kyllä kai sodankäynnissä siedetään riskiä ja voidaan luottaa todennäköisyyksiin, vaikka visuaalista tunnistusta ei olisikaan tehty? Jos ohjus nyt kuitenkin pystyy luomaan maalista kuvan ja vertaamaan sitä kirjastoon erilaisista aluksista, niin melko riskittömältä mielestäni kuulostaa, vaikka ihan satavarma ei maalista oltaisikaan. (Eikä tarvitse muistuttaa Googlen algoritmisekoiluista...)

Enemmän olisin huolissani datalinkittömän ja puolisokean RBS-15:n käytöstä tunnistettuun maaliin, jos alueella ylipäätään on minkäänlaista neutraalia liikennettä. Siinä on ihan arvan varassa, meneekö pohjaan haluttu maali vai tuleeko Estonia tai Exxon Valdez...
 
Huhta kirjoitti:
Tietenkään ensimmäistä tutkakuvaan ilmestynyttä pistettä ei voi eikä pidä ampua, mutta kyllä kai sodankäynnissä siedetään riskiä ja voidaan luottaa todennäköisyyksiin, vaikka visuaalista tunnistusta ei olisikaan tehty? Jos ohjus nyt kuitenkin pystyy luomaan maalista kuvan ja vertaamaan sitä kirjastoon erilaisista aluksista, niin melko riskittömältä mielestäni kuulostaa, vaikka ihan satavarma ei maalista oltaisikaan. (Eikä tarvitse muistuttaa Googlen algoritmisekoiluista...)

Enemmän olisin huolissani datalinkittömän ja puolisokean RBS-15:n käytöstä tunnistettuun maaliin, jos alueella ylipäätään on minkäänlaista neutraalia liikennettä. Siinä on ihan arvan varassa, meneekö pohjaan haluttu maali vai tuleeko Estonia tai Exxon Valdez...
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös meritilannekuva ole Suomen rajavalvonnan helmiä; ei siellä rajavyöhykkeellä tai ulkopuolella montaa alusta ole, jossa ei olisi AIS päällä, ja väärä maali olisi luokkaa kolmen hengen huvimoottorivene. Totta kai Suomessakin olisi mahdollista, että valvontatutka vaihtaa paikkaa ja unohtaa kääntää näkymän ilmansuunnat oikeaksi, jos se oli mahdollista kohtuullisen hyvätasoisessa Iranissakin. Mutta ei todennäköistä. Muutoin vaikea kuvitella, että mikään siviilialus joutuisi tulilinjalle Itämerellä täältäpäin.
 
Jouni kirjoitti:
Taitas olla kaikki AIM-120 b/c kerralla käytössä, jos tuolla aseistuksella mentäs.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei noita joulukuusia kannata jokaiseen koneeseen ripustaa, eikä siihen ole mahkujakaan se on totta. Mutta ehkä Linebacker- tai Guardian roolissa yksi tai kaksi tuollaista korkealla suojaamassa vaikka maajoukkoja vihollisen rynnäkkölautoilta tai hekoilta yms. voisi aiheuttaa pienen shokin vastapuolelle. Yksi tai kaksi harmittoman näköistä täplää ensin tutkassa ja kohta tutkavaroittimet ulisevat koko vihulaisosastolla samaan aikaan :uzi:
 
Protheon_93 kirjoitti:
Vaikea kyllä sanoa kumpaa pidän listallani hopeasijalla, Superia vai Rafalea. Molemmat F-35:n jälkeen ovat sen verran suorituskykyisiä omilla vahvuuksillaan ja heikkouksillaan ja molemmilla on tunnetut ja ennustettavat kustannukset ja uskottavasti johdonmukainen kehityssuunnitelma.
Klikkaa laajentaaksesi...
Molemmilla varmasti vahvuutensa. Super on minun suosikkini noista jos F-35 ei käy jostain syystä. Pragmaattisen puhtaasti siksi että USA-yhteys ja että siinä voidaan käyttää jo nykyistä aseistusta ja osin tukikohtakalustoa sekä siirtymäkoulutus on nopeaa ja edullisempaa kuin muissa. Tämän ansiosta voisimme saada koneita hieman enemmän ja jopa tuon Growlerin mukaan. Ehkä rahaa voisi jäädä hieman enemmän myös uusien asejärjestelmien hankintaan.
 
Einomies1 kirjoitti:
Molemmilla varmasti vahvuutensa. Super on minun suosikkini noista jos F-35 ei käy jostain syystä. Pragmaattisen puhtaasti siksi että USA-yhteys ja että siinä voidaan käyttää jo nykyistä aseistusta ja osin tukikohtakalustoa sekä siirtymäkoulutus on nopeaa ja edullisempaa kuin muissa. Tämän ansiosta voisimme saada koneita hieman enemmän ja jopa tuon Growlerin mukaan. Ehkä rahaa voisi jäädä hieman enemmän myös uusien asejärjestelmien hankintaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta. USA-aspekti ja nykyjärjestelmään yhteensopivuus onkin se mikä varmaan saa Superin itselläni kakkossijalle, ja jos F-35 ei jostakin syystä käy PV:lle, olen silti tyytyväinen jos 10 miljardilla hankitaan sitten joko Super tai Rafale. En tiedä miten Typhooniin suhtautuisin HX:nä. Kelpo peli, kuorman kantokyky loistava, raaka kinemaattinen suorituskyky loistava, jne... mutta sen poliittinen aspekti ja verkkainen kehitystahti ja elinkaaren kehitys nostaisi itsellä silmäkulmia.

Gripenin voitossa taas alkaisi haista poliittinen suhmurointi, kun kerta se oli jo herran kukkarossa olevalle Sveitsillekin liian keskeneräinen ja riskaabeli.
 
magitsu kirjoitti:
Tuo kertoo sattumalta myös fuusiosta.



Eli pelkkä kunkin sensorin olennaiseksi arvioiman (pätkitty) datan korrelaatio. Jää F-35:n fusion enginesta, joka rakentaa yhden kuvan kaikkien sensorien raakadatasta (pätkimätön). Puhumattakaan siitä, että IRST-kyky on niillä aina matkassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mistähän sinä tuonkin tiedät? Ei ollut ainakaan kyseisestä haastattelusta pääteltävissä. Siinä ei yleensäkään puhuttu mitään suorituskyvystä, saati sitten mikä tulee olemaan Block III tilanne.
 
gekados kirjoitti:
Mistähän sinä tuonkin tiedät? Ei ollut ainakaan kyseisestä haastattelusta pääteltävissä. Siinä ei yleensäkään puhuttu mitään suorituskyvystä, saati sitten mikä tulee olemaan Block III tilanne.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri sillä ettei ole liikkunut tarinaa kuinka SH:n tietojenkäsittelyarkkitehtuuria olisi mullistettu, joten eiköhän ole turvallista olettaa F-35 fusion engine -tapaisen ratkaisun olevan edelleen ainutlaatuinen. Myös se ettei ne sensorit ole SH:n vakiovarusteita ei voine mahdollistaa samanlaista integrointia/automatisointia kuin F-35:ssa, jossa DAS, EOTS ja IRST on aina. OODA pyörähtää F-35:n läpi ihan eri rivakkuudella kuin 4 genissä ja tilannekuvan pitäisi olla parempi kun kaikki sensorit on vakiona matkassa.

Aiheesta voi haeskella esim. termillä "track correlation".

All sensor fusion engines give tracks as outputs but the methods to get there are different.

What 4++ gen (Rafale, EF Typhoon for example) sensor fusion does is:
1. Pilot operates and tasks the sensors how he sees fit.
2. Datalink shared tracks between fighters within seconds from commencing tracking and update interval is usually several seconds so accuracy is pretty poor for sensor fusion
3. Each sensor generate detections and correlates them to tracks inside the sensor. ID is done by individual sensors if possible.
4. Tracks from each sensor is sent to sensor fusion engine
5. Sensor fusion engine correlates tracks to single displayed track file.
6. Single track is displayed to pilot

5th gen sensor fusion works differently:
1. Sensor fusion engine tasks the sensors automatically
2. High-speed intra-flight datalinks (IFDL and MADL) share sensor data between aircraft very quickly and target data accuracy is very high and up-to-date.
2. Each sensor sends all the information they generate to sensor fusion engine after some preprocessing. Each sensor can still generate detections and tracks by themselves also if tasked by sensor fusion engine
3. Threat libraries and other such data are used by sensor fusion for example to ID targets from all the sensor data available
4. Sensor fusion engine generates detections from all the sensor data and correlates them to tracks
5. Single track is displayed to pilot

***
Track correlation is by far the easier option, but data correlation allows much better performance potential.
Klikkaa laajentaaksesi...

F 35 Sensor Fusion and networking - F-35 Avionics

Military aviation forum mainly focusing on the F-16, F-35 and F-22 jet fighters. Contains high quality discussions and has a gentle but strict moderation.
www.f-16.net

Päinvastainen olisi minusta perusteetonta. Eli se, että olettaisi asian muuttuneen ilman minkäänlaisia viitteitä sen tapahtumisesta.

Toki jos löydät järjestelmätason muutoksesta kertovia juttuja SH Block III:sta niin ne otetaan vastaan suurella mielenkiinnolla.

Nämä on hyviä noista hornetfinnin poiminnoista:
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen artikkeli, juttua muun muassa varaosaosien heikosta saatavuudesta jonka vuoksi ovat joutuneet kannibalisoimaan koneita:
 

Liitteet

  • Shornets Combat Ready Combat Aircraft Sep 2020 pp8 (1) (1).pdf
    1.4 MB · Luettu: 9
Gyllis1 kirjoitti:
Mielenkiintoinen artikkeli, juttua muun muassa varaosaosien heikosta saatavuudesta jonka vuoksi ovat joutuneet kannibalisoimaan koneita:
Klikkaa laajentaaksesi...
"According to unconfirmed estimations, by early 2018 the number of Super Hornets and Growlers that were not mission-ready had increased from 50% to 66%."
Vain 1/3 ajokunnossa! Ei tule kesää.

"The estimations concerning the actual mission capable Super Hornets vary from two-thirds to half of the 546 strong Super Hornet fleet that was operational in 2018."
Jaa-a, puoletko sittenkin?
 
Jutun mukaan kyse on organisaation huonosta toiminnasta, joihin osasyynä ovat säästöt, joiden takia mm. varaosia ei ole hankittu suunnitelman mukaan. Kriittisin varaosa on "communication antenna", mikä on hyvin yllättävää, koska eivät radioantennit tyypillisesti vikaannu ikinä, ulkoisia vaurioita tulee, mutta harvoin.
 
magitsu kirjoitti:
Juuri sillä ettei ole liikkunut tarinaa kuinka SH:n tietojenkäsittelyarkkitehtuuria olisi mullistettu, joten eiköhän ole turvallista olettaa F-35 fusion engine -tapaisen ratkaisun olevan edelleen ainutlaatuinen. Myös se ettei ne sensorit ole SH:n vakiovarusteita ei voine mahdollistaa samanlaista integrointia/automatisointia kuin F-35:ssa, jossa DAS, EOTS ja IRST on aina. OODA pyörähtää F-35:n läpi ihan eri rivakkuudella kuin 4 genissä ja tilannekuvan pitäisi olla parempi kun kaikki sensorit on vakiona matkassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se että juttuja ei liiku foorumeilla, ei ole minkäänlainen perustelu. Sillä onko sensori "vakiovaruste" tai ei, ei ole mitään merkitystä integroinnin kannalta. USN ei ole perinteisesti ollut ainakaan muita jäljessä sensorien verkottumisessa. Kannattaa tutustua siihen, miten CEC toimii. SH Block III (ja Growler Block I)I on mainittu tulevan osaksi sitä, mikä kertoo jo että "Eli pelkkä kunkin sensorin olennaiseksi arvioiman (pätkitty) datan korrelaatio. Jää F-35:n fusion enginesta, joka rakentaa yhden kuvan kaikkien sensorien raakadatasta (pätkimätön)." ei pidä paikkaansa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top