F/A-18 E/F Super Hornet

Sillä onko sensori "vakiovaruste" tai ei, ei ole mitään merkitystä integroinnin kannalta.
Jos se ei ole vakiovaruste niin silloin kokonaisuus ei voi hyödyntää sitä 24/7. Silloin tiedon laatu voi jäädä heikommaksi. F-35 vilkaisee kerran sortimentillaan uhkakirjastoa vasten ja tietää enemmän tästä kuin kohteen äiti.

CECistä olet oikeassa kyllä. Jopa kiinalaiset kertovat siitä tutkimuspapereissaan näin. "Cooperative capability can share the measurement data exactly which are related to the track and are not filtrated, and run the unit as a whole." http://en.cnki.com.cn/Article_en/CJFDTotal-JCGC201105007.htm https://www.jhuapl.edu/Content/techdigest/pdf/V16-N04/16-04-APLteam.pdf https://apps.dtic.mil/sti/pdfs/ADA420432.pdf

Mutta kai myönnät, että jos IRSTin/podien kohdalla jatkettaisiin Hornetien tapaan, eli ostettaisiin taas luokkaa 12, niin näiden arkinen panos jäisi siitä mitä jokaiseen F-35:een sisältyvä kyky tuottaisi?
 
Viimeksi muokattu:
Jos se ei ole vakiovaruste niin silloin kokonaisuus ei voi hyödyntää sitä 24/7. Silloin tiedon laatu voi jäädä heikommaksi. F-35 vilkaisee kerran sortimentillaan uhkakirjastoa vasten ja tietää enemmän tästä kuin kohteen äiti.

CECistä olet oikeassa kyllä. Jopa kiinalaiset kertovat siitä tutkimuspapereissaan näin. "Cooperative capability can share the measurement data exactly which are related to the track and are not filtrated, and run the unit as a whole." http://en.cnki.com.cn/Article_en/CJFDTotal-JCGC201105007.htm https://www.jhuapl.edu/Content/techdigest/pdf/V16-N04/16-04-APLteam.pdf https://apps.dtic.mil/sti/pdfs/ADA420432.pdf

Mutta kai myönnät, että jos IRSTin/podien kohdalla jatkettaisiin Hornetien tapaan, eli ostettaisiin taas luokkaa 12, niin näiden arkinen panos jäisi siitä mitä jokaiseen F-35:een sisältyvä kyky tuottaisi?

Pointtina siis se, että ei se juuri integraatiota vaikeuta jos johdot kulkee ripustimien läpi sen sijaan että olisivat rungon sisällä. Se kuinka paljon IRST-säiliöitä olisi riippuu operatiivisesta analyysista.

En tiedä Navyn määriä, mutta jos tarve sen sanelee niin niitä voi olla vaikka yhtä monta kuin lavetteja. Tuskin kuitenkaan ihan yhtä montaa, sillä säiliöiden huoltokierto luulisi olevan harvempi kuin itse koneiden, jolloin säiliöitä voidaan kierrättää koneiden välillä.

Mutta joka tapauksessa ei aiemmin hankittueen maalinosoitussäiliöiden määrästä voi hirveän hyvin vetää johtopäätöksiä mahdollisten SH:n IRST-säiliöiden määrästä, kyse on ihan eri suorituskyvyistä ja tarpeista.
 
Viimeksi muokattu:
Pointtina siis se, että ei se juuri integraatiota vaikeuta jos johdot kulkee ripustimien läpi sen sijaan että olisivat rungon sisällä.
Ei, mutta järjestelmien softa-automaation ei voi suunnitella toimivan samalla tavalla tilanteessa, jossa se on tai ei ole mukana. F-35:lla on käytettävissä enemmän millä katsoa tunnistamatonta kohdetta.
Toki tätä voi yrittää parata operatiivisella analyysillä, mutta aina ei osaa varautua oikein tai ole tarpeeksi podeja hankittu. Säiliöratkaisussa on etuna se, että se on helpompi päivittää. Tosin helppous ei tarkoita sitä, että se päivitettäisiin - voi olla suurempi paine päivittää integroitu IRST muiden mukana kuin ostaa uusi Litening.

Loppujen lopuksi ei tarvitse arvioida kuin tuoko ratkaisu hyötyä omalle alustalleen. Superiin ei integroituna sitä olisi saanut, joten podi IRSTin kyvyt on kaikki kotiin päin.

Säiliöiden huoltokierto on visainen kysymys. Risteilyohjuksilla väitetään käyttöiän olevan vain kymmeniä tunteja kunnes ovat "sökö". Joten niitä ei huvikseen ulkoiluteta G-voimissa. Sen sijaan podit kestää. Kestäneekö integroitu käyttöä paremmin? Luultavasti sitä integroitua tarkastetaan useammin.

The ECM team provides maintenance support for the ALQ-184 and ALQ-131 electronic warfare pods.

Senior Airman Alex Mohr, a 379th EMXS EW team member from Dayton, Ohio, is one of more than a dozen Airmen who work in the electronic countermeasures section.

“We maintain our EW pods and perform periodic maintenance inspections on every one, three times a year,” Mohr said.
 
Viimeksi muokattu:
Ei, mutta järjestelmien softa-automaation ei voi suunnitella toimivan samalla tavalla tilanteessa, jossa se on tai ei ole mukana.

En ihan ymmärrä mitä tarkoitat, fuusioalgoritmit kyllä toimivat samalla tavalla riippumatta sensorien määrästä. Jos tietty sensori ei ole mukana, tai jos siinä on vaikka häiriö niin ei se muuta fuusiointitapaa. Mitä enemmän dataa tulee sisään, sitä parempi lopputulos tietysti, missä F-35 on edukseen. Kun isossa kuvassa fuusioidaan kaikkien lavettien kaikkien sensorien tuottama data, ei yksittäisen lavetin sensoreilla ja niiden toteutustavoilla ole enää hirveästi väliä.

Säiliöiden huoltokierto on visainen kysymys. Risteilyohjuksilla väitetään käyttöiän olevan vain kymmeniä tunteja kunnes ovat "sökö". Joten niitä ei huvikseen ulkoiluteta G-voimissa. Sen sijaan podit kestää. Kestäneekö integroitu käyttöä paremmin? Luultavasti sitä integroitua tarkastetaan useammin.

Tietty polttoainesäiliöilläkin on oma huoltokiertonsa, joskin hyvin kevyt sellainen. Sama varmasti pätee IRST-sensorijärjestelmiin, mutta voinee turvallisesti olettaa että sen huoltorasite on pienempi kuin koko muun lavetin. Ohjuksilla tosiaan on yleensä omat lentotuntirajansa, mikä on yksi syy siihen, että niitä uudelleenkäytetään ilmatorjuntaohjuksina.
 
Mitä enemmän dataa tulee sisään, sitä parempi lopputulos tietysti, missä F-35 on edukseen.
No tuota juuri. Eli jos tunnistus tehdään omaa uhkakirjastoa vasten, siten että F-35 käyttää automaattisesti saatavilla olevia sensoreitaan vs. SH sillä mitä sattuu olemaan mukana (onko siinä edes uhkakirjasto-ajattelua vai onko sekin siellä yhdistetyn ilmatilannekuvan puolella?) niin OODAn nopeus/laatu on teoriassa parempi.
 
--
Ohjuksilla tosiaan on yleensä omat lentotuntirajansa, mikä on yksi syy siihen, että niitä uudelleenkäytetään ilmatorjuntaohjuksina.

Tulevatko nuo kuitenkaan käytännössä vastaan? Aika harvinaista tuo uudelleenkäyttö kai kuitenkin on, NASAMS ja ehkä Chaparral tulevat lähinnä mieleen.

AMRAAM-ohjuksia on kuulemma lennätetty yli 1,8 miljoonaa tuntia ja tuotettu yli 17 500 kpl. Ts. yksi ohjus olisi keskimäärin lentänyt n. 100 tuntia. AIM-120D:n MTBF lennätettäessä taas on kuulemma 452,5 tuntia vaatimuksen ollessa 450 tuntia.
 
Tulevatko nuo kuitenkaan käytännössä vastaan? Aika harvinaista tuo uudelleenkäyttö kai kuitenkin on, NASAMS ja ehkä Chaparral tulevat lähinnä mieleen.

AMRAAM-ohjuksia on kuulemma lennätetty yli 1,8 miljoonaa tuntia ja tuotettu yli 17 500 kpl. Ts. yksi ohjus olisi keskimäärin lentänyt n. 100 tuntia. AIM-120D:n MTBF lennätettäessä taas on kuulemma 452,5 tuntia vaatimuksen ollessa 450 tuntia.

Onhan noita vielä ainakin Mica, Spyder, IRIS-T. Esim. VL Mica on kehitetty juuri tästä syystä.
 
Onhan noita vielä ainakin Mica, Spyder, IRIS-T. Esim. VL Mica on kehitetty juuri tästä syystä.

Olisiko tuolle MICA:n kehitykselle lähdettä?

Kumma kyllä nämä uudet ilmalaukaistavia ohjuksia maasta laukovat järjestelmät eivät ole kelvanneet Ranskalle, Israelille eikä Saksalle, jos Wikipedia on ajantasalla. Jenkeilläkin maasta laukaistava AMRAAM on todella marginaalisessa roolissa. Liekö urpot sitten puolustusteollisuudessa vai hankkijoissa, tiedä häntä.

Miten lie Venäjällä ja Kiinassa? Voisi kuvitella, että niiden ohjukset olisivat toastia parin lentokierroksen jälkeen.
 
Olisiko tuolle MICA:n kehitykselle lähdettä?

Kumma kyllä nämä uudet ilmalaukaistavia ohjuksia maasta laukovat järjestelmät eivät ole kelvanneet Ranskalle, Israelille eikä Saksalle, jos Wikipedia on ajantasalla. Jenkeilläkin maasta laukaistava AMRAAM on todella marginaalisessa roolissa. Liekö urpot sitten puolustusteollisuudessa vai hankkijoissa, tiedä häntä.

Miten lie Venäjällä ja Kiinassa? Voisi kuvitella, että niiden ohjukset olisivat toastia parin lentokierroksen jälkeen.

Niin, siis MBDA lähti kehittämään omalla rahallaan VL Micaa koska näki mahdollisuuden myydä sitä Mican käyttäjille, joilla alkaa olla muuten poistettavia ohjuksia. Lähde löytyy jostain vuosituhannen vaihteen sotilasilmailulehdestä. Tällainen on aika pienen riskin projekti valmistajalle, koska ohjuksen kehityskustannukset on jo katettu. Ranskan asevoimat maksoivat myöhemmin osan kehityskuluista, mutta eivät tilanneet tuotetta. Onhan VL Micaa jonkun verran muualle myytykin, mutta ei se varsinainen myyntimenestys ole.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, siis MBDA lähti kehittämään omalla rahallaan VL Micaa koska näki mahdollisuuden myydä sitä Mican käyttäjille, joilla alkaa olla muuten poistettavia ohjuksia. Lähde löytyy jostain vuosituhannen vaihteen sotilasilmailulehdestä. Tällainen on aika pienen riskin projekti valmistajalle, koska ohjuksen kehityskustannukset on jo katettu. Onhan VL Micaa jonkun verran myytykin, mutta ei se varsinainen myyntimenestys ole.

Luonnollisesti, alhaiset kehityskulut ja mahdollisuus käyttää samaa ohjusvarantoa niin hävittäjissä kuin ilmatorjunnassa ovat myyntivaltteja. Nythän norjalaiset ovat siirtämässä IRIS-T:n ilmatorjunnalle, kun F-16 on poistumassa ja ohjuksen integraatiossa F-35:een ei nähtävästi ole järkeä.

Toistaiseksi tämä ohjusten lentotuntirajan täyttyminen yhtenä syynä niiden ilmatorjuntakäytölle jää kuitenkin todistamattomaksi myytiksi. AMRAAM-ohjuksia koskevien tietojen perusteella vaatii paljon lentämistä ja pienen ohjusmäärän, jotta ohjusten lentotuntirajat tulisivat täyteen ennen kuin ne luonnollisesti poistuvat inventaariosta.
 
Toistaiseksi tämä ohjusten lentotuntirajan täyttyminen yhtenä syynä niiden ilmatorjuntakäytölle jää kuitenkin todistamattomaksi myytiksi. AMRAAM-ohjuksia koskevien tietojen perusteella vaatii paljon lentämistä ja pienen ohjusmäärän, jotta ohjusten lentotuntirajat tulisivat täyteen ennen kuin ne luonnollisesti poistuvat inventaariosta.

Pienen kaivamisen jälkeen löysin yhden lähteen Ranskan kansalliskokouksen puolustus- ja armeija-asioiden valiokunnan budjettiesityksestä http://www.assemblee-nationale.fr/12/budget/plf2005/a1867-A08.asp

Le VL Mica (vertical launch Mica) est un missile à lancement vertical. De fait, le missile Mica n'a qu'une durée de vie limitée dès lors qu'il est embarqué en vol. Il peut alors être reclassé pour faire l'objet d'un lancement à partir du VL Mica. Cela permet de réaliser des économies importantes, car il n'est pas nécessaire de re-développer un missile anti-aérien pour avoir un système sol-air performant.

The VL Mica (Vertical Launch Mica) is a vertically launched missile. In fact, the Mica missile has only a limited lifespan once it is airborne. It can then be reclassified to be launched from the VL Mica. This offers significant savings, since it is not necessary to redevelop an anti-aircraft missile to have a high-performance ground-to-air system.
 

SH:n EW-kykyjä ei erityisesti netissä faniteta, mutta kyllä silläkin alalla SH pysyy kehityksessä mukana.

So far, the Naval Air Systems Command has awarded more than $2bn to the company for AN/ALQ-214 development and production.

The ALQ-214A (V) 4/5 features modular open system architecture (MOSA)-compliant design that enables technology incorporation to maintain air superiority against evolving threats.

Paljonkos rahaa maailman parhaan Saabin tekemän häirintälähettimen kehitykseen ja tuotantoon on pantu rahaa?
 
Kun tuossa Puranen sanoi, että alustavat tarjoukset 64:lle olivat 10-20 prosenttia ylitse 10 miljardin euron, niin mikä on MP-netin veikkaus? Saabin alustava tarjous oli 64 Gripeniä + 2 Global Eyeta, niin onkohan Boeingin alustava tarjous ollut 64 SH + Growlerit, vai SH+Growler=64?
 
Kun tuossa Puranen sanoi, että alustavat tarjoukset 64:lle olivat 10-20 prosenttia ylitse 10 miljardin euron, niin mikä on MP-netin veikkaus? Saabin alustava tarjous oli 64 Gripeniä + 2 Global Eyeta, niin onkohan Boeingin alustava tarjous ollut 64 SH + Growlerit, vai SH+Growler=64?
Itse ainakin olettaisin, että Growlerit sisältyisivät tuohon kokonaismäärään.
 
En tiedä tuosta, mutta Saabin osaaminen ELSOssa lienee maailmanluokkaa. Sitä en itse epäile vaikka Greippi olisi muuten raakile tai liian tehoton tai epäkypsä.

Saabin osaamisesta ei ole olemassa kuin oletuksia ja kuulopuheita. Historia on toki rikas päättyen vuosituhannen vaihteen ELSO-Viggeniin, mutta kun 2000-luku on pelattu kahvikassa-budjetilla muiden käyttäessä miljardeja, niin väkisinhän siinä putoaa kelkasta.
 
Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miten joku kuvittelee ruotsalaisten tekevän murto-osalla kehityskuluja paremmat ELSO-vehkeet, kuin oikeasti sotaa käyvien maiden lafkat isolla budjetillaan. En yhtään vähättele ruotsalaisten osaamista, mutta todennäköisesti markalla saa markan vehkeet tässäkin tapauksessa.
 
Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miten joku kuvittelee ruotsalaisten tekevän murto-osalla kehityskuluja paremmat ELSO-vehkeet, kuin oikeasti sotaa käyvien maiden lafkat isolla budjetillaan. En yhtään vähättele ruotsalaisten osaamista, mutta todennäköisesti markalla saa markan vehkeet tässäkin tapauksessa.

Eikös tämän vuoden loppupuolella konevalmistajilla ollut mahdollista näyttää tämänkaltaisia osaamisia valmistajan kotimaassa? Monet eri kilpailijoiden Suomelle lupaamat asiat tosin vielä kehitysvaiheessa joten niitä ei vielä pysty demoamaan.

ps.
Sveitsiläiset äänestävät hävittäjähankinnan jatkamisesta
https://yle.fi/uutiset/3-11565604
 
Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miten joku kuvittelee ruotsalaisten tekevän murto-osalla kehityskuluja paremmat ELSO-vehkeet, kuin oikeasti sotaa käyvien maiden lafkat isolla budjetillaan. En yhtään vähättele ruotsalaisten osaamista, mutta todennäköisesti markalla saa markan vehkeet tässäkin tapauksessa.
Sitä olen minäkin ihmetellyt, että moni tuntuu olettavan että kun rahaa on vähemmän sitä käytetään takuuvarmasti viisaasti. Niin viisaasti, että sillä saadaan vertailukelpoinen lopputulos kuin isommalla määrällä, joka sitten kai suorastaan tärvätään. Jos ei ole rahaa eri sukupolviin niin niiden yli noin vain hypätään.

Samaa itsepetosta on tosin vähän meillä ilmavoimien kyvykkyyden arvioinnissa "maailman parhaista" jne. puhuessa. Kun ei olla edes käyty sitä Ruotsin Libyan keikkaa, joka kertoi kuinka moni käytännön asia ja poliittinen sopimuspohja oli rempallaan.
 
Back
Top