F/A-18 E/F Super Hornet

Toisaalta JSOW voi olla kantamaltaa vielä sellainen, että se sopisi juurikin maavoimien tukemiseen koska kantaman puitteissa varmaankin maavoimien tiedustelu pystyisi osoittamaan sille maaleja. Silloin toki hankintamäärien pitäisi olla aivan toistaluokkaa jos tarkoituksena olisi korvata edes osittain tykistöä. Tarkkuushan tänä päivänä luo tulen tehon mutta lisää toisaalta vaatumuksia maalien löytämiseen sekä tunnistamiseen.

SDB 2 on tarkoitettu tuohon, punkkereihin se ei pysty riittävän suurella varmuudella. Mihin ei SDB 2 pysty, JSOW pystyy, eli punkkereihin. Siksi hankintamäärät ovat tuollaiset, bunkkereita tai vahvistettuja rakennelmia ei ole niin kauhiasti mitä pitää pistää matalaksi.

Looginen jatkumo noissa aseissa on, SDB2 -> JSOW -> JASSM/JASSM-ER.
 
SDB 2 on tarkoitettu tuohon, punkkereihin se ei pysty riittävän suurella varmuudella. Mihin ei SDB 2 pysty, JSOW pystyy, eli punkkereihin. Siksi hankintamäärät ovat tuollaiset, bunkkereita tai vahvistettuja rakennelmia ei ole niin kauhiasti mitä pitää pistää matalaksi.

Looginen jatkumo noissa aseissa on, SDB2 -> JSOW -> JASSM/JASSM-ER.

Silmiin pistää, että SDB I puuttuu kuviosta. Hinta on nähtävästi alle sata tonnia, pommi lentää melkein yhtä pitkälle kuin JSOW ja läpäisee metrin teräsbetonia (plus voidaan tietysti myös ilmaräjäyttää). IIR tosin puuttuu loppuhakeutumisesta, eli tarkkuus ei välttämättä ole ihan metrilleen.

Samoin JDAM-ER:n puuttuminen on pieni pettymys. Tosin ei niin suuri yllätys, kun sitä ei ole taidettu vielä integroida.
 
Silmiin pistää, että SDB I puuttuu kuviosta. Hinta on nähtävästi alle sata tonnia, pommi lentää melkein yhtä pitkälle kuin JSOW ja läpäisee metrin teräsbetonia (plus voidaan tietysti myös ilmaräjäyttää). IIR tosin puuttuu loppuhakeutumisesta, eli tarkkuus ei välttämättä ole ihan metrilleen.

Samoin JDAM-ER:n puuttuminen on pieni pettymys. Tosin ei niin suuri yllätys, kun sitä ei ole taidettu vielä integroida.
Tuo on kyllä totta, SDB I on aika paljon huokeampi. Omaa isomman taistelukärjen kuin SDB2. Mielenkiintoista. Voi olla että tuolla SDB I, ei pysty tuhoamaan liikkuvia kohteita. Mikä selittää hinta eron ja selittää myös JSOW:n.
 
Tuo on kyllä totta, SDB I on aika paljon huokeampi. Omaa isomman taistelukärjen kuin SDB2. Mielenkiintoista. Voi olla että tuolla SDB I, ei pysty tuhoamaan liikkuvia kohteita. Mikä selittää hinta eron ja selittää myös JSOW:n.

No totta kai yksinkertaisempi hakeutumismetodi selittää hyvin suuren osan hintaerosta SDB I:n ja II:n välillä, sehän on päivänselvää. Ja toki SDB II on paljon parempi liikkuvia kohteita vastaan, vaikka SDB I:stäkin on saatavilla lasermaalinosoitukseen hakeutuva versio.

Mutta ei JSOW:lla edelleenkään liikkuvia kohteita hoidella, siihen on se SDB II. Kenties SDB I:n puuttumista selittää yksinkertaisesti se, ettei sitä ole integroitu Super Hornetiin. Tai sitten venäläiset linnoittavat niin raskaasti, että tarvitaan enemmän läpäisyä kuin SDB I tarjoaa. Tai molemmat.
 
No totta kai yksinkertaisempi hakeutumismetodi selittää hyvin suuren osan hintaerosta SDB I:n ja II:n välillä, sehän on päivänselvää. Ja toki SDB II on paljon parempi liikkuvia kohteita vastaan, vaikka SDB I:stäkin on saatavilla lasermaalinosoitukseen hakeutuva versio.

Mutta ei JSOW:lla edelleenkään liikkuvia kohteita hoidella, siihen on se SDB II. Kenties SDB I:n puuttumista selittää yksinkertaisesti se, ettei sitä ole integroitu Super Hornetiin. Tai sitten venäläiset linnoittavat niin raskaasti, että tarvitaan enemmän läpäisyä kuin SDB I tarjoaa. Tai molemmat.
Ehkä se SDB I on poistuva tuote, saatavilla vain SDB 2. Jos SDB I valmistajalla on uskoa tuotteen jatkuvuuteen niin kyllä se integroitaisiin, kun Boeing on molempien tuotteiden valmistaja. joten JSOW olisi ainoa vaihtoehto/halvempi vaihtoehto kuin JASSM-ER tai vastaava tuote?
 
SDB 2 on tarkoitettu tuohon, punkkereihin se ei pysty riittävän suurella varmuudella. Mihin ei SDB 2 pysty, JSOW pystyy, eli punkkereihin. Siksi hankintamäärät ovat tuollaiset, bunkkereita tai vahvistettuja rakennelmia ei ole niin kauhiasti mitä pitää pistää matalaksi.

Looginen jatkumo noissa aseissa on, SDB2 -> JSOW -> JASSM/JASSM-ER.
Olen ymmärtänyt, että SDB2 on tarkoitettu pienten pistemaalien tuhoamiseen. Siinä ei ole räjähdysainetta muistaakseni edes 155mm kranaatin verran. Eli kyseessä olisi aika specifistinen ase ajoneuvojen yms. tuhoamiseen. Jos maavoimien omaa raskastatulenkäyttöä haluttaisiin korvata niin tarvittaisiin raskaampaa ammuttavaa.
 
Olen ymmärtänyt, että SDB2 on tarkoitettu pienten pistemaalien tuhoamiseen. Siinä ei ole räjähdysainetta muistaakseni edes 155mm kranaatin verran. Eli kyseessä olisi aika specifistinen ase ajoneuvojen yms. tuhoamiseen. Jos maavoimien omaa raskastatulenkäyttöä haluttaisiin korvata niin tarvittaisiin raskaampaa ammuttavaa.
105 pound=47.6 kiloa.
https://www.military.com/daily-news/2015/02/25/small-diameter-bomb-ii-completes-live-fire-test-destroying-t72.html

Joku osaa varmaan kertoa tarkemmin R-ainen määrän 155 kranaateissa. Ei varmaan ole kuin 8-13 kiloa???
 
Mutta ei JSOW:lla edelleenkään liikkuvia kohteita hoidella, siihen on se SDB II.
JSOW kykenee tuhoamaan liikkuvan merimaalin ilman ulkoista maalinosoitusta loppuvaiheessa. Laseria se ei tarvitse.
Maamaalit on erikseen sitten ja tankkiin se on turhan räyhäkäs vehje muutenkin. SDB II taas on enemmän aneeminen merellä koska tst-kärki on pieni.
 
JSOW kykenee tuhoamaan liikkuvan merimaalin ilman ulkoista maalinosoitusta loppuvaiheessa. Laseria se ei tarvitse.
Maamaalit on erikseen sitten ja tankkiin se on turhan räyhäkäs vehje muutenkin. SDB II taas on enemmän aneeminen merellä koska tst-kärki on pieni.

En keksi miten tuota voi kutsua "aneemiseksi", kun kyseessä on kuitenkin maaliin tunkeutuva pommi. Aikaisemmassa mallissa oli sen 20 kiloa räjähdettä ja sirpaloituva kärki, tuossa kakkos mallissa jos on hieman vähemmän R-ainetta, niin on se kuitenkin varsin ilkeä jos laivan sisällä räjähtää.
 
Normaalissa SDB I:ssä on 93 kg r-ainetta. Siitä on kehitetty 16 kg r-aineella varustettu versio tilanteisiin, joissa halutaan minimoida vahinko sivullisille.

Edit: puhuin palturia, perusversio taisteluosan paino on 93 kg sisältäen n. 16 kg räjähdysainetta. On muuten merkillinen suhde...
 
Viimeksi muokattu:
JSOW kykenee tuhoamaan liikkuvan merimaalin ilman ulkoista maalinosoitusta loppuvaiheessa. Laseria se ei tarvitse.
Maamaalit on erikseen sitten ja tankkiin se on turhan räyhäkäs vehje muutenkin. SDB II taas on enemmän aneeminen merellä koska tst-kärki on pieni.

Teknisesti ottaen kykenee, kuten merimaalitesteissä on nähty. Sikäli kuin asetta (C-1) Suomeen hankitaan, niin en kuitenkaan näe sen ottavan suurta roolia meritorjunnassa meillä. Aseen kyky torjua merimaaleja jäänee lähinnä kuriositeetiksi.

Suomen merivoimille ostettiin vastikään Gabriel 5 sekä aluksille että maalaveteille. Kantamaa on se 200+ km, ehkä paljon enemmänkin, ja taistelukärjellä on ohjuksen painosta päätellen mukavasti kokoa. Oletettavasti ohjus lentää kovaa, vähintään lähellä äänennopeutta ja mahdollisesti jopa ääntä nopeammin. Lentokorkeuskin lienee maalia lähestyttäessä hyvin alhainen. Hintakin oli varsin kohtuullinen, vaikka toki varmasti liitopommia enemmän.

Liitopommi taas vaatii toimitusalustaksi ilmavoimien monitoimihävittäjän, joita ei välttämättä ole varaa pitää kovin montaa JSOW:t ripustimissa odottamassa tehtävää, varsinkaan ilmassa. JSOW:n toimitus maaliin siis todennäköisesti kestää pidempään kuin Gabrielin. Moottoriton liitopommi ei lähesty maalia merenpintaa nuollen ja nopeus viimeisellä 10-20 kilometrillä lienee useimmissa tilanteissa ohjusta pienempi, eli alusilmatorjunnan läpäiseminen vaikeutuu. Liitopommin liikehtimiskyky on myös jonkinlainen huolenaihe - eräs testipilotti arveli, että yli 35 solmua ajava liikehtimiskykyinen alus maalina ylittää moottorittoman JSOW:n kinemaattisen suorituskyvyn. Sinänsä tällaisia aluksia ei ihan hirveästi Venäjällä ole, mutta mm. Djugon-luokan maihinnousualukset saattaisivat olla tällaisia.

Mitä SDB II:een tulee, niin on totta, ettei se ole hyvä väline minkään vähänkään isomman upottamiseen. Siinä on myös monia samoja haittapuolia kuin JSOW:ssa. Toisaalta pienikin taistelukärki aiheuttaa paljon vahinkoa osuessaan aluksen sensoreihin tai asejärjestelmiin. Aluksen meri- tai ilmatorjuntaohjusten räjähtäminen siiloon tai päätutkan menettäminen ei ole naurunasia merellä. Näkisinkin SDB II:lla paljon arvoa maalien pehmittämisessä ennen kuin ammutaan isompia jytkyjä (Gabriel, se JSOW). Niitä myös mahtuu lentokoneen kyytiin moninkertaisesti raskaampiin liitopommeihin verrattuna ja kappalehinta on vain muutama sata tuhatta euroa.
 
Normaalissa SDB I:ssä on 93 kg r-ainetta. Siitä on kehitetty 16 kg r-aineella varustettu versio tilanteisiin, joissa halutaan minimoida vahinko sivullisille.

Edit: puhuin palturia, perusversio taisteluosan paino on 93 kg sisältäen n. 16 kg räjähdysainetta. On muuten merkillinen suhde...

Siis n. 1/6 taistelukärjestä on räjähdettä. Ettei räjähteen pieni osuus tulisi läpäisykyvystä, joka taitaa olla melkoinen tuonkokoiselle pommille? Ts. metallikuoreen on panostettu vahvasti.

Warhead penetration is 1 metre (3 ft 3 in) of steel reinforced concrete under 1 metre (3 ft 3 in) of earth and the fuze has electronic safe and fire (ESAF) cockpit selectable functions, including air burst and delayed options.[15]

BLU-116 on vähän samantyyppinen, paljon painoa, vähän räjähdettä. Räjähteen osuus vain n. 1/8.

  • Weight: 874 kg
  • Explosives: 109 kg PBXN
 
En keksi miten tuota voi kutsua "aneemiseksi", kun kyseessä on kuitenkin maaliin tunkeutuva pommi. Aikaisemmassa mallissa oli sen 20 kiloa räjähdettä ja sirpaloituva kärki, tuossa kakkos mallissa jos on hieman vähemmän R-ainetta, niin on se kuitenkin varsin ilkeä jos laivan sisällä räjähtää.
No ei Stormbreaker esimerkiksi ajoneuvoja tai tykistöä tms. pieniä kohteita vastaan käytettynä ole tietenkään aneeminen, koska ase on tarkka ja siihen saa myös HEAT-taistelukärjen myös.

Sensijaan jos verrataan noita kahta liitopommia (AGM-154C-1 ja GBU-53 A/B) merimaaleja tai vaikka suurta rakennusta vastaan toimittaessa, niin selvää on että JSOW:n BROACH-taistelukärki (100kg:n läpäisy- ja 146kg:n tunkeumapanos) tekee pienemmällä määrällä noista selvää jälkeä. Fregatti menee kerta osumasta vähintään telakalle tai tuhoutuu ja JSOW kykenee läpäisemään kovempia maaleja pelkän 475 kg massansakin ansiosta.

GBU-53 taas on pätevä osumaan pieniin maaleihin tarkasti ja kykenee siihen myös maalla. Lisäksi hävittäjä voi kantaa niitä paljon enemmän mukanaan. Molemmilla on siis omat vahvuutensa.
 
Teknisesti ottaen kykenee, kuten merimaalitesteissä on nähty. Sikäli kuin asetta (C-1) Suomeen hankitaan, niin en kuitenkaan näe sen ottavan suurta roolia meritorjunnassa meillä. Aseen kyky torjua merimaaleja jäänee lähinnä kuriositeetiksi.
Kyse ei ole siitä että vertaillaan meripuolustuksen ja laivaston keskeisintä pinta-asejärjestelmää ja ilmavoimien liitopommia keskenään. Kyse on siitä että JSOW on riittävän kyvykäs tuottamaan HX-tarjouspyynnössä ja skenaarioissa esitetyn suorituskyvyn ilmasta-merelle aseena. HX:n ei kannatakkaan hankkia omaa meritaisteluohjusta, koska sen rooli on pieni. Samalla kuitenkin mahdollistetaan se että ilmavoimat voi tarvittaessa iskeä merimaaleihin ja kohtuullisen etäältä.
Liitopommi taas vaatii toimitusalustaksi ilmavoimien monitoimihävittäjän, joita ei välttämättä ole varaa pitää kovin montaa JSOW:t ripustimissa odottamassa tehtävää, varsinkaan ilmassa. JSOW:n toimitus maaliin siis todennäköisesti kestää pidempään kuin Gabrielin. Moottoriton liitopommi ei lähesty maalia merenpintaa nuollen ja nopeus viimeisellä 10-20 kilometrillä lienee useimmissa tilanteissa ohjusta pienempi, eli alusilmatorjunnan läpäiseminen vaikeutuu. Liitopommin liikehtimiskyky on myös jonkinlainen huolenaihe - eräs testipilotti arveli, että yli 35 solmua ajava liikehtimiskykyinen alus maalina ylittää moottorittoman JSOW:n kinemaattisen suorituskyvyn. Sinänsä tällaisia aluksia ei ihan hirveästi Venäjällä ole, mutta mm. Djugon-luokan maihinnousualukset saattaisivat olla tällaisia.
JSOW on highflyer eli lähestyy maalia yläkulmasta kyllä, mutta siinä on etunsakin. Pommi on häivetekninen ja sillä on erittäin pieni ir-jälki koska ei ole lämpöä synnyttävää moottoria eikä pommi lämpene kitkasta hitaana. Se kykenee kyllä liikehtimään gps-waypointien kautta ja siten hämäämään maalia etäämmältä, mutta varsinaisessa loppulähestymisessä se ei tietenkään pysty väistelemään kun ei ole moottoria ja sitä kautta tarpeeksi energiaa.

Yksittäisiä pommejä ei kannata viskoa suurempia aluksia vastaan kuin hädässä, vaan koordinoida hyökkäys yhdessä meritaisteluohjusten kanssa jos mahdollista. Kun samaan aikaan alusta vastaan hyökätään muutamilla puikoilla pinnassa ja ylhäältä sekä vielä eri suunnista, ei kohdepuolustusjärjestelmät kerkeä torjumaan kaikkia maaleja. Ainoat jäljelle jäävät keinot ovat elso ja muut soft-kill-heitteet. Aluksen tutka ei havaitse todennäköisesti n.100km päästä laukaistua häiveliitopommia ja Gabrielit tulevat niin matalalla että niitä ei näe muutenkaan kuin viimeistään tutkahorisontissa, ehkä vasta sitten kun ne kytkevät oman tutkansa päälle lopussa.
Mitä SDB II:een tulee, niin on totta, ettei se ole hyvä väline minkään vähänkään isomman upottamiseen. Siinä on myös monia samoja haittapuolia kuin JSOW:ssa. Toisaalta pienikin taistelukärki aiheuttaa paljon vahinkoa osuessaan aluksen sensoreihin tai asejärjestelmiin. Aluksen meri- tai ilmatorjuntaohjusten räjähtäminen siiloon tai päätutkan menettäminen ei ole naurunasia merellä. Näkisinkin SDB II:lla paljon arvoa maalien pehmittämisessä ennen kuin ammutaan isompia jytkyjä (Gabriel, se JSOW). Niitä myös mahtuu lentokoneen kyytiin moninkertaisesti raskaampiin liitopommeihin verrattuna ja kappalehinta on vain muutama sata tuhatta euroa.
GBU-53 on kallis ja uusi ase. Se on todennäköisesti tarkoitettu muuhun meillä kuin alusten torjuntaan ja pelkästään pinta-alusten "pehmitykseen" se on liian kallis. Pienen pommin hinta ei jää kauaksi JSOW liitoversiosta koska GBU-53:n hakupää on uusinta uutta ja siinä on mmw-tutkahakupää+ir.

GBU-53 on tehokkaimmillaan mekanisoidun vihollisen tuhoamisessa liikkeessä tai paikallaan, tykistömaalien kurittamisessa(tuliasemat, tutkat ym.) ja tärkeiden rakennusten sekä viesti- ja komentoajoneuvojen tuhoamisessa. Sillä voidaan lamauttaa tehokkaasti myös SHORAD ja VSHORAD ilmatorjuntaa ja /tai niiden tutkia jne.
 
Sensijaan jos verrataan noita kahta liitopommia (AGM-154C-1 ja GBU-53 A/B) merimaaleja tai vaikka suurta rakennusta vastaan toimittaessa, niin selvää on että JSOW:n BROACH-taistelukärki (100kg:n läpäisy- ja 146kg:n tunkeumapanos) tekee pienemmällä määrällä noista selvää jälkeä. Fregatti menee kerta osumasta vähintään telakalle tai tuhoutuu ja JSOW kykenee läpäisemään kovempia maaleja pelkän 475 kg massansakin ansiosta.

Olen kyllä melkoisen varma, että GBU-53 myöskin lähettää Fregatin kokoa olevan laivan telakalle. Jos pommi on suunniteltu uppoamaan lentokonesuojan läpi, niin en usko sillä olevan ongelmia laivankaan puhkomisessa ja sen jälkeen kun räjähtää laivan sisällä, niin mahtaako laiva jäädä toimintakykyiseksi?
 
Olen kyllä melkoisen varma, että GBU-53 myöskin lähettää Fregatin kokoa olevan laivan telakalle. Jos pommi on suunniteltu uppoamaan lentokonesuojan läpi, niin en usko sillä olevan ongelmia laivankaan puhkomisessa ja sen jälkeen kun räjähtää laivan sisällä, niin mahtaako laiva jäädä toimintakykyiseksi?
Varmaankin näin voi käydä, mutta tekeekö se laivan taistelukyvyttömäksi? Jos osuu oikeaan paikkaan niin ehkä, mutta pieni tst-lataus ei niin suurta vahinkoa yli 10 kertaa suurempi.
 
Amerikkalaliset järjestävät SINKEX-harjoituksia Tyynellä valtamerellä jossa upotetaan joku loppuunkäytetty laiva. Eri maiden laivastot pääsevät testaamaan erilaisia aseitaan oikeaan laivamaaliin. Yksi ohjusosuma ei näytä hirveästi laivaa heilauttavan. Ainakin upottamiseen on yleensä tarvittu useampi osuma, mieluiten torpedolla.
Tuossa näkyy muistaakseni 4 ohjusosumaa peräkkäin, ainakin osa oli JSM:iä.

Tuossa toinen pätkä jossa useampi ohjus ja lopuksi torpedo.
 
Viimeksi muokattu:
GBU-53 on kallis ja uusi ase. Se on todennäköisesti tarkoitettu muuhun meillä kuin alusten torjuntaan ja pelkästään pinta-alusten "pehmitykseen" se on liian kallis. Pienen pommin hinta ei jää kauaksi JSOW liitoversiosta koska GBU-53:n hakupää on uusinta uutta ja siinä on mmw-tutkahakupää+ir.

Kaikki on suhteellista. Minusta hinta on edullinen.

  • GBU-53/B StormBreaker/Small Diameter Bomb II (SDB II) (Air Force) - $195,000
  • GBU-53/B StormBreaker/Small Diameter Bomb II (SDB II) (Navy) - $220,916

 
Back
Top