”Tehtävätietokoneen uusi prosessori, DTP-N, nostaa tietokoneen suorituskyvyn 17 kertaa aiempaa suuremmaksi. Lisäksi järjestelmäarkkitehtuuri on nyt avoin, eli uusia ominaisuuksia voidaan lisätä järjestelmään nopeasti, ilman että oltaisiin riippuvaisia ohjelmistojen normaalista kehityssyklistä.”
...
Tebon mukaan järjestelmä tukee myös lentäjän päätöksentekoa entistä paremmin.
Päivitys tuo Super Hornetiin myös infrapunasensorin, jonka merkitystä Tebo korostaa erityisesti häivekoneita jäljitettäessä. Ohjaamo on varustettu 10x19 tuuman kosketusnäytöllä, ja rungon suunniteltu käyttöikä on noussut 6 000 lentotunnista 10 000 tuntiin.
Koneella on Tebon mukaan myös ”säällinen häivekyvykkyys”, joka on toteutettu pääosin rungon päällystemateriaaleilla.
...
Alun perin Block III -päivitykseen kuuluivat myös uudet, kiinteät lisäpolttoainetankit, jotka kasvattaisivat koneen toimintasädettä eli matkaa, jonka kone voi lentää ja palata vielä lähtöpisteeseensä noin 120–130 merimaililla (220–240 km).
Yhdysvaltain laivasto on kuitenkin luopumassa tankeista, ilmeisesti lentotukialuksilla operointiin liittyvien teknisten ongelmien johdosta. Block III -koneisiin asennetaan kuitenkin ne rakenteet, joihin lisätankit kiinnitettäisiin. Niin Yhdysvalloilla kuin Suomellakin olisi mahdollisuus asentaa tankit myöhemmin, jos tarvetta ilmenee.
...
Boeingin St. Louisin tehdas valmistaa paraikaa Yhdysvaltain laivaston 78 uuden Block III -Super Hornetin tilausta, joista viimeisten on määrä tulla tuotantolinjalta 2024. Tämän lisäksi yhtiö konvertoi laivaston nykyisiä koneita Block III -standardin mukaiseksi.
Tebo ei halua ottaa kantaa laivaston suunnitelmiin, mutta huomauttaa, että Yhdysvaltain Super Hornet- ja Growler-kalustolla ei ole mitään virallista eläköitymisvuotta.
”Kun ajattelee niitä kyvykkyyksiä, joita koneet tuovat, niin ne ovat osa laivaston kalustoa pitkälle 2040-luvulle ja pidemmällekin. Tätä kalustoa tarvitaan. Block 2 -koneiden muuntaminen Block 3 -standardiin jatkuu pitkälle 2030-luvulle. Se myös tuo runkoon 4 000 tuntia lisää käyttöikää. Laivasto ei tekisi sitä, ellei koneille olisi suunniteltu pitkää operatiivista elämää.”
...
”Tukialusten lennostot koostuvat näillä näkymin yhdistelmistä Super Horneteja, Growlereita ja F-35:siä. Ne täydentävät toisiaan.”
Kennedyn mukaan konetyyppien rooleja ei ole rajattu niin, että F-35 olisi pääasiassa vihollisen selustaan, valvottuun ilmatilaan tehtävien iskujen työkalu.
”Myös Super Hornetilla on tämä kyky, kun sen mukana on Growler suojaamassa ja tuhoamassa vihollisen ilmapuolustusta. Sanotaan, että F-35 selviytyisi siitä itsenäisesti, mutta kyllä sekin tarvitsee elso-kykyä. Growler toimii laajemmalla osalla taajuusspektriä, ja sen häirintälaitteet kykenevät periaatteessa 360 asteen peittoon, kun taas F-35:n AESA-tutka operoi pääosin koneen etusektoriin.”
...
Growler tekee kuitenkin paljon muutakin kuin vain häiritsee vihollisen ilmapuolustusta, painottaa järjestelmäintegraattori Northrop Grummanin kampanjajohtaja John ”JJ” Thompson.
”Growler toimii laajalla taajuuskaistalla UHF:stä aina yli X-kaistan (8–12 GHz). Se prosessoi ja paikallistaa taajuuksia, eikä kyse ole vain varoitusjärjestelmistä.”
Käytännössä Growler kykenee siis analysoimaan ja jaottelemaan sähkömagneettista spektriä vaikkapa sen mukaan, onko kyseessä oma, vihollinen vai neutraali toimija.
”Jos laitteisto antaa vain listan taajuuksista ja pulssinleveyksistä, se ei vielä auta järin paljon. Growler auttaa ymmärtämään myös aikomuksia.”
...
Winstonin mukaan Growler lentää tyypillisesti kahdella noin 600 kg:n painoisella NGJ-MB:llä varustettuna.
”Se antaa 360 asteen vaikutusalueen, ja säiliöt puhuvat toisilleen. Jos Growler häiritsee vasemmanpuoleista säiliötä käyttäen ja alkaa kääntyä, häirintä hyppää oikealle puolelle ilman katkosta signaalissa.”
360 asteen peitto toteutuu siis vaakasuunnassa. Häirintäsäiliötä käytetään myös ilmassa liikkuvia kohteita vastaan, mutta y-akselin peitolla on rajoituksensa.
”Halusimme keskittyä etu- ja takasektoriin hyökkäys- ja vetäytymisvaiheita varten.”
Winston ei kerro tarkemmin, minkälaisen taajuuskaistan NGJ-MB kattaa. Hänen mukaansa laivasto kuitenkin halusi priorisoida juuri uuden keskikaistan häirintälähettimen kehitykseen, koska sillä taajuusalueella on eniten uhkia.
Raytheon aikoo osallistua myös yläkaistan jammerin tarjouskilpailuun. Alakaistan lähettimen valmistajaksi valittiin viime joulukuussa L3 Harris, joskin Northrop Grumman on protestoinut valinnasta.
...
”Enemmän kuin 90 prosenttia Hornetin tekniikasta ylläpidetään Suomessa. Olemme luoneet [Super Hornetille] samanlaisen mallin, eivätkä kaikki muut kilpailijat välttämättä pysty samaan.”
Boeing tarjoaa Suomelle mahdollisuutta kaikkien 50 Super Hornetin loppukokoonpanoon. Tarjoukseen kuuluvat EA-18G Growler -erikoiskoneet (14 kappaletta) koottaisiin Yhdysvalloissa. Kokoonpanolinjan rakentaminen Suomeen tulee toki hieman kalliimmaksi kuin koneiden valmistus Yhdysvalloissa.
Myös koneiden General Electric F414 -moottorit voidaan tarvittaessa koota Suomessa, ja huolto tehtäisiin Linnavuoressa entiseen tapaan.
Laineen mukaan käytössä koeteltu Super Hornet on ylläpitokuluiltaan nyky-Hornetia edullisempi – toki tämäkin on lopulta asia, jonka HX-organisaatio evaluoi.
”Kyse ei ole lupauksista kuten joillakin kilpailijoistamme: sanotaan, että ehkä jonakin päivänä ollaan tietyllä lentotunnin hintatasolla.”
Boeingin edustajien mukaan yhtiön tarjous ylittää epäsuoralle yritysyhteistyölle asetetun 500 miljoonan euron kynnyksen – toki tämäkin on lopulta HX-hankeorganisaation evaluoitavissa.
Epäsuorat projektit liittyvät ainakin tekoälyyn, miehittämättömiin järjestelmiin niin ilmassa kuin maassakin, kyber-, avaruus- ja sensoriteknologioihin, huoltoon ja materiaalitekniikkaan.
