F/A-18 E/F Super Hornet

Osaamista varmasti kertyisi, jos koneet koottaisiin kotimaassa. Onko se sitten rahallisesti kannattavaa? Omasta kokoonpanolinjasta maksetaan ekstraa, tavalla tai toisella. Se voi olla rahan väärti tai sitten ei.

Teollisen/teknologisen yhteistyön vaatimus on 30% eli 3 mrd. Jos koneet kootaan itse, se lasketaan mukaan tuohon. Jos ei koota, summan pitää kertyä jostain muualta.

Keskustelupalstojen vakioargumentti on, että ”ihan kohta keksitään jotain, joka tekee häiveen tyhjäksi”. Perustuuko se tieteeseen? Minusta ei oikein. Tehtiinhän HX-hankkeen yhteydessäkin selvitys tästä aiheesta. Lopputulema oli, että häiveen merkitys pienenee, mutta ei katoa.

Pienikin ero on merkitsevä, jos se auttaa kill chainin useassa lenkissä: Silloin häivekone voittaa todennäköisesti jokaisessa yksittäisessä tapauksessa häiveettömän koneen. (Jos tapauksia on suuri määrä, tulee tietysti jonkun verran niitäkin tapauksia, joissa häivekone häviää. Niin todennäköisyys toimii).

Matalan taajuuden tutkilla, monipaikkatutkilla, passiivijärjestelmillä yms. voidaan tehdä jotain, mutta häivekone säilyttää etumatkan. Vaikka maa-asemalta tulisi jokin vinkki, että karkeasti jossain suunnassa liikkuu häivekone, hävittäjän on mahdoton taistella sitä vastaan, jos se ei itse näe maalia omilla sensoreillaan.

Jotain kertoo sekin, että kaikki uudet hävittäjäprojektit ovat häivekoneita.

Edit: pari kirjoitusvirhettä
 
Viimeksi muokattu:
Jotain kertoo sekin, että kaikki uudet hävittäjäprojektit ovat häivekoneita.

Ovat toki, mutteivat häive edellä suunniteltuja - sen enempää kuin ketteryys edellä suunniteltuja. Häive lienee uusien materiaalien, tietokonemallinnusten ja kokemusten myötä paljon helpompi integroida konesuunnitteluun kuin aikoinaan.
 
Ovat toki, mutteivat häive edellä suunniteltuja - sen enempää kuin ketteryys edellä suunniteltuja. Häive lienee uusien materiaalien, tietokonemallinnusten ja kokemusten myötä paljon helpompi integroida konesuunnitteluun kuin aikoinaan.
Kierrät nyt kuin kissa kuumaa puuroa. Kyllä minusta vaikuttaa siltä, että nimenomaan häive edellä. Etkö muista kuinka F-35:stakin parjataan muka "häiveen takia" tehdyistä kompromisseista?

Välillä on puhuttu jopa halusta pudottaa perinteinen peräsin pois. Häiveen takia. Toistaiseksi vain pommittajien kohdalla on tehty niin raju ratkaisu. Koska se veisi ketteryyttä ja vaikuttaisi kaikkeen. On tyydytty useimmiten kahteen pystyperäsimeen (mm. F-22 ja F-35), joka on ilmeisesti myös häiveen kannalta parempi kuin yksi. Ennen ei tainnut juuri näkyä kahta peräsintä jos oli vain yksi moottori. F-35 kohdalla tuli. Toki sen osalta saattaa olla myös hidaslentoon (F-35C) liittyviä syitä.

Kokemus auttaa, mutta viimeiset prosentit on aina kaikista työläimpiä. Jos ei viimeksi tarvinnut ottaa häivettä oikein ollenkaan huomioon konetta tehdessä niin ero on radikaali. Näkyi esim. ilmanottoja, jossa suoraan edestä tutka näki turbiinien lapoihin. Nyt kun häive tiedetään ottaa huomioon tulee .
 
Viimeksi muokattu:
Kierrät nyt kuin kissa kuumaa puuroa. Kyllä minusta vaikuttaa siltä, että nimenomaan häive edellä. Etkö muista kuinka F-35:stakin parjataan muka "häiveen takia" tehdyistä kompromisseista?

Jos hävittäjiä suunniteltaisiin häive edellä ne olisivat hitaampia, niissä ei olisi sivuvakaajia tai ohjaamon perinteistä kuomua ja muistuttaisivat todennäköisemmin RQ-170:a tai B-2 /B-21:tä kuin perinteistä hävittäjää lisämausteilla. Ne olisivat myös pienempiä. Eikös F-35 ole itse asiassa vähemmän häiveinen kuin F-22?

En usko että F-35:n edut liittyvät oikeastaan elinkaaren aikana häiveeseen vaan päivitysmahdollisuuksiin.

Teoreettinen häive edellä suunniteltu hävittäjä näyttäisi varmaankin pienoiskokoiselta B-2:lta, ylisoonista nopeutta tai liikehtimiskykyä ei haaveiltaisi vaan tyydyttäisiin että mukana olisi liikehtimiskykyisiä ohjuksia.

EDIT: Kuten laitoitkin, sivuvakaajat ovat esimerkki miten häive on laitettu toiselle sijalle liikehtimiskyvyn jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos hävittäjiä suunniteltaisiin häive edellä ne olisivat hitaampia, niissä ei olisi sivuvakaajia tai ohjaamon perinteistä kuomua ja muistuttaisivat todennäköisemmin RQ-170:a tai B-2 /B-21:tä kuin perinteistä hävittäjää lisämausteilla. Ne olisivat myös pienempiä. Eikös F-35 ole itse asiassa vähemmän häiveinen kuin F-22?

En usko että F-35:n edut liittyvät oikeastaan elinkaaren aikana häiveeseen vaan päivitysmahdollisuuksiin.
Niin no sehän on nähty ettei rakenteellista häivettä voi merkittävästi lisätä jälkikäteen. Voi vain laittaa huulipunaa sialle kuten RAM-käsittelyt 4G-koneisiin.
F-35:ssa on ihan kestävät lähtökohdat kuten sisäinen kuilu, upotettu moottori, polttoaineeseen jäähdytys, huomioitu myös IP-häivettä eikä pelkkää X-radioalueen tutkahäivettä.

Softa on selkein lisäsuorituskyvyn lähde. Kaipa pätee myös ei-häivekoneisiin kuten Gripen E:hen.

Voidaan toki ymmärtää, että tarkoitat häive edellä sen maksimointia huomattavasti yli käytännöllisyyden. Tyydyn itse pitämään F-35:sta ja NGAD jne. häive edellä suunnitelluiksi.

Ehkä voisi jopa sanoa, että mulltirole on ollut ohjaavin tekijä. Eli monikäyttöisyys. Rahankäyttösyistä ja rajallisen osaamisen/huomion kohdistamsiesta. Sellaiseksi jokainen on päätynyt, paitsi ehkä F-22 joka ei ole edelleenkään kummoinen pommittaja. Sensorien ja häveen puolesta ehkä paikkaa muuten heikompia ominaisuuksia siihen. Myös Typhoon ja EF välinen tarkastelu siltä osin kertoo eroista painotuksissa. Tosin keskustelu karkaa häivekoneiden ulkopuolelle.
 
Viimeksi muokattu:
On tyydytty useimmiten kahteen pystyperäsimeen (mm. F-22 ja F-35), joka on ilmeisesti myös häiveen kannalta parempi kuin yksi. Ennen ei tainnut juuri näkyä kahta peräsintä jos oli vain yksi moottori. F-35 kohdalla tuli. Toki sen osalta saattaa olla myös hidaslentoon (F-35C) liittyviä syitä.
Kaksimoottorikoneissa on monesti päädytty kahteen sivuvakaajaan, koska yksimoottoritilanteessa tarvitaan enemmän sivuvakaaja- ja -peräsinpintala-alaa kuin yksimoottorikoneissa missään tilanteessa. Jos se toteutetaan yhdellä vakaajalla, tulee siitä valtava asettaen vaatimuksia esim. hallitilojen korkeudelle.

Ulospäin kallistettu tuplasivuvakaaja on ilmeisesti häiveen kannalta hyvä ratkaisu. Lisäksi sillä on aerodynaaminen etu korkeilla kohtauskulmilla (suuremmilla kuin laskeuduttaessa), jolloin se ei jää rungosta irtoavaan pyörteiseen ilmaan, jossa sen teho menetettäisiin. Tämä lienee syy, miksi T-7A:ssa on tuplapyrstö.
 
Ulospäin kallistettu tuplasivuvakaaja on ilmeisesti häiveen kannalta hyvä ratkaisu. Lisäksi sillä on aerodynaaminen etu korkeilla kohtauskulmilla (suuremmilla kuin laskeuduttaessa), jolloin se ei jää rungosta irtoavaan pyörteiseen ilmaan, jossa sen teho menetettäisiin. Tämä lienee syy, miksi T-7A:ssa on tuplapyrstö.
Joo, F-117, F-22, F-35 ja T-7A näyttäisi piirtyvän aikajana sen suhteen.
 
Tietääkseni Dassault ainoana on sisällyttänyt kaksipaikkaisia tarjoukseensa, koska heidän mukaan air-to-ground ja air-to-sea onnistuvat helpommin kaksipaikkaisilla, kun yksi jäpikkä voi keskittyä lentämiseen ja toinen voi sitten keskittyä etsimään maaleja ja niiden tuhoamiseen. Ja toisena myös monimutkaisilla tehtävillä auttaa se, että tehtävän komentaja on takapenkillä ja keskittyy johtamiseen kun etupenkillä oleva keskittyy lentämiseen ja taistelemiseen.
Ehkä kaksipaikkaisia on tarjottu siksi että tarjouksessa on luvattu tarvittaessa lainata muutama ASMP Suomelle😀
 
Toinen asiaan vahvasti liittyvä kysymys on, että miksi Growlereita on liki neljännes tarjouksen kokonaisuudesta. (Siis tämä nettitieto, että tarjouksessa on 50 yksipaikkaista + 14 Growleria ja F:t on pudotettu pois.) Ei ole järkeenkäypää, että joka neljäs kone olisi ELSO-kone, kun tässä ei edes haeta rynnäkköpainotteista kokonaisuutta. Ellei niillä Growlereilla sitten ole muitakin rooleja, kuten koulutus.
Jospa siellä parvessa on aina yksi growler mukana?
 
Näyttää siltä, että SuperHornetin tarina jatkuu jenkeissä ainakin 12 uuden koneen verran. Enää puuttuu Senaatin päätös. Konferenssi ja Edustajainhuone on jo läpäisty.
 
Jotain kertoo sekin, että kaikki uudet hävittäjäprojektit ovat häivekoneita.

Mitä lasketaan "uudeksi"? Vain clean-sheet designit, jotka eivät vielä ole palveluskäytössä?

Niistäkin KF-X tullee olemaan häiveeltään käytännössä eurocanardien luokkaa - asekuiluja ei ole, vaan aseet kannetaan ulkoisesti. Yhdysvalloissa taas pohditaan vakavasti F-16:n korvaavaa neljännen sukupolven konetta (DefenseNews).
 
Niistäkin KF-X tullee olemaan häiveeltään käytännössä eurocanardien luokkaa - asekuiluja ei ole, vaan aseet kannetaan ulkoisesti.
Vain Block 1:ssä. Ainakin aiempien uutisten perusteella Block 2:ssa ja viimeistään Block 3:ssa olisi tarkoitus olla sisäiset asekuilut.
 
Vain Block 1:ssä. Ainakin aiempien uutisten perusteella Block 2:ssa ja viimeistään Block 3:ssa olisi tarkoitus olla sisäiset asekuilut.

Kuiluja pidetään kai enemmän tulevaisuuden kehitysoptiona. Alkuun kehitetään ulkoisesti aseensa kantava versio.

Kuiluille on väitetysti (ja kuvienkin perusteella) tilavaraus, mutta arvelisin, ettei kuiluja siltikään jälkiasenneta tuosta noin vain MLU:n yhteydessä. Samoin epäilen, etteivät kuilut integroidu järkevästi nykyiseen kokonaisuuteen, vaan vaatisivat käytännössä rungon uudelleensunnittelun. Valitussa koneluonnoksessahan (ADD C103) sisäiset polttoainetankit ovat jokseenkin pienet (5 400 kg) ottaen huomioon koneen suhteellinen raskaus ja kaksimoottorisuus.

Variants​

The KF-X family will consist of the KF-X and IF-X which encompasses both single and twin seat derivatives of each aircraft as well as three block configurations.


Block I

As described above, initial production configuration of KF-X with air-to-air capability. Sources disagree on if the Block I will have either a limited or no air-to-ground capability. The Block I has provisions for an internal weapons bay but can only carry weapons externally.

Block II

Planned for introduction in 2029, the proposed Block II configuration will allow for internal stowage of munitions. Full air-to-ground munitions capability would be added. Some sources do not think the Block II will materialize as with the Block III.

Block III

Plans for a notional Block III with full LO provisions has been discussed, but such a configuration has not been approved for serial production.

Indonesian IF-X

Indonesia has reportedly requested a number of modifications for their IF-X. These changes include a refueling probe (instead of boom refueling), greater range and a data link that would enable the aircraft to share data with Sukhoi Su-27 and Su-30 fighters.

 
Bojolla paniikki ja paskat puoliksi jo housuissa kun meinaa tämäkin vähäinen varmistettu diili valua sittenkin Lämärin tiskiin..:LOL:
 
Back
Top